Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2013
|
|
- Mari Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Savo Pöytäkirja Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2013 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: klo Läsnä: Jorma Tiitinen / Etelä-Savon ELY (pj.) Pertti Manninen / Etelä-Savon ELY (siht.) Juho Kotanen / Etelä-Savon ELY (tekninen siht.) Reijo Lähteenmäki / Etelä-Savon ELY Irma Kolari / RKTL Marko Tanttu / Etelä-Savon maakuntaliitto Heikki Tanskanen / Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Ossi Tuuliainen / Etelä-Savon ELY Hannu Ripatti / Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Vesa Kallio / MTK-Etelä-Savo Pekka Sojakka / Etelä-Savon ELY Jari Hyvärinen / GTK Merja Koivula-Laukka / JJR-kunnat, ympäristötoimi Rauno Jaatinen / Etelä-Savon kalatalouskeskus ry Päivi Kurki / MTT Kalevi Puukko / Etelä-Savon kalastusalueet, Puulan kalastusalue Mika Huttunen / Etelä-Savon ELY Pena Saukkonen / Saimaan vesiensuojeluyhdistys Lasse Hyytinen / Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen / Pieksämäen kaupunki Eila Puhakainen / Järvi-Suomen kylät Janne Tarkiainen / Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Kari Mielikäinen / Mikkelin seudun vapaa-ajanasukkaiden valtuuskunta 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jorma Tiitinen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja lausui kokouksen avaussanat. Sihteerinä toimi Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin. Todettiin, että Kalevi Puukko Puulan kalastusalueelta toimii jatkossa uutena yhteistyöryhmän jäsenenä. Hän edustaa Etelä-Savon kalastusalueita. Kalevi toivotettiin tervetulleeksi ryhmään. Hyväksyttiin asialista. 1
2 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (Mikkeli ) pöytäkirja hyväksyttiin pienin tarkistuksin. Rauno Jaatinen edustaa Etelä-Savon kalatalouskeskusta, organisaatio muutetaan asiakirjoihin. ProAgrian edustus selvitetään. Todettiin, että Risto Tarikka (SVK) on eläkkeellä, Janne Tarkiainen on vakituinen jäsen ryhmässä. Pöytäkirja sijoitetaan myöhemmin Etelä-Savon uusitulle vesienhoidon Internet sivulle. 3. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen ajankohtaiskatsaus Pertti Manninen esitteli v.2013 töitä vesienhoidossa. Toimenpideohjelman valmistelun sektorioppaat valmistuivat kesäkuussa. Pohjavesien luokitteluehdotus on julkistettu kesäkuussa. Pintavesien luokittelu julkistettiin useiden aikataulusiirtojen jälkeen. Pintavesien kemiallinen tila valmistuu vasta myöhemmin, ajankohta on tarkentamatta. Syksyllä ryhdytään päivittämään toimenpideohjelmia. Sisältö pitäisi olla valmis huhtikuun loppuun mennessä. Ohjelmaa viimeistellään syyskuulle saakka. Syksyllä 2013 tulee tehdä ihmistoiminnan vaikutusten arviot sekä toimenpiteiden tarkistaminen tulee aloittaa. Vesienhoitoalueiden seurantaohjelmat päivitetään vuoden loppuun mennessä. Vesienhoitosuunnitelmien päivitys tehdään syksyksi Asiakirjat tulee yhdenmukaistaa merenhoidon ja tulvadirektiivin vaatimusten kanssa. Vesienhoitosuunnitelman kuuleminen alkaa 10/2014. Vesienhoitosuunnitelmat menevät 12/2015 valtioneuvoston käsittelyyn. Todettiin, että käsittely ei ole nykyisen vaan seuraavan hallituksen töitä. Vesienhoitosuunnitelman rakenne on kuitenkin pitkälti asiantuntijavetoinen, ei niinkään poliittinen. Joitakin painotuksia saattaa tulla poliittiselta puolelta. Keskusteltiin siitä, miten vesienhoitosuunnitelmat liittyvät maakuntakaavatyöhön. Vesienhoitosuunnitelman tulisi heijastua kaavatyöhön, kuten esim. vesistöriskit. Maakuntakaavoihin on rajattu turvetuotannolle soveliaita alueita. Vesienhoitosuunnitelma siten vaikuttaa taustalla myös kaavatyöhön. Vesienhoitosuunnitelma vaikuttaa myös vesienhoitolain kautta ympäristöluvan myöntämisen kautta yksittäisiin hankkeisiin. Vesienhoidon tavoitteet vesimuodostumissa tulee huomioida ympäristölupakäsittelyssä. 4. Pinta- ja pohjavesien luokitusehdotusten esittely 2. suunnittelukaudelle Pohjavedet Mika Huttunen esitteli pohjavesien luokituksen. Todettiin, että Anne Petäjä-Ronkainen on tehnyt luokittelun keväällä pohjavesien osalta. Anne jää ensi vuodeksi vuorotteluvapaalle. Mika todennäköisesti sijaistaa ensi vuoden Annea ja on kirjoittamassa osaltaan toimenpideohjelmaa pohjavesien osalta. 2
3 Todettiin, että pohjavesien luokitus julkistettiin kesäkuussa Siinä arvioitiin kaikkien I- ja II-luokan alueiden riskit ( aluetta). Kaikki I ja II-luokan riskinalaiset pohjavesialueet luokiteltiin (19). Sekä kemiallinen että määrällinen tila luokiteltiin. Tila voi olla hyvä tai huono, kokonaistila määräytyy huonomman mukaan Käytiin läpi riskialueen ja selvityskohteen määritelmät. Kemiallinen tila määräytyy vertaamalla pohjavedessä havaittuja aineiden pitoisuuksia ympäristönlaatunormeihin. Lisäksi arvioidaan pitoisuuksien vaikutuksia vedenhankintaan ja ympäristöön (tehdään testit). Jos alueella ei ole ihmistoiminnasta aiheutuvaa riskiä pohjaveden laadulle, kohde luokitellaan automaattisesti hyvään tilaan. Määrällisen tilan arvioinnissa arvioidaan, ylittääkö vedenoton pitkän ajan keskiarvo käytettävissä olevan pohjaveden määrän ja arvioidaan onko pohjavedenpinnan korkeus laskenut ihmistoiminnan seurauksena Esiteltiin pohjavesien tila ja riskialueet koko Suomen alueella. Huonossa kemiallisessa tilassa on 105 ja määrällisessä tilassa 4 aluetta. Eniten huonossa tilassa kohteita on Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Eteläisessä Suomessa riskialueet