Työryhmä: Organisaation taloudellisen toiminnan ja vaikuttavuuden mittaamisen laskennalliset haasteet

Transkriptio

1 Työryhmäkoordinaattorit: Hannele Mäkelä, Tampereen yliopisto Johanna Heiskanen, Tampereen yliopisto Ohjelma Perjantai , klo , Päätalo RH C Avaus Toimihenkilöiden työympäristö ja hyvinvointi yritystasolla Petri Palmu Työn tuottavuus ja tuottavuuspaine poliisissa Matti Vuorensyrjä Tauko Tiedonlouhinnan mahdollisuudet ennakoivan työhyvinvointijohtamisen työkaluna Riitta-Liisa Larjovuori Accounting for structural change and corporate downsizing Hannele Mäkelä Yhteenveto 1

2 Petri Palmu Ammattiliitto Pro Toimihenkilöiden työympäristö ja hyvinvointi yritystasolla Tilastollisen aineiston avulla analysoidaan työympäristöä ja toimihenkilöiden kokemuksia työhyvinvoinnista suuremmissa yrityksissä. Noin 100 yrityksen aineisto on peräisin Ammattiliitto Pron jäsenilleen vuosittain tekemistä työmarkkinatutkimuksista. Aineisto sisältää kattavan joukon työelämän keskeisiä mittareita, kuten työajat, osaamisen kehittäminen, palkat, työnkuva, työpaikan erilaiset järjestelmät ja prosessit, subjektiivisesti koettu työolosuhteet, tuloksellisuus ja hyvinvointi. Alkuvaiheessa tutkimuksellinen päätavoite on ilmiön käsitteellistäminen, mittaamistavat ja tilastollinen kuvaileminen. Myöhemmin tarkoitus on ymmärtää paremmin sitä, miten työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus tai tuottavuus yrityksessä ovat yhteydessä toisiinsa. Yrityksiä vertaillaan seurantajakson keskimääräisen (osin mallivakioituja) tason, sisäisen vaihtelun ja vuosimuutosten mukaan. Yksi tavoite on löytää ne yritysryppäät (ja taustalla olevat mahdollisesti yhteiset nimittäjät, kuten samantyyppinen toimiala), joille hyvän työelämän useat eri ulottuvuudet toteutuvat samanaikaisesti. Muutosten avulla voidaan saada vihiä mahdollisesta dynaamisesta vaikutussuhteesta. Kyselyn mittareita täydennetään mm. yritysten liiketaloudellisilla ja toimialan suhdanneindikaattoreilla. Kyselyaineistoa on mallitettu erilaisilla tilastollisilla välineillä (mm. regressioanalyysit, latenttien muuttujien menetelmät). Aineistolla on hyvä edustavuus yksityisen sektorin toimialoista ja korkea vastausmäärä (reilusti yli vastausta / vuosittainen kysely). Aineistosta on jo tehty melko paljon tilastointia, ks. liiton sivut: Myöhemmin tarkoituksena on lisätä eriasteista haastattelutietoa, joiden avulla voidaan paremmin vastata "miksi?" -tyyppisiin kysymyksiin. Yritystason analyyseja täydennetään myös yksilötason aineistosta tehdyillä analyyseilla (esimerkiksi ymmärretään etätyön yleinen merkitys työhyvinvoinnissa). 2

3 Matti Vuorensyrjä Poliisiammattikorkeakoulu, tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot Työn tuottavuus ja tuottavuuspaine poliisissa Tutkimuksessa tarkastellaan työn tuottavuutta Suomen poliisissa taloudellisesti vaikeina 2000-luvun alkuvuosina ( ). Painopiste on vuosien muutoksissa, jolloin poliisihallinnossa toteutettiin poliisin hallintorakenneuudistus kahdessa eri vaiheessa (2009, 2010). Analyysissa erotetaan toisistaan poliisin kolme keskeistä tehtäväaluetta eli rikostutkinta, valvonta- ja hälytyspalvelut sekä lupapalvelut. Aineistoina käytetään valtionvarainministeriön budjettiasiakirjoja, Sisäasiainministeriön raporttia (2012) poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisesta ja kehittämisestä, Poliisin tulostietojärjestelmän tietoja, Poliisin henkilöstöbarometrin tietoja sekä Tilastokeskuksen tietoja. Työn tuottavuuden rinnalla tarkastellaan henkilöstön kokemaa tuottavuuspainetta, käytännössä kiireen ja työpaineen stressitekijän kokemusta. Tässä aineistona käytetään Poliisin henkilöstöbarometreja ( ). Poliisin henkilöstöbarometriin on sisältynyt näinä vuosina poliisin stressitekijöitä kartoittava mittari (PSSc, Police Stressor Screening tool), jonka osana on seurattu koettua kiirettä, sekä kaksi eri loppuun palamista kartoittavaa mittaria, vuosina Bergen Burnout Indicator 15 ja vuonna 2012 Copenhagen Burnout Inventory. Loppuun palamisen mittareita käytetään kiireen ja työpaineen keskeisten seurausvaikutusten arviointiin. Alustavien tulosten perusteella sekä työvoiman tuottavuus että tuottavuuspaine ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti poliisin lupapalveluissa. Kasvu on ollut maltillisempaa rikostutkinnassa ja valvonta- ja hälytyssektorilla. Tuottavuuspainetta kannattaa seurata tarkkaan, koska näyttää siltä, että etenkin kiireen ja työpaineen ääritasolla työpaine on yhteydessä loppuun palamisen riskiin. Kokonaistutkimushanke on tällä hetkellä etenemässä sisäisen ammatillisen motivaation analyysiin. Vaikuttaako tuottavuuspaine inhimillisen ja intellektuaalisen pääoman ydintekijöihin poliisissa: sisäiseen ammatilliseen motivaatioon ja sitoutumiseen? 3

