Protistit. Tree of life - puun tyvi. Protistit. Protistit
|
|
- Hannes Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tree of life - puun tyvi Protistit Aitotumaisia Useimmat yksisoluisia, myös kolonioissa eläviä ja monisoluisia lajeja. Solutasolla hyvin monimutkaisia: soluelimet tekevät sen, mitä elimet monisoluisilla Heterotrofeja, fotoautotrofeja (kloroplastit), miksotrofeja 1 - Heterotrofit protozoan = alkueläimet 3 Protistit Lajirikas, pääosin yksisoluisista eliöistä koostuva eukaryoottien = aitotumaisten ryhmä Parafyleettinen: jotkin lähempänä kasveja, sieniä tai eläimiä Ei ole siis kunta (vrt. eläinkunta) vaan kukin haara on oma kuntansa Käytetään, koska käytännöllinen: eukaryootit, jotka eivät ole kasveja, sieniä 2 tai eläimiä Protistit Diversiteetti lähtöisin endosymbiooseista: - mitokondrio saatiin aerobisesta prokaryootista - kaikilla eukaryooteilla on tai ainakin esi-isillä on ollut mitokondrio - plastidit fotosynteettisistä syanobakteereista ( -> kloroplastit) 4
2 Fig. 28-UN1 Protistit Evuluutio kiivaan tutkimuksen alla ja käsitykset muuttuvat koko ajan Nykykäsityksen mukaan viisi superryhmää - missä järjestyksessä nämä kehittyvät ei kuitenkaan tarkkaan tunneta Kinetoplastids Euglenids Diplomonads Parabasalids Euglenozoans Excavata Chromalveolata Rhizaria Archaeplastida Unikonta 5 7 Fig a Alveolate s Stramenopiles Diplomonads Parabasalids Euglenozoans Dinoflagellates Apicomplexan s Ciliates Diatoms Golden algae Brown algae Oomycetes Chlorarachniophytes Forams Radiolarians Excavata Chromalveolata Rhizaria Excavata: Diplomonadida - ei plastideja, mitokondriot modifioituneet = mitosomit, ei toimivaa elektronien siirtoketjua, energia anaerobisesti - useat parasiitteja Red algae Chlorophytes Charophyceans Land plants Slime molds Gymnamoebas Entamoebas Archaeplastida - Giardia intestinalis (lamblia) - ulosteista ruuan tai juoman välityksellä - oireet: vatsakivut, raju suolistotulehdus Nucleariids Fungi Unikonta Choanoflagellates Animals 6 8
3 Fig g Fig Flagella 5 µm Giardia intestinalis 9 Undulating membrane Trichomonas vaginalis 5 µm 11 Fig Excavata: Parabasalids - Redusoitunut mitokondria = hydrogenosomi. Tuottaa energiaa anaerobisesti, vetykaasua sivutuotteena -Trichomonas vaginalis - parasiitti, leviää yhdynnässä - naisilla voi syrjäyttää emättimen normaalit mikro-organismit -> tulehdus - miehillä yleensä oireeton Eräs symbiontti parabasalidi, joka elää termiittien ja torakoiden suolistossa ja auttaa ravinnon hajottamisessa 10 12
4 Excavata: Euglenozoa Euglenozoa: - monimuotoinen ryhmä, yhdistävänä tekijänä flagellan mikrorakenne: spiraalinen, kiteinen putkirakenne flagellan sisällä Excavata: Euglenozoa Kinetoplastidit: - yksi suuri mitokondrio, jossa DNA organisoituna massana = kinetoplasti - Trypanosoma, unitauti & Chaga s disease Fig Fig Flagella Euglenozoa 0.2 µm Crystalline rod Ring of microtubules 9 µm 14 Trypanosoma 16
5 Trypanosoma Lajista riippuen loisii mm. ihmistä, nautaa Verenkierto, imusolmukkeet, keskushermosto Bait and switch defense vaihtaa jatkuvasti ulkopinnan proteiinikuorta, jolloin immuniteettia ei pääse syntymään Unitauti Väli-isäntinä tsetsekärpänen Saharan eteläpuoleinen Afrikka Chaga s disease Verta imevät hyönteiset South American trypanosomiasis 17 Fig Eyespot: pigmentoitunut soluelin, joka päästää vain tietystä suunnasta tulevan valon light detectoriin. Euglena (LM) 5 µm Long flagellum Eyespot Short flagellum Contractile vacuole Nucleus Chloroplast Plasma membrane Light detector Pellicle, suojakelmu Light detector: havaitsee valon, tämän seurauksena Euglena liikkuu kohti sopivan voimakasta valoa. Sopeuma, joka tehostaa 19 fotosynteesiä. Fig. 28-UN2 Eugnenids Excavata: Euglenozoa - Euglena, silmäeliö - solun toisessa päässä tasku, josta yksi tai kaksi flagellaa - Useat miksotrofeja: auringonvalossa autotrofeja, muulloin heterotrofeja ja absorboivat orgaanisia aineita ympäristöstään 18 Dinoflagellates Apicomplexans Ciliates Diatoms Golden algae Brown algae Oomycetes Alveolates Stramenopiles Excavata Chromalveolata Rhizaria Archaeplastida Unikonta 20
