SELVITYSTYÖN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 SELVITYSTYÖN LOPPURAPORTTI Ehdotus Koulutuskeskus Sedun toiminnan kehittämiseksi ajalle Koulutuskeskus Sedun tiloja ja tunnuslukuja selvittävä työryhmä: Arja Hyytiä (pj). Jäsenet; Jani Karvonen (varapj), Pekka Rasku, Asko Salo ja Anna-Maija Mäntykoski. Henkilöstön pääsopijajärjestöjen edustaja Seppo Pihlaja. Sedun virkamiehistön edustajat Reija Lepola (esittelijä, sihteeri), jäsenet; Hellevi Lassila ja Kristiina Takaneva. Asiantuntijoina; Juhani Kurjenluoma, Terho Oksanen ja Matti Yli-Lahti.

2

3 SISÄLTÖ 1 Johdanto ja toimeksianto 4 2 Selvitystyön lähtötilanne ja työn eteneminen 5 3 Etelä-Pohjanmaan alueen tunnuslukuja ikäluokkakehityksestä ja työvoimarakenteista 7 4 Koulutuskeskus Sedun toiminta ja tunnusluvut Koulutuskeskus Sedun muodostuminen ja toiminta Verkostoyhteistyö Koulutuskeskus Sedun tutkintojen koulutusjärjestelyissä viime vuosina tehdyt muutokset Koulutuskeskus Sedun strateginen suunnittelu Koulutuskeskus Sedun talouden ja toiminnan tunnusluvut Koulutuskeskus Sedun toiminnan laatutyö Sedun projektitoiminta strategisten valintojen tukena Sedun toimialojen riskit ja haasteet Sedu hyvinvointi Sedu kauppa ja kulttuuri Sedu maaseutu Sedu teollisuus Sedu rakentaminen 22 6 Katsaus Koulutuskeskus Sedun tiloihin eri paikkakunnilla 24 7 Tulevaisuuden näkymiä ja investointitarpeita Koulutuskeskus Sedun strategiset valinnat vuoteen Ikäluokkien muutokset ja koulutuksen toteuttaminen Ehdotus Koulutuskeskus Sedun hallinnon sekä opetus- ja tukipalvelu- toimintojen kehittämiseksi vuosina Koulutuskeskus Sedun luottamushallinto Koulutuskeskus Sedun virkamieshallinnon kehittäminen Opetuksen tukipalveluiden ja kuntayhtymän yhteisten palveluiden kehittäminen Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen Opetuspisteverkoston uudentaminen Koulutuskeskus Sedun toimialojen tulevaisuuden näkymiä Sedu hyvinvointi Sedu kauppa ja kulttuuri Sedu maaseutu Sedu rakentaminen Sedu teollisuus Koulutuskeskus Sedun toimialojen investointitarpeita vv Johtopäätökset ja yhteenveto 39 Liitteet 41

4 1 JOHDANTO JA TOIMEKSIANTO Johtokunta asetti kokouksessaan ( 84) Koulutuskeskus Sedun vetovoimaisuutta, rakenteellisia tekijöitä ja tilaratkaisuja ja niihin liittyviä kehittämistoimia valmistelevan työryhmän. Asettamisen taustalla oli Sedun laajenemisvaiheessa 2008 laaditut strategiset linjaukset, joiden mukaan koulutustarjonnan selvityksiä tulee tehdä mm. hyvinvointitoimialaan kuuluvan ravitsemisalan koulutuksen osalta sekä kaupan ja kulttuurin toimialaan kuuluvan käsi- ja taideteollisuusalan sekä puualan koulutustarjonnan osalta. Näitä koulutuksia toteutetaan useissa opetuspisteissä ja niiden vaikuttavuus, erityisesti vetovoima ja työllistymistulokset, eivät ko. koulutusten osalta ole tavoittaneet Koulutuskeskus Sedun keskimääräistä tasoa. Tältä osin todettiin tarvetta myös koulutustarjonnan volyymien tarkastelulle seuraavalla viisivuotiskaudella. Koulutuskeskus Sedun (myöhemmin Sedu) tiloja ja tunnuslukuja selvittävän työryhmän (myöhemmin valmistelutyöryhmä) tehtäväksi tuli kuulla asiantuntijoita, koota näkemyksiä toiminnan kehittämiseksi, arvioida Sedun tilojen (koulutustilat ja asuntolatilat) toimivuutta ja kunnostustarpeita, arvioida eri tunnuslukujen valossa toiminnan kehittämistarpeita ja tehdä siltä osin koulutusjärjestelyjen ennakointityötä. Tavoitteena oli ideoida koulutuksen kehittämisen ohella myös uusia koulutustuotteita. Kehittämistyön ajanjakso on viisivuotiskausi koskien koulutustarjonnan ja toimintojen kehittämistä Sedun kaikilla toimialoilla ja opetuspisteissä sekä Sedun hallinnon kehittämistoimia. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto teki päätöksen ( 7), jonka sanamuoto on seuraava: Yhtymävaltuusto päätti FRAMI F- tilojen osalta Esa Rintalan tekemän ehdotuksen mukaan seuraavaa; Yhtymähallituksen pohjaehdotus hyväksyttiin lisäyksellä: Tämän valtuustokauden aikana kuntayhtymän alaisia yksiköitä ei lakkauteta eikä niiden lakkauttamisesta tehdä päätöksiä. Työryhmä noudatti kaikissa kehittämisesityksissään tätä päätöstä. Valmistelutyön tuloksena on valmistunut oheinen kokonaisraportti, joka sisältää valmistelutyöryhmän työn keskeisimmät selvitystulokset ja Sedun koulutustuotteiden ja tilojen viisivuotissuunnitelman, koulutustarjonnan suunnitelman Sedun eri opetuspisteissä, Sedun vaihtoehtoisia tilasuunnitelmia, Koulutuskeskus Sedun investointitarpeita ja suunnitelmia vuosille Valmistelutyöryhmä kuuli asiantuntijoina Sedun toimialajohtajia ja aikuiskoulutusjohtajaa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaliittoa, Etelä-Pohjanmaan yrittäjiä ja Seinäjoen kaupungin sosiaalitoimea toteutetussa INNO- seminaarissa ideoitiin toiminnan eri osa-alueiden kehittämistä yhdessä työelämän, sidosryhmien, luottamushallinnon, henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa (Liite 11). Lisäksi työryhmä pyysi lausunnot tulevaisuuden kehittämisajatuksista kaikilta opetuspisteiltä. Raportissa viitataan tietyissä osin Seamk ratkaisuihin, joilla voinee työryhmän arvion mukaan olla vaikutusta myös Sedun toimintojen edelleen kehittämisessä, mutta työryhmä ei ota kantaa niihin vaan ainoastaan Sedun toimintojen kehittämiseksi edelleen siten, että vetovoima, saavutettavuus ja tuloksellisuus pysyvät edelleen hyvällä tasolla. Raportin kokoamisessa ja kirjoituksessa on hyödynnetty myös Etelä-Pohjanmaan liiton julkaisua B:32 Koulutus Etelä- Pohjanmaalla; Selvitys väestöllisistä tekijöistä ja toisen asteen koulutuksesta ja raporttia B:33 Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman seurantaraportti 2009 sekä Suupohjan alueella toteutettua Koulutusjärjestelmän selvitystä v (pj. Olli Niemi), jossa koottiin laajasti tietoa myös Koulutuskeskus Sedun toiminnoista, koska Seinäjoen koulutuskuntayhtymä oli selvityksessä yhtenä osapuolena mukana. 4

