Aikuiset mahdollistajina ja innostajina

Transkriptio

1 Aikuiset mahdollistajina ja innostajina Rakastan katsoa kun pelaat!

2 PARASTA KAIKILLE

3

4 Maailman paras kasvuympäristö Millaisia mielikuvia juniorijääkiekko teissä herättää? Mitä toivotte että lapsenne saa ollessaan mukana seuratoiminnassa? Minkälainen on lapsellenne paras mahdollinen kasvuympäristö? Milloin harrastustoiminta voidaan arvioida onnistuneeksi? Ketkä onnistumiseen voivat vaikuttaa?

5 PARASTA KAIKILLE (Materiaali)

6 TUTKIJAN POHTIMAA (Liisa Keltikangas-Järvinen) Anna-Liisa Keltikangas-Järvinen on tunnettu suomalainen psykologi sekä kokeellisen persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja ja alan tutkimustulosten tunnetuksi tekijä. Hän on tunnettu erityisesti työstään temperamentin saralla. (Lähde: Wikipedia) Suomalaiset äidit ja isät pitävän kiinni ajatuksesta, että lapsesta tulee selviytyjä ja menestyjä, jos hän oppii kilpailemaan mahdollisimman aikaisin. Kun vanhemmat vievät lastaan harrastuksen pariin, jossa suorituksia mitataan ja tilastoidaan hyvin aikaisin, he uskovat sen tekevän lapselle hyvää. Tutkimusten valossa Keltikangas-Järvisen mukaan Mitä pitempään lapsi saa varttua ilman stressiä, sitä parempi on hänen stressinsietokykynsä aikuisena. Kilpailuttaminen ei opeta lapselle pärjäämistä, häviämisen taitoa eikä pettymysten sietoa, vaan kolhii hänen itsetuntoaan ja lisää aggressiivisuutta

7 PALATAAN VIIDET HARKAT VIIKOSSA SEKÄ PELIT PÄÄLLE syndroomaan Nuorisotutkimus: Tommi Hoikkala Nuorten uusi sosiaalisuus, viihde- ja kuluttajaorientaatio, joka nousee leikillisyydestä, näyttäytyy liikuntakeskustelussa usein liikunnan ja sportin kilpailijana. Kamppailee nuorten vapaa-ajasta ohjatun toiminnan rinnalla Lisätään soppaan koulutussysteemin väkevöityminen, paineet ja kilpailullisuus, niin koossa on erinomaisella tavalla mutkikas yhtälö. Kaikki eivät edes halua kilpailullisuuden väylille, vaan vain pysyä harrastelijamaisuudessa ja harrastelijamaisessa toiminnassa Ja kaikilla ei ole tähän kaikkeen varaa. (Tommi Hoikkala; Nuorisotutkimusverkosto )

8

9

10 MAHDOLLISTAJINA

11 Pienet valinnat ratkaisevat

12 Lapsen arjen hallinta Millainen on lapsesi päivärytmi? Miten lapsesi jaksaa päivästä toiseen? Mitkä ovat suurimman haasteet? Miksi? Miten jaksamista voidaan tukea?

13 MAHDOLLISTAJINA (Materiaali)

14 LASTEN JA NUORTEN URHEILU

15

16 PALJON MONENLAISTA LIIKETTÄ Jokainen lapsi tarvitsee vähintään 15 viikkotuntia reipasta liikuntaa. Näin luodaan perusta terveelle kasvulle ja motoristen perustaitojen kehittymiselle. Tavoitteellista kilpaurheilua harrastavan tulisi liikkua vielä enemmän, noin 20 tuntia viikossa eli kolmisen tuntia päivässä. Mikä tahansa liike kehittää ja tukee oman ykköslajin harjoittelua. Siksi junnujen on hyvä kokeilla kaikenlaista säbästä skeittaukseen ja lumenluonnista liitokiekkogolfiin. Kannusta, osallistu ja kokeile erilaisia asioita lapsesi kanssa mitä nuorempi junnusi on, sitä suurempi on myös esimerkkisi voima. Laadukas ohjattu harjoittelu on tärkeää. Riittävä määrä ja monipuolisuus edellyttää kuitenkin myös omatoimista harjoittelua sekä tavallista arkiliikuntaa. Pihapelit ja -leikit, koulumatkat ja kerhotoiminta... ne kaikki lasketaan mukaan. Päivän liikuntasaldo voi siis muodostua useista hyvinkin lyhyistä pätkistä

17 Lähde: Nuori Suomi

18 VIIKOITTAINEN KOKONAISLIIKUNTAMÄÄRÄ URHEILEVILLA LAPSILLA JA NUORILLA Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu selvitys (2008)

19 KEHITTYMINEN = KOKONAISVALTAINEN PAKETTI Kehittymisen periaatteita Harjoittelu Ilman sopivaa, riittävää ja oikein rytmitettyä ravintoa ja lepoa palautuminen hidastuu ja kehittyminen vaikeutuu. Ravinto KEHITYS Lepo Kun harjoittelun määrä kasvaa, täytyy myös levon ja ravinnon laadun parantua, jotta kehitystä tapahtuu!