keskittyvät Salpausselille sekä Sisä-Suomen reunamuodostumalle. Lapissa on tuhansia III-luokan pohjavesialueita, joita ei ole otettu luokitteluun. Ne ovat varsin heikosti tutkittuja. Linkki valtakunnalliseen tiedotteeseen: Esiteltiin Etelä-Savon tilanne. Tehtiin vertailua 1. ja 2. kauden välillä. Ensimmäisellä kaudella huonon tilan kohteita olivat Pursiala, Kuortti, Punkasalmi ja Rauhaniemi. Toisella kaudella kohteita on kahdeksan: Mikkelin Hanhikangas, Kauriansalmi, Pursiala ja Vuohiniemi-Haukilampi, Pertunmaan Kuortti, Pieksämäen Naarajärvi, Savonlinnan Punkasalmi ja Sulkavan Rauhaniemi. Todettiin, että vaikka uutta tietoa saadaan jatkuvasti pohjavesistä, luokittelu ei todennäköisesti tule muuttumaan ennen kuulemista. Huonon tilan kohteet eivät käyttökelvottomia, voidaan ottaa vettä, mutta on kenties jouduttu tehostamaan veden käsittelyä. Vedenottamo täytyy sulkea, jos ei saada talousvesinormeja täyttävää vettä. Todettiin, että III-luokan pohjavesialueita on käymättä läpi n. 60 kpl. Niille pitäisi tehdä luokitusmuutos, nostetaanko toiseen luokkaan vai jätetäänkö pohjavesialueista pois. Niistä ei ole useinkaan tehty riittäviä selvityksiä. Ne ovat ikään kuin pohjavesipotentiaalia ja ovat käytettävissä vedenottoon usein hieman korkeammilla kustannuksilla. Keskusteltiin siitä kuinka erottaa ihmisen aiheuttama ja luonnon aiheuttama pohjavesien likaantuminen tai riskinarvio. Luontaisesti pohjavesissä voi olla runsaasti esim. rautaa ja radonia. Esim. kobolttia ja nikkeliä voi esiintyä erit. mustaliuskealueilla. Esiteltiin pohjavesialueittain riskitekijät ja tilaa heikentävät aineet. Käytiin läpi riskien yleisyyttä riskitekijöittäin. Eniten on pilaantuneita maa-alueita, liikennettä, asutusta, yritystoimintaa, maa-ainesten ottoa, maataloutta ja metsätaloutta. Keskusteltiin kaivostoiminnan pohjavesivaikutuksista ja mm. siitä onko jo tutkimuksilla riskinsä. Todettiin, että kairattaessa voi päästä esim. öljyä reikään. Maakerrosten puhkaisussa voi syntyä uusia hydraulisia yhteyksiä eri maakerrosten välillä. Todettiin, että vaikka 3
4 kairauksia tehdään ympäri maakuntaa, niitä tehdään hyvin harvoin pohjavesialueilla. Mineraalipotentiaalin arvioimisessa kairaukset pyritään tekemään mahdollisimman ohuen maapeitteen läpi. Tietoon ei tähän mennessä ole tullut ongelmia. Kairauksessa on lähtökohtaisesti tutkimuslupa, mikä antaa luvan kairata ja tehdä tutkimuksia. Yksittäisille kairauspisteille ei ole varsinaisesti lupia. Maanomistajan lupa on aina olemassa. Pohdittiin ELYn tai TUKESin roolia esim. kysymyksessä miten lähellä pohjavesialueita saa kairata ja ylipäätään valvooko joku porauksia. Asia on herättänyt kiinnostusta mm. Rantasalmella. Malmeja poratessa porataan syvemmältä kuin esim. energiakaivoissa. Toivottiin pilaantumista ennalta ehkäisevää näkökulmaa asiassa. Olemassa olevaa käytäntöä selvitetään virkamiesvoimin. Todettiin myös, että asiaa kannattaa jatkossa käsitellä myös pohjavesien suojelusuunnitelmien seurantaryhmissä. Käytiin läpi esimerkkejä pohjavesien uhkatekijöistä: Pieksämäen Naarajärvellä on melko paljon ihmistoimintaa (peltoja, maa-ainesten ottoa, ravirata, taimitarhatoimintaa, yrityksiä, tieverkot, rautatie jne. Mikkelin Hanhikankaalla ja Pursialassa on nykyisinkin paljon riskitoimintoja ja aiempaa pilaavaa toimintaa. Kaupunki on rakennettu pohjavesialueiden päälle. Imeytyvän pohjaveden määrä on aiempaa vähäisempää, jolloin voi tulla sekundaarisia vaikutuksia (esim. raskasmetallit liukoiseen muotoon). Savonlinnassa Viinavaara- Tahvananmäki on kohde, jossa on paljon metsähakkuita, maanmuokkausta ja metsäojitusta ja siten ehkä vähemmän huomioita saaneita riskejä. Lopuksi mainittiin asioita, mitkä uhkaavat pohjavettä: vedenottointressi jää usein muiden maankäyttömuotojen jalkoihin, vanhat pilaantumistapaukset, tiedon puute pohjavesialueista, tietämyksen vaje pohjavesistä yleensä sekä kansalaisilla että päättäjillä. Pintavedet Pekka Sojakka esitteli Etelä-Savon pintavesien luokitteluehdotuksen 2. vesienhoitokaudelle. Todettiin, että vihdoinkin ollaan päästy maaliin luokituksessa. Luokittelun julkistamista siirrettiin useampaan otteeseen. Luokitteluehdotus julkaistiin Luokittelun perusteista todettiin, että luokituksen syntymiseen on johtanut vesimuodostumien rajaus ja tyypittely. Luokittelu perustuu pintavesityyppien ominaispiirteisiin (humuksisuus, pinta-ala, syvyyssuhteet, maaperän ominaisuudet) ja niille asetettuihin vertailuolosuhteisiin. Esiteltiin koko Suomen tilanne. Voidaan todeta, että pintavedet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa mikäli vertaa muuhun EU:hun. Rannikolla tilanne on keskimääräistä heikompi (joet, rannikkovedet). Etelä-Savon maakunnan pinta-alasta neljännes on vettä. Luokitteluun otettiin mukaan kaikki > 50 ha järvet, 516 kpl sekä merkittävimmät jokimuodostumat (53 kpl). Järvistä 442 kpl (98 % koko luokitellusta alasta) ja joista 49 kpl (93 % pituudesta) pystyttiin luokittelemaan. Maakunnassa on n kpl järviä, pinta-alaosuus n. 5 % järvialasta. Joiksi on huomioitu n. vähintään 1 km pituinen uoma (yleensä valuma-alue > 80 km 2 ). Luokittamatta jäi siten pääosin pienempiä muodostumia. Uuden luokituksen myötä Etelä-Savon vesien tila tunnetaan nyt monipuolisemmin ja kattavammin (pintaalallisesti parempi näkemys, entistä enemmän biologista aineistoa). Suurin osa Etelä- Savon järvistä ja joista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Järvien ja jokien tila maakunnassa on parempi kuin Suomessa keskimäärin. Aiempaan arviointiin verrattuna vesien 4