6 0.2 µm 3 µm Chromalveolata: Alveolates Yhdistävä tekijä kalvon eristämät säkit = alveolit, solukalvon sisäpuolella Chromavalveolata: Alveolates Dinoflagellates, panssarisiimaeliöt - selluloosalevyjen vahvistama solu - pystyuurteessa kaksi flagellaa, saa panssarisiimaeliön pyörimään niiden liikkuessa vedessä - dinos = pyöriä Fig Alveolates Flagellum Alveoli Fig Dinoflagellates Flagella Alveolate 22 24
7 Chromalveolata: Alveolates Dinoflagellates, panssarisiimaeliöt - autotrofeja, miksotrofeja tai heterotrofeja - red tides, panssarisiimaeliöiden massaesiintymisiä rannikkovesissä - plastideissa karotenoideja - jotkin lajit tuottavat toksiineja, seurauksena selkärangattomien ja kalojen joukkokuolemia (ihmisiin nilviäisistä) 25 Chromalveolata: Alveolates Apicomplexans - lähes kaikki eläinten parasiitteja, jotkin aiheuttavat ihmisille vakavia tauteja - leviävät pienten infektoivien solujen, sporozoiittien, avulla - toisessa päässä (apex) on yhdistelmä (complex) soluelimiä, jotka erikoistuneet tunkeutumaan isännän soluihin ja kudoksiin 27 Chromalveolata: Alveolates Chromalveolata: Alveolates Dinoflagellates, panssarisiimaeliöt - Planktonissa, osa loisia - Tärkeä osa ravintoketjuja Ceratium, sarvisiimiö - Luja, mutta siro ja koristeellinen panssari, - Pitkiä, piikkimäisiä muodostumia Kuva: 26 Apicomplexans Plasmodium, malarialoisiot - satoja lajeja, spesifioituneet esim. ihmiseen tai johonkin muuhun nisäkkääseen, lintuun tai matelijaan - malariaa aiheuttavat elävät sekä hyttysissä (Anopheles) että ihmisessä - ongelmallisia hoitaa, koska elävät suuren osan ajasta solujen sisällä (piilossa immuunisysteemiltä) ja vaihtavat pintaproteiineja 28
8 Fig Sporozoiitit hyttysen kautta ihmiseen Punasoluissa: - aseksuaalinen jakaantuminen - purkautuvat 48 tai 72 tunnin välein -> kylmänväristykset ja kuume Merozoite (n) Jotkin merozoiitit menevät Uusiin punasoluihin, osa muodostaa gametosyyttejä Red blood cells Inside human Liver Liver cell Merozoite Red blood cell Apex Fig Inside mosquito Sporozoites (n), vaeltavat hyttysen sylkirauhasiin MEIOSIS Zygote (2n) FERTILIZATION Oocyst (suolessa) Merozoite (n) Red blood cells Inside human Liver Liver cell Merozoite Red blood cell Apex Gametocytes (n) Key Haploid (n) Diploid (2n) 29 Gametes Gametocytes (n) Key Haploid (n) Diploid (2n) 31 Fig Inside mosquito Gametosyyteistä tulee gameetteja. Jokainen koirasgametosyytti tuottaa useita solakoita koirasgameetteja -> hedelmöittyminen hyttysen ruuansulatuselimistössä Zygote (2n) Merozoite (n) Red blood cells Inside human Liver Liver cell Merozoite Red blood cell Apex Chromalveolata: Alveolates Ciliates, ripsieläimet - käyttävät ripsiä liikkumiseen, ravinnonhankintaan - kahdentyyppisiä tumia: makrotumat ja mikrotumat FERTILIZATION Gametes Gametocytes (n) Key Haploid (n) Diploid (2n) 30 Paramecium caudatum, tohvelieläin 32
9 Fig a Paramecium caudatum, tohvelieläin Fig b-2 Micronuclei: Conjugation and reproduction Vedenotto osmoottisesti hypotonisesta eli laimeammasta ympäristöstä. Virtsarakkulamainen Contractile Vacuole, sykkivä rakko sykkivä rakko kerää ylimääräisen veden ja Ajoittain poistaa sen solukalvon läpi. 50 µm Cilia Micronucleus Macronucleus Macronucleus: Feeding, waste removal, and water balance Oral groove Cell mouth Food vacuoles Suu-uurteen ripset liikuttavat ruokaa (pääosin bakteereita) solusuuhun, josta se nielaistaan fagosytoottisesti ravintovakuoleihin. 