20 OIKEANLAISTA RAVINTOA 5 (-7) ruokailutapahtumaa päivässä takaa tasaisen jaksamisen 60% kokonaisenergiansaannista pitää tulla ennen harjoitusta: aamupalan & kouluruuan merkitys! Perusruokavalio 80-90% - liikuntatilanteet 10-20% täysjyväviljatuotteita: 5-9 annosta/pvä hedelmiä, kasviksia, marjoja: puoli kiloa/kuusi kourallista/pvä liha tai kanaa: pääaterioilla1/3 lautasesta & leikkeleinä kalaa: 2 kertaa/viikko riisiä / pastaa / perunaa: 1/3 lautasesta pääaterioilla maitoa / jogurttia / viiliä: 4-6 dl/pvä juustoa: 2-3 siivua/pvä kasviöljyjä: leivän päälle margariinia & ruoanvalmistukseen öljyt palautus- ja energiajuomat tarpeettomia

21 OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa: aamupala, 2 pääateriaa ja 1-4 välipalaa, iltapala / pvä täysjyväviljatuotteita: 5-9 annosta / pvä hedelmiä, kasviksia, marjoja: puoli kiloa / kuusi kourallista /pvä liha tai kanaa: pääaterioilla1/3 lautasesta ja leikkeleinä kalaa: 2 kertaa / viikko riisiä / pastaa / perunaa: 1/3 lautasesta pääaterioilla maitoa / jogurttia / viiliä: 4-6 dl / pvä juustoa: 2-3 siivua / pvä kasviöljyjä: leivänpäällysmargariini+ ruoanvalmistukseen öljyt

22 TIESITKÖ TÄTÄ LEVON MERKITYKSESTÄ? Murrosikäinen tarvitsee keskimäärin 9 tuntia unta joka yö Riittävä uni on tärkeää mm. aivojen, muistitoimintojen ja tunne-elämän kehittymiselle Päivällä opitut tiedot siirtyvät unen aikana muistijäljiksi aivoihin Univaje lisää tapaturmien ja onnettomuuksien määrää keskittymiskyvyn heikentyessä Suomalaiset nuoret ovat tutkimusten mukaan Euroopan väsyneimpiä N. 50% suomalaisista nuorista nukkuu alle 8,5 tuntia yössä Yläkoululaisista noin 15% menee nukkumaan vasta puolen yön jälkeen

23 VIIHDEMEDIA, RAVITSEMUS, UNI Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saisi suositusten mukaan olla maksimissaan 1,5 2-tuntia päivässä. Selvitysten mukaan lapset ja nuoret viettävät aikaa viihdemedian ääressä jopa 6-8 tuntia päivässä! Ravitsemus ja uni täydentävät liikunnan vaikutukset - terveellisiä aterioita pitäisi olla 5-8 kertaa päivässä - kasvava lapsi ja nuori tarvitsee vähintään 8-11-tuntia unta

24

25 VUOROKAUSI- JA RUOKARYTMI Harjoitus ruoka sopivin väliajoin 24 h Harjoitus kehittyminen unessa

26 INNOSTAJINA

27

28 Intoa täynnä uuteen päivään! Mitä tarkoittaa läsnäolo aikuisen roolissa lapsen arjessa? Miten innostan lasta vapaa-aikana, harrastuksissa ja koulunkäynnissä? Minkälaista on hyvä kohtaaminen lasten kanssa?