5 tilassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä on hajakuormituksesta aiheutuva rehevöityminen. Hyvistä tuloksista huolimatta nuhraantuminen näkyy laajalti. Lähes kaikki suurimmat reittivedet ja Saimaan osa-altaat ovat vähintään hyvässä tilassa. Luokitellusta alasta 93 % ja lukumäärästä 90 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Tyydyttävään luokkaan kuuluu 6,6 % järvialasta (39 kpl) ja välttävässä tilassa 4 pienempää järveä (0,13 % järvialasta). Välttävässä tilassa olevia järviä ovat: Kosulanlampi, Pieni Raudanvesi, Pankajärvi-Siikasenjärvi, Pankalampi. Huonossa tilassa olevia kohteita ei ole. Joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa luokassa (79% pituudesta ja 90% lukumäärästä). Noin kymmenesosa luokiteltujen jokien lukumäärästä ja 21% kokonaispituudesta kuuluu tyydyttävään luokkaan (5 jokea). Välttävään tai huonoon luokkaan kuuluvia jokia ei esiinny lainkaan. Jokien tila on maakunnassa on parempi kuin Suomessa keskimäärin. Suuresta järvisyydestä johtuen alueen jokien määrä on Etelä-Savossa vähäinen ja joet ovat melko lyhyitä ja kooltaan pieniä. Esiteltiin luokitusjakaumat graafeina. Luokittamatta jääneiden järvien osuus on pieni. Toisaalta tyydyttävän luokan osuus on kasvanut. Pienemmät järvet ovat jääneet luokittelematta tiedon puutteen vuoksi. Erinomaisen tilan osuus on suuri. Pinta-alallisesti tilassa on tapahtunut paranemista ja vesimuodostumien lukumäärien suhteen tilanne on huonontunut. Todettiin yleisellä tasolla, että muutoksista n. 10 % on luontaisia, 90 % on luokitusteknisistä muutoksista (menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesimuodostuman tyypin muutoksesta) johtuvia. Merkittävimmät muutokset ovat Joroisten seudun vesissä, joissa tyydyttävän tilan osuus on pinta-alallisesti kasvanut mm. Haapaselkä ja Sysmäjärvi. Myös Kyyveden luoteinen osa on muuttunut hyvästä tyydyttäväksi. Mikkelin alapuolinen Saimaa sekä Varkauden alapuolinen osa Haukivettä ovat edelleen tyydyttävässä tilassa. Virtavesistä Nykälänjoki (Naarajärven reitti), Konnusjoen ylä- ja alaosa sekä Valvatuksen laskujoki ovat heikoimmassa tilassa. Varsinkin biologista seuranta-aineistoa on nyt esiteltävässä luokituksessa ollut käytössä enemmän kuin edellisessä luokituksessa. Merkittävimpiä vesistöjen tilaa heikentäviä tekijöitä Etelä-Savossa ovat hajakuormituksesta (maa- ja metsätalous, haja-asutus) aiheutuva rehevöityminen sekä asuma- ja teollisuusjätevedet sekä teollinen toiminta valuma-alueilla (mm. turvetuotanto). Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät erityisesti matalissa humuspitoisissa järvissä mutta heijastuvat lievempänä myös vesistöjen yleiseen tilaan = nuhraantuminen. Luokitus on tehty matemaattisesti ja mitatuista lähtökohdista. Nuhraantumista ym. laadullisia tekijöitä ei ole voitu ottaa laaja-alaisesti mukaan mutta tapauskohtaisesti tämä voidaan kuitenkin huomioida luokittelussa. Merkittävä osa järvistä on luokiteltu pelkästään vedenlaadun perusteella tai asiantuntijaarvioon nojautuen. Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus on tehty lukumääränä 17 %:ssa järvistä, joiden yhteinen pinta-ala on vajaa 40 %. Laaja biologinen aineisto on ollut käytettävissä lähinnä suurimmissa järvialtaissa, joiden osuus järvialasta on myös vajaat 40 %. Luokittamattomien järvien osuus on uudessa luokituksessa vähäinen. Vedenlaatuaineistoon perustuvan luokituksen osuus on vähentynyt. Biologista analytiikkaa on merkittävästi lisätty seurantaohjelmissa, mikä näkyy luokituksen tasossa. Asiantuntijaarviota on käytetty aiempaa enemmän (mallit ym.) Lisäksi on mahdollisuus arvioida vesiä 5
6 muiden vesimuodostumien perusteella (valuma-alueella olevat paineet samanlaisia ja järvet samassa tyypissä) Todettiin, että toisella luokituskaudella on n. 30 järveä, joista ei ole ensimmäistäkään mittaustulosta. Yleisimmin pienissä järvissä on luokituskaudelta kaksi näytteenottokertaa, keskikokoisissa järvissä n. 6 mittausta, joista löytyy jo a-klorofylliä ja muita yksittäisiä biologisia näytteenottoja. Todettiin, että joissakin ELYissä aineistojen puuttuessa asiantuntija on käynyt paikan päällä arvioimassa vesimuodostuman tilan. Monitor2020-hankkeessa tullaan huomioimaan kansalaishavaintojen entistä monipuolisempi hyödyntäminen. Aineiston analyysissä tulee erottaa intresseistä lähtevä aineisto muusta tiedosta. Luokituksen perusteella tulee arvioida tarkemmin todelliset muutokset ja muutokset jotka ovat peräisin luokituskriteerien tarkentumisesta. Heikentyneet kohteet otetaan mukaan tehostetusti uuteen seurantaohjelmaan. Mahdollisesti tehdään muita kohdekohtaisia lisäselvityksiä. Kuulemiset toimenpideohjelmista ja vesienhoitosuunnitelmista voivat vielä vaikuttaa ekologiseen tilaan. Luokituksesta on tekemättä vielä kemiallinen luokitus eli haitallisten ja vaarallisten aineiden luokitus (talven aikana). SYKE tekee suurimman osan työstä. Tätä varten tänä syksynäkin vielä kerätään useammasta järvestä kalaelohopeanäytteitä. Kemiallisen luokituksen jälkeen tehdään ns. ekologisen luokituksen kokonaisarvio. Käytiin keskustelua ekologisesta luokittelusta. Todettiin, että luokituksessa on tehty valtava työmäärä. Valtakunnallista luokituskarttaa katsottaessa huomattiin ELY-keskuskohtaisia eroja luokissa (esim. Pohjois-Karjala ja Kainuu). Taustalla on osittain se, että mitä pohjoisempana ollaan, humuksisuus ja sitä kautta mm. turvemetsätalouden kuormitus