33 Compatible mates Diploid micronucleus MEIOSIS The original Diploid macronucleus micronucleus disintegrates. Haploid micronucleus MICRONUCLEAR FUSION Key Conjugation Reproduction Kolme mitoosikierrosta tuottaa kahdeksan mikrotumaa. Neljästä mikrotumasta tulee neljä makrotumaa. Vanha makrotuma häviää. Kaksi sytokineesi (=soluliman jakautumis) kierrosta 35 -> neljä tytärsolua Fig b-1 Compatible mates Osittainen sulautuminen Diploid micronucleus MEIOSIS Micronuclei: Conjugation and reproduction Mikrotumien meioosi tuottaa neljä haploidia mikrotumaa kuhunkin soluun. Kolme näistä häviää, neljännet jakautuvat mitoottisesti. Toinen näistä vaihdetaan. Haploid micronucleus Key Conjugation Reproduction Chromalveolata: Alveolates Ciliates, ripsieläimet Vorticella, ripsikello - Alustaan kiinnittyviä - Kuorettomia - Kellomainen soluruumis ohuen varren päässä - Voidaan vetää kokoon spiraalille Kuva:
10 Fig. 28-UN2 Chromalveolata: Stramenopiles Dinoflagellates Apicomplexans Ciliates Diatoms, piilevät Alveolates Golden algae, kultalevät Brown algae, ruskolevät Oomycetes, water molds Excavata Stramenopiles Chromalveolata Rhizaria Archaeplastida Unikonta 37 Rhizaria: Radiolarians Säde-eläimet - hauras, monimutkaisen symmetrinen sisäinen tukiranka piidioksidista - pseudopodit lähtevät säteittäisesti solun keskustasta. Vahvistuksena mikrotubulit = sylinterimäiset solunsisäiset putkirakenteet - pseudopodien solulima nielee pienempiä eliöitä, jotka tulevat kosketuksiin. Soluliman virtaus kuljettaa nämä solun keskustaan. 39 Fig. 28-UN3 Fig Radiolarians Excavata Chromalveolata Chlorarachniophytes Foraminiferans Rhizaria Radiolarians Archaeplastida Unikonta Pseudopodia µm 40
11 Fig. 28-UN4 Fig j 20 µm Volvox : Isojen kolonioiden sisällä pieniä tytärkolonioita, tulevat ulos aikanaan 50 µm Excavata Chromalveolata Rhizaria Chlorophytes Charophyceans Red algae, punalevät Green algae, viherlevät Land plants, maakasvit Unikonta Archaeplastida Fig. 28-UN5 Archaeplastida: viherlevät Volvox, palloeliöt - koloniaalinen, ontto pallo, jonka seinä koostuu tuhansista kaksisiimaisista soluista uppoutuneena gelatiinimaiseen väliaineeseen (matrix) - solut usein yhteydessä toisiinsa solulimasäikeillä; jos erillään eivät pysty lisääntymään Amoebozoans Nucleariids Fungi Choanoflagellates Animals Excavata Chromalveolata Rhizaria Archaeplastida Unikonta 42 44
12 Unikonta: Amoebozoans - Tylpät, sormimaiset pseudopodit, soluliman laajenemat tai valejalat -> liikkeet Eumycetozoa (mm. limasienet) Archamoebae (mm. Entamoeba histolytica) Lobosea (Amoeba, Chaos, Difflugia) Fig l Amoeba proteus pienen viherlevän kimpussa 100 µm Unikonta: Amoebozoans Lobosea: Amoeba - massa kirkasta, väritöntä, hyytelömäistä protoplasmaa - ei soluelimiä - elastinen solukelmu (plasmalemma) - ei vakinaista muotoa, rakenne muuttuu jatkuvasti soluliman virtausten takia - koteloituvat kuoren sisään, jos ympäristö kuivuu - ravintona mikroskooppiset levät, bakteerit ja orgaaniset hiukkaset Unikonta: Amoebozoans Lobosea Difflugia, kuoriameebat - kova kuori: hiekanjyvistä liimattuna toisiinsa - valejalka työntyy ulos kuoren aukosta Kuva: Kuva:
13 Fig. 28-UN5 Fig Excavata Chromalveolata Rhizaria Archaeplastida Choanoflagellates Individual choanoflagellate Amoebozoans Nucleariids Fungi Choanoflagellates Unikonta OTHER EUKARYOTES Animals Sponges Other animals Collar cell (choanocyte) Animals Unikonta: Choanoflagellates Eläinten lähimmät elävät sukulaiset Yksin tai kolonioissa, useimmat paikallaan pysyviä, pintaan kiinnittyneitä, varrella tai ilman Flagellan tyvellä läpinäkyvä kaulus, joka sytoplasmaa -> ravinnon kerääminen Joillakin lorica ( korsetti ) = jäykkä kuori Muistuttavat hyvin paljon sienieläinten soluja 50 Fig ANCESTRAL COLONIAL FLAGELLATE Metazoa Eumetazoa Eumetazoa = true animals - alkeellisimmat säteittäissymmetrisiä - kehittyneemmät kaksikylkisiä Bilateria Deuterostomia: jälkisuiset - alkionkehitys: alkusuusta peräaukko Protostomia: alkusuiset - alkusuusta suu tai yhteinen suu-hylkyaukko Ehdotus eläinten fylogeniasta, Perusteina pääosin morfologia ja ontologia Deuterostomia Protostomia Porifera, sienieläimet Cnidaria, polttiaiseläimet Ctenophora, kampamaneetit Ectoprocta Brachiopoda, lonkerojalkaiset Echinodermata, piikkinahkaiset Chordata, selkäjänteelliset Platyhelminthes, laakamadot Rotifera, rataseläimet Mollusca, nilviäiset Annelida, nivelmadot Arthropoda, niveljalkaiset Nematoda, sukkulamadot 52