5 2 SELVITYSTYÖN LÄHTÖTILANNE JA TYÖN ETENEMINEN Valmistelutyöryhmän kokoonpano oli selvitystyössä seuraava; johtokunta nimesi edustajikseen valmisteluryhmään seuraavat henkilöt; Arja Hyytiä (puheenjohtaja), Jani Karvonen, Pekka Rasku, Asko Salo ja Anna-Maija Mäntykoski. Henkilöstön pääsopijajärjestöjen edustajana on Seppo Pihlaja ja Sedun virkamiehistön edustajina Reija Lepola (esittelijä, sihteeri) Hellevi Lassila ja Kristiina Takaneva. Valmistelutyöryhmän tavoitteena oli tuoda selvityksiin perustuvia näkemyksiä niihin kysymyksiin joihin Sedun kehittämisessä tulee pystyä vastaamaan jo lähitulevaisuudessa: Mihin suuntaan ammatillisen koulutuksen kenttä on kehittymässä? Miten Sedussa voidaan vastata tulevaisuuden yhä nopeammin muuttuviin haasteisiin? Miten pysymme kehittämisen kärkijoukossa valtakunnan ja kansainvälisen tason mittareilla mitattuna? Miten pystymme vastaamaan osaltamme koulutustakuuseen eri alueilla? Miten huomioimme ikäluokkakehityksessä tapahtuvat mittavat muutokset eri toiminta-alueilla? Miten vastaamme kansainvälistymisen haasteisiin? Miten vastaamme koulutustarpeisiin ja reagoimme riittävän nopeasti myös muuttuvan työelämän tarpeisiin? Miten teemme rakentavaa moniammatillista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ehkäistäksemme nuorten syrjäytymistä? Miten huolehdimme kasvavan tulevaisuuden työvoiman hyvinvoinnista ja terveyden ylläpidosta? Miten varmistamme riittävän osaamispääoman läsnäolon myös jatkossa henkilökunnan ikääntyessä ja uuden henkilöstön rekrytointitarpeiden kasvaessa? Miten selviydymme mittavista investointitarpeista? Valmistelutyöryhmä kokosi alkuvaiheessa Koulutuskeskus Sedun toiminnan tunnuslukuja toimialoittain ja opetuspisteittäin. Näitä tunnuslukuja ovat talouden tunnusluvut toimialoittain, täyttöaste, läpäisy, opiskelijoiden kotikunnat, työllistyminen, vetovoima tutkinnoittain, tutkinnoittain, paikkakunnittain, opintojen keskeyttäminen (negatiivinen / kokonaiskeskeyttäminen), erityisopiskelijoiden määrät, lukio-opintoja suorittavien määrät, henkilöstömäärät toimialoittain /opetuspisteittäin. Tunnusluvut on esitetty raportin liitteinä. Liitteet Valmistelutyöryhmän kokoukset ja niiden pääasiallinen sisältö: Valmistelutyöryhmän asettaminen Koulutuskeskus Sedun johtokunnassa Kiinteistöpäällikkö Arto Ojalan selvitys Ilmajoen, Kurikan ja Jurvan tiloista / Tunnuslukujen, ennakointitietojen tarkastelua / Opetuspisteiden lausuntopyyntö Tutustuminen Ilmajoen Pappilantien tiloihin, mukana Arto Ojala / Opetuspisteiden lausuntojen yhteenveto / KK Sedussa opiskelijoiden kotikunnat / Ikäluokkatilanne paikkakunnittain EP:llä ja koulutuspaikkatilanne KK Sedun Seinäjoella sijaitsevien opetuspisteiden tilanne; tilat, opiskelijat, henkilökunta, opetus Tilannekatsaus 1/2010, Yhteenveto opiskelijamääristä, tuloksesta, tiloista ja tilakustannuksista eri tulosalueilla. Kevään aikataulut ja työryhmän työn jatko Hyvinvointi toimialan esittely Rakentaminen, Teollisuus ja Maaseutu toimialojen esittelyt. Selvitys nuorisotyöttömyyden ehkäisytoimista Sedussa. 5

6 Etelä-Pohjanmaan liiton kuuleminen, Kaupan ja kulttuurin toimialan esittely Johtokunnan seminaari Äkäslompolossa--> kehittämisen päälinjaukset INNOriihi yhteistyössä johtokunta, työelämä, sidosryhmät, Sedun henkilöstö ja opiskelijat. Mukana Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien edustus EFQM itsearviointi. Tuloksena toiminnan vahvuudet ja parantamiskohteet, joiden perusteella nostettiin kehittämisen painopisteet lukuvuodelle Näiden yksilöiminen tehdään BSC tuloskortille /2010 KK Sedun toiminnan investointitarpeet vv Alustava valmistelutyöryhmän loppuraportti ja toiminnan kehittämisen viisivuotissuunnitelman käsittely --> lausunnot --> kytkennät Sedu AK, Seamk Loppuraportin ja viisivuotissuunnitelman käsittely Loppuraportin ja viisivuotissuunnitelmat tarkennuksia. 9/2010 vuoden 2011 yhteishaun koulutustarjontaan tulevat aloituspaikat (johtokunta ) 12/2010 vuoden 2012 koulutustarjontaan tulevat aloituspaikat Koulutuskeskuksen johtaja on esitellyt valmistelutyöryhmän työtä yhtymähallituksessa ja ja ja kuntayhtymän YT toimikunnassa ja Lisäksi Sedun johtokunta on kuullut kokouksissaan tilannekatsaukset. Alustavan loppuraportin johtokunta on käsitellyt ja lopullisen loppuraportin

7 3 ETELÄ-POHJANMAAN ALUEEN TUNNUSLUKUJA IKÄLUOKKAKEHITYKSESTÄ JA TYÖVOIMARAKENTEISTA Väestön ikärakennemuutokset Etelä-Pohjanmaan alueella ovat merkittäviä. Työikäisten määrä ja osuus on pienentymässä. Samoin pienentyvät myös toisen asteen koulutukseen hakeutuvat ikäluokat. Negatiivinen muutos on merkittävin aiemman seutujaon mukaan Kuusiokunnissa ja Järviseudulla sekä Suupohjassa. Pienempi negatiivinen muutos on Härmänmaalla ja Eteläisissä Seinänaapureissa. Seinäjoen alueella, jossa pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tapahtuu kasvua. Seuraavissa kuvioissa ja taulukoissa on esitelty yksilöidyt luvut myös kunnittain. Lisätietoa myös liitteissä 2. Työikäisten määrä ja osuus pienentyy Työikäisten määrä ja osuus pienentyy 7

8 Ikäluokkamuutosten vaikutuksia Sedun toiminta-alueella Sedun keskeisen toiminta- alueen tilanteen ikäluokkamuutosta kuvataan tarkemmin seuraavassa kaaviossa ja taulukossa. Kokonaisuudessaan toisen asteen koulutusikäisen (15 19 v) väestön määrä vähenee raportin toimintakautena eli vuosina henkilöllä. Tämä tarkoittaa yhden vuoden ikäluokassa tapahtuvana muutoksena 280 henkilöä. Tämä tarkoittaa n opiskelijaryhmän vähenemistä. laskennallisesti luku tarkoittaa mittavia muutoksia ammatillisen ja lukiokoulutuksen volyymeissä. Sedun keskimääräinen osuus tästä on laskelmien mukaan noin -100 henkilöä / vuosi eli yhteensä n. 500, joka tarkoittaa noin 5 opiskelijaryhmää /vuosi. Muutos on rajuinta Kuusiokunnissa ja Järviseudulla (n. 100 / vuosi / v), Suupohjan alueella n. 80 hlöä ja Eteläisten Seinänaapurien alueella n. 70 ja Härmänmaalla n. 50 hlöä. Jos ikäluokasta puolet hakeutuu ammatilliseen koulutukseen, niin voidaan arvioida muutoksen vaikutukset ammatilliseen koulutukseen hakeutujien osalta. Seinäjoen alueella negatiivista muutosta ei ole merkittävästi ennakoitavissa ja nykyisen tasaisen ikäluokkakehityksen jälkeen tapahtuu kasvua. Vuoden 2015 jälkeen on arvioitu myös muilla seutukunnilla ikäluokkamuutoksen tasaantuvan. Arvion mukaan alin piste useilla alueilla saavutettaneen vuosien aikana. Väestöennuste vuoteen 2020: vuotiaiden määrän kumulatiivinen muutos v verraten (2003=0) Järviseutu -500 Kuusiokunnat Etelä-Pohjanmaa yhteensä Seinäjoen seutukunta Härmänmaa Eteläiset seinänaapurit Suupohja Kuvio 1. Nuorten (15-19-vuotiaiden) määrän ennuste alueella vuoteen 2020 vuoden 2003 seutukuntajaon mukaan. Seuraavaan taulukkoon on koottu vuotiaiden ikäluokkakehitys Etelä-Pohjanmaan paikkakunnilla. Ähtärin opetuspisteiden osalta Sedun rekrytointialue ulottuu myös maakunnan rajojen ulkopuolelle Keski-Suomeen ja Pohjois-Pirkanmaalle, samoin Kauhajoen ja Kurikan alueella jonkin verran Pohjanmaan alueelle, joka tulee lukuja tarkasteltaessa huomioida. 8