lisääntyy. Siihen liittyy fosforipitoisuuden lisääntyminen, mikä voi heikentää luokkaa. Kainuussa oli toisaalta vähän henkilöresursseja luokituksessa. He pystyivät tekemään vain n. 20 % luokituksesta ja loput luokitukset tehtiin tässä vaiheessa ns. massapäivityksenä karkean riskinarvioinnin jälkeen (jos ei tiedossa riskejä -> hyvä tila). Todettiin, että ESAELYssä jokainen vesimuodostuma luokitellaan kokonaisuutena matalia lahtia yms. lukuun ottamatta mikäli ne ovat omina muodostuminaan. Esimerkiksi Puulavedellä, Saimaalla ja Kyyvedellä on useampi vesimuodostuma, joista jokainen on tyypitelty ja luokiteltu erikseen. Humuksisuus ja savisuus ovat tyypittelytekijöitä. Tyypittelyssä tuleekin tunnistaa pintavesimuodostumien luontainen humuksisuus, mutta tähän ei kuitenkaan välttämättä ole ollut käytettävissä tietoa. Suuri osa järvistä on jo luontaisesti muuttunut humuksisuudeltaan 50-luvulta. Näin ollen järvi joudutaan käsittelemään humuksisempana tyyppinä. Mitä humuksisempi tyyppi, sitä enemmän se antaa luokittelussa anteeksi mm. ravinnepitoisuuksien suhteen. Matala humuspitoinen vesistö voi olla hyvässä tilassa. Myös järvien syvyys vaikuttaa tyyppiin. Toisella luokituskaudella yli 50 vesimuodostumaa tyypiteltiin uusiksi kun on saatu parempia estimointeja sekä luotaukseen perustuvaa aineistoa keskisyvyyksistä. Tyypittely on siten varmemmalla pohjalla kuin 1. kaudella. Lisäksi todettiin, että uusia pintavesimuodostumia on toisella kaudella lukuisia, joista osalle on annettu luokka. Tämänkin suhteen vertailu edellisen kauteen on vaikeaa. Luokituskriteerit on laadittu avovesikaudelle. Happi katsotaan myös talvikaudelta, tämä on humuksen liikkumisen kannalta tärkeää. Luokittelujärjestelmä on laadittu ajankohtaan, joissa vesien tila on vakiintunut. Näin ollen keväiset ja syksyiset täyskierrot on jätetty pois luokittelusta. 6
7 Todettiin, että ESAELYn tulee velvoitetarkkailuaineisto joko raportteina tai ne syötetään itse järjestelmään. Noin viideosa vesien seurannoista on peräisin velvoitetarkkailuista. Osaa velvoitetarkkailutiedosta käytetään myös ekologisessa luokituksessa. Pohdittiin mahdollisuutta, että luokituksen GIS-aineistot saataisiin esim. Lapio-palveluun ja luokitustulokset 2. kaudelta OIVAan. Luvattiin selvittää asiaa. Muun muassa maakuntaliitto tarvitsisi aineistoa maakuntakaavatyössä. Sinänsä ELYjen keräämä aineisto ei ole salaista. 5. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen toimenpideohjelmien päivityksen aloitus ja organisointi Etelä-Savossa Todettiin ESAELYn sisäisen vesiryhmän kokoonpano. Lisäksi on olemassa pienempi sisäinen työryhmä, jossa käsitellään yksityiskohtaisemmin asioita. Pinta- ja pohjavedet tullaan käsittelemään samassa toimenpideohjelmissa. Ohjelmassa esitetään aluksi yhteiset asiat ja erikseen on tarkoitus tehdä osat pinta- ja pohjavesille. Esiteltiin sisältörunkoluonnosta. Todettiin, että kaivostoiminta kannattaa huomioida 1. kautta paremmin. Se voidaan nostaa joko omaksi toimenpidesektorikseen tai käsitellä esim. teollisuuden ja yritystoiminnan alla. Käytiin läpi toimenpideohjelmien suunnittelun oppaita. Suunnitteluopas: - Vesienhoidon toimenpiteet _Suunnittelun vaiheet Toimialakohtaiset ohjeet: - Pohjavedet ja pilaantuneet maa-alueet - Yhdyskunnat ja haja-asutus - Maatalous, turkistuotanto ja happamat sulfaattimaat - Metsätalous - Turvetuotanto - Kunnostus rakentaminen ja säännöstely - Teollisuus - Kalankasvatus Ympäristötavoitteiden asettaminen: - Ympäristötavoitteiden asettaminen - Uusien merkittävien hankkeiden käsittely vesienhoitosuunnitelmissa Muut oppaat: - Ilmastonmuutoksen huomioiminen vesienhoidon suunnittelussa - Kustannusten arvioinnin perusteet 7
8 - Hyötyjen arviointi (tulee myöhemmin) Ohjeistus löytyy internetistä osoitteesta: FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Suunnitt eluopas ESAELY tekee varsinaisen asiantuntijalähtöisen pohjatyön toimenpiteiden suunnittelussa. Todettiin, että lokakuun aikana tehdään ELY-keskuksessa viitenä seutukuntaisena ryhmätyönä alustava katsaus toimenpiteiksi. Ensimmäisen kauden sektorikohtaisia alatyöryhmiä ei ole tarkoitus käyttää tällä suunnittelukaudella. Tarpeen mukaan kuitenkin alatyöryhmätyöskentelyä voidaan järjestää. Toimenpideohjelman valmistelussa pitäisi myös yhteistyöryhmän varautua kokoontumaan useammin kuin normaalisti kaksi kertaa vuodessa. Todettiin, että myös toisella kaudella tarvitaan laajaa yhteistyötä ELYn ja sidosryhmien välillä. ESAELYssä on suunniteltu sähköistä osallistumista. Mahdollisia osallistumiskanavia olisivat sähköposti sekä internet-työtila, mihin aineistoja tallennettaisiin kommentointia varten. Osallistuvia tahoja olisivat yhteistyöryhmän lisäksi toimenpideohjelmien toimeenpanon toimintaryhmät Etelä-Savossa sekä YTR:n nimeämät/haluamat muut tahot. Juho Kotanen esitteli ryhmätyötilan, johon on tällä hetkellä pääsy ESAELYn vesiryhmän jäsenillä. Juho lähettää pyynnön nimetä YTR-jäsenet ja taustatahojen jäsenet, joille tulee käyttäjätunnus ja salasana ko. ryhmätyötilaan. Ryhmätyötilaan voidaan koota keskeisiä toimenpideohjelman laatimistyössä syntyviä dokumentteja. Toimenpideohjelmien tarkistamiseen tarvitaan tiedot vesimuodostuman luokasta (uusi luokitus) sekä muutokset aiempaan (myös luokkamuutoksen syy) sekä ihmistoiminnan paineita/vaikutuksia. Lisäksi tarvitaan ohjeistukset toimenpideohjelmien suunnittelusta. Työssä huomioidaan 1. kauden toimenpiteiden toteumat, toimenpiteiden vaikutukset sekä kuinka