4 Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopisto Tiedonlouhinnan mahdollisuudet ennakoivan työhyvinvointijohtamisen työkaluna Tiedonlouhinta (datamining) ja ns. big datan hyödyntäminen viittaavat tekniikoihin, joiden avulla muodostetaan suurista tietomassoista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevia yhteyksiä ja ennusteita. Tiedonlouhintaa on käytetty liike-elämässä esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen ennakoimiseen ja asiakassegmentointiin (esim. Kumar 2013). Henkilöstövoimavarojen hallinta (HR) on tiedonlouhinnan uudempia käyttökohteita, mutta siinä nähdään olevan merkittäviä hyödyntämismahdollisuuksia. Erityisesti johtamisen näkökulmasta tehtyä tutkimusta aiheesta on niukasti (Stohmeier 2013). Yritysten johto toimii nykyisin alati muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa olennaista on liiketoiminnan kannalta merkityksellisen tiedon saaminen ja hahmottaminen nopeasti. Myös henkilöstöjohtaminen koetaan entistä monimutkaisemmaksi, johtuen mm. työvoiman heterogeenisyydestä, kansainvälistymisestä sekä nopeasti muuttuvista osaamistarpeista. Siksi tarvitaan johtamisen työvälineitä, jotka yhdistävät erilaista informaatiota monista lähteistä (esim. yrityksen ulkoinen ja sisäinen, määrällinen ja laadullinen), toimivat nopeasti ja auttavat muutosten ennakoimisessa ja niihin reagoimisessa. Tekesin rahoittaman Digile Digital Services -ohjelman tutkimus- ja kehityshankkeessa tutkitaan tiedonlouhinnan mahdollisuuksia strategisen työhyvinvointi- ja henkilöstöjohtamisen kehittämisessä. Tavoitteena on suuria tietoaineistoja analysoimalla löytää yrityksen toimintaympäristöön, talouteen, asiakkaisiin ja henkilöstöön liittyvästä tiedosta tuloksellisuutta ja työhyvinvointia selittäviä lainalaisuuksia. Lisäksi selvitetään, voidaanko näihin perustuen luoda yrityskohtaisia tai laajemmin hyödynnettäviä johdon mittaristoja. Hankkeen toteuttavat Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu / Synergos, Turun kauppakorkeakoulu ja ProImpact Oy. Haasteita ja huomioitavia asioita ovat mm. sopivan tiedon saatavuus yrityksistä ja muualta sekä tiedon aikajänne, mittaamisen dynaamisuus, käytettävien menetelmien sopivuus olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja johtamiskäytäntöihin, tarvittavat resurssit ja investoinnit sekä henkilöstötiedon keräämisen ja käyttämisen eettisyys ja tietosuoja. 4

5 Hannele Mäkelä Tampereen yliopisto Accounting for structural change and corporate downsizing The study analyzes accounting and reporting for structural change and corporate downsizing. More precisely it studies CSR reporting in the Finnish forest sector and how the structural change resulting in downsizings in the industry is communicated in the reports. What kind of corporate impacts are identified, measured and reported; how and from what (whose) perspective? Moreover, the study analyses "alternative accounts" from stakeholders and, instead of adopting a unitarist view, acknowledges that there can be multiple accountings that are not necessarily corporate-centric but engage stakeholders. The paper is a work in progress and until now I have used content and discourse analysis to scrutinize the corporate reports of two Finnish forest sector companies during , wherein a major structural change in the industry was experienced. The analysis shows that the disclosures report the structural change from the perspective of shareholders with underlying unitarist assumptions of shared benefits. The wider political implications are excluded from the reporting. The next step will be collecting "alternative accounts" from stakeholder interviews and public documents. From the political economy perspective, the study analyses and problematises the limited and partial nature corporate disclosure and makes explicit the [a]political nature of it. Current forms of accounting are usually corporate-centric giving priority to companies in defining their impact on society, and are accused for neglecting social and environmental issues. My study analyzes possibilities of "alternative accountings" that acknowledge alternative criteria for evaluating corporate performance and give voice to pluralistic and critical perspectives. 5