9 16-18-vuotiaiden nuorten ikäluokkakehitys eri paikkakunnilla Etelä-Pohjanmaalla hlöä hlöä hlöä hlöä muutos % Seinäjoki ,3 Ilmajoki ,2 Kauhajoki ,3 Kurikka ,6 Kauhava ,7 Jalasjärvi ,3 Teuva ,5 Isojoki ,4 Lapua ,6 Ähtäri ,7 Töysä ,5 Lappajärvi Alavus ,5 Karijoki ,6 Kuortane ,8 Taulukossa kuvataan Etelä-Pohjanmaan ikäluokissa vuotiaat (3 ikäluokkaa) tapahtuvaa kumulatiivista muutosta eri ajanjaksoina eri paikkakunnilla. Positiivisen kasvun paikkakuntia ovat ennusteen mukaan vuosien aikavälillä Seinäjoki (+10,3 %), Lapua (+4,6 %) ja Töysä (+5,5 %).. Toiseen asteen aloituspaikat vuositasolla Luvuissa ei ole huomioitu seutukunnan ja maakunnan ulkopuolelta koulutukseen tulevia eikä ylioppilaina koulutukseen tulevia, eikä aikuisina näyttömuotoisen koulutuksen suorittavia. Aloituspaikkojen määrä / seutukuntien ikäluokat / vuosi Seinäjoen seutukunta 1,87 1,78 1,86 1,81 Härmänmaa 1,83 1,83 2,05 2,07 Kuusiokunnat 1,13 1,25 1,45 1,51 Eteläiset seinänaapurit 1,52 1,50 1,89 1,91 Järviseutu 2,12 2,36 2,87 3,09 Suupohja 1,75 1,88 2,19 2,38 Aloituspaikat sisältävät sekä ammatillisen koulutuksen (myös aikuisten näyttömuotoinen) että lukiokoulutuksen aloituspaikat seutukunnilla. Yllä oleva taulukko kuvaa sitä, kuinka monta toisen asteen (ammatillinen-lukio) koulutuspaikkaa kullakin alueen perusasteen päättävällä nuorelle on alueella tarjolla. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä säätelee Opetus- ja kulttuuriministeriö ja koulutuksen järjestäjää sitoo järjestämisluvassa määritelty opiskelijamäärä. Lukiokoulutuksessa aloituspaikkojen määrän ja opiskelijoiden määrän päättää koulutuksen järjestäjä eli yleensä kunta omalla päätöksellään. Näin ollen edellisen taulukon paikkansapitävyys vaihtelee, kun lukioiden koulutuspaikkamäärittelyssä tehdään muutoksia. Ammatilliseen perustutkintokoulutukseen hakeutuu yhteishaun kautta peruskoulutodistuksella myös opiskelijoita, joilla on perusopetuksen jälkeen työkokemusta ja/tai ammatillinen perustutkinto. Liitteissä 26 ja 27 on esitetty kevään 2010 yhteishaun alustavat valtakunnalliset tulokset maakunnittain. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on yli yksi kaikissa muissa maakunnissa, paitsi Itä-Uusimaan maakuntaa. Lukiokoulutuksen vetovoima on alle yksi kaikissa muissa maakunnissa, lukuunottamatta Uusimaan maakuntaa. 9

10 Vetovoimaluku kuvaa montako ensisijaista hakijaa on yhtä aloituspaikka kohti yhteishaussa ollut. Jos luku > 1 on ensisijaisia hakijoita silloin yli yksi yhtä aloituspaikkaa kohti. Etelä-Pohjanmaan lukioissa oli v (liite 22) aloituspaikkoja yhteensä 1776 ja ensisijaisia hakijoita 1216, vetovoimaluku yhteensä 0,7 ja täyttöaste 71,5 %. Alin täyttöaste on taulukon mukaan Evijärven lukiossa 30,4 % (vetovoima 0,3), Lappajärven lukiossa 34 % (0,3), Ylistaron lukio 38,9 % (0,3). Yli 80 %:n täyttöasteita edustivat seuraavat lukiot: Kuortaneen lukio 101,4 % (vetovoima 1,2), Seinäjoen lukio 94,4 % (0,9), Ilmajoen lukio 92,9 % (0,9), Ähtärin lukio 90,3 % (0,9), Kauhajoen lukio 86 % (0,8), Alajärven lukio 81,5 % (0,8). Liitteissä on esitetty tarkemmin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen tilannetta ja liitteissä 3, 3a,3b Sedun opiskelija ja hakijatilannetta. Koulutuskeskus Sedun vuosien 2009 ja kevään 2010 yhteishakutulokset on esitetty liitteessä 3 sekä paikkakunnittain että toimialoittain ja tutkinnoittain. Kevään 2010 vetovoimaluku koko Sedussa oli 1,3 vaihdellen paikkakunnittain Ähtärin 0,79 ja Seinäjoen 1,64 välillä. Yhteensä Sedussa oli kevään yhteishaussa koulutuspaikkoja ja ensisijaisia hakijoita Toimialoittain vetovoimaluvut vaihtelivat Sedu, maaseudun 0,60 ja Sedu, hyvinvoinnin 1,44 välillä. Muilla toimialoilla, lukuun ottamatta maaseututoimialaa, vetovoima kasvoi vuodesta Peruskoulun päättäneiden jatkaminen tutkintotavoitteisissa opinnoissa v Tilastokeskus, OPH, WERA-WEB raportteina on liitteessä 17 on esitetty Etelä-Pohjanmaan peruskoulun päättäneiden jatko-opintotilannetta. Vuonna 2008 koko maan peruskoulun päättäneitä oli tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan liite 18 yhteensä , joista Etelä-Pohjanmaalla Koko maassa näistä jatkoi lukiokoulutuksessa 50,6 % (E-P 46,4 %) ja ammatillisessa koulutuksessa 41,9 % (E-P 49,7 %). Peruskoulun päättäneiden ikäluokasta ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua 7,6 %. Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku oli 3,9 %, joka on valtakunnallisesti toiseksi alhaisin. Etelä-Pohjanmaalla paikkakunnittain tarkasteltuna erot koulutusta jatkavien osalta vaihtelevat välillä 0-8,5 %. Soinissa, Lappajärvellä, Kuortaneella ja Karijoella kaikki peruskoulun päättäneet jatkoivat. Alavudella ei-jatkavien osuus ikäluokasta oli suurin eli 8,5 %. Henkilömäärinä Etelä-Pohjanmaalta ei hakeutunut tutkintotavoitteeseen koulutukseen yhteensä 100 peruskoulun päättänyttä. Näistä 70 oli Seinäjoen seutukunnasta, 15 Kuusiokunnista, 11 Järviseudulta ja 4 Suupohjasta. Koko ikäluokan koulutustakuun varmentamiseksi tulisi kaikille peruskoulun päättäville mahdollistaa jatko-opinnot toisella asteella. Tämä edellyttää kunnilta ja koulutuksen järjestäjiltä monitoimialaista yhteistyötä. Tietosuojalaki kieltää tällä hetkellä tietojen siirtämisen eri toimijalta toiselle. Lakiesitys uudesta Nuorisolaista mahdollistaisi pudokkaiden tietojen siirtymisen. Lakiesityksen mukaan mm. koulutuksen järjestäjä, kunta ja puolustusvoimat velvoitettaisiin antamaan tiedot koulutuksen tai armeijan keskeyttäneistä etsivän nuorisotyön tekijöille ja sen kautta varmennettaisiin heille jatkosijoituspaikka. Etelä-Pohjanmaan työvoimatilanne Seuraava teksti ja kaavio on lainattu EP:n työllisyyskatsauksesta huhtikuu/2010 (kesäkuu 2010), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun lopussa 8042 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä laski 274 hengellä eli -3,3 % (kesäkuu 2010; 823, -9,7%). Työttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusalueen1 työvoimasta oli huhtikuun lopussa 8,5 % (8,0%). Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli henkilöä ( ); työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 9,6 % (10%). Koko maan tasolla työttömien työnhakijoiden määrä nousi 4,8 prosentilla viime vuodesta (laski 0,1%) Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä laski kuukauden aikana 849 hengellä (kesäkuussa 2010 nousi 123 henkilöllä, johtuen määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä ja oppilaitoksista valmistuneiden nuorten tulosta työmarkkinoille). Huhtikuun lopussa henkilökohtaisesti lomautettuna oli 1263 (787) henkilöä, eli 15,7 prosenttia (10,3 %) työttömistä työnhakijoista. Lomautuksia on purkautunut runsaasti. Henkilökohtaisesti lomautettujen määrä laski 626 (673) henkilöllä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. 10