tilatavoitteet saavutettiin. Seuraavaksi huomioidaan 2. kauden pintavesien parantamistarpeet vuoteen 2021 ja suunnitellaan niille toimenpiteet. Saatavilla on erilaisia mallityökaluja sekä keskitettyä laskentaa: - VEMALA: kuormituslaskenta, kuormitus- ja pitoisuusarviot - LLR: LakeState, järven tilamalli, voidaan laskea fosforin ja typen tavoitekuormia hyvä/tyydyttävä luokkarajojen mukaan - VIHMA: peltojen kuormitusmalli - VIRVA: vesienhoidosta rantakiinteistöjen virkistyskäytölle syntyvien hyötyjen arviointi - KUTOVA: toimenpiteiden kustannustehokkuuden laskenta, toimenpiteillä saavutettava fosforipitoisuuden alenema - VEMU2: pintavesien tietojärjestelmä - POVET: pohjavesien tietojärjestelmä Todettiin, että SYKE mahdollisesti laskee työkaluilla tietoja merkittävimmille vesienhoidon suunnittelukohteille keskitetysti. 8
9 Käytiin läpi toimenpidekokonaisuuksien valintaprosessi (SOVA) eri vaihtoehtoineen. Tämä tulee olemaan erittäin haastavaa ja käytännön toteutusmahdollisuuksia ei vielä pysty toteamaan. Keskusteltiin käytännön toimenpideohjelmatyöstä ja yhteistyöstä muutamin esimerkkitapauksin. Todettiin, että esim. Länsi-Puulan valuma-alueesta suuri osa kuuluu Keski- Suomeen. Myös Puruvedellä on vastaava tilanne. Vesien tila ja vaikutukset koskettavat kuitenkin Etelä-Savoa. Viranomaisen hallinnollinen vastuu on maakunnallinen. Sinänsä tulee kuitenkin huomioida valuma-aluenäkökulma toimenpideohjelmatyössä ja yhteistyön tulee olla riittävän laajaa. Pohjavesien suojelusuunnitelmien toimeenpanoryhmiä on perusteilla tai perustettu eri alueille. Todettiin, että mm. energiakaivojen porausasiat huomioidaan ryhmän työssä. Metsänomistajien liitto toivoi ryhmiin maanomistajatahon edustusta. Kaivostoiminta ja sen vesistövaikutukset tulee nostaa toisella vesienhoitokaudella esiin aiempaa selvemmin, koska malminetsinnän aktiivisuus on Etelä-Savossa lisääntynyt. 6. Toimenpiteiden toteumatilanne Etelä-Savossa Mikkelin seutu Mikkelin alapuolisen Saimaan kuormitusselvitys on valmistunut. Parhaillaan laaditaan valuma-alueen ja vesialueiden kunnostuksen ja hoidon yleissuunnitelmaa, jonka on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Yleissuunnitelman perusteella suunnataan tarkemmat toimenpiteet. Todennäköisesti tullaan kuitenkin varautumaan poistokalastukseen vesialueella. Haja-asutuksen kiinteistökohtaiset investoinnit ovat edenneet varsin hitaasti, toteuma on tähän mennessä vain muutamia prosentteja. Toteutuminen alkanee vasta v johtuen lainsäädännössä olevasta siirtymävaiheesta. Viemäröintihankkeista ajankohtaisin on Heinälahden alueella. Vuonna 2014 tullaan tekemään vesiensuojelun suunnittelua ja kuormitusselvitystä Hanhijärvellä. Puulan länsiosassa on tehty kuormitusselvitystä, joka valmistuu alkuvuonna Hanketta vetää Mikkelin seudun ympäristöpalvelut. Kissakosken kalatiessä on tehty seurantaa ja pientä teknistä parantelua. Voikosken uuden voimalaitoksen suunnittelu on käynnissä. Kohteessa on tehty kalatalousselvitys ja piirustuksissa on esitetty kalatietä lupaprosessia varten. Parhaimmassa tapauksessa hanke on parin vuoden päästä luvituksessa. Pienistä virtavesistä todettiin, että Mikkelin seudulla on tehty muutamia hankkeita. Osa kohteista on pienialaisia kunnostuksia, joita paikalliset ovat rahoittaneet. Todettiin, että Puulalla on kaksi laajaa osakaskuntien yhdistämishanketta, joita voidaan pitää merkittävinä vesienhoidon toteuttamisen kannalta. Mikkelin alapuolella osakaskuntien yhdistyminen ei ole toistaiseksi edennyt huolimatta alueella järjestetyistä info- 9
10 tilaisuuksista. Todettiin yleisesti, että julkinen raha hankkeisiin ei ole lisääntymässä. Tulorahoitus suurella osakaskunnalla on eri luokkaa kuin pienillä. Osakaskuntien yhdistämistyötä kannattaa edistää, sillä on nähty että hankepäätöksiä syntyy vain jos osakaskuntien koot ovat riittävän suuria. Pohjavesien vesienhoidon toteutuksesta todettiin, että keskeiset pohjavesien suojelusuunnitelmat ovat valmistuneet v Suojelusuunnitelmien toteutusta varten ei ole perustettu ryhmää eli toteutusta ei tällä hetkellä edistetä missään alueellisessa ryhmässä. Pohjavesien puhdistustoimintaa ym. on tehty Mikkelin alueella mm. Pursialassa kreosootin osalta. Kyyvesi Ajankohtaisia viemäriverkostoon liittymisiä on ollut mm. Kyyveden alueen Tervalahdella sekä Pieksämäen Naarajärven alueella. Kymmenestä suunnitellusta kosteikosta Suovunselän valuma-alueella yksi on valistunut ja yhtä aletaan rakentamaan Purukorvenojalla. Kyyveden Siikalahdella kaksi kosteikkoa odottaa maanomistajien kannanottoa. Kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, samoin kuin ravinnetaseiden hallintaakin, pyritään edistämään Rae-hankkeen osalta. Myös LUMO-hanke on meneillään Kyyveden pohjoisosissa. Metsätalouden osalta Nykälän suunnalla yksi hanke menossa ja Kyyveden Siikalahdella on kaksi kosteikkosuunnitelmaa muttei vielä olla päästy toteutukseen. Suovunselällä ei ole niittotarvetta. Heiniöllä vesikasvien poisto jatkuu paikallisten toimesta. Poistokalastus Suovunselällä alkoi v Koko Kyyveden alueelle poistokalastussuunnitelma valmistuu v aikana, alueella on tehty aiemmin koekalastuksia. Heiniöllä poistokalastuksen jatkotarve tulee selvitettäväksi, rahoitus on vielä auki. Porsaskosken kunnostus on valmistunut (padon omistaja ehosti patoa ja samalla teki kunnostusta). Kunnostussuunnittelussa on Läsäkosken yläkanava ja Rauhanvirta sekä Vuojakoski. Nykälänjoen kunnostus on listoilla, mutta toteutus on vielä epävarmaa. Kyyveden