14 Fig ANCESTRAL COLONIAL FLAGELLATE Metazoa Eumetazoa Porifera Silicea Calcarea Ctenophora, kampamaneetit Cnidaria, polttiaiseläimet Acoela Fig Porifera (sienieläimet) todennäköisesti parafyleettinen ryhmä Calcarea and Silicea Ehdotus eläinten fylogeniasta: Perusteina pääosin molekyylidata Bilateria Lophotrochozoa - joillakin lophophore ( harjan kantaja ), ripsekkäiden lonkeroiden kruunu - osalla trochophore toukka Ecdysozoa - ecdysis = kuorenvaihto Deuterostomia Lophotrochozoa Ecdysozoa Echinodermata, piikkinahkaiset Chordata, selkäjänteelliset Platyhelminthes, laakamadot Rotifera, rataseläimet Ectoprocta Brachiopoda Mollusca, nilviäiset Annelida, nivelmadot Nematoda, sukkulamadot Arthropoda, niveljalkaiset 53 ANCESTRAL PROTIST Common ancestor of all animals Eumetazoa Bilateria Cnidaria Lophotrochozoa Ecdysozoa Deuterostomia 55 Kunta: Eläimet Pääjakso: Porifera / Calcarea & Silicea, Sienieläimet Pääjakso: Cnidaria, Polttiaiseläimet Pääjakso: Ctenophora, Kampamaneetit Pääjakso: Platyhelminthes, Laakamadot Pääjakso: Rotifera, Rataseläimet Pääjkaso: Mollusca, Nilviäiset Pääjakso: Annelida, Nivelmadot Pääjakso: Bryozoa, Sammaleläimet Pääjakso: Nematoda, Sukkulamadot Pääjakso: Nematomorpha, Jouhimadot Pääjakso: Arthropoda, Niveljalkaiset Pääjakso: Echinodermata, Piikkinahkaiset Pääjakso: Chordata, Selkäjänteelliset 54 Calcarea & Silicea, sienieläimet Yksinkertaisimpia monisoluisia eläimiä kaksi solukerrosta ei erilaistuneita kalvojen rajaamia elimiä Epäsymmetrisiä tai säteittäisesti symmetrisiä Elävät pääsiassa merissä Muodostavat runkokuntia, tukirankona kalsiumkarbonaatti-, spongiini- (orgaaninen sarveisaine), tai piineulaset pinta huokoinen, runsaasti vedenotto- ja -poistoaukkoja alustaansa kiinnittyneitä 56
15 Fig. 33-3a Calcarea & Silicea A sponge Lisääntyvät suvuttomasti silmikoimalla, sekä suvullisesti, jolloin muodostuu koiras- ja naarassukusoluja Useimmat hermafrodiitteja Siittiöt kulkeutuvat veden virtauksen mukana, munasolun hedelmöittyminen mesohylissä Kehittyvä alkio siimapeitteinen blastulatoukka, joka eläimestä ulos jouduttuaan ui hetken vapaasti, kiinnittyy alustaansa muodosta silmikoimalla uuden runkokunnan. Sienieläimiä tunnetaan noin 5000 lajia, joista vain yhden heimon lajit (noin 150) elävät makeassa vedessä; Suomessa on neljä makeanveden lajia Fig Azure vase sponge (Callyspongia plicifera) Spongocoel =central cavity Pore Epidermis Water flow Mesohyl, hyytelömäinen väliaine Choanocyte - siimallisia soluja sisäpinnalla - siimojen liike saa veden virtaamaan sisään pooreista ja ulos osculumista Food particles in mucus Flagellum Choanocyte Choanocyte Collar Osculum =kaulussolu Spicules, neulaset Phagocytosis of food particles Amoebocyte Ravintohiukkaset niellään (fagosytoosi) ja sulatetaan tai siirretään amoebosyyteille Amoebocytes - liikkuvat mesohylissä (pseudopod) - kuljettavat ravintoaineita muille sienieläimen soluille - tuottavat eläintä tukevia rakenteita (spicules) - muuttuvat miksi tahansa solutyypiksi tarvittaessa 58 Calcarea & Silicea Luokka: Demospongiae, (sarveis)piisienet -tukirankana piineulaset Heimo: Spongillidae, järvisienet Spongilla lacustris, järvisieni -järvissä yleensä haarovana, virtaavassa vedessä yleensä levymäisenä -järvien rantavyöhykkeessä saattaa kasvattaa jopa metrin pituisia ja pensasmaisia runkokuntia -vihreä väri johtuu sienen kanssa symbioottisessa suhteessa elävistä levistä Kuvat: 60