11 Nuorisotyöttömyys Alle 25- vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 4/ henkilöä ja 5/ henkilöä. Nuorisotyöttömyys laski 1,9 % eli 157 (182) henkilöä vuodessa. Nuorisotyöttömyyden osuus on 13 % koko työttömyyteen (8,5 %) verrattuna. Yhtäjaksoisesti työttöminä yli vuoden olleiden määrä nousi 53,7 % (47,8 %) eli 1402 (1429) henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrät kasvoivat viime vuodesta kuljetusalalla (6,0%), teollisessa työssä (1,8%) ja luokittelemattomassa työssä (1,0%). Maa- ja metsätaloustyön tilanne säilyi ennallaan. Muissa pääammattiryhmissä työttömien työnhakijoiden määrät laskivat vuoden takaisesta. Etelä-Pohjanmaan TE-toimistoissa oli kesäkuun aikana yhteensä 1765 avointa työpaikkaa. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työpaikkatarjonta lisääntyi 426 paikalla. Avoinna olleista työpaikoista kestoltaan jatkuvia oli 1011 kpl. Väliaikaisia ja tilapäisiä paikkoja oli yhteensä 754 kpl. Erityisesti teollisessa työssä sekä kuljetusalalla työvoiman kysyntä oli selvästi viime vuoden kesäkuuta vireämpää. Avoinna olleiden työpaikkojen määrä laski viime vuodesta ainoastaan kaupallisessa työssä. Kuukauden uusia avoimia työpaikkoja oli 883 kappaletta. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna kasvua uusien avointen työpaikkojen suhteen oli 32,2 prosenttia. 1 Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen tehtäviä hoidetaan Etelä-Pohjanmaan alueella. Liikenne- ja ympäristövastuualueiden tehtäviä hoidetaan Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla. 11

12 4 KOULUTUSKESKUS SEDUN TOIMINTA JA TUNNUSLUVUT KOULUTUSKESKUS SEDUN MUODOSTUMINEN JA TOIMINTA Koulutuskeskus Sedu on muodostunut vuosien aikana, 11 eri ylläpitäjän ja 16 eri oppilaitoksen kokoonpanosta yhdeksi oppilaitokseksi, Koulutuskeskus Seduksi, jota ylläpitää Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, jonka taustalla on 20 kuntaa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnista. Koulutuskeskus Sedun Jalanjäljet vuosina on esitetty liitteessä 1. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän /Koulutuskeskus Sedun järjestämisluvan 1/2010 ammatillisen perustutkintokoulutuksen maksimiopiskelijamäärä 4335 opiskelijapaikkaa vuodessa. 6/2010 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hakemuksesta Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle / Koulutuskeskus Sedulle 60 lisäpaikkaa. Järjestämisluvan opiskelijapaikkamäärä on siten alkaen Lisäksi järjestämisluvassa on myönnetty seuraavat erityistehtävät alkaen: 1) Vieraskielisen opetuksen järjestäminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossä / Vocational Qualification in Social and Health Care, alkaa ja sähköalan perustutkinnossa / Vocational Qualification in Electrical Engineering, alkaa ) Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen toteutuu Kuortaneen urheiluopiston kanssa yhteistyössä. 3) Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen järjestäminen (SeduSpurtti) on aloitettu ) Maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestäminen ja kehittäminen toteutuu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan opiston ja Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitoksen kanssa. sedu, lapua sedu, ilmajoki, ilmajoentie maaseutuyrittäjä kodinhuoltaja merkonomi koneistaja putkiasentaja automaatioasentaja ICT-asentaja kokki matkailupalvelujen tuottaja levyseppähitsaaja talonrakentaja sähköasentaja ajoneuvoasentaja sedu, lappajärvi lähihoitaja sedu, ilmajoki, pappilantie artesaani sedu, ähtäri, koulutie kokki kodinhuoltaja sähköasentaja ajoneuvoasentaja koneistaja puuseppä kotitalousopetus (talouskoulu) levyseppähitsaaja talonrakentaja * ammattistartti sedu, jurva artesaani kuva-artesaani sedu, ähtäri, tuomarniementie sedu, kurikka kokki ajoneuvoasentaja koneistaja puuseppä putkiasentaja talonrakentaja sähköasentaja elektroniikka-asentaja sisustaja verhoilija turvallisuusvalvoja sedu, kauhajoki kokki lähihoitaja kotitalousopetus (talouskoulu) metsuri-metsäpalvelujen tuottaja metsäenergian tuottaja metsäkoneenkuljettaja sedu, seinäjoki, törnäväntie elintarvikkeiden valmistaja leipuri-kondiittori kokki tarjoilija vaatetusompelija lihatuotteiden valmistaja koneistaja levyseppähitsaaja ajoneuvoasentaja autokorinkorjaaja yhdistelmäajoneuvonkuljettaja autonkuljettaja * ammattistartti * valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus * maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus sedu, seinäjoki, koulukatu merkonomi datanomi sedu, seinäjoki, koskenalantie lähihoitaja * Practical Nurse sedu, seinäjoki, kirkkokatu tarjoilija parturi-kampaaja maalari putkiasentaja ICT-asentaja sähköasentaja kokki laborantti puuseppä talonrakentaja automaatioasentaja * Electrician sedu, seinäjoki, upankatu kodinhuoltaja kotitalousopetus (talouskoulu) 12

13 Koulutuskeskus toteuttaa ammatillista perustutkintokoulutusta seuraavilla aloilla; kulttuuriala, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala/ tietojenkäsittely, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikan ja liikenteen ala. Ei-tutkintoon johtavana koulutuksena toteutetaan kotitalousopetusta. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavana ja valmistavana koulutuksena toteutetaan ammattistarttia ja lisäksi maahanmuuttajille suunnattua ammatilliseen peruskoulutukseen koulutukseen valmentavaa koulutusta. Vammaisten ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta toteuttaa SeduSpurtti. Kartassa on esitetty Sedun opetuspisteet ja niissä toteutettava koulutus. Yhteensä noin puolet opiskelijoista opiskelee Seinäjoen opetuspisteissä ja puolet maakunnan opetuspisteissä. Koulutuskeskus Sedun osuus ammatillisen perustutkintokoulutuksen volyymista Etelä-Pohjanmaalla on 70,4 %, jos mukaan lasketaan erityisoppilaitokset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Jos vertailukohdaksi otetaan vain ammatillisen perustutkintokoulutuksen järjestämisluvan omaavat koulutuksen järjestäjät on Sedun osuus ammatillisen perustutkintokoulutuksen järjestämisestä Etelä-Pohjanmaalla 75 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Etelä-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen volyymit eri koulutuksen järjestäjien järjestämisluvan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärillä mitattuna. Luvut ovat vuodelta Tällä hetkellä ( ) Koulutuskeskus Sedun järjestämisluvassa on 4395 koulutuspaikkaa. Koulutuksen järjestäjä Humanistinen ja kasvatus Kulttuuri Yht.kt., liiket., hallinto Luonnontieteet Tekniikka ja liikenne Luonnonvaraja ympäristö Sos., terv. ja liikunta Matkailu ravits. ja talous Kaikki alat yhteensä Jalasjärven kunta Järviseudun koul. kuntayhtymä Korpisaaren säätiö Kuortaneen urheiluopistosäätiö Lapuan krist.op. kann.yhd. ry Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Suomen yrittäjäopiston kann. Oy Suupohjan koulutuskuntayhtymä Teak Oy Etelä-Pohjanmaa josta erit.op. (a+b) 4.2 VERKOSTOYHTEISTYÖ Sedu toteuttaa lukioyhteistyötä Opinlakeus oppilaitosverkoston kautta. Verkostoon kuuluvat kaikki Etelä-Pohjanmaan ammatillisen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjät sekä vapaan sivistystyön järjestäjät ja erityistehtävän omaavana oppilaitoksena Kuortaneen Urheiluopisto. Vuosittain valmistuu verkostojen oppilaitoksista myös kahden tutkinnon suorittajia - ammattiin ja ylioppilaiksi tai kahteen ammatilliseen perustutkintoon. Lisäksi teemaviikot, yhteiset projektit, virtuaalisuuden lisääminen kuuluvat oleellisesti verkostoyhteistyöhön. Ammattistarttitoiminta vakiintuu Ammattistarttia on myös laajennettu siten, että Ähtärissä toimii yksi ryhmä ja Seinäjoella kaksi ryhmää. Mahdollisuuksien mukaan vuosina toiminta laajenee edelleen. SeduSpurtti eli ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus vammaisille, mahdollistaa nuoren puolen vuoden yhden vuoden opintojen jälkeen myös erityistoimia ja tehostettua ohjausta opintojen alkuvaiheessa tarvitseville mahdollisuuden hakeutua ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Sedu tekee yhteistyötä erityisammattiopisto Luovin kanssa. Sedun erityisopetuksen kehittäminen ja ESR- Monimuotoiset opinpolut hanke kehittävät yhteistyötä Luovin opetuspisteiden kanssa. 13