29

30 Huippuaikuisen valmennusvideo

31 INNOSTAJINA (Materiaali)

32 Rakastan katsoa kun pelaat! Junnukiekkoilijan tärkeimpiä tukijoita olemme me vanhemmat. Se, miten hän harrastuksensa kokee ja millaiseksi hänen itsetuntonsa rakentuu, on hyvin pitkälti meidän vallassamme. Tätä valtaa kannattaa käyttää viisaasti. Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada harrastaa omaa itseään varten, ei vanhempien toiveiden tai unelmien vuoksi. Hän ansaitsee vanhempiensa vankkumattoman tuen, kannustuksen ja hyväksynnän onnistumisten tai epäonnistumisten määrästä riippumatta. Pahinta myrkkyä lapsen itsetunnolle ja kehitykselle sekä joukkueen yhteishengelle on arvosteleminen, pettymyksen osoittaminen, väheksyminen, vertaileminen ja pakottaminen. Tällaisessa paineessa ei yksikään meistä yllä parhaimpaansa. Keskitytään siis myönteisiin asioihin. Varmistetaan, että laji on lapselle mieluinen ja seura hänelle sopiva kasvupaikka. Sitoudutaan yhteisiin sopimuksiin, käydään rakentavaa keskustelua valmentajan kanssa ja osallistutaan toimintaan mahdollisuuksiemme mukaan. Pidetään arvostelut, kyseenalaistukset ja muut aikuisten asiat poissa lasten korvista. Ja näytetään hyvää esimerkkiä, oli kyse sitten käyttäytymisestä tai urheilullisista elämäntavoista

33 LASTEN & NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen takana on OSAAMINEN Osaaminen riippuu OPPIMISESTA / KEHITTYMISESTÄ Ihminen oppii (lähes) mitä tahansa, jos oikein HALUAA Jokainen nuori kehittyy omaan tahtiinsa, KEHITYSTÄ EI VOI KIIREHTIÄ Fyysinen ja henkinen kehitys & kiinnostus Haluaminen on kiinni henkisestä toimintaympäristöstä = ILMAPIIRI MITEN SINÄ VAIKUTAT SEURAN, JOUKKUEEN & LAPSESI HARRASTUSILMAPIIRIIN?

34

35 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA

36 Kunnioita peliä ja sen toimijoita Mitä kunnioitus jääkiekkoyhteisössä teille tarkoittaa? Ketä se koskee? Eroaako tämä lapsikiekossa ja aikuiskiekossa?

37 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA (Materiaali)

38 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Muut toimijat Pelaajat Muut toimijat Kunnioita peliä - ohjelma on suunniteltu, jotta suomalainen jääkiekko olisi reilumpaa kaikille sen osapuolille. Kyse on jokaisen pelin eri roolissa toimivan pelaajien valmentajien tuomareiden ja vanhempien keskinäisestä kunnioittamisesta. Käyttäydy hallilla, kuten sen ulkopuolella. Tuomarit Yhteinen pelikenttämme Valmentajat Pelistä nauttivat kaikki Pelitapahtuma on positiivinen kasvuympäristö, jossa onnistumisille ja epäonnistumisille on tilaa (kaikille toimijoille) Muut toimijat Vanhemmat Muut toimijat Peli on entistä turvallisempaa pelaajille Valmentajat ja tuomarit saavat työrauhan

39 VALMENTAJA, joka kunnioittaa peliä Kannustaa lasta aina yrittämään parhaansa, taitotasosta riippumatta. Palkitsee ja tukee loppuun asti yrittämistä. Muistaa, että lasten vanhemmat reagoivat asioihin useimmiten tunteella. Säilyttää oma itsehillintänsä ja perustelee mahdolliset vaikeat pelilliset ratkaisut selkeästi ja ytimekkäästi. Ymmärtää ja hyväksyy mahdolliset tuomarivirheet osaksi peliä ja antaa tuomarille mahdollisuuden oppia virheistään Muistaa, että on lapsille esikuva ja esimerkki niin jääkiekon kuin hyvän käytöksen suhteen Kunnioita peliä ja sen toimijoita niin peli ja muut toimijat kunnioittavat sinua

40 VANHEMPI, joka kunnioittaa peliä Kannustaa lasta aina positiivisessa hengessä Luottaa valmentajien ja tuomareiden tekemiin ratkaisuihin - ymmärtää, että virheitä tapahtuu Antaa työrauhan On kaikella tekemisellään ja toiminnallaan esikuva lapsille Kunnioita peliä ja sen toimijoita niin peli ja muut toimijat kunnioittavat sinua

41 TUOMARI, joka kunnioittaa peliä Palvelee peliä luottamuksen arvoisesti Huolehtii pelin turvallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta kaikissa tilanteissa Pysyy rauhallisena, ei provosoidu, eikä provosoi On rehellinen itselleen ja pelille Kunnioita peliä ja sen toimijoita niin peli ja muut toimijat kunnioittavat sinua