16 Fig. 33-UN2 Calcarea & Silicea Luokka: Demospongiae, (sarveis)piisienet -tukirankana piineulaset Heimo: Spongillidae, järvisienet Ephydatia fluviatilis, murtovesisieni -Suomessa Itämeressä Linkki kuvaan löytyy sivuilta: Calcarea and Silicea Cnidaria Lophotrochozoa Ecdysozoa Deuterostomia Fig. 33-3b Calcarea & Silicea Luokka: Demospongiae, (sarveis)piisienet Heimo: Spongidae Spongia officinalis, pesusienet Meduusa - eräs pesusienilaji - Välimeri - pesusienet sienirunkokunnan puhdistettuja sarveistukirankoja Kuva:
17 Cnidaria, polttiaiseläimet Hyvin vaihteleva joukko paikallaan pysyvistä liikkuviin lajeihin Mm. hydrat, korallit, meduusat Yksinkertainen säteittäissymmetrinen muoto Kaksi muotoa: polyyppi tai vapaasti uiva meduusa Joillakin polttiaiseläimillä vain polyyppimuoto, joillakin vain meduusamuoto, joillakin molemmat eri elämänvaiheissa Cnidaria, polttiaiseläimet Karnivoreja, pyyntilonkerot (tentacles) järjestäytyneenä suun ympärillä, ottavat kiinni saalista, työntävät sen suuhun. Pyyntilonkeroissa polttiaissoluja (cnidocytes), puolustukseen ja ravinnon hankintaan - cnide (Kr.) = nokkonen Polttiaissoluissa kapselimaisia soluelimiä (cnidae), jotka voivat räjähtää ulospäin. Joillakin lajeilla nämä erikoistuneet (nematocysts) tunkeutumaan saaliiseen pistävällä langalla Kosketus tai kemiallinen ärsyke laukaisee Injektoi myrkkyä saaliseläimeen Fig Polttiaiseläinten kaksi muotoa: paikallaan oleva polyyppi ja liikkuva meduusa Hydrat Merivuokot Meduusat Polyp Mouth/anus Tentacle Medusa Gastrovascular cavity Body Stalk (=varsi) Gastrodermis Mesoglea Epidermis Tentacle Mouth/anus Fig Nematocyst Trigger Tentacle Hydran polttiassolu Thread discharges Cuticle of prey Thread Seinässä kaksi solukerrosta, ulompi epidermis ja sisempi gastrodermis, välissä solujen erittämä hyytelömäinen mesoglea. Gastrodermin soluissa flagelloja, pitävät veden ruuansulatusontelossa liikkeellä. Ravinnon sulatus alkaa ruuansulatusontelossa, päättyy ravintovakuoleissa 66 gastrodermin soluissa Cnidocyte Thread (coiled) 68
18 Cnidaria, polttiaiseläimet Hydra, lampipolyyppi Yksinkertaisia supistuvia kudoksia: -gastrodermin ja epidermin soluissa mikrofilamenttikimppuja, jotka järjestäytyneet supistuviksi säikeiksi -ruuansulatusontelo toimii hydrostaattisena runkona, jota vasten supistuvat solut toimivat Yksinkertainen hermoverkosto, ei aivoja Kuva: Cnidaria, polttiaiseläimet Luokka: Hydrozoa, hydropolyypit - useimmat vaihtelevat meduusa ja polyyppivaiheen välillä Hydra, lampipolyyppi - vain polyyppeina - suotuisina kausina lisääntyvät aseksuaalisesti silmikoitumalla - epäsuotuisina kausina lisääntyvät seksuaalisesti, muodostavat kestäviä zygootteja jotka pysyvät lepovaiheessa kunnes olot paranevat Cnidaria, polttiaiseläimet Luokka: Scyphozoa, liuskameduusat - useimmilla lajeilla meduusamuoto vallitseva, rannikolla elävillä voi olla pienten polyyppien vaihe, ulappalajeilla usein vain meduusavaihe - useimmat lajit elävät planktonissa Aurelia aurita, korvameduusa - neljä puolikuun tai ympyrän muotoista gonadia (sukurauhasta) kuultaa läpi - sekä polyyppi- että meduusavaihe 70 72
19 Aurelia aurita, korvameduusa Cnidaria, polttiaiseläimet Luokka: Anthozoa, korallit ja merivuokot - vain lämpimissä merissä noin 40 metrin syvyyteen asti - erotetaan gastraaliontelon väliseinien lukumäärän mukaan: kahdeksansäteiset korallit eli sulkakorallit, (Octocorallia) ja kuusisäteiset korallit eli kukkakorallit (Hexacorallia). - merivuokot muistuttavat lonkeroineen ruusujen, neilikoiden tai vuokkojen teriöitä Kuvia: Fig Porifera, sienieläimet Cnidaria, polttiaiseläimet Luokka: Anthozoa, korallit ja merivuokot - anthozoa = kukkaeläimet - vain polyyppeina, yksittäin tai kolonioissa - useat erittävät kovan ulkoisen kuoren kalsiumkarbonaatista - jokainen polyyppisukupolvi edellisen sukupolven kuorten jäänteiden päälle -> rakentuu kiviä, joita kutsutaan koralliksi - symbionttisia