14 Sedu toteuttaa 1-2 kertaa vuodessa benchmarkingtapaamisia eli toimintaa vertaavia ja parantamiskohteisiin toimintatapoja hakevia seminaareja, eri puolilla Suomea sijaitsevien kumppanuusoppilaitosten kanssa. Vakituiseen benchmarkingverkostoon kuuluvat Oulun ammattiopisto, Kajaanin ammattiopisto ja Koulutuskeskus SalpausSedussa vierailee vuosittain 4-8 koulutuksen järjestäjää eri asioiden benchmarkingtapaamisen puitteissa. Lv aikana ovat benchmarkingvierailulla käyneet mm. Koulutuskeskus Tavastia Hämeenlinnasta, Yrkesakademi Pohjanmaan rannikolta, Omnia Espoosta ja Pirko Tampereelta. Lisäksi Sedussa toimivat kehitäryhmät toteuttavat vuosittain benchmarkingtapaamisen oman kehittämisalueensa puitteissa. Etelä-Pohjanmaan opiston, Lapuan kristillisen opiston ja Kuortaneen Urheiluopiston kanssa toteutetaan yhteistyötä ja benchmarkkausta toimintojen kehittämiseksi. Kuortaneen Urheiluopiston hallinnoiman EP:n Urheiluakatemian kautta mahdollistetaan urheilijoille suunnattu ammatillisen perustutkintokoulutuksen toteuttaminen. 4.3 KOULUTUSKESKUS SEDUN TUTKINTOJEN KOULUTUSJÄRJESTELYISSÄ VIIME VUOSINA TEHDYT MUUTOKSET Johtokunta linjaa vuosittain yhteishakuun tulevan perustutkintokoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärät eri opetuspisteissä. Koulutuksen aloituspaikkojen määrään vaikuttavat koulutuksen vetovoimaisuus ja työelämän työvoimatarpeet. Lopulliset koulutukseen valittavat opiskelijamäärät linjataan vielä tarvittaessa yhteishaun ennakkotietojen perusteella. Koulutuksen aloitusta voidaan määritellä myös vuorovuosittain aloitettavina koulutuksina. Näin toimitaan mm. Ähtärin lähihoitajakoulutuksessa ja Seinäjoen laboratorioalan koulutuksessa, jossa sisäänotto kaksi kertaa kolmessa vuodessa. Seuraavaan on koottu niitä muutoksia, mitä nykyisen koulutuksen järjestäjän toteuttamissa koulutusjärjestelyissä on tapahtunut vuodesta Vuonna 2007 Ilmajoelta on siirretty puualan koulutusta Jurvaan ja Jurvasta vaatetus ja tekstiilikoulutusta Ilmajoelle. Lv Ammattistartin käynnistäminen Seinäjoella ja Ähtärissä ja vakinaistaminen on haettu alkaen. Vuonna 2008; Matkailualan koulutus Kauhajoella loppui. Nyt toteutus tapahtuu Lapuan opetuspisteessä. Kehittämisyhteistyötä on pyritty käynnistämään Kauhajoen kaupungin ja Suupohjan ammattiinstituutin kanssa yhteistyössä Seamk:n kanssa. Lähihoitajakoulutuksen määrää on lisätty Kauhajoella. v aloitti Sedupsykologi. Psykologipalvelut ostetaan Seinäjoen kaupungilta (50 % psykologi) ja palveluita ulotetaan 50 %:n osalta koko Sedun toiminta-alueelle. Lv ; Lapuan opetuspisteessä on cateringalan koulutusta vähennetty 30 --> 20, kotitalousopetusta ei aloitettu heikon vetovoiman takia Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen pt. toteutetaan erityisryhmänä. Lv ja tietojenkäsittelyn perustutkintokoulutukseen ei sisäänottoa heikon vetovoiman vuoksi. Lv ; Ähtärin opetuspisteessä on toteutettu koulutusta pieniä ryhmiä yhdistämällä ravitsemis- ja talouskoulutuksessa. Lähihoitajakoulutus aloitettiin uutena koulutuksena. Lv ; Kurikan opetuspisteessä catering erityisopetus toteutetaan pienryhmässä, samoin Lapuan catering ja Ähtäri, Koulutien puualan koulutus. Lv ja tekstiili- ja vaatetusalan pt. koulutukseen ei sisäänottoa Kurikassa heikon vetovoiman takia. Lv Jurvassa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon muotoilun ja mallintamisen ammattialan vetovoima oli heikko. Lv ei ko. ammattialalle sisäänottoa. 14

15 V aloitettiin maahanmuuttajien ammatillisen perustutkintokoulutukseen valmistava koulutus. Lv Opiskelijan työkykypassi osaksi kaikkien opetuspisteiden toimintaa aloitettiin SeduSpurtti eli vammaisten opiskelijoiden ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava koulutus aloitettiin englanninkielinen sähköalan ja sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutus alkaen on toteutettu kielikokeet kaikille Seduun hakeneille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi vakinaistui Ilmajoentien opetuspisteessä urakointiyrittäjyyteen tähtäävä teknologian koulutusohjelma on Lapuan opetuspisteessä (entinen Hami) tehostettiin ulkomaalaisten opiskelijoiden valmiuksia saavuttaa suomenkielen riittävä taito, jota suomenkielinen ammatillinen perustutkintokoulutus edellyttää palkattiin ammattiohjaaja ulkomaalaisten opiskelijoiden opintojen etenemistä tukemaan. Tietojenkäsittelyn pt- koulutuksen heikon vetovoiman takia ei syksyllä 2009 toteutettu sisäänottoa Lapuan opetuspisteen koulutukseen. Vuonna 2009 tehostettiin opiskelijan työkykypassin (SAKU ry) käyttöönottoa Seinäjoen koulutuskuntayhtymästä tuli savuton kuntayhtymä. Lv kaikille aloittaville opiskelijoille aloitettiin orientoivien opintojen kokonaisuus Tuomarniementien opetuspisteessä aloitettiin metsäenergiatuotannon koulutusohjelma Ilmajoentien opetuspisteessä lisättiin valinnaisopintotarjontaan hevostalouden ja pienmärehtijöiden opintokokonaisuudet 15