yläpuolella on virtavesin kunnostusohjelma, mutta tulee vielä miettiä kannattaako alueella tehdä varsinaisia koskikunnostuksia taimenia varten. Kyyveden pohjapatohanke on poistumasta vesienhoidon toimenpiteiden joukosta. Esiselvityksen jälkeen kukaan ei ole lähtenyt perustamaan vesioikeudellista yhteisöä ja edistämään hanketta ja rahoittajatahoa ei ole löytynyt. Myös ELYn kalatalouspuoli olisi vastustanut hanketta, koska se olisi vaikuttanut alivirtaamiin ja vaarantanut Läsäkosken jo tehdyn kunnostustyön ja haitannut mm. lohikalojen lisääntymistä alivirtaama-aikoina. Kyyveden alueen yleissuunnitelma valmistuu v Pieksämäen seutu Pieksämäen alueella (koskee myös Kyyveden aluetta) suunnittelija tekee Niskajärven alueella kosteikkojen yleissuunnitelmaa, muutama kosteikkosuunnitelma (maatalous, metsätalous) on tulossa. 10
11 Viemäriin liittyminen etenee mm. Partaharjulla. Metsätalouden kunnostusojituksia tehdään Pieksänjärven valuma-alueella melko paljon. ELY on tehnyt tehostettua kunnostusojitusten vesiensuojelun valvontaa alueella. Pieksänjärven poistokalastus loppuu v mutta kalastusta jatkettaneen Pieksämäen kaupungin velvoitemaksuilla. Pieksänjärven hapettimet on uusittu. Pieksänjärven valumaalueelle on rakennettu puolenkymmentä pienkosteikkoa Pieksämäen hoidon yleissuunnitelma valmistuu v puolella, jonka jälkeen on olemassa priorisointi toimenpiteistä. Pohjavesien suojelusuunnitelmien seurantaryhmä on toiminut alueella aktiivisesti. JJR-seutu Joroisten osalta on tehty vesien täydennyskartoitusta ja kuormitusselvitys valmistuu vuonna Viemäriverkostoon liittymisiä ei ole tapahtunut sitten viime kevään. Maatalouden lisätoimenpiteistä todettiin, että yleissuunnittelua on jo tehty Joroisselän eteläpuolella ja suunnittelua jatkettaneen v puolella. Valvatuksella on tehty alustavia kosteikkokartoituksia ja muutenkin kiinnitetty huomiota maatalouden kuormitukseen. RAE-neuvontahanke toimii vajaan kymmenen maatilan alueella. Neuvontapuoleen kannattaisi jatkossakin panostaa. Pienellä ja Suurella Raudanvedellä on kosteikkojen yleiskartoitus. Ajatustasolla on noin viiden kosteikon perustaminen alueelle. Osakaskuntien yhdistämisiä on saatu aikaan Joroisselän osalta. Kuormitusselvitystä on tehty Joroisselälle ELYn toimesta. Yleissuunnitelma Joroisselän valuma-alueilta v aikana mm. mitattuun aineistoon ja maastokatselmuksiin pohjautuen. Joroisselän pohjoisosalle on tehty vesikasvien poisto-ohjelma, mutta alueella haluttaisiin kuitenkin panostaa tehokkaampiin vesiensuojelutoimiin valuma-alueilla sekä poistokalastukseen. Joroisten seudulla on suunnitteilla poistokalastushanke, jossa on laajemminkin vesiä. Rahoituksia on selvitetty eri osallistujien kesken, tällä hetkellä koossa on n euroa kolmelle vuodelle. Paikalliset osakaskunnat osallistuvat rahalla sekä talkootyöllä. Lisäksi järjestetään paikallisia kursseja, jossa tehdään pyydystarpeita. Kunta osallistuu rahoitukseen työllistämisen kautta. ELYllä on hankkeeseen suora rahoitus. Todettiin, että Raudanvesien poistokalastus jatkuu vuoden 2014 aikanakin. Siitinselän-Vuoriselän poistokalastus voi olla liian suuri olemassa oleviin resursseihin nähden. Kunnallinen energialaitos on Joroisen suunnalla kiinnostunut Liunan kalatien rakentamisesta. Suunnittelua tehdään syksyn aikana ja todennäköisesti laitos hakee itse kalatielle lupaa. Mikäli Liunan kalatie toimii, harkitaan Kiekan kalatien rakentamista. Tulevana talvena toteutetaan Liunan alapuolisen neljän kosken kunnostukset. Suihkolanjoki ja Kolkonjoki-Enonjoki ovat suunnittelussa ja ne valmistunevat v Pohjavesien suojelusuunnitelmia käsitellään Joroisten seudun suunnitteluryhmässä. 11
12 Savonlinnan seutu Liittymistä viemäriverkostoon on tapahtunut paikoitellen. Sorvaslahdella on tehty yksi kosteikko. Lisää ei tehdä ennen kuin vesialueiden hallinto on järjestetty. Metsätalouden tehostettu vesiensuojelusuunnittelu on menossa Kuonanjärven valuma-alueella. Metsäkeskus vetää vesiensuojeluhanketta koko Puruveden alueella. Isolla Vehkajärvellä on niittosuunnitelma. Kuonanjärvellä on alkamassa kalan tehopyynti. Sulkavan Uitonvirran alueella kosket on jo pitkälti kunnostettu. Pohjavesien suojelusuunnitelmat on tehty riskialueille. Suojelusuunnitelmien seurantaryhmä kokoontuu seuraavan kerran Muut alueet Heinäveden kirkonkylän puhdistamon purkuputken siirtoselvitys on valmistunut. Purkuputki siirrettäisiin Heinäveden reitin päävirtaan. Suunnittelu ja toteutus on Heinäveden Palokissa voimalaitos sulkee lohikalojen nousun merkittävässä määrin. Nyt selvitellään mahdollisuutta reitin avaamiselle. 7. Muut asiat Todettiin ympäristöhallinnon internet-uudistus. Valtakunnalliset vesienhoitosivut ovat jo valmistuneet. Myös Vuoksen vesienhoitoalueen sivut on uusittu. Sivuja on karsittu ja sisältöä jonkin verran supistettu ja ajantasaistettu. Etelä-Savon ELYn vesienhoitosivut on laadittu mutta niitä ei ole vielä julkaistu. Sivuille on tarkoitus laittaa ajantasainen yhteistyöryhmän kokoonpano. Juho lähettää luonnoksen kommenteille YTR:n jäsenille. Todettiin, että kalastuslain uusimisessa vesienhoidon suunnittelu on tarkoitus kytkeä kalavesien hoidon suunnitteluun. Kalatalouden hallinnointirajat olisivat suunnitelmien mukaan uudistumassa. Tätä on aikomus kokeilla Mäntyharjun reitillä. 8. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään Etelä-Savon ELYssä Pyöreässä kokoustilassa. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Jorma Tiitinen puheenjohtaja Juho Kotanen sihteeri 12