yksisoluisia leviä, joista saavat yhteyttämistuotteita -> riippuvaisia valosta! - trooppisissa merissä, koralliriutat - uhkina mm. saastuminen, ylikalastus 74 ANCESTRAL COLONIAL FLAGELLATE Metazoa Eumetazoa Ehdotus eläinten fylogeniasta, Perusteina pääosin morfologia ja ontologia Bilateria Deuterostomia Protostomia Cnidaria, polttiaiseläimet Ctenophora, kampamaneetit Ectoprocta Brachiopoda, lonkerojalkaiset Echinodermata, piikkinahkaiset Chordata, selkäjänteelliset Platyhelminthes, laakamadot Rotifera, rataseläimet Mollusca, nilviäiset Annelida, nivelmadot Arthropoda, niveljalkaiset Nematoda, sukkulamadot 76
20 Ctenophora, kampamaneetit - säteittäissymmetrisiä tai kaksikylkisiä, kaksi solukerrosta - merkittävä osa merten planktonia - yhdistävä tekijä: kahdeksan kampalevyä, jotka kuljettavat eläintä eteenpäin (virtausten mukana) - joillakin lajeilla erikoistunut pyyntikeino: kun pieni eläin koskettaa lonkeroita, erikoistuneet solut puhkeavat auki ja peittävät saaliin tahmeilla karvoilla - ei pistäviä polttiaissoluja (ero polttiaiseläimiin) 77 Ctenophora, kampamaneetit Pleurobrachia pileus, pikkumaneetti Meillä 2 mm, valtamerissä 2.5 cm Pyyntilonkerot pitkät ruumis pyöreähkö pyyntilonkeroiden takia kaksikylkinen Kuva: aer.htm 78
Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa
Kasviplanktonlajiston tunnistus Pyhäjärvi-instituutti 24.8.2011 Sanna Autio www.lsvsy.fi Esityksen sisältö: o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa o tärkeimmät luokat, lahkot tunnistaminen
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
LisätiedotBioteknologia BI5. Mikrobit
Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotLisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa
LisätiedotTehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.
Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.
LisätiedotSUOMEN TALOUSVESI- VERKOSTOJEN MIKROBISTO
SUOMEN TALOUSVESI- VERKOSTOJEN MIKROBISTO Uutta tietoa vesijohdoissa elävistä eukariooteista 15.5.2019 #vesihuolto2019, @TarjaPitkanen, @THLorg 1 1 DWDSOME - Mikrobiyhteisöjen dynamiikka talousveden jakelujärjestelmissä
LisätiedotPlankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa
LisätiedotBlastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)
Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala
LisätiedotKASVIKUNTA kl 2016
526128 KASVIKUNTA kl 2016 Luennot klo 10-12 salissa 6602 11.4. Ma johdanto kasvikuntaan 12.4. Ti Chlorophyta 14.4. To Streptophyta 15.4. Pe vanhimmat alkiolliset kasvit 18.4. Ma maksasammalet 19.4. Ti
LisätiedotParasiittien ominaisuuksia. Parasiittien merkitys. Yleistä ihmisen parasiiteista. Alkueläimet. Parasitologia
Parasiittien ominaisuuksia Parasitologia Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti Parasiitti on eliö, joka käyttää hyväksi isäntää ja tuottaa tälle
LisätiedotMikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät
Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),
LisätiedotTeabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotMaaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
LisätiedotVesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
LisätiedotTIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotNyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö
Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Mitä Nobelistit löysivät? William Campbell: Sukkulamatoinfektioiden hoito
LisätiedotTehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat
Tehtävät Lukuun 17. Tehtävä 1. Eliökunnat a)mihin kahteen ryhmään eliöt jaetaan solurakenteen perusteella? ja tumalliset ja virukset aitotumalliset ja esitumalliset ja eliöt b) Mikä ero on näiden kahden
LisätiedotEliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma
Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotEsipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.