16 5. KOULUTUSKESKUS SEDUN STRATEGINEN SUUNNITTELU 5.1 KOULUTUSKESKUS SEDUN TALOUDEN JA TOIMINNAN TUNNUSLUVUT Seinäjoen koulutuskuntayhtymän strategisen suunnittelun vuosikello kuvaa päätöksentekoaikataulua sekä luottamushallinnon, että virkamieshallinnon tasolla. Seinäjoen Koulutuskuntayhtymän strategisen suunnittelun vuosikello Strateginen päätöstaso Valmisteleva, operatiivinen TTS päättäminen; YV Riskien arvioinnit TTS hyväksyminen; JOKU, YH Tilinpäätös, hlöstöntilinpäätös,toiminta kertomus valmistelu; joryt TTS hyväksyminen; joryt Arvioinnit, tulosten, analysoinnit, tavoiteasettelut; joryt TTS, TA valmistelu; joryt Tilinpäätös, hlöstöntilinpäätös, toimintakertomus hyväksyminen; JOKU, YH Tilinpäätös, hlöstöntilinpäätös, toimintakertomus, päätös; YV Lukuvuosi-tuloskortti; joryt TTS, TA perusteet; JOKU, YH Arviointeihin pohjautuva strategisten tavoitteiden tarkistus; JOKU, YH Koulutuskeskus Sedussa otettiin käyttöön v talouden seurantaportaali, josta kuukausittain seurataan ja arvioidaan talouden toteutumista. Toteuman arviointi tehdään johtoryhmässä ja lisäksi toimialat käsittelevät toimialatoteutumisen toimialan johtoryhmässä. Talousosaamista on lisätty kaikille vastuuhenkilöille ja talouden suunnittelun ja seurannan hallinta on toteutunut hyvin. Koulutuskeskus Sedun vuosibudjetti on vuonna 2009 vuonna 2010 Toimintatuotot 45,5 milj. 46,9 milj. Toimintakulut 43,8 milj. 44,8 milj. Talouden tunnusluvut, taloustavoitteet ja niiden kehittyminen vuosina toimialoittain on esitetty liitteessä 4. 16

17 Seuraavat yksilöidymmät tunnuslukuvertailut on esitetty liitteissä Aluevetovoimaisuus; ensisijaiset hakijat/ rekrytointialueen 16v. ikäluokka 0,47 0,75 0,77 Vetovoima; ensisijaiset hakijat/aloituspaikat 1,24 0,99 1,26 Rekrytointialueen 16 vuotiaiden lkm; Erityisopiskelijat 380,5 510,5 584,0 Kokonaisopiskelijamäärä Eronneet opiskelijat % 1) 8, Negatiivisesti eronneet % 4,5 4,4 4,0 Suoritetut ylioppilastutkinnot Opetushenkilöstön määrä * Opetushenkilöstön kustannustasoindeksi (opetushlöstön kustannustason summa/hlöstömäärä) 5,68 5,85 Tukihenkilöstön määrä Koko henkilöstö Työelämäjaksolle osallistunut henkilöstö/suoritetut päivät 10/771 13/1016 SAIRAUSPOISSAOLOT Opetushenkilöstön sairauspoissaolot (poissaolopäivät/hlö) 7,83 7,08 Tukihenkilöstön sairauspoissaolot 13,99 11,23 KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN LAAJUUS Ulkomailla opiskelleiden määrä 316 Suoritetut opintoviikot 570 Suoritetut opintoviikot / opiskelija 1,90 KOKO OPETUSTOIMINTA YHTEENSÄ Suoritetut opintoviikot Opetustunnit (opettajan/ohjaajan toteuttamat tunnit) Yhteiset toiminnot; koulutuksen järjestäjän hallintohlöstömenot ja muut menot/ valtionosuuspohjan hlöstömenot ja muut menot 18,1 18,2 * Tilanne ) Negatiivisesti eronneilla tarkoitetaan niitä opiskelijoita, joiden jatkosijoituspaikasta ei saada tietoa. Koulutuskeskus Sedun tuloksellisuuslukuja luvut ilmoitettu ennen yhdentymistä olleiden ylläpitäjien mukaisesti 2009 Kurikka Lapua Ähtäri Työhön sijoittuminen 72,3 % 69,5 % 71,5 % 70,9 % 70,2 % 69,6 % Jatko-opiskelu korkea-asteelle 12,6 % 4,8 % 6,5 % 3,6 % 13,4 % 14,3 % Erityisopiskelijoiden osuus 13,2 % 7,9 % 5,9 % Keskeyttäminen 2,8 % 4,2 % 3,7 % 3,0 % 2,3 % 2,7 % Läpäisy 71 % 82,0 % 78,1 % 87,8 % 77,6 % 78,3 % Opettajien kelpoisuus 81 % 76 % 71,9 % 81,8 % 82 % 77,2 % Henkilöstön kehittäminen 2,8 % 2,3 % 2,2 % 2,6 % 3,7 % 5,3 % Koulutuskeskus Sedun saama tuloksellisuusraha vuodelle 2010 yhteensä Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksen jakamisen perusteina vuosittain ovat koulutuksen järjestäjän saavuttamat tulokset työhön sijoittumisessa, jatko-opinnoissa, keskeyttämisessä, läpäisyssä, opettajien kelpoisuudessa ja henkilöstön kehittämisessä. Tuloksia verrataan toiminta-alueella vallitsevaan tilanteeseen (mm. nuorisotyöttömyys) ja valtakunnallisesti muiden koulutuksen järjestäjien tuloksiin. Tulosten perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää koulutuksen järjestäjälle yksikköhintaan kuuluvaa tuloksellisuusrahaa. Tämän suuruus Sedun yksikköhinnassa on vuonna 2010 yhteensä

18 Seuraavaan taulukkoon on koottu em. tunnuslukuihin ja toimialan toimintojen kehittämiseen liittyen niitä vahvuuksia ja parantamiskohteita (TOP5), joita toimialat ovat tuoneet esiin omissa lausunnoissaan. Näitä riskejä ja haasteita yksilöidään vielä toimialoittain kappaleissa Koulutuskeskus Sedu / toimialat - Vahvuudet ja parantamiskohteet TOP vahvuudet haasteet/parantamiskohteet 1. Maakunnallisuus 1. Seudulliset erot ikäluokkamuutoksissa 2. Keskimäärin hyvä vetovoima 2. Henkilöstön ikääntyminen/ rekrytointihaasteet 3. Yhteinen ja tavoitteellinen kehittämistyö 3. Merkittävät alueelliset erot vetovoimassa 4. Laaja-alainen ja monipuolinen koulutustarjonta ja osaava 4. Koko ikäluokan koulutushaaste eri alueilla henkilöstö 5. Koko Sedun tasapainoinen talous 5. Tasapainoisen talouden ylläpito investointitarpeen lisääntyessä ja erot toimialoittaisessa taloudessa Sedu hyvinvointi vahvuudet haasteet/parantamiskohteet 1. Koko toimialalla keskimäärin hyvä vetovoima 1. Ikäluokkakehityksen myötä rekrytointihaaste alueilla 2. Tasapainoinen talous 2. Tutkintokohtaiset erot vetovoimassa ja alueilla kasvaa 3. Alueellinen koulutustarjonta 3. Uuden henkilöstön rekrytointi 4. Henkilöstön sitoutuneisuus 4. Uusien toimintatapojen käyttöönotto 5. Vahva alueen klusteritoimiala, jonka työvoima tarve (sos.terv.) kasvaa voimakkaasti KOULUTUSKESKUS SEDU (koko Sedu) 5. Ravitsemis- ja talousalan koulutuksen hajanaisuus monille paikkakunnille vähentää synergiaetuja kehittämistyössä Sedu kauppa ja kulttuuri vahvuudet haasteet/parantamiskohteet 1. Monipuolinen tarjonta maakunnan eri alueilla 1. Koulutustarjonnan hajanaisuus ja pienet ryhmät 2. Yrittäjyyteen sitoutuva henkilöstö 2. Tilojen investointitarpeet 3. Toiminta usean toimialan tukena 3. Talouden tervehdyttämishaaste 4. Eniten kaksoistutkinnon suorittajia 4. Erityisopiskelijoiden määrä, keskeyttäminen 5. Vetovoima hyvä maakuntakeskuksessa 5. Vetovoiman kasvattaminen maakuntakeskuksen ulkopuolella Sedu maaseutu vahvuudet haasteet/parantamiskohteet 1. Alueen klusteritoimiala 1. Pieni toimiala 2. Sijainti maakunnassa 2. Opetuspisteiden etäisyys aiheuttaa haasteen yhteisessä kehittämisessä 3. Tilat ja laitteet lähes ajantasaiset 3. Uusien koulutustuotteiden käynnistämiseen tarvetta 4. Työelämäyhteistyö toimiva oma maatila 4. Energiatuotannon koulutustarve kasvaa 5. Seamk yhteistyö: korkea opetuksen taso 5. Opetusmaatila: kalliit koneet ja työ alenevat hinnat Sedu rakentaminen vahvuudet haasteet/parantamiskohteet 1. Vahva maakunnan klusteri 1. Uuden henkilöstön rekrytointi 2. Hyvä vetovoima 2. Vetovoima eri opetuspisteissä ikäluokkamuutoksessa 3. Pienin keskeyttämisaste 3. Uudet opetussuunnitelmat 4. Tasapainoinen talous 4. Työsalitilojen korjaus ja laajentuminen (Kirkkok., Kurikka ja Lapua) 5. Henkilöstön sitoutuneisuus 5. Electrician; englanninkielisen sähköalankoulutuksen kehittäminen Sedu teollisuus vahvuudet haasteet/parantamiskohteet 1. Vahva asema maakunnan kehittämisessä EP:n eri alueilla, 1. Elinkeinoelämän muutokset vaikuttavat vetovoimaan mm. turvallisuus ja logistiikka kasvualoja myös jatkossa. 2. Vetovoima ja työelämäsuhteet ok 2. Uusien koulutustuotteiden haltuunotto 3. Tulokset: Taitajakisat: hyviä sijoituksia ja työllistyminen Ikääntyminen ja uuden henkilöstön rekrytointi keskiarvoa parempi, 2008 suorastaan erinomainen 4. Taloustilanne kohtalainen/ hyvä (2009) 4. Alalla tarvittavat investoinnit jatkuvasti (mittavia) 5.Yhteistyö lähtenyt hyvin käyntiin 5. Koulutuksen hajanaisuus useissa opetuspisteissä rasittaa taloutta investointien osalta 18

