Jokioisten seurakunta TASEKIRJA 2014

Transkriptio

1 Jokioisten seurakunta TASEKIRJA Kirkkovaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Yleiskatsaus Hallinto Henkilöstö Väkiluku Talousarviossa hyväsyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Seurakuntatyö, hautaustoimi ja kiinteistötoimi Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Verotulojen erittely Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KIRJANPITOKIRJOJA JA TOSITTEITA KOSKEVAT LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista... 88

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Yleiskatsaus Jokioisten seurakunta toimintakertomus Jokioisten seurakunta kuuluu Suomen evankelis- luterilaisen kirkon Tampereen hiippakuntaan ja Tammelan rovastikuntaan. Seurakunnan talous on toistaiseksi mahdollistanut toiminnan jatkuvuuden ja nykyisen henkilöstömäärän. Tulevina vuosina seurakunnan henkilöstömenojen nousu ja jäsenkadon ja poismuuton aiheuttama verotulojen väheneminen luovat yhtälön, johon seurakunnan omat resurssit eivät riitä. Talouden ja toiminnan epäsuhta vaatii sopeuttavia toimia. Virastotyössä tilanvaraus- ja kalenteriohjelma on tuottanut uudet, entistä tarkemmat tilastot toiminnasta. Jokioisten kirkonkirjat on jo digitoitu. Kun kaikkien seurakuntien kirjat on saatu digitaalimuotoon, virkatodistusten saaminen hoituu mistä tahansa Suomen seurakunnasta käsin. Kirkkovaltuusto suojeli päätöksellään Metso-suojeluohjelman puitteissa seurakunnan Kirkonkulman 22,4 ha metsäpalstan. Sen tuloutuksen viivästyttyä, seurakunta hakkautti etupainoisesti merkittävän määrän puuta Tammelan metsäpalstalta. Tästä koituneet tulot tukivat vuoden budjettia tasapainoisemmaksi. Lähivuosina ei enää samaan tapaan voida tukeutua puuvaroihin budjetin tukena. Seurakunta on yhteisö, joka toteuttaa yhteyttään jumalanpalveluksissa mutta myös muissa kokoontumisissa. Kristillinen yhteys toteutuu ruohonjuuritason kohtaamisissa. Jumalanpalveluksissa ja ehtoollisella on käynyt väkeä edellisvuoden tapaan. Pelkät päiväjumalanpalvelukset huomioon ottaen viikoittainen kirkossa kävijöiden määrä oli 1,92 % seurakuntalaisista. Kokonaiskirkon tasolla vastaava luku vuonna 2013 oli 1,6 % ja Tampereen hiippakunnassa 1,4 %. Syitä kirkkoaktiivisuuden laskuun voi hakea sekä toiminnan toteuttajista että toimintaan osallistujista. Ihmiset kysyvät kaikessa vapaa-ajan osallistumisessa entistä enemmän mielekkyyttä oman itsen ja perheen kannalta. Internetin välityksellä täyttyy aikaisempaa merkittävämpi osa yhteisöllisyyden tarpeista. Osalle kirkon jäsenistöä tuottaa vaikeuksia hahmottaa henkilökohtaisen seurakunnan tilaisuudessa käynnin erityismerkitystä. Pääjumalanpalvelus järjestettiin tarkasteluvuonna seurakuntatalossa neljä kertaa. Tilaisuuksissa oli puhujavieraat ja musiikkiohjelmaa. Osallistujia oli keskimääräistä enemmän. 1

4 Jumalanpalveluksiin ja ehtoolliselle osallistuminen Jokioisissa (osallistujamäärä) Jokioinen, kirkkoon kuuluvien määrä vuodesta 1987 (%) Kirkkoon kuuluvia % Kaaviot: Jumalanpalveluksiin ja ehtoolliselle osallistuminen kokonaiskirkossa ja Jokioisissa Suomalaisista 75 % kuuluu edelleen luterilaiseen kirkkoon. Jokioislaisista 86 % kuntalaisista kuuluu kirkkoon. Seurakuntatoiminnassa ei ole kyse pelkästään osallistujien määrästä, vaan olennaisen tärkeää on, että seurakuntalaiset kokevat toiminnan omakseen ja saavat aineksia kasvaa sekä uskossa että ihmisinä. Tarvitaan kokoavaa että sitouttavaa toimintaa. Perusseurakuntalaisten hiljaisen enemmistön tapaaminen toteutuu parhaiten henkilökohtaisissa kohtaamisissa. Diakoniatyön merkittävä panos näkyy erityisesti eläkeläisten kerhoissa, joissa liikkuu runsaasti ikäihmisiä. Diakoniaruokailu jatkaa vakiintuneena työmuotona seurakuntatalossa. Seurakuntamestari Marjatta Perälä ja emäntä Sirpa Viljanen jäivät eläkkeelle loppuvuodesta. Esitän heille mitä lämpimimmät kiitokset heidän antautuvasta ja aina ystävällisestä työstään Jokioisissa. Uutena seurakuntatalon seurakuntamestarina aloitti kesällä Piia Toivola. Jumalanpalveluksien toteutuksessa on vuoden mittaan avustanut eri tehtävissä lukuisa joukko kyläkuntia ja yhteistyötahoja, mistä jokaiselle lämmin kiitos. Kesäkauden kirkkokahvit sunnuntaisin jumalanpalveluksien yhteydessä ovat keränneet keskimäärin 37 henkeä kerrallaan, torstaituvissa on ollut oma pienempi kävijäjoukkonsa. Alkuvuodesta kokoonnuttiin kinkereille koteihin perinteiseen tapaan. Seurakunnan kuorot ovat toimineet aktiivisesti ja rikastuttaneet jumalanpalveluselämää. Alkuvuodesta Marcus Kalliokoski toimi kanttorin sijaisena Päivi Toikan viettäessä vuorotteluvapaata. Kirkkokuoro vieraili kesäkuussa ystävyysmatkalla Suure-Jaanissa Virossa. Syksyllä laulettiin neljässä tilaisuudessa uuden Viisikielinen-kirjan lauluja. Diakoniatyö järjesti torilla makkaratarjoilun, jossa seurakunnan bändinuoret musisoivat Heikki Lähdekorven johdolla. Seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä oli mukana. 2

5 Kuluneena syksynä järjestettiin seurakuntavaalit % seurakuntalaisista äänesti. Useita uusia luottamushenkilöitä tuli valituksi. Heistä kaksi on alle 23-vuotiaita. Tällä haavaa seurakunnassa on lähetystyön johtokunta ja diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunta ja kasvatuksen vastuuryhmä ja jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmä. Nämä toimivat mainituilla toiminnan sektoreilla työtä suunnittelemassa ja ohjaamassa. Seurakunnan lapsityö tavoittaa suuren joukon juuri sitä ikäryhmää, jonka osallistumista toimintaan eniten kaivataan. Perhekerho, seurakunnan päiväkerhot sekä varhaisnuorisotyön kerhot vetävät hyvin väkeä. Elina Mäntyvaara sai opintonsa suoritetuksi. Uutena työntekijänä aloitti Sonja Airikka. Lapsi- ja perheystävällisyys säilyy yhtenä toimintamme pitkän aikavälin painopisteenä. Nuorisotyössä jo keväästä asti sijaisena toiminut Sanni Sipilä tuli syksyllä valituksi seurakunnan nuorisotyönohjaajan virkaan. Hänen toimialanaan on varhaisnuorisotyö ja pyhäkoulut, vähemmässä määrin myös lapsi- ja perhetyö. Lähetysväki on edelleen kiitettävästi järjestänyt erilaisia tilaisuuksia lähetyksen hyväksi lähetysarpajaisten ja syksyn lähetyslounaan lisäksi. Lähetyksen toimintapiiri kokoontui säännöllisesti. Toimintapiirin aktiivit hankkivat vapaaehtoispanoksellaan lähetystyölle yli Nimikkolähettisopimuksia seurakunnalla on kolme. Seurakunta tukee Elina Braz de Almeidaa Kroatiassa (Sanansaattajat ry) ja Satu ja Jorma Arkkilaa Keniassa (SLEY). Timi Maran ja Kaiju Neiglickin ollessa toistaiseksi Suomessa seurakunta tukee heidän sijastaan Matleena Kukkosta Hong Kongissa (SLS). Seurakunnan toiminnan tiedotuskanavana toimivat viikoittaiset kirkolliset ilmoitukset Forssan Lehdessä sekä seurakunnan kotisivut osoitteessa: Seurakunta on verkostoitunut kunnan alueella moneen suuntaan. Verkostoituminen ilmenee vierailuissa kouluihin, päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon sekä yhteydenpidossa veteraaneihin ja paikallisiin laitoksiin ja yrityksiin. Mittava seurakuntalaisten ja vapaaehtoisten kuntalaisten joukko on vuoden aikana toiminut eri yhteyksissä yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa. Esitän parhaat kiitokseni kaikille seurakunnan työyhteydessä toimineille! Jyrki Koivisto 3

