MERIKARVIAN KUNTA MUISTIO 1/2015. Vanhusneuvosto Aika ja paikka Torstai klo

Transkriptio

1 1 MERIKARVIAN KUNTA MUISTIO 1/2015 Vanhusneuvosto Aika ja paikka Torstai klo Läsnä Marika Uimaluoto, puheenjohtaja Merikarvian kunta Marja Niemispelto, sihteeri SPR Jukka Anttila Merikarvian kunta Antti Karipalo - Eläkeliitto Tapani Koivutalo Merikarvian kunta Kyösti Marikko, Eläkkeensaajat Altti Mäntylä - Sotaveteraanit Irma Stenberg - Senioriseura Helena Valli Merikarvian seurakunta Kokoukseen oli kutsuttu Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskuksen aluesuunnittelija Marja Rahkonen kertomaan muistiluotsi-toiminnasta. Kokouksen avaus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden ja toivotti vierailevan asiantuntijan ja neuvoston jäsenet tervetulleiksi. 1 Muistiluotsitoiminta Marja Rahkonen on erikoissairaanhoitaja, erikoistunut mm sisätautien ja kirurgian sairaanhoitoon sekä muistisairauksiin. Hän kertoi, että lisääntyvistä muistisairauksista puhuttaessa nyt ovat erityisen tärkeiksi nousseet muistisairauksien varhainen toteaminen ja aivoterveyden vaaliminen niin, että muistisairauksia voitaisiin ennaltaehkäistä. Alzheimerin taudin ilmaantuvuuden viivästyttäminen 5 vuodella puolittaa taudin vallitsevuuden 50 vuoden aikana. Muistiluotsin työ on ensisijaisesti muististaan huolestuneiden ja jo diagnoosin saaneiden henkilöiden ja heidän läheistensä ohjaus- ja neuvontatyötä. Muistiluotsissa työskennellään yhteistyössä peruspalvelujen tuottajien, luottamushenkilöiden ja päättäjien kanssa tavoitellen muistisairaiden yhdenvertaisten palvelujen toteutumista koko Satakunnan maakunnassa eli Muistiluotsi toimii muistisairaan äänenä ja tekee täten tärkeää vaikuttamistyötä alueella. Tutkimuksissa on ilmennyt, että elintapamme vaikuttavat keskeisesti aivojemme hyvinvointiin. Esimerkiksi ravinnolla tiedetään olevan vaikutusta aivoterveyteen. Muistiluotsitoiminta on alkanut Suomessa RAY:n rahoittamina projektihankkeina. Nyt asiantuntija- ja tukikeskuksia on Suomessa yhteensä 17. Muistiluotsikeskusten toimintaa hallinnoi aina paikallinen Muistiyhdistys, josta poikkeus on Satakunta, jonne toiminta tuli viimeisenä maakuntana vuonna 2013, ja hallinnoiva Muistiyhdistys onkin Varsinais-