13 Jakelu: Anne-Kaarina Lyytinen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Eeva-Liisa Launonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Henrik Hausen, Järvi-Suomen kylät ry Hanna Eklund, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Jari Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heli Kivisaari, Turveteollisuusliitto/VAPO Jari Marja-Aho, Turveteollisuusliitto/VAPO Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Kaija Siikavirta, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Rauno Jaatinen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Tarja Hämäläinen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Seppo Ollikainen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Pekka Häkkinen, Pieksämäki Tapani Mähönen, Pieksämäki Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY 13
Joroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
Lisätiedot03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä
Etelä-Savo Mikkeli 03.12.2015 Dnro ESAELY/1237/2014 Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä KUULUTUS Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 vesienhoitoalueiden
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
Lisätiedot1. Kokouksen avaus - Puheenjohtaja Veli Manninen toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen.
Muistio Kyyvesi kuntoon hankkeen toimintaryhmän kokouksesta Aika: 23.03.2011klo 13.00 alkaen Paikka: Sanomalehti Länsi-Savon kokoustila, Teollisuuskatu 2-6 Mikkeli (2.krs) Asialista 1. Kokouksen avaus
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotKyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa
Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotToiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla
Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 15.1.2015 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Tiistai 13.1.2015 klo 13.00 16.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotLäsnä: Jari Mutanen, pj. Pohjois-Savon ELY-keskus. Poissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2013 Aika: Keskiviikko 16.10.2013
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotJoroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY
Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä 19.3.2015 Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Joroinen-Rantasalmi, toimintasuunnitelma vers 4.3.2015 Vuonna 2014 suunnittelua jatkettin Joroisselän valuma-alueella Kohteena
LisätiedotPoissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2012 Aika: Tiistai 20.11.2012
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 6.4.2016 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Tiistai 5.4.2016 klo 13.00 15.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotJoroisselän alueen toiminta 12/2011
Joroisselän alueen toiminta 12/2011 - mitä on tehty Joroisselän ja Joroisvirran veden laadun ja ympäristön monimuotoisuuden parantamiseksi? - mitä on tällä hetkellä suunnittellla? Joroisselän ja valuma-alueen
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotVesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia
Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU
PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotPohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma
Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma
LisätiedotTornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2010
Etelä-Savo Pöytäkirja 22.6.2010 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2010 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, Pyöreä kokoustila Aika: 8.6.2010 klo. 12.00 15.40 Läsnä:
LisätiedotJoroisten vedet Joroisten vesienhoitotilaisuudet P.Manninen/ Etelä-Savon ELY- keskus
Joroisten vedet 2016 Joroisten vesienhoitotilaisuudet 17.11.2016 P.Manninen/ Etelä-Savon ELY- keskus Joroisten vesienhoito Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen edistäminen Vuoksen vesienhoitoalue
LisätiedotPoistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto
Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella Johdanto Vesien hoidon ympäristötavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen ja parantaa heikossa tilassa olevia vesiä. Keinoina tavoitteiden saavuttamisessa
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotMuistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta
Muistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta Aika : 20.02.2015 alkaen klo 12.00 (14.30 tavoitteellinen lopetusaika) Paikka: nh. PUULA (2 krs.), Jääkärinkatu 14, MIKKELI Asialista 1. Avaus Puheenjohtaja
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelu
Toimenpiteiden suunnittelu Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä 21.11.2013 Pekka Räinä/ Lapland ELY-centre 1. ENSIMMÄISEN SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN - Toimenpiteiden päivittämisen ensimmäisessä
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotPoissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2011 Aika: Maanantai 10.10.2011
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2012
Etelä-Savo Pöytäkirja 1.6.2012 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2012 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 11.4.2012 klo. 10.00 14.50 Läsnä: Jorma Tiitinen / Etelä-Savon
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu ja toimenpideohjelman tarkistaminen. Alueellinen toimenpideohjelman tarkistusseminaari Lohja 4.11.