6 1.2. Hallinto Kirkollisvaalit Kertomusvuoden marraskuun 9. päivänä toimitettiin seurakuntavaalit, jossa valittiin uudet kirkkovaltuuston jäsenet vuosiksi Äänioikeutettuja vaalissa oli 3.837, joista 143 oli alle 18 vuotiaita. Äänestämässä kävi 645, joista 15 oli alle 18 vuotiaita. Äänestysprosentti oli 16,8 % Kirkkovaltuusto Seurakunnan ylimpänä päättävänä hallintoelimenä toimii marraskuussa 2010 valittu kirkkovaltuusto, jonka toimikausi alkoi vuoden 2011 alusta ja päättyy vuonna. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Antti Suokas, varapuheenjohtajana Risto Suonpää ja sihteerinä Tiitta Moberg. Kirkkovaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa ja pöytäkirjoihin kirjattiin 31 pykälää. Vuoden aikana valtuusto käsitteli mm. seuraavia asioita: 7.5. Seurakuntavaalien vaalilautakunnan valinta ja äänestyspaikkojen määrittäminen Uusien virkamiesoikeudellisten säädöksien voimaantulosta johtuva virkasäännön kumoaminen Kirkkoneuvoston ohjesäännön muuttaminen Seurakunnan strategian hyväksyminen Pappila-nimisen metsätilan suojeluun asettaminen Vuoden 2015 tuloveroprosentin määrääminen Vuoden 2015 talousarvion käsittely ja hyväksyntä 4

7 Kirkkovaltuuston jäsenet: nimi: läsnäolo nimi: läsnäolo Suokas Antti pj 4/4 Raiskio Kirsi 3/4 Breilin Eeva-Liisa 4/4 Rantanen Eila 4/4 Esala Martti 0/4 Saarinen Satu 2/4 Junnila Sanni 3/4 Suonpää Juha 4/4 Korteniemi Henriikka 4/4 Suonpää Risto vpj. 4/4 Koskela Inkeri 4/4 Talvisilta Mika 2/4 Laine Kaija 3/4 Tuomola Vesa-Matti 2/4 Markkula Liisa 3/4 Valonen Ulla 3/4 Mattinen Ilmari 4/4 Örn Marjaleena, 3/4 Perälä Pirjo 4/4 Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Allen Kari 1 Kauppi Marja 3 Klemelä Seppo 2 Tiensuu Jussi Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimi virkansa puolesta kirkkoherra Jyrki Koivisto. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana toimi Eeva-Liisa Breilin. Sihteerinä toimi Tiitta Moberg. Kirkkoneuvoston kokouksiin osallistuivat myös kirkkovaltuuston puheenjohtaja Antti Suokas ja varapuheenjohtaja Risto Suonpää. Kirkkoneuvoston tehtävänä on mm. toimia seurakunnan hengellisen työn ja muun toiminnan yleisessä johdossa, valmistella kirkkovaltuustossa esille tulevat asiat ja panna täytäntöön kirkkovaltuuston päätökset. Kirkkoneuvosto kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa. Pöytäkirjoihin kirjattiin 136 pykälää. Vuoden aikana kirkkoneuvosto käsitteli mm. seuraavia asioita: Olokolon vuokraus seurakuntalaisille Kirkkoherran ja talouspäällikön viranhaltijapäätökset Vanhojen myyntisaamisten kirjaaminen luottotappioksi Nuorisotyöntekijän palkkaaminen määräaikaiseen työsuhteeseen 5

8 25.3. Vuoden rippileirien turvallisuus- ja ruokailuvastuut Henkilöstön vuosilomat Hautausmaan kausityöntekijöiden valinta Hautausmaan kesätyöntekijöiden valinta Seurakuntamestarin ilmoitus eläkkeelle jäämisestä Toimintakertomus ja tilinpäätös Seurakunnan strategia Seurakuntavaalijärjestelyt Nuorisotyönohjaajien virkojen johtosääntöjen uusiminen Arvopaperisijoitusten arvostusperiaatteesta päättäminen Tilintarkastuskertomus Viljelymaiden vuokrasopimuksen jatkaminen 7.5. Kirkkoneuvoston ohjesäännön korjaus Seurakuntamestarin avointa virkaa hakeneiden haastatteluun valinta Loppuvuoden kolehtisuunnitelman hyväksyminen Koulunuorison stipendit 4.6. Kirkkokuoron avustus Seurakuntamestarin viran täyttö Museoviraston tekemän muistion käsitteleminen Kesäkodin jätevesijärjestelmän kilpailuttaminen Pappila metsätilan suojeluun asettaminen Hautausmaan yleisövessan sähkölukitus Seurakunnan vuosittainen yhteiskokous Talouspäällikön viranhaltijapäätökset Perheneuvontakeskuksen sopimuksen uusiminen Osa-aikaisen lastenohjaajan toimen avoimeksi julistaminen Emännän eläkkeelle siirtyminen Metsänhakkuutarjoukset Pankkitilin lakkauttaminen Hautausmaan kausityöntekijöiden palkkauksen muuttaminen Hautojen uudelleen lunastaminen Nuorisotyönohjaajan viran täyttäminen Lastenohjaajan toimen täyttäminen 6

9 Sairaalasielunhoito sopimuksen uusiminen Vuoden 2015 seurakuntatalon jumalanpalveluksista päättäminen Aurinkorannikon suomalaisen ev.lut. seurakunnan avustusanomuksen käsittely Hautausmaan kesän 2015 kukkatarjoukset Vuoden 2015 tuloveroprosentti Määräaikaisen lastenohjaajan työsuhteen muuttaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä muutoksen käyttöönotto Suomen lähetysseuran nimikkolähettisopimuksen hyväksyminen Vuoden 2015 ensimmäisen kirkkovaltuuston kokouksen järjestely Henkilöstön koulutussuunnitelman hyväksyminen Vuoden 2015 alkupuoliskon kolehtisuunnitelman hyväksyminen Vuoden 2015 talousarvion hyväksyminen kirkkovaltuustoa varten Kokouksien lisäksi sekä kirkkovaltuutetuilla että kirkkoneuvoston jäsenillä oli mahdollisuus osallistua kaksi kertaa, Jokiläänin metsänhoitoyhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestetylle retkelle seurakunnan Pappila-nimiselle metsätilalle. Luottamushenkilöille järjestettiin kaksi rovastikunnallista tapaamista liittyen rakennemuutokseen Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin ja rovastikunnallisen ohjausryhmän toimesta. Vuoden 2013 kirkkoneuvoston varsinaiset jäsenet: henkilökohtaiset varajäsenet: nimi: läsnäolo: nimi: läsnäolo: Koivisto Jyrki, pj. 9/11 Parviala Johanna Breilin Eeva-Liisa, vpj. 11/11 Koskela Inkeri Klemelä Seppo 8/11 Kankaanpää Heikki Korteniemi Henriikka 6/11 Rantanen Eila 3 Perälä Pirjo 10/11 Mattinen Ilmari 1 Raiskio Kirsi 11/11 Saarinen Satu Suonpää Juha 10/11 Tuomola Vesa-Matti Tiensuu Jussi 7/11 Örn Marja-Leena 1 Valonen Ulla 8/11 Talvisilta Mika Tilintarkastus Kirkkovaltuuston vuosille valitsemana vastuullisena tilintarkastajana toimii KPMG Oy:n nimeämä KHT Pertti Keskinen ja hänen varallaan JHTT Esko Säilä. 7

