Puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät

Transkriptio

1 Puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät

2 Yrittäjäksi ryhtymisen puolesta puhuvat seikat Voi olla oman itsensä pomo Voi itse määritellä työtehtävänsä Voi periaatteessa valita työaikansa Mahdollisuus rikastua Ansiot tulevat työn tuloksista Työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus Oma osaaminen ja kyvyt viittaisivat yrittäjyyteen Saa kykyjen mukaisen kohtalon elämässään Soveltuu omaan luonteeseen Voi tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin On mahdollisuus toimia esimiesasemassa Yrittäjyys voi yhdistää koko perheen Lähde: Suomen Jobs and Society, % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % % vastaajista

3 Yritysten määrä kokoluokittain 2007 Keskisuuret yritykset ( hlöä) 2 396; 0,9 % Pienyritykset (10-49 hlöä) ; 5,8 % Suuryritykset (250- hlöä) 641; 0,3 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) ; 93,0 % Lähde: Tilastokeskus Yhteensä yritystä vuonna 2007 sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa TOL 2008 toimiala A Maa-, metsä-, ja kalatalous poistettu

4 40 Yrittäjien ja Suomen vuotiaan väestön koulutusaste % Perusaste Ylioppilas Ammatillinen koulutus Opistotasoinen koulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yrittäjät Suomen väestö Lähde: Suomen Yrittäjät, jäsenrekisteri 2009, ja Tilastokeskus

5 Yrittäjyyden merkitys Yritystoiminnan merkitys kansantaloudelle on korvaamaton. Yli 80 % Suomen bruttokansantuotteesta tulee yritystoiminnasta. Kolme neljästä uudesta työpaikasta syntyy pk-sektorille. Suurin osa uusista innovaatioista tehdään yrityksissä. Suomessa kuitenkin noin 50 % yrittäjistä on yli 50-vuotiata. Kymmeniätuhansia yrittäjiä jää eläkkeelle nyt ja lähivuosina. Taantuma vähentää yrittäjyysaktiivisuutta ja samalla heikentää työllisyysastetta. Uusien yritysten syntyminen (myös sukupolvenvaihdokset) on keskeistä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Lähivuodet ovat kriittisiä!

6 Yrittäjyysnäkökulmia ammatillisessa koulutuksessa Yrittäjyyttä tulisi ammatillisessa koulutuksessa tarkastella ainakin seuraavista kolmesta eri näkökulmasta: 1. Kasvu yrittäjämäiseen toimintatapaan 2. Uuden yrittäjyyden syntymisen edistäminen ja omistajanvaihdokset. 3. Olemassa olevan yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen

7 Yritysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyön näkökulmia Yhteistyötä voi tarkastella esimerkiksi seuraavista näkökulmista: 1. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) 2. Yrityksen kilpailukyvyn ylläpito 1. työntekijöiden osaaminen 2. yrittäjän oma osaaminen 3. yritystoiminnan kehittäminen 3. Uuden yrittäjyyden edellytysten lisääminen 4. Yrittäjämäisen toimintatavan lisääminen 5. Yrittäjän mahdollisuus olla kasvatus- ja opetustyössä mukana

8 Ammatillinen koulutus ja työvoiman saatavuus pienyrityksissä Työvoimatarve Suurin osa pk-sektorin työvoimatarpeesta kohdistuu ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin. Uusista työpaikoista ¾ syntyy pk-yrityksiin. Kuitenkin suhteessa yritysten määrään esimerkiksi työssäoppimisesta pieni osa tapahtuu pienyrityksissä. Monilla pienyrityksillä kuitenkin vaikeuksia työvoiman saannissa. Ei ole resursseja eikä osaamista rekrytointiin. Tulisikin löytää yhteisiä keinoja työssäoppimisen laajempaan toteuttamiseen pienyrityksissä. Tulisi myös löytää joustavia ratkaisuja rekrytointikynnyksen madaltamiseksi