19 5.2 KOULUTUSKESKUS SEDUN TOIMINNAN LAATUTYÖ Sedun toimintaa mitataan ja arvioidaan strategisiin tavoitteisiin pohjautuen seuraavan vuosikellon mukaisesti. Riskien arviointi (tilinpäätösvalmistelu) Henkilökunta -työolobarometri TOB BSC / opetuspisteet lokakuu syyskuu BSC / toimialat marraskuu elokuu Kehitäryhmien toiminnan käynnistäminen elokuussa (kehitäryhmien toimintasuunnitelmat sekä tiedotus- ja arviointisuunnitelmat) INKA- aloittavat; aloituskysely Sedun arvot joulukuu Jatkuva parantaminen t ö p a l a u t t e e t, l ö s Kehittämistyöryhmien toiminta o p i s k e heinäkuu tammikuu Sedun toiminta-ajatus Sedun laadun ja arvioinnin vuosi h e n k i l i j a p a l a u t t e e t r v i o i n n i t,, t o n a t i n e u v o s s i d o s r y h m ä p a l a u r v i o i n t t e e t, Sedun prosessit kesäkuu t u k s e n a v e r t a i k o u l u i n g, i n n i t s a r v i o b e n c h m a r k, asiakasnäkökulma helmikuu toukokuu henkilöstönäkökulma resurssinäkökulma Sedun visio työelämänäkökulma maaliskuu Kehitä-ryhmien toiminnan itsearviointi EFQM toiminnan kuvauksien päivittäminen ja tuloksien kerääminen arviointialueittain Henkilöstötilinpäätös tietojen keruu tulosarviointi rekrykierrokset huhtikuu Työelämäyhteistyön laaturyhmien toiminnan itsearviointi Tilinpäätös; tulosarviointi KJY- mittariportaalin vertailutulokset analysointi EFQM itsearviointipäivät (2 pv) huhtikuussa, mukana n. 50 henkilöstön edustajaa INNO-riihi huhtikuussa ; Viisivuotissuunnitelmaideointia; johtokunta, sidosryhmät, johdonhenkilöstön ja opiskelijoiden edustus INKA- valmistuvat; valmistuvien kysely ja puhelinkysely vuosi aiemmin valmistuneille Johdon strategiapäivät; työskentelyn pohjana mm. EFQM, kehitä-ryhmien itsearviointi sekä kehityskeskustelut (kehittämiskohteiden priorisointi, aikataulutus, vastuutus), BSC / koko Sedu Opiskelijahuollon kesäpäivät (opinto-ohjaus, asuntolatoiminta, erityisopetus, kuratiivinen toiminta, opiskelijoiden vapaa-ajan toiminta, opiskeluterveydenhuolto opiskelijahuollon kehittämiskohteiden kartoitus ja kehittämiskohteiden priorisointi opiskelijahuoltoon liittyvien kehitä-ryhmien toimintasuunnitelmat) tavoiteasettelu; TA /TTS Käsitteistöä: BSC Balanced Score Card, tasapainotettu mittaristo. Sedun käyttämässä tuloskortissa huomioidaan opiskelija-, henkilöstö-, resurssit- ja talousnäkokulmat. EFQM Eurooppalainen laatupalkintojärjestelmä, Sedussa käytetty toiminnan itsearviointijärjestelmä. INKA Sedussa käytössä oleva opiskelijapalautejärjestelmä. KJY Koulutuksen järjestäjien yhdistys ry alkaen AMKE, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys ry. ylläpitää mittariportaalia, jonka avulla saadaan vertailevaa tietoa eri koulutuksen järjestäjiltä. TOB henkilöstön työolobarometri, ylläpitäjänä KJY. Kevään 2010 EFQM- itsearvioinnin tulokset on esitetty liitteessä 12. Kokonaisvaltaisen laatutyön toteuttaa toiminnan jatkuvan kehittämisen ja jatkuvan parantamisen toimintamallia. Toiminnan arviointi ja vuosittainen vahvuuksien ja parantamiskohteiden määrittely tukevat laatuajattelua ja toiminnan tavoitteellista kehittämistä. Sedun lv teemaksi on valittu yrittäjyys. Toiminnan tavoitteiden toteuttamisessa painotetaan toimintatapoja, joiden avulla sekä sisäistä että ulkoista yrittäjyyttä edesautetaan. Teemavuosi käynnistyy 2.9. jokaisessa opetuspisteessä teeman puitteissa järjestettävien tapahtumien merkeissä. Hyvät tavat ja käyttäytyminen eri toimintaympäristöissä ovat osa yrittäjyyden teemavuoden painopisteitä. Tämän ohella savuttomuuden edistäminen tulee olemaan tärkeänä 19