2 2 Suomen Muistiyhdistys ja myös Muistiluotsi on virallisesti Varsinais- Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi. Molemmissa maakunnissa on kuitenkin omat toimijat; aluesuunnittelija ja muistineuvoja, aluejohtaja on yhteinen. Satakunnassa on kolme Muistiyhdistystä: Porin Seudun, Kankaanpään Seudun ja Rauman seudun Muistiyhdistykset, joiden kanssa Satakunnan Muistiluotsi toimii tiiviissä yhteistyössä. Muistisairaudella tarkoitetaan aina etenevää sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, esim. kielellisiä toimintoja ja näönvaraista hahmottamista. Jo keskivaikeasta muistisairaudesta kärsivällä on hahmottamisvaikeuksia, jotka haittaavat jokapäiväisiä toimia. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Myös esim. Parkinsonin tautiin voi osalle potilaista kehittyä muistihäiriöitä. Tällä hetkellä Suomessa on lähes muistisairasta, joista vähintään keskivaikeassa vaiheessa olevaa. Uusia sairastuneita arvellaan tulevan vuosittain n eli 36 uutta diagnoosia tehdään joka päivä. Alle 65 vuotiaita muistisairaita Suomessa on tällä hetkellä noin On selvää, että muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset nousevat yhteiskunnallisesti varsin korkeiksi, arvio on 3,8 miljardin euron luokkaa vuodessa. Merkittävä osa muistisairaista on vaille diagnoosia ja voidaankin sanoa, että kallein potilas on diagnosoimaton muistisairas. Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on muistiystävällinen Suomi. Kunnat ja kuntayhtymät sisällyttävät strategioihinsa aivoterveyden edistämisen sekä muistisairaiden ihmisten hyvinvointia ja terveyttä koskevat tiedot. Ne järjestävät yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua aivojen terveyttä tukevaan toimintaan. Nämä myös yhdessä turvaavat muistisairaan omaisten tuen hoito- ja palveluketjun eri vaiheissa. Vertaisryhmien järjestäminen omaisille on tärkeää. Kansallisen Muistiohjelman tavoitteena on vaikuttaa oikeanlaisten asenteiden muokkaamiseen aivoterveyttä, muistisairauksien hoitoa ja kuntoutusta kohtaan. Muistisairautta pidetään keskuudessamme edelleen tabuna, vaikeana asiana ymmärtää ja puhua avoimesti. Muistiohjelman tavoitteena on myös muistisairaan hyvän elämänlaadun varmistaminen, oikea-aikaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen turvin. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen halutaan varmistaa ohjelman myötä. Kunnat/kuntayhtymät tuottavat alueelliset perusterveydenhuollon muistipoliklinikan palvelut niin, että käytettävissä on lääketieteen, hoito- ja sosiaalityön sekä kuntoutuksen ja psykologian asiantuntemus. Muistisairaiden erityistarpeiden muistaminen ja niistä muistuttaminen kuuluu vanhusneuvostojenkin tehtäväkenttään. Ammattihenkilöstöllä tulee olla ajantasaiset tiedot ja osaaminen muistisairauksien tunnistamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen liittyen. Kun muistisairaus todetaan ajoissa, pystytään toimintakyky säilyttämään pitempään. Lääkehoito on jatkuvasti edistynyt ja esim. Turussa on menossa rokotetutkimus ja maailmanlaajuisesti aivojen toimintaa ja muistinsairauksia tutkitaan hyvin paljon.

3 3 Merikarvialla vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavien määrä eri ikäluokissa on tilastokeskuksen väestölaskentaan perustuen: Vuosi Ikäluokat Yhteensä Muistisairaiden esiintyvyys väestöstä prosentuaalisesti laskettuna on vuotiaissa 0,26 %, vuotiaissa 4,2 %, vuotiaissa 10,7 %, yli 85 vuotiaissa 35 %. Marja Rahkosen mukaan on todettu, että räätälöidyistä kotihoidon palvelusta on muistisairaiden hoidossa hyötyä. Merikarvialla ei omahoitajajärjestelyä ole, kun taas esim. Kokemäellä omahoitaja/tiimi-työstä on hyvät kokemukset. Järjestely on selkiyttänyt omaisyhteistyötä ja asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kokemusta turvallisuudesta. Tutkimuksilla on todettu, että kun muistisairaan omaishoitajiin on kohdistettu intensiivistä ohjausta ja neuvontaa, viivytetään näillä keinoin kaikissa muistisairauden vaiheissa olevien asiakkaiden pitkäaikaishoidon tarvetta keskimäärin vuodella. Muistisairauslääkitys voi viivästyttää laitoshoitoon siirtymistä jopa 8 kk. Keskusteluun nousi nykyisin yleinen ahdistus, johon syödään paljon masennuslääkkeitä ja rauhoittavia, jotka puolestaan aiheuttavat muita ongelmia, mm. juuri muistiin. Kannattaa panostaa muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen diagnosointiin, jolloin on vielä paljon tehtävissä; kuntoutussuunnitelma ja yksilöllisesti räätälöidyt palvelut ovat tärkeitä koko prosessin ajan. Vain 1 % kokonaiskustannuksista tulee diagnoosiprosessista. Muistikahvilatoimintaa olisi viriteltävä vahvemmin Merikarviallekin ja siihen tarvittaisiin vapaaehtoisia. Tällaista toimintaa on ollutkin kyläkahvilan yhteydessä ja eläkeyhdistysten toiminnassa on myös muisti- ja muistelotapaamisia. Aivojumppaa kannattaa harrastaa, vaikkei muistihäiriöitä itsessään tunnistaisikaan: esim. päivittäisiä asioita on välillä erittäin hyvä tehdä täysin eri tavalla kuin on tottunut tekemään. Muistiluotsin tehtävänä on tukea vapaaehtoisten työtä järjestäen ohjausta, koulutusta ja virkistystä. Muistisairaille on kirjattu kansainväliset oikeudet jo 1990-luvulla. Muistisairaalla on oikeus esimerkiksi diagnoosiin, saada