9 Nuoret ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen suosio kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tehty yhdessä voimakkaasti työtä vetovoiman lisääntymiseksi Mahdollisimman moni nuori tulisi saada työelämään valmistumisen jälkeen. Nyt työttömyysprosentti aivan liian suuri (yli 10 %) Edelleen kuitenkin lähes 6 % ikäluokasta ei hae toisen asteen koulutukseen peruskoulun jälkeen. Opinto-ohjaukseen lisäresursseja. Moniammatillista yhteistyötä tiivistettävä (esim. nuorisotyö, sosiaalitoimi, koulutoimi Ammatillinen perustutkinto suoritetaan keskimäärin 21 -vuotiaina (saman ikäisinä kuin korkea-aste vasta aloitetaan) Työelämään siirtymisen näkökulmasta ammatillinen koulutus on ylivoimaista

10 Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste on aivan liian pieni ja myös keskeyttämisaste on liian korkea (vaikka lukuja on viime vuosina pystytty pienentämään). Esimerkiksi vuonna 2000 opintonsa aloittaneista vain 73,2 % oli suorittanut tutkinnon vuoden 2007 loppuun mennessä. Lukuvuoden aikana yli 10 % nuorista keskeytti opintonsa. Kun huomioidaan, että osa ikäluokasta ei hae koulutukseen. Kymmenes keskeyttää vuosittain opintonsa ja neljännes ei valmistu edes seitsemän vuoden aikana, niin voi vain todeta, että ammatillisella koulutuksella on erittäin suuri haaste nuorten ammattiin kouluttamisessa ja ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa yhä pienenevään työvoimaan

11 Koulutustakuu Enemmän kuin koulutuspaikkojen lisäämistä, tulee koulutustakuulla mielestämme tarkoittaa perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen laadun parantamista sekä koulutuksen kohtaannon lisäämistä. Esimerkiksi: Perusopetuksessa opinto-ohjauksen resursseja lisätään. Perusopetuksen loppuvaiheeseen esim. pajaopetusta nuorille, joiden kouluviihtyvyys on heikko. Nuoret, jotka eivät pääse yhteishaussa halumaansa opintoihin, tulee yksilöllisesti ohjata muihin vaihtoehtoihin. Osalla pudokkaista sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia. Nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon. Ammattistartti mahdolliseksi kaikille tarvitseville. Hakevaa ja ohjaavaa toimintaa ammatillisissa opinnoissa niille nuorille, joilla on opintojen keskeyttämisuhka. Oppisopimuskoulutus todelliseksi vaihtoehdoksi (työnantajien parempi tukeminen)

12 Yrittäjyys, oppisopimus ja ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöisin ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Se on työllisyysastetta nostava ja työuria pidentävä koulutusmuoto. Se tarjoaa yritykselle joustavan mahdollisuuden työvoiman osaamisen ylläpitoon ja uusintamiseen. Se on kuitenkin viime vuosina painottunut erityisesti työssä olevan henkilöstön ja yrittäjien lisäkoulutusmuodoksi. Rekrytoiva oppisopimuskoulutus, erityisesti nuorten, on ollut vähäistä. Erityisesti uuden työntekijän palkkaamiseen johtavaa oppisopimuskoulutusta tulisi kehittää. Tällöin tulisi koulutuskorvausta nostaa oleellisesta sekä myös määritellä uudelleen oppisopimuspalkkausjärjestelmä vastaamaan paremmin työn tuottavuutta

13 Yhteistyön muodoista Yrityksen tai yrittäjän ja oppilaitosten yhteistyö voi olla hyvin erilaisilla tavoilla toteutuvaa. Esimerkiksi: Yksittäisen opiskelijan työssäoppiminen, näytöt Yrittäjän roolimalli ja aktiivisuus Yritysvierailut, yrittäjän käynnit oppilaitoksessa Yrittäjien edustus oppilaitoshallinnossa, neuvottelukunnissa, toimielimissä Yrittäjät mukana kehittämishankkeissa Yritykseen itseen suuntautuva kehittämishanke Yheistyösopimus Toiminta yrittäjyyttä tukevassa organisaation kautta (NY, YES, harjoitusyritys, kummiyrittäjä jne)

14 Yrittäjä kouluttajana ja opettajana Alumnitoiminta (Tutkinto- ja koulutustoimikunnat) Yrittäjät mukana tekemässä koulutuspolitiikkaa Onko kunnalla, kunnilla, maakunnalla ammatillisen koulutuksen strategiaa? (Mitä halutaan!) Miten toteutuu jatkumo eri koulutusasteiden välillä? Onko koulutus osa elinkeinopolitiikkaa?