20 painopistealueena terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lukuvuoden aikana niin toiminta kun toteutuneen arviointikin kohdentuu valittuihin painopisteisiin. 5.3 SEDUN PROJEKTITOIMINTA STRATEGISTEN VALINTOJEN TUKENA Sedun toiminnan kehittämiseksi ohjausryhmä perustaa vuosittain kehitäryhmät, joita lukuvuodelle on asetettu yhteensä 12. Kehitäryhmät ovat edustuksellisia. Niissä on edustus tasapuolisesti eri toimialoilta tai opetuspisteistä. Kehitäryhmät määrittelevät toiminnan tavoitteet strategisten valintojen ja Sedu- tasoisten toimenpiteiden perusteella ja laativat sen mukaan toimintasuunnitelman lukuvuodeksi. Toiminnan toteutuminen arvioidaan lukuvuoden päätteeksi. Kehitäryhmien ja strategisten valintojen kehittämiseksi ja toteutumista tuetaan Sedun projektitoiminnalla. Kaikkien Sedussa haettavien ja toteutettavien projektien lähtökohtana on, että niille löytyy tehtäväkenttä strategisista valinnoista. haettavien ja käynnistettävien projektien tulee tukea Sedun perustehtävää ja kehittää sen mukaisia toimintoja edelleen joko opetuspisteessä, toimialalla tai koko Sedussa. Projektitoiminnan laajuus Sedussa on vuonna 2010 yhteensä noin 1 milj., joka edellyttää noin :n omarahoitusosuutta. Sedun toimialat arvioivat toiminnan vahvuuksia, haasteita ja parantamiskohteita vuosittain. Arvioinnissa huomioidaan Sedun strategiset painopistealueet. Seuraavassa esitetään toimialojen toiminnan riskejä ja haasteita. Toimialojen yksilöidyt parantamiskohteet ja on koottu kappaleisiin SEDUN TOIMIALOJEN RISKIT JA HAASTEET Sedu hyvinvointi Sedu hyvinvointitoimialalla elintarvikealan koulutuksen vetovoimaisuus on ollut heikko ja sen tehostamiseksi on tehty lv useita toimenpiteitä, mm. Teho TET, ATT8, Täsmäpäivät ja muu markkinointi. Kevään 2010 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita 60 aloituspaikalle oli yhteensä 56. Yhteensä hakijoita oli 184. Täydennyshakua ei toteutettu ja koulutuksen aloitti elokuussa opiskelijaa. Mittava sosiaali- ja terveysalan koulutuksen alueellinen tarve ja määrällinen kasvu on aiheuttanut tarvetta koulutuksen toteuttamisen lisäämiseen. Tämän seurauksena lv aloitettiin Ähtärissä perustutkintokoulutus vuoristosairaalassa. Syksyllä 2010 on käynnistymässä englanninkielinen koulutus Seinäjoella. Ylioppilaiden hakeutuminen vetovoimaisiin koulutuksiin syö osaltaan peruskoulun suorittaneiden aloituspaikkoja. Toiminnan riskinä nähdään cateringalan koulutuksen laaja tarjonta useissa pisteissä, jolloin myös toiminnan yhtenevä kehittäminen on haasteellista. Catering alan koulutuksessa tulee Sedussa toteuttavan koulutuksen kokonaisvolyymin määrä ja sijoittuminen ratkaista lähivuosina. Kauhajoen jälkihoitotyö vaatii vielä toimenpiteitä tulevinakin vuosina. Hotelli-, ravintola- ja catering (horaca) alan hakijatilanne kevään 2010 yhteishaussa oli Seinäjoella hyvä. Täydennyshakua ei tarvittu. Kauhajoelle täydennyshaussa haki 6 ensisijaista hakijaa ja paikkoja täydennyshaussa oli 5 eli 6/5. Lapuan vastaavat luvut olivat täydennyshaussa 6/7 ja Kurikan 1/ 18. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon täydennyshaussa luvut olivat ensisijaiset hakijaluvut/täydennyshaun paikat seuraavat: Seinäjoki 8/5 ja Ähtäri 2/8. Muita hyvinvointi toimialan koulutuspaikkoja ei ollut täydennyshaussa. Yhteishaun ja täydennyshaun tarkemmat tiedot ovat liitteissä 3a ja 3b. 20

21 5.4.2 Sedu kauppa ja kulttuuri Kaupan ja kulttuurin alalla merkittävä haaste on opiskelijamäärän pienentyminen sekä keskeyttämisen ja eroamisten kasvusuunta. Toiminnassa on tehostettu markkinointia ja opiskelijahuoltotyötä. Vetovoimaluku toimialalla on pieni maakunnan opetuspisteissä. Vuoden 2010 aloituspaikkamäärä korjattiin vastaamaan 2009 aloittaneiden määrää. Kevään 2010 yhteishaussa kaupan ja kulttuurin toimialalle haki yhteensä 351 ensisijaista hakijaa yhteensä 343 opiskelupaikalle. Ilmajoella käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon haki yhteensä 66 ensisijaista hakijaa 55 aloituspaikalle 6 eri ammattialalle (66/55). Jurvaan käsi- ja taideteollisuuden pt vastaavat luvut olivat 9/12 ja kuvallisen ilmaisun pt 18/18. Täydennyshaussa olivat Ilmajoella maalausala, sisustusrakentaminen ja restaurointi, yhteensä 15 ensisijaista hakijaa haki 23 opiskelijapaikkaa. Jurvassa puualalle oli 5ensisijaista hakijaa kahdeksalle aloituspaikalle ja graafisessa suunnittelussa kolme hakijaa kahdelle paikalle. Puualan perustutkinto oli täydennyshaussa muualla paitsi Seinäjoella. Kurikan puualan täydennyshaussa oli ensisijaisia hakijoita 5 ja aloituspaikkoja 11 ja Ähtärissä 4 /6. Kurikan verhoilu- ja sisustusalan täydennyshaussa luvut olivat 5/3. Liiketalous oli täydennyshaussa Lapualla. Siellä tulos oli 3 ensisijaista hakijaa 15 aloituspaikalle. Yhteishaun ja täydennyshaun tarkemmat tiedot ovat liitteissä 3a ja 3b. Talouden riskinä on kulttuurialalla keskimääräinen ryhmäkoko 12, joka on pienin Sedun perustutkinnoista. Ryhmäkoon kasvattaminen tehostamistoimenpiteinä vaatii opetuspisteissä tiloihin liittyviä ratkaisuja. Myös toimialan rakenteen hajanaisuus asettaa toiminnalle ja taloudelle haasteita. Jurvan opetuspisteessä toteutetaan koulutusta kahdessa eri perustutkinnossa ja llmajoella yhden tutkinnon 5 eri ammattialalle. Eri paikkakunnille sijoittuvien puualan ja vaatetusalan tekniikkaan ja liikenteeseen kuuluvien tutkintojen ja käsi- ja taideteollisuusalalle kuuluvien lähitutkintojen ja ammattialojen synergiaedut ovat vielä osin hyödyntämättä. Kaupan ja kulttuurin alalla on paljon kahden tutkinnon suorittajia ja myös erityisopiskelijoita. Tämä edellyttää tehostettua opiskelijan ohjausta ja opiskelijahuoltotyötä. Kaupan ja kulttuurin toimialan opiskelijat ovat 71 kunnasta eli 38 % muista kuin opetuspisteiden kunnista. Toimialan opiskelijoista maakunnassa 53 %. Kulttuurialalla on moduloitu opetussuunnitelma, joka mahdollistaa yksilölliset opintopolut ja myös aikuisopiskelijoiden näyttömuotoisen koulutuksen opintopolut. Toimialalla aikuiskoulutustoiminta on vahvasti yhteistyössä nuorten perustutkintokoulutukseen, joten sen kehittäminen yhteistyössä on myös tulevaisuudessa tärkeää. Sedun kulttuurin osalta Jurvan kiinteistössä tapahtuva toiminta toteutuu samoissa tiloissa Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintojen kanssa Sedu maaseutu Sedu maaseutu toimialan toiminnan riskinä on toiminta-alueen maa- ja metsätilojen väheneminen ja muutokset metsäomistuksessa. Maaseudun elinvoimaisuudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös elintarviketuotannon mahdollisuuksiin. Maa- ja metsätaloudessa toimivien osuus väestöstä on pieni. Kalliit investoinnit, koneiden ja laitteiden hankinnat ja toisaalta opetusryhmien pieni koko vaikuttavat metsä- ja opetusmaatilan kannattavuuteen ja edellyttävät toimintojen tehostamistarvetta. Asuntolatoiminnan haasteet ja erityisopiskelijoiden suuri määrä edellyttävät tehostettua opiskelijahuoltotoimintaa. Maaseutu toimialan vetovoima ei ole hyvä ja sen parantaminen vaatii tehostamistoimenpiteitä alan tiedottamisessa. Sedu maaseutu toimiala toimii samoissa kiinteistöissä Seamk:n kanssa. Seamk:ssa tapahtuvat mahdolliset muutokset vaikuttavat tulevaisuudessa myös Sedu maaseudun toimintaan ja kannattavuuteen. Toimialalla on vahva yhteistyöverkosto, johon kuuluvat muut alat oppilaitokset, alan neuvontajärjestöt (ProAgria, Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistykset jne.), eri järjestöt (MTK, Koneyrittäjäliitto jne.) ja alan tutkimuslaitokset (MTT, Metla jne.). Tätä yhteistyötä toteutetaan yhdessä Seamkin kanssa. 21