1 Esipuhe Morjesta! Käsissäsi tai tietokoneen ruudulla on lukion biologian kurssi 1 tärkeimmät asiat kiteyttävä kertauskirja. Olen jakanut muistiinpanot kuuteen osaan kurssin aihealueiden mukaan helpottaakseni
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotRAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS
CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä
LisätiedotDientamoeba fragilis - suolistoparasiitti
Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Taru Meri Helsingin Yliopisto Laaduntarkkailupäivät 2012 10.2.2012, Parasitologian sessio Sisältö Kertausta suolistoparasiitteihin madot alkueläimet Dientamoeba
LisätiedotMitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotPesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %
Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma
LisätiedotELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN
ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN KÄSITTEITÄ o PLANKTON = keijuva eliöstö, keijusto kasviplankton (phytoplankton) eläinplankton (zooplankton) o TRIPTON = kuollut hiukkasmateriaali o SESTON = elävä plankton
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa
Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:
LisätiedotKALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012. Kalojen loiset
KALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012 Kalojen loiset Tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö Evira Monisoluiset, Metazoa 1. Monogeenit,
LisätiedotAlkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia
1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys,
LisätiedotMitä kaikkea veden alla voi nähdä?
Mitä kaikkea veden alla voi nähdä? On ihmisiä, jotka sukeltavat löytääkseen hylättyjä aarteita tai laivojen lentokeiden hylkyjä. Toiset taas haluavat yksinkertaisesti nauttia siitä painottomuuden tunteesta,
LisätiedotVeren parasiitit. Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio
Veren parasiitit Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio Veren sivelynäytteestä voi löytyä Malaria Mikrofilaria Babesia Trypanosoma Toisintokuumeborrelia Trypanosoomat Kuuluvat
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotMalarian käytännön diagnostiikka
Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto
LisätiedotKäyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet:
SEA LIFE koululaisille Käyttäytyminen Ikä: 7-12 vuotta Omatoimista oppimista Tämä opettajille suunnattu opetuspaketti auttaa opettajaa kiinnittämään oppilaiden huomion mielenkiintoisimpiin eläimiimme ja
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
Lisätiedot14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset
14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset KASVIEN PÄÄRYHMÄT 2016 CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA Turmel, M. ym. 2002. Mol. Biol. Evol. 19:24-38 Lemieux, C. ym. 2000: Ancestral chloroplast genome in Mesostigma viride
Lisätiedot2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.
SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat
LisätiedotIhmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
Lisätiedotepiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:
-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:
LisätiedotTunnin sisältö. 1. Eliömaailman luokittelu 2. Populaatio ja sen ominaisuudet 3. Lajien väliset vuorovaikutukset
EKOLOGIA 1 Tunnin sisältö 1. Eliömaailman luokittelu 2. Populaatio ja sen ominaisuudet 3. Lajien väliset vuorovaikutukset Eliömaailman luokittelu eli taksonomia Perustan loi Carl von Linné 1700 -luvulla
Lisätiedot7. Happi. Adaptaatiot hapen saannin turvaamiseksi. Hapen vuodenaikaisvaihtelu noudattelee lämpötilakerrostuneisuutta. 1. Morfologiset adaptaatiot
7. Happi -- hapen määrä vedessä on suhteessa lämpötilaan: kasvaa veden viiletessä -- vastaavasti eliöiden metabolia kiihtyy ja hapentarve kasvaa lämpötilan noustessa -- aktiivinen fotosynteesi lisää hapen
LisätiedotSolubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell
Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen laboratorio
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotGastrulaatio neurulaatio elinaiheet
sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
LisätiedotAnimal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2
Eläinten elämänkierto Gametogenesis Pätee useimmille eläimille Gameetit: siittiö (spermatozoa), munasolu (ovum) Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen 1/2 Lisääntymissyklit Usein vuodenaikoihin sidottu:
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotRAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki
RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät
LisätiedotMiksi tutkia kasveja?