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu ja toimenpideohjelman tarkistaminen Alueellinen toimenpideohjelman tarkistusseminaari Lohja 4.11.2013 4.11.2013 VESIENHOIDON SUUNNITTELUN AIKATAULU 2012 2013 2014
LisätiedotPohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle
Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KOKOUS KUTSU Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet + pohjavedet) kokous pidetään Pieksämäellä 12.12.2013 klo 09.00 11.30 Kokouspaikka Kanttila, kokoustila
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2015
Etelä-Savo Pöytäkirja 22.9.2015 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2015 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 17.9.2015 klo. 10.00 13.10 Läsnä: Pertti Manninen Juho
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotTämä kuulutus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä sähköisesti myös verkko-osoitteessa
Etelä-Savo Mikkeli 29.09.2014 Dnro ESAELY/1237/2014 KUULUTUS Vesien tila hyväksi yhdessä kuuleminen ehdotuksesta Vuoksen ja Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
Lisätiedot2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)
Lappi LAPIN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS (6) Aika: 28.05.2013 klo 12.00-14.00 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Timo
LisätiedotJakelussa mainituille
1 Jakelussa mainituille 16.6.2014 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2014 Aika: Keskiviikko
LisätiedotVESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA. KOKOUS 1/2015 Joroisten toimintaryhmä, kunnanvirasto 19.3.2015 alkaen
PÖYTÄKIRJA VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA KOKOUS 1/2015 Joroisten toimintaryhmä, kunnanvirasto 19.3.2015 alkaen klo 14.00 Kokouksen järjestäytyminen. Petri Miettinen Joroisten kunnasta toimi
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus
Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus Sini Olin, Suomen ympäristökeskus Vesienhoidon suunnittelun vaiheet Toimenpiteiden suunnittelun aikataulu Vesienhoidon
LisätiedotVesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö
Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät
LisätiedotVesienhoidon toimenpideohjelman päivittäminen
Vesienhoidon toimenpideohjelman päivittäminen 29.10.2013 Vesienhoidon yhteistyöryhmä Ansa Selänne Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma v. 2016-2021 Tavoitteena on laatia 1 ohjelma è Pinta- ja pohjavedet
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä
LisätiedotVESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA
VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Toimintaryhmän kokous 5.2.2013 Tilannekatsaus/ajankohtaiset asiat Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen edistäminen Enojoen kunnostussuunnitelma-asia Joroisten
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.
Vesien- ja merenhoidon tehtävät 2016-18, organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.2017 Taina Ihaksi Vesienhoidon vaiheet Mauri Karonen 2 Suunnitelmat
LisätiedotPohjois-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2015
PÖYTÄKIRJA POSELY/12/07.04/2010 10.9.2015 Pohjois-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2015 Aika: 26.8.2015 klo 13.00 14.30 Paikka: Joenvarren Seurahuone, Rapakkojoki, Kiuruvesi Läsnä: Osallistujat
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2014
Etelä-Savo Pöytäkirja 11.7.2014 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2014 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 22.5.2014 klo. 10.00 13.30 Läsnä: Jorma Tiitinen /
LisätiedotPuulan arvoja tukevat hankkeet ja uhkien torjunta
Puulan arvoja tukevat hankkeet ja uhkien torjunta Puula-forum V Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Johdanto Vedenkorkeudet Vedenlaatu Luontoarvot Kaavatilanne Ylijohtaja
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu
Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat
LisätiedotMIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2014 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta
MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2014 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantai 3.10.2014 klo 13.00 16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Lisätietoja:
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 27.1.2017 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Torstai 27.1.2017 klo 9.00 12.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotKyyvesi kuntoon vesienhoidon toimeenpano. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa
Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon vesienhoidon toimeenpano Toimintakertomus vuodelta 2012 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 2/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 2/2017 9.8.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 2/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, MIKKELI, NH Pyöreä torni
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 20.12.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI, NH Pyöreä torni Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2015
Etelä-Savo Pöytäkirja 27.5.2015 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2015 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 16.4.2015 klo. 10.00 12.35 Läsnä: Pertti Manninen Esa
LisätiedotVesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö
Vesienhoitosuunnitelmia koskevien ehdotusten keskeiset valtakunnalliset päätelmät Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus 12.11.2014, Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö
LisätiedotVESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.
VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.2016 Riitta Ikäheimo 8.12.2016 1 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, nh. Pyöreätorni, Mikkeli
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 6.2.2017 kello 13:00-16:00 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, nh. Pyöreätorni, Mikkeli Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotMallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi
Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotMikkelin pohjavesialueet & pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
Mikkelin pohjavesialueet & pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Geologi Anne Petäjä-Ronkainen Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä 22.4.2015 Näkyvä vesi on jäävuoren huippu
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen
Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen Förverkligandet av vattenvårdsåtgärderna, ansvarsfördelning samt uppnåendet av våra gemensamma mål 29.1.2015
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 23.1.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotToimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset
Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön
Lisätiedot