15 Yrittäjyysopetus on jatkumo kaikilla koulutusasteilla Perus- ja lukio-opetuksessa yrittäjyys kaikki opinnot läpäisevänä aihekokonaisuutena Opetussuunnitelmaperusteisissa ammatillisissa perustutkinnoissa opintoviikkojen määrää kasvatetaan nykyisestään 5 ov:lla (pakollinen) ja ov:lla (valinnainen) Näyttötutkintoperusteisissa ammatillisissa opinnoissa yrittäjyys on sekä läpäisevänä aiheena että ammattialasta riippuen joko vapaasti valittavina, valinnaisina tai pakollisina opintoina Ammattikorkeakouluilla yhteinen yrittäjyysstrategia, jossa sekä laadullisia että määrällisiä tavoitteita yrittäjyysopetukselle. Uusi amk -strategia sisältää myös vahvasti yrittäjyysnäkökulman Opetusministeriö valmistelee parhaillaan ammattikorkeakoulujen t&k&i toiminnan strategiaa. Yrittäjyys integroituu myös tähän strategiaan (SY on mukana strategian laadinnassa) SY on mukana myös amk ja yliopistokentän VALOA hankkeessa, jossa pyritään löytämään keinoja ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden työmarkkinoille integroitumiseen, myös yrittäjyyshalukkuuteen

16 Yliopistot vahvistaneet yrittäjyysopetustaan Myös opettajakoulutuksessa yrittäjyyden osuus vahvistunut Opetusministeriö julkaisi vuoden 2009 alussa yrittäjyyskasvatuksen ja opetuksen tavoiteohjelman: Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (opm 2009:7) Lisäksi opetusministeriö julkaisi keväällä 2009 työryhmämuistion: Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäminen (opm 2009/10) Ammatillisen koulutuksen tulee varautua siihen, että opiskelijoiden yrittäjyysvalmiudet ja odotukset opetuksen suhteen ovat yhä korkeammalla (vrt. esim Amis-tutkimus ). Selvitysten mukaan nuorten yrittäjyysasenteet ovat myönteisempiä kuin esim. opettajien

17 Ammattikoululaisten asenteet yrittäjyyteen ovat kunnossa OSKU ry:n ja KJY:n vuonna 2009 tekemän ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden elämää selvittävän tutkimuksen mukaan: Noin puolet opiskelijoista on kiinnostunut yrittäjyydestä. Viidennes haluaa varmasti ryhtyä yrittäjäksi. Nuorten asenteet kunnossa. Opetussuunnitelmat kunnossa. Onko opettajien osaaminen yrittäjyydessä kunnossa? Yrittäjyys saatava pakolliseksi opettajien peruskoulutukseen. Opettajien yrittäjyysosaamista lisäävään täydennyskoulutukseen resursseja. Yrittäjien hyödyntäminen opetuksessa helpommaksi (esim. verottaja ja Keva)

18 Yrittäjyys ammatillisten perustutkintojen uusissa perusteissa Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyy yrittäjyyttä vähintään 5 ov. Tämä voidaan toteuttaa, joko omana opintokokonaisuutenaan tai integroituna ammatillisiin opintoihin. Arvioidaan vähintään 5 ov laajuisena. Ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa (yhteiset opinnot) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto yksi opintoviikko (1 ov), lisäksi valinnaisena 0 4 ov