Miksi tutkia kasveja? Why Study Plants From the Teaching Tools in Plant Biology Created by the American Society for Plant Biology and published on the website of The Plant Cell (http://www.plantcell.org)
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotMaaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE
LisätiedotYksi ihmisen karmeimmista loismadoista on katoamassa maailmasta
Tiede Yksi ihmisen karmeimmista loismadoista on katoamassa maailmasta Guineanmato on kuuluisa karmeudestaan. Toukat pääsevät elimistöön juomaveden kautta. Naaraat kasvavat jopa metrisiksi. Kun on aika
LisätiedotAine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
LisätiedotGametogeneesi eli sukusolujen syntyminen
eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus
LisätiedotSuolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa
Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen
Lisätiedot? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.
Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset
Lisätiedotkysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!
Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin
LisätiedotSpray Bark Controll Collar
Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa
LisätiedotELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.
LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ? MAA-ELÄMÄN RAKENNUSSARJAN SISÄLTÖ 1 ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN ASTROBIOLOGIA TARVITSEE JA EDELLYTTÄÄ KOSMOLOGISTA JA UNIVERSAALIA
LisätiedotMikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?
ELÄKÖÖN ELÄMÄ Elollinen ja eloton Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? Luonto Maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotTrooppisten tautien diagnostiikkaa
Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 18.9.2012 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotMaaperäeliöt viljelijän tukena
Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotUtareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä
Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotInnovaatio-ohjelman Läpivirtauslaitoksen ravinnekuormituksen alentamismenetelmät hankkeen osa Oy Wai Consulting Ltd
Innovaatio-ohjelman Läpivirtauslaitoksen ravinnekuormituksen alentamismenetelmät hankkeen osa Oy Wai Consulting Ltd Onko uusia taloudellisesti kannattavia tapoja kerätä kiintoainetta maa-altaista? Martti
LisätiedotPerustietoja mikrobeista ja mikrobilääkkeistä
Perustietoja mikrobeista ja mikrobilääkkeistä Mikael Skurnik, FT Bakteriologian professori Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman Instituutti (kliinisteoreettinen laitos) Helsingin yliopisto Haartmaninkatu
LisätiedotNEMAVET jauhe koirille
NEMAVET jauhe koirille Koiran suolistomatojen torjunta Etusijalla eläinten hyvinvointi Sisäloishäätö on osa koiran ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa Koiran suolistossa ja muualla elimistössä majailevat
LisätiedotPerustietoja mikrobeista ja. mikrobilääkkeistä. Mikael Skurnik, FT. Bakteriologian professori
Perustietoja mikrobeista ja mikrobilääkkeistä Mikael Skurnik, FT Bakteriologian professori Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman Instituutti (kliinisteoreettinen laitos) Helsingin yliopisto Haartmaninkatu
LisätiedotBakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää -
Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää - Perustietoa bakteereista ja probioottibakteerien hyödyistä Panu Villanen 2016 1. Maapallolla on käynnissä ihmisen aiheuttamia mittavia ympäristömuutoksia Ilmastonmuutos
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
Lisätiedottehtäviä lajikorteilla
tehtäviä lajikorteilla Kyselyleikki Olemmeko samaa lajia? Lajien cocktail-kutsut Metsätyypit Kuka syö kenet? Liikkuva muistipeli Eläimet piilossa Lintujen tunnistus Näyttely retkellä havaituista lajeista
LisätiedotNekroottinen enteriitti kalkkunoilla
Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin
LisätiedotSinilevä haitaksi vai hyödyksi?
Sinilevä haitaksi vai hyödyksi? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015 Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskus (SYKE), Vesikeskus Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Mitä sinilevät ovat? Ovat bakteereita
LisätiedotSIMULOITU VALINTAKOE
KANDIDAATTIKUSTANNUS OY VALMENNUSKURSSIT SIMULOITU VALINTAKOE 29.4.2017 VASTAUSMONISTE Tämä on simuloidun kokeen vastausmoniste. Annettuja vastaustiloja EI SAA YLITTÄÄ ja tekstiä saa kirjoittaa vain yhden
LisätiedotLUKUNÄYTE. Viisas Elämä Oy
Vuokko Hurme ja Sanna Pelliccioni k ä s i k i r j a S u o m e n t i e t o k i r j a i l i j a t r y j a Gr a f i a o v a t t u k e n e e t t ä m ä n k i r j a n t e k e m i s t ä TITTELITIEDOT t i e t
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotMateriaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde
Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa
LisätiedotOpettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan
ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien
LisätiedotSuomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet
Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden
Lisätiedotmåndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda
GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia
LisätiedotKorttien avulla voi esimerkiksi
Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.
Lisätiedot