10 Kirkkoneuvoston alaiset johtokunnat ja vastuuryhmät Johtokunnat ovat kirkkovaltuuston asettamia, kirkkoneuvoston avuksi tarkoitettuja elimiä, joiden tehtävät määritellään kirkkovaltuuston vahvistamissa johtosäännöissä. Kirkkoneuvoston alaisia johtokuntia ovat diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunta sekä lähetystyön johtokunta. Diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunta: Diakonia-ja yhteiskunnallisen työn johtokunnalla oli vuonna neljä kokousta, joista kirjoitettiin 33 pykälää pöytäkirjoihin. Läsnäolot: Sanni Junnila, pj 4/4 Seppo Valtti 4/4 Sirkku Oravainen 4/4 Seppo Klemelä 2/4 Kari Allén 2/4 Eila Rantanen 4/4 Tuija Kujansuu 4/4 Elina Mettovaara 4/4 Jyrki Koivisto 4/4 Eeva-Liisa Breilin, kn edustaja 3/4 Inkeri Koskela, varajäsen 0/4 Marjaleena Örn, varajäsen 0/4 Lähetystyön johtokunta: Toimintavuoden aikana on pidetty 4 kokousta, pöytäkirjaan on kirjattu 53 pykälää. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Pirjo Perälä ja sihteerinä Anu Lummaa. Lähetystyöstä vastaava teologi on ollut Jyrki Koivisto. Johtokunnan kokouksiin on osallistuttu seuraavasti: Jäsenet: Varajäsenet: Perälä Pirjo pj. 4/4 Sorri Tarja 4/4 Kauppi Marja 4/4 Esala Martti 0/4 Mattinen Ilmari 1/4 Uutela Jorma 4/4 Saarinen Satu 3/4 Kaakinen Ella 3/4 Iipola Isto 2/4 Karppi Sakari 0/4 Suonpää Risto 4/4 Rantanen Eila 3/4 Koivisto Jyrki 4/4 Lummaa Anu 4/4 Raiskio Kirsi, kn edust. 4/4 8

11 Jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmä: Vastuuryhmän kokouksia on ollut toimintavuoden aikana kaksi. Puheenjohtajana on ollut Juha Oravainen ja sihteerinä Päivi Toikka ja hänen vuorotteluvapaansa aikana Marcus Kalliokoski. Marcus Kalliokoski 1/2 Elina Kiviharju 2/2 Jyrki Koivisto 2/2 Liisa Markkula 1/2 Juha Oravainen 2/2 Johanna Parviala 1/2 Mika Talvisilta 0/2 Päivi Toikka 1/2 Leena Vainio 0/2 Seppo Valtti 1/2 Ulla Valonen, kn edustaja 2/2 Kasvatuksen vastuuryhmä: Toimintavuoden aikana vastuuryhmä kokoontui 2 kertaa. Varsinaiset jäsenet: läsnäolo: Järvinen Kari 0/2 Korteniemi Henriikka 2/2 Kuoppala Kaisa 2/2 Laine Kaija 0/2 Leino Linnea, partion edustaja 0/2 Lindqvist Bengt 1/2 Suonpää Juha, kn edustaja 2/2 Lähdekorpi Heikki, sihteeri 2/2 Mettovaara Elina 2/2 Sipilä Sanni 1/2 Parviala Johanna 2/2 Simola Leena, pj 2/2 Summanen Paula, lastenohjaaja 2/ Taloushallinto Taloushallinnon käytännön tehtäviä hoitaa seurakunnan taloustoimisto. Toimintaan kuuluvat myös kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston asioitten valmistelu ja esityslistojen laadinta sekä osittain hankintatoimi. Seurakunta siirtyi vuoden alusta Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Palvelukeskuksen tarkoituksena on tuottaa palkka- ja taloushallinnon palveluita seurakunnille tasalaatuisesti ja kustannustehokkaasti. 9

12 Taloustoimistossa työskentelevät talouspäällikkö ja osa-aikainen toimistoapulainen. Talouspäällikkö toimii seurakunnan palkka-asiamiehenä ja työsuojelupäällikkönä Kirkonkirjojenpito Vuoden 2013 alkupuolella seurakunta siirtyi käyttämään valtakunnallista Kirjurijäsentietojärjestelmää. Kirkonkirjojen ja perhelehtien digitoitu materiaali tarkistettiin kesän aikana lisätyövoimaa apuna käyttäen Kirkkoherranvirasto Virasto on avoinna arkipäivisin Väestökirjanpidon, arkistonhoidon, hautakirjanpidon ja laskutuksen lisäksi toimistosihteeri hoitaa seurakunnan viraston yleisöpalvelun ja puhelinvaihteen. Hän vastaa myös seurakunnan sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta, sekä hoitaa haudanhoitoihin liittyvät toimistotehtävät laskutuksineen. 10

13 1.3. Henkilöstö Kertomus vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 17 henkilöä, joista 16 oli vakinaisessa palvelussuhteessa ja yksi määräaikaisessa oppisopimussuhteessa. Kokoaikatyötä teki 11 ja osa-aikatyötä kuusi työntekijää. Osa-aikatyötä tehtiin lapsityössä, lähetystyössä, hallinnossa sekä kiinteistönhoitotehtävissä. Kesäkaudella hautausmaan kausityöntekijöiden määrä oli viisi. Heidän lisäkseen hautausmaa työllisti kahdeksan vuotiasta nuorta kuukauden mittaisin työjaksoin. Kesä-heinäkuussa osa-aikaisessa palvelusuhteessa seurakuntaan olivat myös kirkonesittelijä ja kesäkodin apuemäntä. Leiriisosia ja kerhonohjaajia vuonna oli yhteensä 28 ja diakoniatyö palkkasi kahdeksan nuorta kahden viikon mittaiseen palvelussuhteeseen. Vapaaehtoistyön osuus on seurakuntatyössä merkittävä. Toimintavuoden aikana erilaisissa tehtävissä kuten diakonia- ja yhteiskunnallisessa työssä, lähetystyön toiminnassa sekä yleisesti seurakuntatyössä toimii runsaat 80 vapaaehtoista. Henkilöstö osio keskittyy kuitenkin palkattua henkilöstöä koskevien tietojen esittämiseen. Seurakunnan henkilöstörakenne on erittäin naisvaltainen ja viime vuosina on eläkkeelle jäänyt useita pitkäaikaisia työntekijöitä. Henkilöstön työhistoriaa tarkastellaan vakituisen henkilöstön palvelusuhteen kestona. Yli 20 vuotta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa olleita kertomusvuonna on ainoastaan yksi ja vuotta palveluksessa olleita ei ole yhtään. Vakituisten palvelusuhteiden keskiarvopalvelusaika oli n. 7 vuotta. Henkilöstö Nimi Nimike Työhöntulovuosi Airikka Sonja lastenohjaaja (osa-aikainen) von Hertzen Sirpa toimistosihteeri 2006 Koivisto Jyrki kirkkoherra 2002 Kujansuu Tuija diakonia-avustaja 2000 Lummaa Anu lähetyssihteeri (osa-aikainen) 2008 Lähdekorpi Heikki nuorisotyönohjaaja 1993 Mettovaara Elina diakoni 2009 Moberg Tiitta talouspäällikkö 2011 Moisander Kirsi toimistoapulainen (osa-aikainen) 2012 Mäntyvaara Elina lastenohjaaja (oppisopimus) 2012 Parviala Johanna seurakuntapastori 2012 Summanen Paula lastenohjaaja 2000 Suonpää Piia seurakuntamestari (kirkko) 2007 Toikka Päivi kanttori 2007 Toivola Piia seurakuntamestari (srktalo) Valtti Seija viraston siivooja (osa-aikainen) 2009 Viljanen Sirpa emäntä (osa-aikainen)

14 Kertomusvuoden aikana seurakunnasta eläkkeelle jäi kaksi työntekijää. Seurakuntamestarin virassa aloitti kesäkuussa Piia Toivola ja lapsityössä osa-aikaisena lastenohjaajana Sonja Airikka. Kertomusvuonna myönnettiin sairauslomaa sairauden johdosta kahdeksalle työntekijälle, joille kertyi sairauslomapäiviä yhteensä 115 kalenteripäivää, 92 työpäivää. Työtapaturmia tilastoitiin yksi. Henkilöstömenoja ovat palkkamenot, eläkemaksut ja muut henkilöstökulut. Eläkekulut sisältävät palkoista lasketut KIEL-maksut ja muut henkilöstökulut sisältävät palkoista lasketun sosiaaliturvamaksun sekä työnantajan osuuden lakisääteisistä vakuutusmaksuista. Henkilöstökulujen osuus seurakunnan toimintamenoista vuonna oli 58,8 %. Henkilöstökulut kasvoivat edellisestä vuodesta 3,1 %. Henkilöstömenot Henkilöstömenot Palkat Eläkekulut Muut henkilöstökulut Henkilöstökulut yhteensä Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota seurakunta järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja ja parantaakseen seurakunnan henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä ja henkistä hyvinvointia. Seurakunnassa koulutus toteutetaan kirkkoneuvoston hyväksymän, talousarviovuodeksi sekä suunnitelma vuosille laaditun, henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelman mukaan. Vuonna talousarviossa koulutus- ja kehittämissuunnitelman mukaiseen koulutukseen varattiin yhteensä ,00 euroa. Kaiken kaikkiaan henkilöstön koulutukseen vuonna kirjattiin menoja ,00 euroa. Toimintavuonna ostettiin SPR:ltä koko henkilökuntaa koskeva ensiapukoulutus. Työnohjauskoulutukseen varatut määrärahat jäivät käyttämättä vuonna, mutta koulutus käynnistyy 2015 alusta. Seurakunnan työterveyshuollosta vastaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Seurakunnalla on voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluu lakisääteinen työterveyshuolto, korvausluokka I. Työterveyshuollon bruttokustannukset vuonna olivat 830,80 euroa. Kela korvaa noin puolet työterveyshuollon kustannuksista työnantajalle. Seurakunnan henkilöstö kuuluu 12

15 lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin ja lisäksi seurakunnassa on ryhmähenkivakuutus. Yhteistyötoimikunta kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin mm. vuonna 2013 valmistunutta riskien ja vaarojen kartoittamista, paikallisesti sovittavaa varoituskäytäntöä ja henkilökunnan ensiapukurssia. Yhteistyötoimikunta järjesti vuonna henkilökunnalle kolme virkistyspäivää. Keväällä rentouduttiin Rentoutumiskeskus Kehrässä ja ruokailtiin ravintola Köökissä. Syksyllä pelattiin Mustialassa frisbeegolffia ja lopuksi vielä saunottiin ja grillattiin. Jouluruokaa nautittiin Kunnantalon Cafe Venlassa ja sen jälkeen tehtiin Birgitan pajalla Pirjon opastuksella savitöitä Väkiluku Kuluvana vuonna seurakuntien määrä on hiljalleen vähentynyt niin, että Suomessa oli vuonna 428 seurakuntaa. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan kaikki Suomen seurakunnat tullaan liittämään seurakuntayhtymiin. Tulevien seurakuntayhtymien alueista Tampereen hiippakunnassa ei vielä tiedetä. Vuosi meni ilman isoja rakennemuutoksia. Kirkolliskokouksen ohjaavat päätökset ovat lykkääntyneet vuoden 2015 syksyyn. Jokioisissa seurakunnan jäsenmäärä on laskenut vuoteen 2003 verrattuna 478 hengellä eli noin 8,7 %:lla. Luvussa näkyy paikkakunnan muuttotappion vaikutus mutta myös kirkosta vieraantuminen. Vuosi Yht Seurakunnan jäseniä Kirkosta eronneet

16 1.5. Talousarvion toteutuminen ja hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Seurakuntatyö Seurakunnan toimintaa toteuttavat yhtäältä seurakuntalaiset, heidän valtuuttamansa edustajat sekä seurakunnan työntekijät. Yleisen seurakuntatyön pitkäjänteisinä tavoitteiksi seurakuntatyössä on noussut erityisesti seuraavat: jumalanpalvelus toteutetaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa, ja seurakuntalaisia rohkaistaan löytämään oma palvelutehtävänsä. Kokonaiskirkon resurssien vähetessä lähiseurakuntien yhteistyön lisääminen sekä seurakuntalaisten entistä suurempi osallistaminen ja vastuuttaminen merkitsevät entistä enemmän. Erityisjumalanpalveluksista voi mainita seurakuntatalon jumalanpalvelukset, perhekirkon, vauvakirkon sekä motoristimessun. Seurakuntatalon jumalanpalveluksissa järjestettiin lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvien ja pihatupatoiminnan sekä lähetys- ja seurakuntapiirien ja kinkerien järjestämisessä seurakuntalaiset ovat osoittaneet seurakuntamyönteisyyttä ja tarmoa. Kirkkokuoro ja muut kuorot ovat toimineet kiitettävästi jumalanpalveluselämän rikastuttamiseksi. Ehtoollisavustajat ovat sitoutuneet tehtäväänsä. Jumalanpalveluksen muuhun vastuunkantoon seurakuntalaisia on osallistunut pyydettäessä. Seurakunnalla on hyvät ja toimivat suhteet kunnallisiin yhteistyötahoihin. Yhteistyötä kirkollisten järjestöjen kanssa on ollut jossain määrin Jumalanpalveluselämä Päiväjumalanpalveluksien osanotto laski edellisvuodesta, ehtoollisella kävijöiden määrä samoin. Jäsenmäärän suhteutettu osallistuminen pysyi vakaana. Sanajumalanpalveluksien määrää lisättiin. Muihin kirkossa toteutettuihin tilaisuuksiin ja jumalanpalveluksiin osallistujien määrä (1003) laski ja musiikkitilaisuuksiin osallistuneiden määrä (1304) nousi edellisvuodesta. Toiminta Jumalanpalveluskävijät Ehtoollisella kävijät Jokioinen, jp-kävijä - % 2,01 1,76 1,89 1,77 1,86 1,81 1,95 1,92 Koko maa, jp-kävijä -% 1,9 1,8 1,8 1,7 1,6 1,3 1,6 Tre hiip.k. jp-kävijä -% 1,7 1,7 1,7 1,5 1,4 1,2 1,4 14

17 Hautaan siunaaminen Toimitus lukumäärä osallistujat Hautaan siunaamiset Muut kirkolliset toimitukset Toimitus lukumäärä osallistujat Kasteet 45 noin 1060 Vihkimiset 14 noin 935 Konfirmaatioita toimitettiin neljä. Rippikoulun kotiseurakunnassa kävi 71nuorta Aikuistyö Ilosanomapiiri kokosi seurakuntatalolle joka toinen viikko osallistujaa. Perhepiiri kokoontui pienellä joukolla vuoden aikana säännöllisesti. Olkkarin raamattupiirissä kävi pieni osallistujajoukko Muut seurakuntatilaisuudet Tähän osastoon kuuluvat lähinnä seurakuntapiirit ja kinkerit. Kinkereitä pidettiin kylillä 14 kertaa. Osallistujia oli 271 henkeä. Myös Intalankartanossa, Latovainion kerhossa ja kouluissa kokoonnuttiin kinkerien merkeissä. Työntekijät pitivät hartauksia vuoden aikana mm. lntalankartanossa, dementiakeskus Sateenkaaressa, hoivakoti Wanhassa Pehtoorissa ja kouluilla. Veteraanien tilaisuuksia oli 10 ja niihin osallistui yhteensä 454 henkilöä Tiedotus ja viestintä Seurakunnan kirkolliset ilmoitukset ilmestyvät viikoittain Forssan Lehdessä. Seurakunnan www-sivut ja kausiohjelmat täydentävät seurakunnan tiedotusta. Toimintavuoden lopulla aloiteltiin yhteisesti rovastikunnallisten kirkollisten julkaiseminen. 15

18 Musiikkitoiminta Vastuuhenkilöt Musiikkityöstä vastaa kanttori, musiikin maisteri Päivi Toikka yhdessä jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmän, muitten työntekijöitten ja vapaaehtoisten ja palkattujen avustajien kanssa. Sijaisuuksiin on yhä saatu apu Sorrin perheestä. Kanttorin vuorotteluvapaan aikana kanttorina oli Marcus Kalliokoski asti. Toiminta-ajatus Musiikkitoiminnan tehtävänä on ylläpitää ja edistää musiikin monipuolista käyttöä seurakunnan kaikissa toiminnoissa ja luoda mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen. Musiikki liittyy oleellisesti Jumalan tekojen ylistykseen antaen näin uskonelämälle ilmaisumuodon. Toiminta Kirkkokuorossa on 22 laulajaa. Kokoontumisia oli 49, joista esiintymisiä 14, joista jumalanpalveluksia 11. Kuoro sai kutsun Suure-Jaanin hengellisille laulujuhlille, jonne osallistuimme 15 kuorolaisen voimin. Kevätkauden suuri ponnistus olikin opetella 16 vironkielistä laulua. Kuoro vieraili myös perinteisesti Intalankartanossa pääsiäisaamuna ja jouluaamuna. Vuonna esitettiin sekä Adventti-, että Jouluvesper. Laululinnut -lapsikuorossa on 16 ala-asteikäistä laulajaa. Harjoitukset ovat viikottain 60 minuutin mittaisina. Kuoro vieraili mm. Intalassa ja osallistui Aitolahdella Tampereen kirkkomusiikkiliiton lapsikuorojen toimintapäivään syksyllä. Laulupiiri on harjoitellut yhdessä Jokkis-ukkojen kanssa 20 kertaa. Kuorolaisia on kahdeksan. Jokkis-ukot on esiintynyt yhdessä Laulupiirin kanssa 18 kertaa ja omana ryhmänään lisäksi kuusi kertaa. Laulajia on kymmenen. Eläkeläiskuorot ovat vierailleet säännöllisesti kerran kuussa Intalankartanossa. Konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia on ollut 17. Ne ovat keränneet yhteensä yli 1300 osallistujaa. Eniten väkeä ovat keränneet perinteisesti neljä Kauneimmat joululaulut tapahtumaa. Seurakuntaan hankittiin Viisikielinen laulukirjoja. Laulutilaisuuksia järjestettiin uuden kirjan ympärille neljä kertaa, mutta osallistujamäärät hiipuivat alkuinnostuksen jälkeen. Seurakunnan vakiintuneisiin musiikkiryhmiin osallistuneiden määrän kehitys: Yhteistyö: Nuorisotyö on tuonut oman panoksensa jumalanpalveluselämään nuorten bändin avustaessa useissa jumalanpalveluksissa. Erityisesti iloitsimme isoskoulutusleirien päättymisestä seurakunnan yhteiseen messuun. 16

19 Toteutuminen Kuorojen jäsenmäärä on osittain hienoisessa nousussa (Laululinnut), ja toisaalta myös laskussa (Laulupiiri), mutta ennen kaikkea, jäsenet ovat uskollisia ja aktiivisia. Kaikki kuorot ovat saaneet positiivista palautetta esiintymisistä. Musiikkityö tekee jatkuvasti yhteistyötä muitten toimialojen kanssa Päiväkerhotyö Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on kristillinen kasvatus, kasteopetuksen antaminen sekä kotien tukeminen kasvatustyössä. Toiminta Päiväkerhot Päiväkerhoryhmiä oli keväällä 7 ja syksyllä 5. Lapsia oli ryhmissä yhteensä 99. Kevään ja syksyn ryhmämuutos johtuu Latovainion kerhoryhmän lakkauttamisesta sekä torstain tuplaryhmän loppumisesta. Tuplaryhmää pystyttiin vetämään kolmen täysiaikaisen lastenohjaajan resursseilla, ja ryhmässä oli pääosin vain 6-vuotiaita lapsia yhteensä 7. Perhejumalanpalvelukset Seurakuntatalolla järjestettiin vuoden aikana kaksi perhejumalanpalvelusta, jossa keväällä maaliskuussa osallistujia oli yhteensä 52 ja syksyllä syyskuussa 80. Syyskuun perhejumalan-palveluksen jälkeen alakerrassa oli toimintaa koko perheelle. Jumalanpalveluksissa mukana toteutuksessa oli kaikki lastenohjaajat. Muu toiminta Päiväkerhoissa oli vanhemmille suunnattu avointen ovien päivä sekä keväällä että syksyllä, näissä kävijöitä oli yhteensä 92 aikuista. Keväällä maaliskuussa järjestettiin lisäksi ensimmäistä kertaa Isä-lapsi-ilta, jossa osallistujia oli 28. Ohjaajina toimivat Elina Mäntyvaara, Heikki Lähdekorpi, yksi vapaaehtoinen isä ja kerhonohjaajia. Kesällä järjestettiin ensimmäistä kertaa kesäkerhot, 6-8-vuotiaille lapsille. Kerhoja järjestettiin kesäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona ja niissä oli yhteensä 37 lasta. Päivittäin siis lapsia kokoontui lasta kesäkerhoon. Marraskuussa järjestettiin myös Super-sunnuntai eli 4- ja 10-vuotiaiden syntymäpäivät. Osallistujia neljävuotiaiden juhlassa oli perheineen 127. Joulukuussa järjestettiin perinteinen askarteluilta, jossa osallistujia oli 35. Päiväkerholaisille perheineen järjestettiin joulukirkko, jonne osallistui yhteensä 120. Päiväkerhoissa on ollut vuoden aikana neljä pyhäkoulua, joita ovat pitäneet srk:n työntekijät. 17

20 Työntekijät Lastenohjaajina toimivat keväällä ja syksyllä Tuuli Kulmanen ja Paula Summanen kokoaikaisina sekä Elina Mäntyvaara (oppisopimuskoulutus) myös kokoaikaisena. Lastenohjaajat osallistuivat syksyllä Varhaiskasvatuksen neuvottelupäiville. Elina Mäntyvaara valmistui joulukuussa lastenohjaajaksi, Tuuli Kulmanen irtisanoutui marraskuussa. Lastenohjaajien tarve määriteltiin uudelleen neuvostossa ja joulukuusta alkaen palkattiin osa-aikaiseksi (19 h) työntekijäksi Sonja Airikka (kirkon lastenohjaaja). Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen 1. Vanhemmuuden tukeminen Konkreettisesti kerhon avoimien ovien päivien yhteydessä, kerhojen ovensuu-keskusteluissa, perhejumalanpalveluksissa ja isä-lapsi-illassa 2. Kotien ja perheiden tukeminen kasvatustyössä - Päiväkerhon eteistilassa mm. kasvatus- ja liikuntavinkkejä sekä nettilinkkejä esillä mm. lapsen oikeudet -materiaali, 112-päivän turvallisuusmateriaali - Ovensuukeskustelut vanhempien kanssa, vanhempainvartti tarvittaessa - Päiväkerhon vanhemmilla on oma Facebook-ryhmä keskinäisiä keskusteluja sekä tukiverkon luomista varten. 3. Seurakunta tulee lapselle tutuksi - Päiväkerhossa tutustuttiin seurakunnan moninaiseen toimintaan ja sanomaan lapselle ominaisin tavoin eli liikkuen, leikkien, tutkien ja yhdessä ihmetellen. esim. syksyllä perehdyttiin kaste- ja lähetyskäskyyn ja mm. kotitehtävänä oli yhdessä perheen kanssa muistella omaa kastetilaisuutta ja kirjata itse askarreltuun korttiin kastepäivä, kummit ja koko nimi. Kasteen perusteella lapsella on oikeus kristilliseen kasvatukseen. Kirkon varhaiskasvatus perustuu vanhempien, kummien ja seurakunnan yhteiseen tehtävään elää lapsen kanssa rakastaen, kasvattaen ja ohjaten. Kasvatuskumppanuus on täten myös kastekumppanuutta. (Lapset seurakuntalaisina) - Lapsiperheille suunnattuja tapahtumia mainostettiin jakamalla kerholaisille tiedotteita, päivittämällä usein lapsityön nettisivuja ja sekä lisättiin someaktiivisuutta päiväkerholaisten facebook-ryhmässä esim. kuvien ja ajankohtaisten päivitysten avulla. 18

21 Pyhäkoulutyö Työntekijät Lastenohjaaja Paula Summanen Nuorisotyönohjaaja Sanni Sipilä Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Pyhäkoulutyön toiminnallinen painopiste asetettiin ensisijaisesti sunnuntaipyhäkoulujen pitämiseen. Tavoite saavutettiin asetettujen toimintasuunnitelmien mukaisesti vain osittain, sillä syksyllä ei nähty tarvetta jatkaa sunnuntaipyhäkouluja. Säännöllinen pyhäkoulutoiminta Pyhäkoulupaikka ryhmiä lapsia kert. Teerimäen päiväkoti Mäntypuiston päiväkoti Srk:n päiväkerho 5v Srk:n päiväkerho 4v Srk:n Latovainion päiväkerho Miinan eskariryhmä Kuuman eskariryhmä Sunnuntaipyhäkoulut Sunnuntaipyhäkouluja pidettiin kaksi kertaa seurakuntatalon alakerrassa. Niissä oli yhteensä 5 osallistujaa. Samaan aikaan oli seurakuntatalon yläkerrassa jumalanpalvelus. Pyhäkouluja pitivät Paula Summanen, Elina Mettovaara ja Tuuli Kulmanen. Tapahtumat vuotissynttärit srk-talolla (kirjalahja) 127 Kehtoluokkatyö Kaikille 1-4 vuotiaille lapsille Jokioisten seurakunnassa lähetettiin onnittelukortti Perhekerho Toiminta-ajatus Perhekerho on kotona työtä tekevien eli lapsia hoitavien aikuisten kohtaamispaikka. Yhteinen perhekerho antaa välineitä omien voimavarojen löytämiseen, kasvatukseen, uskoon ja hengelliseen elämään. Se suo lapselle ja aikuiselle yhteisiä hetkiä erilaisten toimintojen kautta. Toiminta Perhekerho kokoontui tammikuusta toukokuuhun ja syykuusta joulukuuhun tiistaisin kello Kerhon jälkeen oli mahdollisuus ruokailuun yhdessä lasten kanssa, hinta 4 euroa aikuiselta ja lapsilta maksuton. Perhekerho kokoontui yhteensä 31 kertaa. Toukokuussa perhekerho teki retken Kupittaan seikkailupuistoon, Turkuun. 19

22 Perhekerhossa oli kirjoilla keväällä 44 aikuista ja 69 lasta ja syksyllä 47 aikuista ja 77 lasta. Perhekerhon toteutuksesta ja ohjauksesta vastaa seurakunta, mutta yhteistyötä tehdään myös neuvolan ja MLL Jokioisten osaston kanssa, joka maksaa mehut ja kahvit. Seurakunnan työntekijöistä mukana perhekerhossa olivat Paula Summanen ja Elina Mäntyvaara, satunnaisesti diakoni Elina Mettovaara ja syksyllä myös lastenohjaaja Tuuli Kulmanen. Myös muita seurakunnan työntekijöitä vieraili kerhossa. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Tukea perheitä kristillisessä kasvatuksessa ja omassa jaksamisessa. Kerho antoi mahdollisuuden kohdata muita aikuisia ja lapsia Ruokailu perhekerhon päätteeksi Perhekerholaisilla on oma yhteisö Facebookissa joka antaa mahdollisuuden keskusteluihin, tutustumiseen ja tukiverkoston luomiseen Yhteiset kerhorukoukset ja esirukoukset, kirkkovuoden mukaiset hengelliset laulut ja virret sekä mahdollisuus luottamuksellisiin keskusteluihin kirkon työtekijöiden kanssa Saada vanhemmat ja lapset kokemaan seurakunta kodikkaaksi ja turvalliseksi. Perhekerhon ohjaajat ottivat kerholaiset vastaan henkilökohtaisesti kerhon alkaessa. Perhekerhossa kerrottiin seurakunnan muista tilaisuuksista, jotka oli kohdistettu erityisesti lapsiperheille mm. perhejumalanpalvelukset Partiotoiminta Jokioisten Korvenkävijöiden hallitukseen vuonna kuuluivat lippukunnanjohtaja Toivo Vainio, apulaislippukunnanjohtaja ja rahastonhoitaja Jan Hulshof, sihteeri Piritta Anttila, Leevi Hautamäki, Taavi Hautamäki, Ilona Sorri, Kristiina Pesola ja Walter Hulshof. Jäsenrekisterinhoitajana sekä koulutusvastaavana oli Leena Vainio. Laura Vainio jatkoi piirin alueohjaajana. Lippukunnan jäsenmäärä oli 115 jäsentä, eli jäsenmäärä on pysynyt suhteellisen tasaisena. Viikkotoiminta Kololla kokoontui kevätkaudella seitsemän ryhmää. Näissä ryhmissä kävi viikoittain vuotiaita keskimäärin 55 hlö ja johtajia 17 hlö. Johtajista kahdeksan oli aikuisia, eli yli 22- vuotiaita. Syyskauden alkaessa ryhmien lukumäärä pysyi samana. Nyt seitsemässä ryhmässä kololla kokoontui joka viikko 7-15-vuotiaita keskimäärin 60 hlö ja johtajia 24 hlö, joista aikuisia 15. Samoajaikäiset v. toimivat apuohjaajina ryhmien vetämisessä. He osallistuivat lippukunnan yhteisiin tapahtumiin ja johtajahuoltoon. 20

23 Vaeltajat 18-22v. osallistuivat erilaisiin omiin, piirin ja SP:n tapahtumiin. Muu toiminta Muuta toimintaa viikkotoiminnan lisäksi on ollut jälleen paljon. Tärkeimpiä tapahtumia ovat olleet leirit. Jokioisten Korvenkävijät järjesti kolme viikonloppuleiriä, joko pelkästään oman lippukunnan kesken tai yhdessä Forssan alueen partiolaisten kanssa. Talvileiri Palmu-14 oli maaliskuussa, toiminnan aloitusleiri Pläjäys-14 elokuussa ja syysleiri Kipinä-14 marraskuussa. Kipinä-leirillä vietettiin samalla JoKon 35-vuotisjuhlaa yhdessä kotiväen ja kutsuvieraiden kera. Siellä myös täysin uudet partiolaiset ja ikäkaudesta toisiin siirtyvät antoivat partiolupauksen. Lupauksen antoi myös kuusi uutta aikuista partiolaista. Kesällä Korvenkävijät järjestivät muiden alueen lippukuntien kanssa ystävyyskaupunkileirin Tammelan Ruostejärvellä. Leirillä oli osallistujia Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Sudenpennut leireilivät neljä päivää ja isommat koko viikon. Leirillä rakennettiin ystävyyttä yli lippukunnan - ja valtakunnan rajojen ja suunniteltiin seuraavaa ystävyyskaupunkileiriä Tanskaan vuonna Pienempiä tapahtumia on ollut kuukausittain. Näitä ovat olleet esimerkiksi lippukunnan yhteinen yöretki Kevätmuutto, jonne myös partiolaisten kotijoukot olivat tervetulleita perjantai-illaksi, partiotaitokilpailut, JOTA/JOTI, osallistumiset seurakunnan jumalanpalveluksiin ja muihin tapahtumiin ja lippukunnan ja kotijoukkojen yhteiset kevät- ja syyskauden päätökset. Piiri ei järjestänyt omaa partioparaatia vuonna, vaan kaikki suomen partiolaiset kokoontuivat kesäkuussa yhdeksi viikonlopuksi valtakunnalliseen suurjuhlaan Kouvolaan. Myös JoKo oli mukana yhden bussilastillisen voimin. Varoja toimintaan hankittiin myymällä partiolaisten adventtikalentereja ja kortteja lokamarraskuussa. Kalenteriasiamiehenä oli tänä vuonna Laura Vainio. Elonkierron makasiinin muovitustalkoissa huhtikuussa saatiin taas makasiini valotiiviiksi Ideateatterin esityksiä varten Rippikoulutyö Toiminta ajatus Toiminta-ajatuksena on evankeliumin välittäminen koko ikäluokalle rippikoulusuunnitelma 2001 hengessä. Puolivuotisen rippikoulun tavoitteena on tukea nuorta hänen kasvussaan tasapainoiseen aikuisuuteen sekä sitouttaa häntä seurakunnan elämään ja nuorten toimintaan. Rippikoulussa tarjotaan turvallinen tila elämän peruskysymysten, myös hengellisten ja eksistentiaalisten kysymysten kohtaamiseen ja pohdintaan. Kasvatussuunnitelmassa mainitut painopistealueet pyritään huomioimaan yleisesti. Toiminta Rippikouluja järjestettiin neljä, joista yksi talvilomalla Kuusamon Käylässä ja kolme Kiipun kesäkodilla. Opetukseen osallistuivat nuorisotyönohjaajat, papit, diakoni, kanttori sekä lähetyssihteeri. Opetukseen ja leiriläisten elämään osallistuivat myös kunnan erityisnuorisotyöntekijä Sanni Ristolainen sekä alaa opiskeleva Ari Nurminen (kesä 2). Isosia oli leiriä kohden 5 (kesä 3 neljä). Jotkut isosista olivat useammalla leirillä. 21

24 Leirimuotoisen rippikoulun kävi oman srk:n jäsenistä 71 henkilöä, muista srk:sta kaksi. Yksityisrippikoululaisia ei ollut. Seitsemän nuorta kävi rippikoulunsa muualla kuin kotiseurakunnassaan. Rippikoulun opetusohjelmaan kuului 10 tutustumiskertaa seurakunnan tilaisuuksiin (nuortenillat, jumalanpalvelukset, konsertit, kinkerit ym.) Vanhemmille järjestettiin vanhempainillat. Kesän ryhmien vanhempainillat yhdistettiin, koska osallistujia on vain muutama/ryhmä. Konfirmaatiomessun jälkeen opetukseen osallistuneet työntekijät vierailivat isosten kanssa useimpien konfirmoitujen kotona. Isoset saivat työpanoksestaan korvaukseksi koulutuksesta ja kokemuksesta riippuen. Rippikoulut ovat maksuttomia, mutta Käylän riparilaisilta perittiin bussimaksun ja matkan ruokailujen kattamiseksi 200. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Rippikoulut toteutetaan sisältönsä osalta rippikoulusuunnitelman mukaisesti. Käytännön ratkaisuissa olisi lähes rajattomat muuntelumahdollisuudet. Monia asioita voisi tehdä toisin, mutta käytännössä työntekijöiden aika- ja voimavararesurssit kaatavat idealistiset suunnitelmat koskien esim. teemoitettuja ripareita, päivärippikoulua, sisällön käsittelyn monipuolistamista, leirijumisten ja raamisten muokkaamista ja monenlaista uudelleen ideointia ym. Vanhat ratkaisut ovat toimivia ja niilläkin pärjätään vuodesta toiseen. Nuorten sitouttaminen srk:n toimintaan onnistuneen rippileirikokemuksen jälkeen on sitten se haaste. Tässä ovat apuna kerhonohjaajatoiminta, isoskoulutus, erilaiset leirit ja tapahtumat Nuorisotyö Toiminta-ajatus: Nuorisotyön tarkoitus on järjestää mielekästä toimintaa 14 n. 20 vuotiaille nuorille, jossa nuoren peruskysymyksiä pohditaan niin uskonelämän kuin kaiken muunkin elämän alueilla. Nuorelle annetaan mahdollisuus turvalliseen kasvamiseen kohti aikuisuutta. Työntekijät: * Nuorisotyönohjaaja Heikki Lähdekorpi ja nuorisopappi Johanna Parviala * Erityisnuorisotyöntekijä Sanni Ristolainen. Palkkaus: 20 % srk ja 80 % kunta. * Kevään ja kesän toiminnassa vs. nuorisotyönohj. Sanni Sipilä. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen: Nuorille pyrittiin järjestämään mielenkiintoista ohjelmaa, johon nuori haluaa sitoutua. Vanhat nuoret olivat poikkeuksellisen aktiivisia ja suuri osa heistä jaksoi sitoutua kevääseen asti. Riparin käyneistä nuorista jälleen noin puolet jäivät mukaan toimintaan. Isoskoulutukseen tuli syksyllä uusia noin 20 ja vanhoja jatkoi noin 20. Retki Maata Näkyvissä-festareille oli suosittu. Perjantaina osallistujia oli 50 ja koko viikonlopuksi osallistui

25 Nuorten tavoittaminen tapahtui Paanan koulun kautta, sekä somessa mm. facebookryhmät. Myös perinteisiä kirjeitä lähetettiin, koska sillä tavoitettiin varmasti kaikki halukkaat. Toiminnan kristillinen sisältö. Ohjelmat (Nuorten illat, Gospel-liikunta, sekä leirit ja retket) alkoivat ja päättyivät hartauteen/rukoukseen. Nuoret ovat oppineet tähän. Toimintaa: Nuorten illat ym: Isoskoulutus: Erityisnuorisotyö: Leirit: Retket: Muuta: * Perjantaisin srk-talolla. Yht. 21 kertaa. * Osallistujia nuorten illoissa Avustajina isosporukkaa. * Gospel-liikuntaa Miinan koululla torstaisin. Pelejä ym. ja gospel soi taustalla. Osallistujia Yhteensä 7 kertaa. * Watson gospel-konsertti srk-talolla. n. 70 osallistui. * Pastorit. Gospel-rap bändi Paanan koululla Päivällä koko koulu 240 henk. Illalla nuoria oli myös muista seurakunnista. Yhteensä n 200 henk. * Keväällä n. 20 aktiivista * Syksyllä aloitti 20 uutta (+ 20 wanhaa jatkoi) * Isosiltoja srk-talolla 6 kertaa. * Viikonloppuleirejä 3 kertaa kesäkodilla. (mukana uudet ja wanhat) * Kouluyhteistyönä päihdekasvatusta ja oppilashuoltoryhmä. * Isostoimintaa yhteistyönä. * Leirejä kesäkodilla 2 kertaa (kesällä ja syksyllä). * Riparimuistelot toukokuussa ja elokuussa. * Uusi alku-tapahtuma Lempäälässä 4.1. Osallistui 15 nuorta. * Ristirock Tampereella osallistui * Retki Lopelle Gospel-bändi KLS. Mukana 18. * Maata näkyvissä Turussa Vkl 20 osallistujaa, sekä perjantaina 50. * Heikki musiikin opettajana Paanan koululla. * Nuorten bändi osallistui konfirmaatiojumalanpalveluksiin. * Amazing Grace pyöräilytapahtuma Lounais-Hämeessä 28.6 * Mukana 40 eri-ikäistä pyöräilijää, joista suurin osa tältä seudulta. 23

26 Varhaisnuorisotyö Toiminta-ajatus Seurakunnan varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on tarjota 7-14-vuotiaille varhaisnuorille mielekästä vapaa-ajantoimintaa. Toiminnan tehtävänä on luoda varhaisnuorelle mahdollisuus löytää kristillisestä uskosta elämän kestävä perusta, josta voi ammentaa voimaa ja tukea arkielämään ja joka antaa mahdollisuuden turvalliseen kasvun polkuun kohti aikuisuutta. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Varhaisnuorisotyön tavoite oli, että seurakunnan järjestämä kerhotoiminta olisi monipuolista ja kerhot toimisivat myös Kalakosken ja Vaulammin kouluilla sekä Latovainion rukoushuoneella. Tavoitteiden saavuttamiseksi etsittiin kerhonohjaajia laajalta alueelta. Latovainion rukoushuoneella toimi kerho kevätkauden. Syksyllä kerhotoimintaa järjestettiin Miinan ja Vaulammin kouluilla ja Olokolossa. Koko vuoden toiminnan osalta tavoite jäi saavuttamatta. Toiminta Kerhot Leirit Koulutyö Kevätkaudella oli erilaisia toimintakerhoja 0-6 luokkalaisille 5 kpl, kerhonohjaajia 11. Syksyllä kerhoja oli 8 kpl, kerhonohjaajia 13. Kerhoissa jäseniä keväällä ja syksyllä n. 65. Kesällä järjestettiin yhdessä lapsityön kanssa kahden viikon ajan päiväkerhomaisia kesäkerhoja eskari- 2.luokkalaisille. Niihin osallistui yhteensä 38 lasta. Kerhonohjaajakoulutus Keväällä Tampereeen hiippakunnan kerhonohjaajapäivä Hollolassa keräsi Jokioisilta 11 kerhonohjaajaa. Syksyllä kerhonohjaajakoulutus toteutettiin kahden viikonlopun mittaisena Kiipun kesäkodilla. Leirejä pidettiin kolme Kiipun kesäkodilla (yhteensä 6 vuorokautta). Yhteistyössä diakoniatyön kanssa järjestettiin isovanhempien ja lastenlasten leiripäivä. Päivänavauksia pidettiin Paanan koululla joka toinen viikko, Miinalla keväällä joka toinen viikko, mutta syksyllä kerran kuussa. Vaulammin, Kalakosken ja Kuuman kouluilla pidettiin päivänavaus kerran kuussa. Päivänavausten pitämiseen osallistuivat seurakunnan työntekijät. Kouluun lähtevien siunaaminen koulutielle oli kesän lopulla Jokioisten kirkossa. Jokaiselle koulun aloittavalle srk lahjoitti virsikirjan, mukana myös MLL:n Jokioisten osasto. Koulukinkerit pidettiin jokaisella koululla keväällä. Koulujen 1-2 luokkalaisille pidettiin koulupyhäkoulua 4 kertaa. Ryhmiä oli keväällä ja syksyllä 8. Pyhäkoulutunteja siis yhteensä luokkalaisille järjestettiin yhdessä koulun ja kunnan nuorisotyön kanssa ryhmäyttävät seiskapäivät. Niihin osallistui jokainen Paanan koulun 7.luokka, joita on yhteensä neljä. 24

27 Tapahtumat Kymppisynttärit keräsivät vuotiaalle seurakuntatalolle. Lasten lähetystorstai järjestettiin yhdessä lähetystyön ja lapsityön kanssa. Lähetystorstaissa oli 11 osallistujaa. Työntekijät Nuorisotyönohjaaja Elina Mettovaara ja Sanni Sipilä Seurakuntapastori Johanna Parviala Lastenohjaajat Tuuli Kulmanen ja Paula Summanen Diakonia- ja yhteiskunnallinen työ Toiminta-ajatus Huolehtia seurakunnan yhteisen palvelutehtävän hoitamisesta ja kehittämisestä. Pitää yhteyttä työelämään ja tukea työttömiä. Tukea perheitä jaksamaan arjessa. Järjestää toimintaa eläkeläisille, jotta osallistujien hengellinen, henkinen ja fyysinen vireys säilyisi mahdollisimman pitkään. Toiminta Diakoniatyöllä oli henkilökohtaisia asiakkaita 176, jotka kohdattiin yhteensä 354 kertaa; näistä 87 kertaa vastaanotolla, 241 kertaa kodeissa ja 26 kertaa muualla. Taloudellista apua seurakunta jakoi 9861,72 eurolla (sis. SPR:ltä jouluavustuksia varten saadun 1230 euroa) ja Turun Pelastusarmeijalta saatua leipää 38 kertaa (hakijoita henkilöä/jakokerta). 70 vuotta täyttävät kutsuttiin yhteiseen juhlaan, joka oli samalla kaikkien eläkeläisten kevätjuhla. 75-vuotiaat huomioitiin kutsumalla yhteen seurakuntatalon eläkeläisten kerhoon syksyllä. Vapaaehtoisten kiitosjuhla oli huhtikuussa seuratalo Rehtilässä. Juhlassa oli mukana 49 seurakunnan eri toimialoilla olevaa vapaaehtoista vastuunkantajaa. Elokuussa järjestettiin arkipäivänä eläkeläisten kesämessu, johon kutsuttiin myös asukkaita Intalankartanosta, Wanhasta Pehtoorista ja Sateenkaaresta, joista kaikista oli osallistujia. Yhteisvastuukeräystä tuettiin lounaalla, arpajaisilla ja kolehdeilla. Yksityiset seurakuntalaiset tekivät lahjoituksia yhteisvastuulle esim. kutomalla sukkia. Johtokunnan aloitteesta syntynyt toritapahtuma syksyllä ja jouluaaton juhla keräsivät perinteisesti hyvän määrän osallistujia, jouluaattoa seurakuntatalolla oli viettämässä 57 ihmistä. Kerran viikossa järjestettävässä diakoniaruokailussa kävi keskimäärin 28 henkeä/viikko. 25

28 Seurakunta jatkoi työpaikkojen jouluhartausperinnettä. Hartauksia kävivät pitämässä papit, diakoniatyöntekijä, nuorisotyöntekijä ja kanttori. Eläkeläisten kerhot kokoontuivat keskiviikkoisin Latovainion rukoushuoneella ja torstaisin seurakuntatalolla. Jokaisessa kerhossa oli seurakunnan emännän laittama ruokatarjoilu, 5 / ruokailija. Kerhoissa kävi viikoittain keskimäärin 50 henkeä. Diakonia-avustaja ohjasi kerhot ja muut seurakunnan työntekijät (myös eläkkeellä olevia) vierailivat kerhoissa. Eri alojen asiantuntijoita kävi myös vierailemassa kerhoissa. Kesällä järjestettiin eläkeläisten leiripäivä Kiipun kesäkodilla, johon osallistui 23 leiriläistä ja yksi kesäkerho pidettiin Latovainion rukoushuoneella. Lisäksi eläkeläiset saivat ottaa kaksi kertaa taksin 3,5 euron omavastuulla lähetyksen torstaitupa-tilaisuuteen pappilan pihatupaan ja pyhäinpäivän, 1. adventtisunnuntain ja 4.adventtisunnuntain jumalanpalveluksiin. Kesällä seurakunta palkkasi diakoniatyöhön nuoria, jotka suorittivat työtehtäviä iäkkäiden seurakuntalaisten kodeissa, mm. siivousta, ikkunoiden pesua, pihatöitä. Nuoria oli yhteensä 10, jokainen työskenteli 9 päivää 225 euron palkalla. Vapaaehtoisia toimijoita diakonia - ja yhteiskunnallisen työn saralla oli yhteensä 10, sekä yhteisvastuukerääjiä ja -talkoolaisia. Heidän panoksensa oli suuri. Diakoni ja diakonia-avustaja osallistuivat Tampereen hiippakunnan diakoniapäivään Humppilassa. Diakoni oli Yhteisvastuu-koulutuksessa Nokialla yhden päivän ja diakoniaavustaja hakeutui pidempiaikaiseen saattohoitokoulutukseen. Toteutuminen: Diakonia- ja yhteiskunnalliselle työlle asetetut tavoitteet täyttyivät pääpiirteissään Perheneuvonta Perheneuvonta on kirkon omaa työtä, jonka painopiste on parisuhteen hoitamisessa. Neuvottelukeskuksissa käydään myös lain edellyttämiä perheasiain sovittelukeskusteluja. Jokioisten seurakunta ostaa perheneuvontapalvelut Forssan perheasiain neuvottelukeskukselta (PNK). Jokioisten edustajana PNK:n johtokunnassa on ollut Pirjo Perälä ja hänen varallaan Kaija Laine Sairaalasielunhoito Jokioisten seurakunta tekee sairaalasielunhoitotyötä Intalankartanossa ja osallistuu Forssan sairaalan sekä Hämeenlinna-Vanajan seurakuntayhtymän sairaalasielunhoitotyöhön tukemalla työtä taloudellisesti. Intalankartanossa pidetään hartaushetki joka toinen viikko sekä ehtoollinen neljä kertaa vuodessa. Tarpeen mukaan työntekijät käyvät sielunhoidollisia keskusteluja potilaiden kanssa ja jakavat ehtoollista yksityisesti. Paikkakunnan hoivakodeissa, Sateenkaaressa ja Wanhassa Pehtoorissa. Hartaushetket pidetään kerran kuussa. 26