4 4 asianmukaista lääkehoitoa, päästä ulkoilemaan, tulla kuulluksi, tuntea turvallisuutta, saada huomiota ja hellyyttä, olla ilman rauhoittavia ja antipsykoottisia lääkkeitä aina kun se vain on mahdollista, olla oman elämänsä asiantuntija ja kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöään ja yhteiskunta. Marja Rahkonen suositteli vanhusneuvoston jäseniä tutustumaan Sosiaalija terveysministeriön sivuille stm.fi koskien vanhusväestöön liittyviä asioita. 2 Vanhusneuvoston esite Marika Uimaluoto kertoi kunnanjohtajan luvanneen, että kunta maksaa esitteen painatuksen ja Anne-Mari Lindfors on saanut esimieheltään luvan hoitaa esite painokuntoon. Ehdotetuista teksteistä mietittiin yhdessä pientä yksityiskohtaa 3. sivun kohdassa Yhdessäoloa, jossa sanamuotoa vähän muutettiin alkuperäisestä. Esitteen suunnittelija Altti Mäntylä, Marika Uimaluoto ja Marja Niemispelto menevät Anne-Maria tapaamaan ja valitsemaan mm. lopulliset kuvat esitteeseen. Linjarannan pariskunnan kuvaa ei etusivulle tulekaan, vaan Altti kysyy esim. Pentti Riihiahoa kuvaan. Seija Väre otti neuvoston jäsenistä yhteiskuvan esitettä varten ennen kokouksen alkua. Painatuskulut kilpailutetaan, kunnanvirastolla esitteitä ei kannata kopioida. 3 Vanhusneuvosto kunnan www-sivuilla Todettiin, että vanhusneuvoston muistiot ovat nyt luettavissa netissä kunnan sivuilla, mikä on hyvä asia. Jukka Anttila esitti, että muistiot muutettaisiin pöytäkirjoiksi, koska muistiot vain merkitään tiedoksi hallituksen kokouksessa eikä lueta. Marika selvittää asian kunnasta. 4 Toimintasuunnitelma 2015 Kuten aikaisemmin on jo todettu, vanhusneuvostolla ei ole budjettia tälle vuodelle. Esim. vireillä olevan esitteen painatuskulut on tosiaan selvittämättä, mutta sopimuksen mukaan kunta rahoittaa ne. Viime kesänä kaupunkijuna-ajelu ei kiinnostanut esim. Oloneuvoksentien asukkaita, joille oli jaettu ilmaiset liput ja laitettu pysäkkimerkit talojen lähelle. Nyt pohdittiin junan tilausta ensi kesänä Meripäivien aikaan, niin että ajelulle vietäisiin vain vanhuksia; Kiilarinteen väki otti viime kesänä innolla vastaan junakierroksen kylällä. Juhannusjuhla Oloneuvoksentien talojen pihapiirissä järjestetään yhdessä Merikarvian seurakunnan ja Vanhustentaloyhdistyksen kanssa. Viime kesänä seurakunta tarjosi kakkukahvit ja ensi kesänä on kunnan vuoro maksaa tarjoilu. Ohjelmaa mietittävä yhdessä. Pohdittiin, millä tavalla olisi parasta tehdä vanhusneuvoston esitettä tutuksi. Eri eläkeyhdistysten ja veteraanien tilaisuuksissa voisimme käydä vierailulla ja jakaa samalla uusia esitteitä tai yksi vaihtoehto olisi, että heitä kaikkia kutsuttaisiin yhtä aikaa kunnanvirastolle julkistustilaisuuteen; viime mainittu ehdotus saikin kannatusta.