19 Yritystoiminta 0-4 ov, ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa (yhteiset opinnot) Yrittäjyys 10 ov, muut valinnaiset tutkinnon osat Yritystoiminta 10 ov, ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä tutkinnon osa (yli 120 ov) Uudet perusteet antavat mahdollisuuden toteuttaa yrittäjyyttä hyvin laajasti. Vastuu käytännön toteuttamisesta on koulutuksenjärjestäjillä ja opettajilla

20 Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa Yrittäjyys on nostettu keskeiselle sijalle Taitaja kilpiluissa Vuoden 2010 Taitaja kilpiluissa Oulussa yrittäjyys on ensimmäistä kertaa virallinen kilpailulaji Yrittäjyysnäkökulma sisällytetty kaikkiin lajeihin Vuodesta 2005 Taitaja-kilpailujen ohessa on ollut yrittäjyysopetusmenetelmäkilpailu koulutuskenjärjestäjille. Järjestäjänä Suomen Yrittäjät Oulun kisojen keskeisenä teemana on yrittäjyys (kuten 2009 Vaasassakin)

21 Yrittäjyys ja ammatillinen aikuiskoulutus Porras yrittäjyyteen on matalimmillaan ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Yrittäjyyden osuutta on lisätty ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Pakollisuutta tulisi lisätä vielä ja valinnaista yrittäjyysosaa tulisi tarjota enemmän. Yrittäjätutkinnot nousseet suosituiksi aikuistutkinnoiksi. Erityisesti yrittäjän oppisopimuskoulutuksena suoritetut yrittäjätutkinnot oppisopimuskoulutuksena suoritettujen tutkintojen kärkipäässä. Vuonna 2005 ammatilliselle aikuiskoulutukselle asetettiin TYKE - tehtävä eli pienyritysten palvelutehtävä. Tuoreen selvityksen mukaan (koulutuksen arviointineuvosto) TYKE tehtävä on merkittävällä tavalla lisännyt koulutuksen yrityslähtöisyyttä. PK -yritykset ovat olleet mukana yli 80 % hankkeista

22 TYKE -tehtävään on liittynyt opm:n kehittämisrahoitus tehtävän saaneille koulutuksenjärjestäjille. Opetushallituksen koordinoimana on syntynyt muutaman vuoden kuluessa suuri määrä yrityslähtöisiä toimintamalleja. Nyt TYKE -koordinointivastuu on siirtynyt ELYille. Tässä tilanteessa tuleekin huolehtia: Valtakunnallisten ja useiden maakuntien yhteishankkeiden jatkumisesta. Ammatti- tai toimialakohtaisten hankkeiden jatkumisesta. Hankkeiden valtakunnallisesta koordinoinnista (esim. ettei synny päällekkäishankkeita). Työelämäjärjestöjen mukana olosta TYKE -tehtävän koordinoinnissa

23 YRITTÄJYYS AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOISSA vapaasti valittava yrittäjyys tutkimus yrittäjyysosan valitsemisesta yrittäjyys tutkinnon valinnaisena osana tai pakollisena osana - Valinnaisuus: yksi useasta tutkinnon valinnaisista osista - Pakollinen osa tutkintoa 1. erillinen osa nimeltään Yrittäjyys 2. Yrittäjyys sisällytetty pakolliseen tutkinnon osaan

24 Ammatillinen aikuiskoulutus ERITYISET YRITTÄJÄTUTKINNOT Yrittäjän ammattitutkinto - Aloittava yrittäjä tai yrittäjäuran alussa oleva tutkinnon suorittaja - Kannusteet tutkinnon suorittamiseksi Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto - Kokeneelle yrittäjälle - Yrityksen johtamisen kehittäminen - Määritellyn toiminnan alueen kehittäminen omassa yritystoiminnassa Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto - Parhaillaan laadittavana

