Lisää munuaisensiirtoja enemmän eläviä luovuttajia
|
|
- Raimo Juusonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Omaisluovutuksen on oltava vapaaehtoista Lääkärin perusperiaatteisiin itsestään selvästi kuuluu, että potilaalle ei aiheuteta haittaa (primum non nocere). Siirtoihin liittyviä eettisiä pohdintoja on vuosien aikana käyty eri puolilla maailmaa. Myös EU:n alueella aiheesta on tuore ohje (3). Keskeisenä periaatteena on minimoida luovuttajan mahdollinen fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen haitta. Mahdollisen elinluovuttajan pitää kyetä tekemään oma, riippumaton päätöksensä saatuaan olennaisen informaation luovutuksen tarkoitukseslääkäriliite Petri Koskinen, dosentti, osastonylilääkäri HUS Heikki Saha, dosentti, osastonylilääkäri, TAYS Lisää munuaisensiirtoja enemmän eläviä luovuttajia Suomessa omaisluovutuksia kaikista munuaisensiirroista on vain muutama prosentti. Niiden määrän lisäämistä tulisi pohtia avarakatseisesti, jokainen toteutunut munuaisensiirto on tärkeä. Omaisluovutuksen on kuitenkin aina oltava henkilön oma, riippumaton päätös. Myös elinluovuttajaksi soveltuvien aivokuolleiden tunnistamista olisi kehitettävä. Munuaissiirtojen määrä Suomessa on viime vuosina vakiintunut toteutuneen siirron tasolle. Siirtolistalle tulevien ja siirtoa odottavien määrä sen sijaan koko ajan lisääntyy ja jonotusaika pitenee (1). Elävältä luovuttajalta tehtyjen siirtojen määrä on pysynyt hyvin pienenä, vaikka se olisi erinomainen mahdollisuus lisätä siirtojen kokonaismäärää ja helpottaa epäsuhtaa elinten saatavuuden ja tarpeen välillä. Pohjoismaissa tehdään vuosittain yli 35 munuaisensiirtoa elävältä luovuttajalta, Suomessa noin kymmenen. Meillä näiden siirtojen osuus on vain muutama prosentti munuaisensiirroista, kun muissa skandinaavisissa keskuksissa vastaava osuus on 4 6 prosenttia. Omaissiirtojen lisääminen vaatii asennemuutosta Vuonna 21 astui voimaan lakimuutos, jossa aivokuolleen henkilön elimiä voidaan käyttää toisten hyväksi, ellei ole tiedossa tai syytä olettaa, että hän olisi kieltänyt tämän (presumed consent). Lakimuutos on jonkin verran lisännyt munuaisensiirtojen määrää tuntemattomilta luovuttajilta, muttei ole ratkaisu vallitsevaan elinsiirrepulaan. On tehtävä töitä, että tunnistetaan vielä paremmin aivokuolleet potilaat, jotka soveltuvat elinluovuttajiksi. Keskitetty tuki kasvattaisi todennäköisesti siirtoon tarjoutuvien elinten määrää, kuten on käynyt Norjassa. Suomen kudoslain 21 mukaan täysikäinen henkilö voi luovuttaa elimen lähiomaiselleen tai muulle läheiselleen sairauden hoitoa varten. Lain antamia mahdollisuuksia on aika tutkia avarakatseisesti. Siirtoklinikassa valmius ja osaaminen omaissiirtoihin on olemassa. Nefrologit, munuaispoliklinikoiden sairaanhoitajat ja myös potilaat omaisineen tuntevat lain suomat mahdollisuudet ja käytännössä olemassa olevat resurssit. Meillä yli 9 prosenttia siirrettävistä munuaisista saadaan aivokuolleilta luovuttajilta, ja tulokset näissä siirroissa ovat erinomaisia. Kliinikot ovat ehkä tottuneet ajattelemaan, että omaissiirtoja ei tarvita. Niillä on kuitenkin myös meillä aina ollut merkittävä osuus lasten munuaissiirroissa. Suomen Lääkärilehdessä 16/212 haastateltiin HYKS Nefrologian klinikan ylilääkäri Eero Honkasta, joka totesi että siirtoja eläviltä luovuttajilta rajoittavatkin juuri lääkärien näkemykset ja päätökset. Omaissiirtotoiminnan aktivoituminen vaatii asennemuutosta ennen kaikkea lääkärikunnassa. Ensin on arvioitava asian eettistä puolta: mitä pidetään soveliaana. On iso eettinen ja medisiininen kysymys, keneltä terveeltä ihmiseltä munuainen voidaan irrottaa, pohti ylilääkäri Honkanen (2). Samassa Lääkärilehden numerossa haastateltu osastonylilääkäri Kaija Salmela totesi, että lainlaatija ei ole sulkenut pois mahdollisuutta käyttää muitakin luovuttajia kuin biologisia lähiomaisia, vaan päätös on jätetty lääketieteellisen harkinnan varaan. Puolisoa tai kaukaisempia sukulaisia ei ole käytetty, koska on haluttu varmistaa mahdollisimman hyvä kudossopivuus (2). ta, luonteesta ja mahdollisista riskeistä. Emeritusprofessori Amos Pasternack pohti Suomen Lääkärilehden näkulmakirjoituksessaan onko munuaisensiirto elävältä luovuttajalta eettinen ongelma. Vapaaehtoisuus on monimutkainen, moniulotteinen ja vaikeasti määriteltävissä oleva käsite. Kyse on ihmisen vapaan tahdon ja moraalisen toiminnan ratkaisemattomasta ristiriidasta yhteenveti professori Pasternack (4). Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksissa (3698 luovuttajaa, pisimmillään 4 vuoden seuranta) osoitettiin, että munuaisen luovuttajien ennuste ja elämän laatu on samaa tasoa kuin muussa väestössä (5). Tämä perustuu tietenkin siihen, että luovuttajat on tarkoin valittu ja seulottu ryhmä. Omaisluovuttajaksi myös puoliso? Epätietoisuutta Suomessa on myös siinä, kuka soveltuu luovuttajaksi (luovuttajan kriteerit) tai vastaanottajaksi elävältä luovuttajalta (vastaanottajan kriteerit). Suomessa luovuttajana on voinut olla vastaanottajan isä, äiti tai joku sisaruksista. Muualla yhä useammin luovuttajana on ollut avotai aviopuoliso, ja tämä mahdollisuus pitää myös meillä ottaa huomioon. Itsestään selvää on, että luovuttajan pitää olla terve. Aivokuolleiden luovuttajilta tehtyjen siirtojen osalta meillä on varsin selkeä käytäntö vastaanottajan kriteereistä. Vastaavat vastaanottajan kriteerit pitää sopia myös omaissiirroissa. Tätä työstää paraikaa Suomen Nefrologiyhdistys yhteistyössä siirtokirurgien kanssa. Siirtoja elävältä luovuttajalta on viime vuosina tehty niin vähän, että siirron selvittelyn alkuun saattaminen on vierasta monille henkilöille munuaispoliklinikoilla. Potilaita ja heidän omaisiaan ei ehkä myöskään osata riittävästi informoida tästä mahdollisuudesta, vaikka hyvä opaskin omaissiirrosta on jo olemassa (6). Potentiaalisen luovuttajan tutkiminen ja sopivuuden selvittäminen ei ole rutiininomaista ja selvää niin kuin sen pitäisi olla. Nämä ongelmat ja esteet voidaan kuitenkin helposti poistaa, ja saada omaissiirtojen määrä nousuun. Omaissiirron mahdollisuus tulisi pohtia ja kartoittaa aina, kun selvittelyt siirtokelpoisuudesta aloitetaan. Jokainen toteutunut munuaisensiirto on erityisen tärkeä, oli kyseessä tuntematon luovuttaja tai omaisluovuttaja. Onnistunut munuaisensiirto on erittäin kustannustehokas ja parantaa suuresti potilaan elämänennustetta ja elämänlaatua. Artikkeli on mukaeltu kirjoittajien Suomen Lääkärilehteen laatimasta pääkirjoituksesta (7). 1) Salmela K. Ovatko munuaissiirrot omaisilta ratkaisu luovuttajapulaan? Duodecim 21;126: ) Suomen Lääkärilehti 212; 16: Haastattelu Nefrologit haluavat lisätä siirtoja eläviltä luovuttajilta. 3) Directive 21/52/EU of the European Parliament and of the Council of 7 July 21 on standards of quality and safety of human organs intended for transplantation. 4) Amos Pasternack. Munuaisensiirto elävältä luovuttajalta eetinen ongelma? Suomen Lääkärilehti 212; 16: ) Ibrahim HN ym. Long-Term Consequences of Kidney Donation. N Engl J Med 29;36: ) Opas munuaisen luovuttajalle. 7) Saha H ja Koskinen P. Lisää munuaissiirtoja elävältä luovuttajalta. Suomen Lääkärilehti 212; 16:
2 Patrik Finne, vastaava lääkäri, dosentti, Suomen munuaistautirekisteri. Dialyysihoidossa olevien määrä tulevaisuudessa tämän päivän päätökset vaikuttavat huomiseen Suomen ja koko Euroopan väestö vanhenee. Tämä johtuu alhaisesta syntyvyydestä ja elinajan pidentymisestä. Sodan jälkeinen suuri ikäluokka on Suomessa erityisen suuri ja tämän takia huomattava osuus väestöstä siirtyy eläkkeelle lähivuosina. Väestön ikärakenteen voimakas muutos on Suomen terveydenhuollon suurimpia haasteita. Tilastokeskuksen mukaan väestö kasvaa vuoteen 23 mennessä nykyisestä 5,4 miljoonasta 5,9 miljoonaan (1). Kasvua tapahtuu ainoastaan yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä, kun alle 75-vuotiaiden asukkaiden määrä pysyy muuttumattomana. On tärkeää ymmärtää ja pyrkiä ennakoimaan, miten väestönmuutos vaikuttaa dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden (uremian aktiivihoitopotilaat) määrään, jotta sairaaloiden ja hoitoyksiköiden resurssit onnistutaan suunnittelemaan oikein. Moni seikka vaikuttaa dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrään. Niistä tärkeimmät ovat loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuus, uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus ja munuaisensiirtojen määrä. 199-luvulla dialyysihoitoon tulevien potilaiden vuosittainen määrä kasvoi hyvin voimakkaasti koska tyypin 2 diabetes yleistyi ja pystyttiin ottamaan dialyysihoitoon yhä vanhempia ja huonokuntoisempia potilaita. -luvulla dialyysihoitoon tulevien potilaiden määrä on tasaantunut vaikka sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut väestössä. Ilmeisesti tämä johtuu siitä, että taustalla olevien sairauksien ja munuaisten vajaatoiminnan hoito ennen dialyysin aloitusta on parantunut niin, että loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan riski on pienentynyt. Hyvä esimerkki on sekundaarinen amyloidoosi, joka uusien reumalääkkeiden ansioista nykyään hyvin harvoin johtaa dialyysin aloitukseen (2). Uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on pienentynyt selvästi viime vuosikymmeninä (3,4). Tämän takia hoidossa olevien potilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut, vaikka hoitoon tulevien potilaiden määrä ei ole viime vuosina enää kasvanut. Aktiivihoidossa olevien määrä tulevaisuudessa Tulevien vuosien dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden määrän ennustaminen on haastavaa juuri sen takia, että niin moni asia vaikuttaa tähän. Suomen munuaistautirekisterin tuoreimmassa raportissa esitettiin ennusteet, jotka pohjautuivat oletukseen, että loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuus ja potilaiden kuolleisuus pysyvät jatkossa muuttumattomina ikä- ja sukupuoliryhmissä, ja että munuaisensiirtojen vuosittainen määrä ei muutu nykyisestä (4). Suomen väestön ikääntyminen otettiin huomioon ennustemallissa. Tämän tulevaisuudennäkymän mukaan vuonna 23 dialyysipotilaiden määrä olisi 33 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaiden määrä 19 prosenttia nykyistä suurempi (Kuvio 1 A ja. Uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on pienentynyt viime vuosina. Jos tämä suotuisa kehitys jatkuu tulevaisuudessakin, hoidossa elävien potilaiden määrä tulee olemaan suurempi. Kuviossa 2A ja 2B oletukset ovat samat kuin kuviossa 1, paitsi että oletetaan, että kuolleisuus ikä- ja sukupuoliryhmissä pienenee jatkossakin, mutta puolet hitaammin kuin vuosina Tämän mallin mukaan dialyysipotilaiden määrä kasvaa 58 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaiden määrä 22 prosenttia vuoteen 23. Kuvio 1. Hoidossa olevien dialyysipotilaiden ( ja munuaisensiirtopotilaiden ( ennustettu määrä ikäryhmittäin. Kuvio 2. Hoidossa olevien dialyysipotilaiden ( ja munuaisensiirtopotilaiden ( ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos kuolleisuuden vähentyminen jatkuu. Dialyysipotilaiden määrä 4 Dialyysipotilaiden määrä v 19 v v 19 v Munuaisensiirtopotilaiden määrä 4 Munuaisensiirtopotilaiden määrä v 19 v v 19 v
3 lääkäriliite Suomessa tehdään keskimäärin noin 175 munuaisensiirtoa vuodessa. Määrä on pysynyt muuttumattomana pitkään ja vastaa noin 33 munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti. Monessa maassa tehdään enemmän munuaisensiirtoja, esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 42, Tanskassa 4, Norjassa 6 ja Alankomaissa 5 munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti (Kuvio 3) (5). Elävien luovuttajien munuaisia siirretään Suomessa vähiten Euroopassa, esimerkiksi vähemmän kuin Venäjällä tai Romaniassa. Näin ollen vaikuttaa siltä, että munuaisensiirtojen määrää olisi mahdollista lisätä. Kuviossa 4 on oletettu, että Suomessa tehtäisiin 5 munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti eli 269 munuaisensiirtoa vuodessa; muut oletukset ovat samat kuin Kuviossa 1. Vilkkaampi munuaisensiirtotoiminta muuttaisi dialyysipotilaiden määrän ennustetta oleellisesti. Potilaiden määrä ei enää kasvaisi, vaan vuonna 23 määrä olisi 5 prosenttia nykyistä pienempi. Munuaisensiirtopotilaiden määrä tietysti kasvaisi nopeammin ja olisi noin 7 prosenttia nykyistä suurempi. Tulevien potilasmäärien ennustamista vaikeuttaa epätietoisuus loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuudesta, potilaiden kuolleisuudesta ja munuaisensiirtojen määrästä tulevaisuudessa. malleissa joudutaankin nojautumaan oletuksiin. mallit näyttävät havainnollisesti erilaiset tulevaisuudennäkymät ja miten tämän päivän toiminta vaikuttaa huomiseen. Hyvä predialyysihoito ja munuaisensiirtojen määrän lisääminen hidastavat dialyysipotilaiden määrän kasvua. Dialyysipotilaiden kuolleisuuden väheneminen lisää hoidossa olevien potilaiden määrää, mutta hyvästä syystä. Kuvio 3. Munuaisensiirtojen ilmaantuvuus väestössä. Kuvio 4. Dialyysipotilaiden ( ja munuaisensiirtopotilaiden ( ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos munuaisensiirtoja tehtäisiin enemmän. Dialyysipotilaiden määrä vuoden lopussa 4 Norja Portugali Alankomaat Espanja Itävalta Italia Ranska Ruotsi Iso-Britannia Tanska Viro Kroatia Belgia, hollanninkielinen Belgia, ranskankielinen Tsekki Suomi Islanti Puola Italia Kreikka Romania Venäjä Luovuttaja Living Elävä Deceased Kuollut v Munuaisensiirtopotilaiden määrä vuoden lopussa Munuaisensiirtoja/1 miljoona asukasta v 19 v ) Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. 2) Immonen K, Finne P, Grönhagen-Riska C, Pettersson T, Klaukka T, Kautiainen H, Hakala M. A marked decline in the incidence of renal replacement therapy for amyloidosis associated with inflammatory rheumatic diseases - data from nationwide registries in Finland. Amyloid 211;18: ) Haapio M, Helve J, Groop PH, Grönhagen-Riska C, Finne P. Survival of patients with type 1 diabetes receiving renal replacement therapy in Diabetes Care 21;33: ) Suomen munuaistautirekisterin Raportti 21. Helsinki ) ERA-EDTA Registry: ERA-EDTA Registry Annual Report 29, Academic Medical Center, Department of Medical Informatics, Amsterdam, The Netherlands,
4 1 lääkäriliite Kari Kivistö, professori, kliininen farmakologia ja toksikologia, Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto Maksa ja lääkkeet Maksalla on tärkeä rooli lääkkeiden eliminaatiossa (metaboliassa) ja kuljetuksessa. Toisen lääkkeen aiheuttama lääkemetabolian esto tai induktio aiheuttaa monia kliinisesti tärkeitä yhteisvaikutuksia. Sekä lääkemetaboliassa että -kuljetuksessa tavataan kliinisesti tärkeää perimästä johtuvaa yksilövaihtelua. Monien lääkkeiden annostusta täytyy pienentää maksasairauksissa. Lääkkeet voivat aiheuttaa maksavaurioita. Maksan rooli lääkkeiden farmakokinetiikassa Useimmat lääkkeet metaboloituvat maksassa ja erittyvät sitten metaboliitteina virtsaan ja/tai sappeen. Metabolian tehtävänä on muuttaa vierasainemolekyylejä vesiliukoisempaan muotoon, jolloin ne ovat helpommin eritettävissä munuaisten kautta. Tärkein lääkkeitä metaboloiva entsyymi on CYP3A4, jonka toimintaan monet lääkkeet vaikuttavat. CYP3A4:n esto (inhibitio) voi huomattavasti suurentaa ja induktio (entsyymin määrän suureneminen proteiinisynteesin lisääntymisen seurauksena) huomattavasti pienentää CYP3A4:n kautta metaboloituvien lääkkeiden pitoisuuksia. Lääkkeet, joilla on runsaasti ns. ensi reitin metaboliaa, ovat erityisen alttiita näille yhteisvaikutuksille. CYP3A4:n estäjiä ovat esim. erytro- ja klaritromysiini sekä itra-, fluko-, posa- ja vorikonatsoli ja induktoreita rifampisiini ja karbamatsepiini. Esim. lova-, simva- ja atorvastatiinin pitoisuudet suurenevat huomattavasti CYP3A4:n estäjien vaikutuksesta, jolloin statiinin aiheuttaman lihasvaurion riski suurenee. Yhteisvaikutuksia voi selvitellä Terveysportissa SFINX-tietokannan avulla. Kuljetusproteiinien perimmäinen tehtävä on sama kuin lääkemetabolian entsyymeillä eli puolustaa elimistöä vieraita aineita vastaan. Kuljetusproteiinit ovat kalvoproteiineja, jotka kuljettavat yhdisteitä biologisten kalvojen läpi. Niitä tunnetaan jo useita kymmeniä ja ne toimivat kaikkialla elimistössä. Maksassa ne huolehtivat lääkkeiden aktiivisesta erittymisestä sappeen ja välittävät eräiden lääkkeiden pääsyä maksasoluihin metaboloitavaksi. Myös kuljetusproteiinien eston kautta välittyy kliinisesti tärkeitä yhteisvaikutuksia. Esim. siklosporiini on voimakas maksan OATP1B1-kuljetusproteiinin estäjä ja suurentaa voimakkaasti mm. statiinien plasmapitoisuuksia. Lääkemetabolian entsyymiproteiineja koodaavissa geeneissä esiintyy yksilöiden välistä perinnöllistä vaihtelua (geneettiset polymorfismit) (1). Mutaatioiden seurauksena entsyymi ei toimi normaalisti, ja ihmiset jakautuvat tietyn entsyymin suhteen hitaiksi tai nopeiksi metaboloijiksi. Hitaiden metaboloijien osuus on tyypillisesti n. 1 % tai muutama prosentti. Heillä lääkepitoisuudet ovat tavallista korkeampia ja haittavaikutusriski voi kasvaa. Henkilö voi olla myös ns. ultranopea metaboloija, jolloin lääkepitoisuus jää niin alhaiseksi, ettei lääke tehoa. Toisaalta ultranopea metaboloija voi tuottaa inaktiivisesta aihiolääkkeestä (esim. kodeiini) aktiivista metaboliittia (morfiini) niin suuria määriä, että lääkevaikutus on vaarallisen voimakas. Käytössä on testejä, joilla voidaan tutkia DNA-näytteestä, onko henkilö tietyn entsyymin suhteen nopea vai hidas metaboloija. Myös eräissä kuljetusproteiineissa esiintyy kliinisesti tärkeää geneettistä polymorfismia (1). Suomalaisillakin yleinen geenimuutos heikentää OATP1B1-kuljetusproteiinin toimintaa, jolloin useiden statiinien pääsy verenkierrosta maksaan estyy ja esim. simvastatiinin aiheuttaman lihashaittavaikutuksen riski kasvaa huomattavasti. Lääkkeiden vaikutukset voivat vaihdella yksilöllisesti myös lääkereseptorien (lääkkeen vaikutuspaikan) perinnöllisen vaihtelun vuoksi. Lääkkeiden annostelu maksasairauksissa Maksasairauksia on hyvin monenlaisia ja vaikutus lääkkeen farmakokinetiikkaan riippuu sekä sairaudesta että lääkkeen ominaisuuksista. Yleisesti ottaen vaikutus on suurin kirroosissa. Sairaan maksan kykyä metaboloida ja eliminoida lääkkeitä on vaikea mitata. Maksan vajaatoi- Jatkuu seuraavalla sivulla.
5 minnassa voi muuttua myös lääkevaste: keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden vaikutus voi voimistua, ja ne sekä esim. diureetit voivat aiheuttaa maksakooman. Yleensä ei ole mahdollista antaa yksityiskohtaisia ohjeita lääkkeiden annostuksesta tietyssä maksasairaudessa, ja sama pätee tiettyyn lääkkeeseen (jos se eliminoituu maksassa) eri maksasairauksissa. Lääkehoidon vaikeudet korostuvat maksakirroosissa ja vaikeassa vajaatoiminnassa. Viranomaiset toivovat, että maksasairauksien merkitystä lääkkeiden annostelulle tutkittaisiin nykyistä perusteellisemmin uutta lääkettä kehitettäessä. On tärkeää huomata, että lääkemetaboliaja kuljetus heikkenevät kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa. Toisaalta maksakirroosi huonontaa munuaisfunktiota. Maksaan kohdistuvat lääkehaitat Harvinaiset idiosynkraattiset eli annoksesta riippumattomat lääkehaitat eivät tule esiin lääkkeen kehityksen aikana, vaan vasta kun uusi lääke tulee laajempaan käyttöön (2). Maksaan kohdistuva haittavaikutus on rytmihäiriöiden ohella tärkein lääkkeen markkinoilta poistamisen syy. Maksatoksisuuden vuoksi ovat markkinoilta poistuneet mm. tulehduskipulääkkeet nimesulidi ja lumirakoksibi, Parkinson-lääke tolkaponi, diabeteslääke troglitatsoni ja mikrobilääke trovafloksasiini. Laboratoriokokeiden avulla voidaan todeta tapahtunut vaurio (esim. transaminaasit) sekä tutkia vaurioituneen maksan toimintakykyä (esim. bilirubiini ja INR) (3). Maksaan kohdistuvan lääkehaitan kliininen kuva voi muistuttaa mitä tahansa maksasairautta, mikä vaikeuttaa lääkkeiden merkityksen arvioimista maksavaurion aiheuttajana (4). on kuitenkin usein hyvä, jos vaurion aiheuttanut lääke lopetetaan. Mielenkiintoista kyllä, monissa tapauksissa maksa tottuu ja sopeutuu lääkkeen haitalliseen vaikutukseen niin, että tilanne ei pahenekaan vaan potilas toipuu, vaikka lääkkeen käyttö jatkuukin (3). Farmakogeneettisiä testejä voidaan käyttää mm. vähentämään lääkehaitan riskiä. Suomessa on saatavilla useita farmakogeneettisiä tutkimuksia, joista osa on ollut jo muutamia vuosia rutiininomaisessa kliinisessä käytössä. Esim. luuydinsuppression riski akuuttia lymfoblastileukemiaa sairastavilla vähenee merkittävästi, kun 6-merkaptopuriinin annos säädetään sen metaboliaan osallistuvan tiopuriini-s-metyylitransferaasin (TPMT) genotyypin perusteella. Varfariinia metaboloivan CYP2C9-entsyymin suhteen hitaille metaboloijille riittävät tavanomaista paljon pienemmät varfariiniannokset, ja varfariinin geenitesti onkin ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena. Tulevaisuudessa vakavalle, maksaan tai muihin elimiin kohdistuvalle lääkehaitalle alttiit potilaat voidaan mahdollisesti rajata geenitestien avulla pois lääkettä käyttävien joukosta, jolloin lääkettä ei tarvitse poistaa markkinoilta. Farmakogeneettisten testien hyödyllisyydestä ja kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan kuitenkin vielä lisää näyttöä. 1) Niemi M ja Kalliokoski A. Farmakogenetiikkaa käytännön lääkärille. Suomen Lääkäril 41/29, ) Pelkonen O ja Pasanen M. Kauan käytössä olleiden lääkkeiden yllättävät haittavaikutukset. Duodecim 26;122: ) Senior JR. Monitoring for hepatotoxicity: what is the predictive value of liver function tests? Clin Pharmacol Ther 29;85: ) Nissinen M. Lääkkeiden aiheuttamat maksavauriot solutason tapahtumien, riskitekijöiden ja esiintyvyyden valossa. Suomen Lääkäril 34/26, Amsterdam, The Netherlands, 211.
Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.
Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotVuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri
LisätiedotVuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.
Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto
LisätiedotTurvallisuus meillä ja muualla
Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta > v 6 v 6 6 v v v 16 1 1 1 1 1 1 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotLääkkeiden yhteisvaikutukset ovat yleensä
Page 1 of 9 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat yleensä hallittavissa Pentti J. Neuvonen Vain osa lääkkeiden yhteisvaikutuksista on lääkehoidon onnistumisen kannalta tärkeitä.
LisätiedotVuosiraportti 2012. Suomen munuaistautirekisteri. Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100. Sairaanhoitopiirit
Suomen munuaistautirekisteri Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sairaanhoitopiirit Alueet Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri
LisätiedotGeenitestit voivat auttaa lääkehaittojen
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Geenitestit voivat auttaa lääkehaittojen ehkäisyssä Annikka Kalliokoski Ihmisen perimän vaihtelu voi osaltaan selittää, miksi tietty henkilö saa haittavaikutuksen
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotFarmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito
Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Farmakogenetiikka mitä ja miksi? Lääkehoitoihin tiedetään liittyvän huomattavaa yksilöllistä vaihtelua,
LisätiedotGeenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy
Geenitutkmukset lääkehoidon tukena Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Sama annos ei sovi kaikille Lääkehoidon turvallisuudesta Lääkehoidon ongelmien osuus kaikista terveydenhuollon suorista kustannuksista
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotDemografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?
Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotMunuaisen luovuttajan opas
Munuaisen luovuttajan opas Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen tai läheiselle henkilölle. Munuaissiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja. Munuaisen luovutus on turvallinen
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA
Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... Väestö tuhansina henkilöinä sairaanh
Suomen munuaistautirekisteri Rovaniemi Yliopistosairaala Kemi Keskussairaala Muu sairaala Pudasjärvi Oulu Satelliittiasema Pietarsaari Kokkola Raahe Oulainen Puolanka Kajaani Viitasaari Uusikaupunki Maarianhamina
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotVuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin
raportti Suomen munuaistautirekisteri Kuolemantapauksia/ potilasvuotta 7 1 1 1 Munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus 1 1 1 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin Kuolemantapauksia/ potilasvuotta
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sair
Suomen munuaistautirekisteri Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä Ennuste > v 4 4 v 3 4 4 v 44 v 3 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...
LisätiedotVuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v
Suomen munuaistautirekisteri Potilaiden määrä vuoden lopussa 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-9 -95 - -5-1 15 19 v 1 14 v 5 9 v 4 v Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 211...
LisätiedotFarmakokinetiikka. Historiaa. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Farmakogenetiikka. Vierasainemetabolian vaiheet
Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2013 Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Muut sairaudet Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Farmakogenetiikka Tutkii
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotElinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet
Elinsiirrot LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Luennon rakenne Taustatietoja Lainsäädäntö Elinsiirto kuolleelta luovuttajalta Elinsiirto elävältä luovuttajalta Pohjoismaista vertailua Taustaa
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotVuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta.
Suomen munuaistautirekisteri 1 8 6 4 2 211 212 213 214 215 Nefrologisen seurannan kesto > 5 vuotta 2 5 vuotta 1 2 vuotta 91 365 päivää 7 9 päivää < 7 päivää Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen
LisätiedotOpas. munuaisen luovuttajalle
Opas munuaisen luovuttajalle Suomessa on vuodesta 1964 alkaen tehty yli 5500 munuaisensiirtoa. Vuosittain niitä tehdään 150 210. Valtaosa siirrettävistä munuaisista saadaan aivokuolleilta luovuttajilta.
LisätiedotElinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen
Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano Jaakko Yrjö-Koskinen 22.9.2016 Toimintasuunnitelma Ministeriön virallinen toimintasuunnitelma http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3538-9
LisätiedotTalouskriisi sosiaaliindikaattoreiden
Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa
LisätiedotTallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa
Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT
TADEM-TALK: KOVETIOAALISTE LÄÄKKEIDE VAIKUTUSMEKAISMIT TAPAUSESIMERKEI Professori Janne Backman ja LT Pauliina Molander Post graduate -koulutus 12.-13.5.2016 ämeenlinna Tiopuriinit Atsatiopriini ja 6-merkaptopuriini
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
LisätiedotTerveysportti ammattilaisen apuna
Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa tervey - denhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotKokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa
Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotVuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v
Suomen munuaistautirekisteri 2000 Dialyysipotilaiden määrä 1500 > 75 v 1000 65 74 v 500 45 64 v 0 20 44 v 1990 2000 2010 2020 2030 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2014...
LisätiedotA8-0321/78
17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653
LisätiedotVerensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri raportti 2 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina
raportti 2 Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta 3 2 2 - -6 - - - - - -2-3 - - Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Kaikki aktiivihoitopotilaat Munuaisensiirto Suomen munuaistautirekisteri
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotRahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa
Rahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa Rahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa / sisältö Vaatteet & jalkineet Rahankäyttö
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotFarmakokinetiikka. Farmakogenetiikka. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkevasteen yksilöllisyys. Farmakogenetiikka
Potilaita, joilla sama diagnoosi Lääkevasteen yksilöllisyys Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2012 Hyvä lääkevaste Huono vaste - vaihda lääkettä Toksisuus suuri - vaihda lääkettä tai pienennä annosta Poikkeavan
LisätiedotParemmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.
Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea
IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotPENTHROX (metoksifluraani) Ohjeita lääkkeen antamiseen
PENTHROX (metoksifluraani) TÄRKEÄÄ TIETOA RISKIEN MINIMOINNISTA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE LUE HUOLELLISESTI ENNEN METOKSIFLURAANIN ANTAMISTA ÄLÄ HÄVITÄ Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, Alla
LisätiedotYLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA
YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat
LisätiedotVuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys
Vuosiraportti 22 Suomen munuaistautirekisteri Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,,6,5,4,3,2, p
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta
LisätiedotJulkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille
Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotSeitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa
Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014
LisätiedotPohjalaismaakuntien väestö ja perheet
Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotKotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko
Kotitalouksien velkaantuneisuus Elina Salminen, Analyytikko 19.4.2017 Lähde: Macrobond Kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys maltillista 150 % % 12,5 125 10,0 7,5 100 5,0 75 2,5 50 0,0 25-2,5 0 2000
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotBryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 4 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 4... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhan
Vuosiraportti 4 Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 35 3 25 15 5 1965 197 1975 19 1985 199 1995 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 1 16 14 1 6 4 1965 197 1975 19 1985 199 1995 Tyypin
LisätiedotExviera-valmisteen (dasabuviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775993/2014 Exviera-valmisteen (dasabuviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Exviera-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotNaiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
LisätiedotPöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere
Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 10.2.2015 klo 9.05 12.00 Paikka Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sa
Suomen munuaistautirekisteri 6 4 3 Munuaisensiirrot/vuosi 96 97 97 98 98 99 99 Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen
LisätiedotTupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot
Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot
LisätiedotHumanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu
Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotPyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.
VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö
LisätiedotPanimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö
LisätiedotParemmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.
Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin
Lisätiedot