5 5 Vanhustenviikon ohjelmaa mietittäessä yksi ehdotus oli, että järjestettäisiin pienimuotoinen juhla, johon pyydettäisiin esim. Länsirannikon pelimannit konsertoimaan ja varattaisiin vaikkapa koulun auditorio (hankala liikuntarajoitteisille). Heitettiin myös ajatus, saataisiinko lukiolaisia kiinnostumaan tulemaan jollakin tavalla mukaan. - Joissakin kunnissa on runsaastikin ohjelmaa vanhusviikolla. Viime syksynä esim. Pori peruutti ison vanhustenviikon juhlan monien yhteensattumien vuoksi eri puolilla Satakuntaa. 5 Muut asiat Satakuntaliitolta tuli kutsuja eri tapahtumiin ja kommenttipyyntö. Työseminaari on Noormarkussa Asiaan palataan myöhemmin. Tiedoksi saimme, että Porin Yliopistokeskuksessa on sosiaalihuoltolain toimeenpanon aluekierros, jossa aikuisten osuus on Päätettiin, ettei Merikarvian vanhusneuvostosta osallistuta. Satakunnan liikennestrategia -paperiin, johon Satakunnan vanhusneuvosto oli antanut oman lausuntonsa ikääntyvän väestön kannalta, pyydettiin kommentteja. Kokouksessa ei vielä tiedetty, kommentoimmeko lausuntoa, mutta luonnollista on, että liikenneasiat kaupungissa ja maalla ovat kovin erilaisia ja siinä mielessä jotain kommentoivaa varmasti löytyy. (Kokouksen jälkeen Altti Mäntylä toimitti sihteerille kommenttinsa, joka välitettiin Satakuntaliittoon.) Liikenneasioiden yhteydessä Kyösti Marikko toi esille ongelman eräästä paikallisesta liikennejärjestelystä, joka aiheuttaa usein vaaratilanteita: S- marketin parkkialueelta Näsintielle tultaessa autot monesti ajavat pysähtymättä ko. tielle välittämättä tiellä liikennöivistä autoista. Kyseessä on kuitenkin pihasta tielle ajo ja varoituskolmio olisi paikallaan, koska varomista ei muutoin oteta huomioon. Antti Karipalo puolestaan muistutti Krookan näyttämön käsikaiteista, joita on ennenkin sinne kaivattu esteettömän liikkumisen vuoksi. Tehostetun palveluasumisen osasto, Aava, lähti käyntiin Entisistä vanhainkodin asukkaista on vielä yksi muualta kotoisin oleva odottamassa paikkaa Poriin. Vuorohoitohuone kahdelle on vuoroviikoin naisille ja miehille. Aavalla ei enää pystytä joustamaan esim. lepoa tarvitsevaa omaishoitajaa ajatellen, mikäli hän haluaisi levätä vähän kauemmin omaisensa hoidosta tai tulee äkillinen hoidon tarve. Vaikka Aavassa olisikin tilaa, niin näin ei voida toimia, koska 16 huonetta on palveluasuntokäytössä ja vuokrattu asukkaalle ja yksi huone on vuorohoitokäytössä, johon on vuorohoitoviikot sovittuna. Mikäli omainen tarvitsee vuorohoitoa muulloin kuin sovittuna aikana, niin silloin pitää mennä lääkärin tai päivystyksen kautta jatkohoitopaikkaan. Seuraava kokous ja kokouksen päätös Seuraava kokous on tiistaina 3. maaliskuuta Noormarkun terveyskeskuksessa klo 16. Kokous päätettiin klo

6 Marja Niemispelto 6