25 Tutkintojen määrä Hyväksytyt yrittäjätutkinnot v YEAT osa YEAT koko YAT osa YAT koko Vuosi

26 Taustakalvoja

27 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi % % % % % % % % % Peruskoulun 9. luokan päättäneet ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Jatkoi opiskelua valmistumisvuonna Lukiokoulutuksessa ,6 50,8 51,1 53,2 54,1 55,1 54,8 54,2 53,7 Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ,9 40,7 40,1 39,4 38,4 37,0 36,7 36,1 36,3 Peruskoulun 10. luokalla ,0 2,0 2,0 2,5 2,5 2,4 2,6 2,9 3,0 Ei jatkanut opiskelua ,6 6,5 6,8 4,9 5,0 5,5 5,9 6,8 7,0 Ylioppilaat ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Jatkoi opiskelua valmistumisvuonna Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ,2 4,2 4,2 4,4 4,0 4,0 4,0 4,1 4,6 Ammattikorkeakoulukoulutuksessa ,5 19,0 17,4 18,2 17,0 15,2 16,0 11,7 12,2 Yliopistokoulutuksessa ,1 20,1 20,5 19,5 19,2 19,0 19,4 19,4 19,0 Ei jatkanut opiskelua ,2 56,6 57,9 57,9 59,8 61,8 60,6 64,8 64,3 Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot

28 Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen uusien opiskelijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden keski-ikä 1) koulutussektoreittain 2007 Koulutussektori Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot Uudet opiskelijat Opiskelijat Tutkinnon suorittaneet Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus peruskoulutus lisäkoulutus 2) Ammattikorkeakoulukoulutus peruskoulutus jatkokoulutus 3) Yliopistokoulutus peruskoulutus jatkokoulutus 4) ) Mediaani-ikä vuoden tarkkuudella. 2) Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. 3) Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. 4) Lisensiaatinkoulutus, tohtorinkoulutus ja lääkärien erikoistumiskoulutus

29 Uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2007 loppuun mennessä Koulutussektori Aloittamisvuosi Uusia opiskelijoita Koulutussektorin läpäisseitä Lukiokoulutus (nuorten koulutus) Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot % , , , , ,6 Ammatillinen peruskoulutus , , , , ,9 Koulutussektori Aloittamisvuosi Uusia opiskelijoita Koulutussektorin läpäisseitä Ammattikorkeakoulukoulutus (nuorten koulutus) , , , , , , ,5 Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) , , , , , , ,0 %

30 Koulutuksen keskeyttäminen lukuvuosina 2000/ /2007 Koulutussektori Lukuvuosi 2000/ 2001 % 2001/ 2002 % 2002/ 2003 % 2003/ 2004 % 2004/ 2005 % 2005/ 2006 % 2006/ 2007 % Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 4,2 4,1 3,7 3,8 3,9 4,2 4,2 Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) 13,1 12,3 11,3 10,7 10,5 10,5 10,2 Ammattikorkeakoulukoulutus 9,5 7,6 8,2 8,4 8,7 9,2 9,0 Yliopistokoulutus 4,2 5,3 5,0 4,8 5,4 5,8 5,6 Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot

31 Vuonna 2006 perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet pääasiallisen toiminnan mukaan 2007 Toiminta vuoden 2007 lopussa (ennakkotieto) Työllisiä Tutkinnon Työn ohessa Päätoimisia Koulutusaste suorittaneita 2006 Työttömiä Muita Yhteensä opiskelevien opiskelijoita osuus % % % % % % Ylioppilastutkinto ,0 44,1 26,3 38,4 1,9 15,5 Toisen asteen ammatillinen tutkinto ,0 74,5 11,6 7,1 9,3 9,2 Opistoasteen tutkinto ,0 90,6 12,3 5,8 1,4 2,2 Ammattikorkeakoulu tutkinto ,0 88,7 8,0 3,4 4,5 3,5 Alempi korkeakoulututkinto ,0 74,3 42,9 22,5 1,6 1,6 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ,0 97,3 11, ,7 Ylempi korkeakoulututkinto ,0 87,7 16,6 4,6 3,7 4,0 Lääkärien erikoistumiskoulutus ,0 98,9 18,5 0,7 0,2 0,2 Lisensiaatintutkinto ,0 86,0 50,1 7,5 3,2 3,2 Tohtorintutkinto ,0 87,4 8,9 1,6 3,1 8,0 Yhteensä ,0 70,8 16,1 14,4 5,7 9,0 Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot