EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 LOPULLINEN A6-0398/ * MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston suositukseksi vammojen ehkäisystä ja turvallisuuden edistämisestä (KOM(2006)0329 C6-0238/ /0106(CNS)) Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Esittelijä: Kathy Sinnott RR\ doc PE v02-00

2 PR_CNS_art51am Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistukset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt. PE v /26 RR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI 5 PERUSTELUT LAUSUNTO NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNALTA ASIAN KÄSITTELY RR\ doc 3/26 PE v02-00

4 PE v /26 RR\ doc

5 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta neuvoston suositukseksi vammojen ehkäisystä ja turvallisuuden edistämisestä (KOM(2006)0329 C6-0238/ /0106(CNS)) (Kuulemismenettely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0329) 1, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0238/2006), ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6-0398/2006), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; 5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. Komission teksti Parlamentin tarkistukset 1 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. Tarkistus 1 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) 2 a) Yli 65-vuotiaiden osuus EU:n kokonaisväestöstä on 16 prosenttia, mutta kuolemaan johtaneista vammoista heihin kohdistuu suhteettomat 40 prosenttia; ikääntyneillä on siten yli kaksinkertainen RR\ doc 5/26 PE v02-00

6 Perustelut riski joutua kuolemaan johtavaan onnettomuuteen ja pitkien luiden murtumat ovat suurin syy ikääntyneiden sairaalahoidolle. Vaikka lasten ja nuorten vammat ovat tärkeä asia, on huomattava, että Injury Statistics Portalin kuolleisuustietojen mukaan valtaosa vammautumisista sattuu ikääntyneille. Tarkistus 2 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a) Biologiset erot, ympäristö, informaation saatavuus ja sosioekonomiset olosuhteet vaikuttavat kansanterveyteen. Tarkistus 3 Johdanto-osan 5 b kappale (uusi) (5 b) Sukupuolinäkökulma olisi otettava mukaan kaikilla alueilla, myös terveydenhoitopolitiikassa. Olisi toteutettava toimia sukupuoleen perustuvien kvantitatiivisten tutkimusten tekemiseksi ja resurssien myöntämiseksi soveltaen sukupuolen huomioon ottavaa budjetointia. Tarkistus 4 Johdanto-osan 5 c kappale (uusi) (5 c) Kotiväkivalta on tärkein kuolinsyy ja vammautumisen syy vuotiaiden naisten keskuudessa. Tarkistus 5 Johdanto-osan 6 kappale (6) Vammautumisriski jakautuu epätasaisesti jäsenvaltioittain ja sosiaaliryhmittäin. Jäsenvaltiossa, jossa vammautumisaste on korkein, riski kuolla vammoihin on (6) Vammautumisriski jakautuu epätasaisesti jäsenvaltioittain ja vaihtelee ympäristöllisten, työelämään liittyvien ja sosiaalisten olosuhteiden, iän ja PE v /26 RR\ doc

7 viisinkertainen verrattuna jäsenvaltioon, jossa aste on alhaisin. sukupuolen mukaan. Jäsenvaltiossa, jossa vammautumisaste on korkein, riski kuolla vammoihin on viisinkertainen verrattuna jäsenvaltioon, jossa aste on alhaisin. Perustelut On tärkeää mainita, että riskitekijät määräytyvät objektiivisten olosuhteiden, kuten ihmisten ympäristön (esim. koti- tai työympäristö) mukaan ja vaarassa olevien henkilöiden henkilökohtaisten olosuhteiden mukaan (ikä, sukupuoli jne.). Tarkistus 6 Johdanto-osan 7 kappale (7) Toisin kuin monia muita sairauksien tai ennenaikaisen kuoleman syitä vammoja voidaan torjua tekemällä elinympäristömme sekä käyttämämme tuotteet ja palvelut turvallisemmiksi. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvien tiettyjen toimenpiteiden tehokkuudesta on runsaasti näyttöä, mutta ne eivät silti ole laajalti käytössä kaikkialla yhteisössä. (7) Toisin kuin monia muita sairauksien tai ennenaikaisen kuoleman syitä vammoja voidaan torjua tekemällä elinympäristömme sekä käyttämämme tuotteet ja palvelut turvallisemmiksi valistamalla kansalaisia "riskikäyttäytymisen" seurauksista. Myös omaksumalla laajempi kansanterveyden lähestymistapa voidaan huomattavasti supistaa vammojen ja väkivallan uhrien lukumäärää. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvien tiettyjen toimenpiteiden tehokkuudesta on runsaasti näyttöä, mutta ne eivät silti ole laajalti käytössä kaikkialla yhteisössä. Perustelu Monet onnettomuudet ja vammat voitaisiin välttää valistamalla kansalaisia paremmin ja muuttamalla nk. riskikäyttäytymistä: esim. alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajaminen jne. Tarkistus 7 Johdanto-osan 8 kappale (8) Useimmat tällaisista toimenpiteistä ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi, koska terveydenhuoltojärjestelmille ennaltaehkäisystä koituvat edut ovat usein moninkertaisesti suuremmat kuin toiminnan kustannukset. (8) Useimmat tällaisista toimenpiteistä ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi pyrittäessä säilyttämään ihmisten loukkaamattomuutta ja elämää, koska sekä yksityiselle että julkiselle sektorille ja etenkin terveydenhuoltojärjestelmille ennaltaehkäisystä koituvat edut ovat usein moninkertaisesti suuremmat kuin toiminnan kustannukset. Ei saa aliarvioida terveydenhoidon kustannusten ja RR\ doc 7/26 PE v02-00

8 Perustelut taloudellisten kustannusten ulkopuolisia inhimillisiä kustannuksia ja yhteiskunnan tosiasiassa maksamia kustannuksia, sillä taloudelliset kustannukset ja terveydenhoidon kustannukset eivät kata uhrien perheille ja sosiaalisille tukiverkostoille sekä yhteisöille, työpaikoille ja kouluille aiheutuvia kustannuksia. Yksityishenkilöt, uhrit ja sosiaalinen tuki on asetettava painopisteeksi. Etuja koituu terveydenhuoltojärjestelmien lisäksi myös yksityiselle ja julkiselle sektorille. Tarkistus 8 Johdanto-osan 9 kappale (9) Vaikka monissa turvallisuuskysymyksissä, kuten liikenteen ja työpaikkojen turvallisuudessa, on saavutettu merkittävää edistystä, on edelleen aloja, joilla tilanne ei ole yhtä hyvä, kuten kotona, vapaa-aikana ja urheilun yhteydessä tapahtuvat onnettomuudet sekä lapsiin ja vanhuksiin kohdistuva ennaltaehkäisevä toiminta. (9) Vaikka monissa turvallisuuskysymyksissä, kuten liikenteen ja työpaikkojen turvallisuudessa, on saavutettu merkittävää edistystä, on edelleen aloja, joilla tilanne ei ole yhtä hyvä, kuten kotona, vapaa-aikana ja urheilun yhteydessä tapahtuvat onnettomuudet sekä lapsiin, naisiin ja vanhuksiin kohdistuva ennaltaehkäisevä toiminta. Tarkistus 9 Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) Perustelu (9 a) Viimeaikaisista tutkimuksista huolimatta perheväkivallan aiheuttamia vammoja aliarvioidaan edelleen sekä aiheutuneen fyysisen ja psyykkisen vahingon kannalta että siltä kannalta, miten suuri taloudellinen taakka tästä aiheutuu terveys- ja sosiaalijärjestelmille. Yhdistyneessä kuningaskunnassa äskettäin tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että perheväkivallan vuotuiset kustannukset ovat 23 miljardia puntaa ja vammoista aiheutuvat välittömät kustannukset terveydenhoitojärjestelmälle sekä taloudelliset menetykset yli neljä miljardia puntaa. PE v /26 RR\ doc

9 Tarkistus 10 Johdanto-osan 9 b kappale (uusi) (9 b) Olisi kiinnitettävä huomiota korrelaatioon alkoholin ja huumausaineiden saatavuuden ja kulutuksen sekä väkivallasta ja onnettomuuksista, erityisesti liikenneonnettomuuksista, aiheutuvien vammojen välillä. Tarkistus 11 Johdanto-osan 10 kappale Vaikuttaakin siltä, että on tarpeen luoda vammautumisten seuranta- ja raportointijärjestelmä, jotta voitaisiin varmistaa sellainen jäsenvaltioiden koordinoitu toiminta, jolla kehitetään ja luodaan kansallisia toimintalinjoja vammojen ehkäisemiseksi sekä parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi. Tällainen järjestelmä luodaan Euroopan parlamentin ja neuvoston 23 päivänä syyskuuta 2002 yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman ( ) hyväksymisestä tekemän päätöksen N:o 1786/2002/EY sekä toimintaohjelman työtä mahdollisesti jatkavien ohjelmien nojalla, ja se pohjautuu kansallisiin vammojen seuranta- ja raportointijärjestelmiin, joita on määrä kehittää johdonmukaisesti ja yhtenäisesti. Vaikuttaakin siltä, että on tarpeen luoda vammautumisten seuranta- ja raportointijärjestelmä, jotta voitaisiin varmistaa sellainen jäsenvaltioiden koordinoitu toiminta, jolla kehitetään ja luodaan kansallisia toimintalinjoja vammojen ehkäisemiseksi ja turvallisuuden edistämiseksi sekä parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi. Tällainen järjestelmä pohjautuu kansallisiin vammojen seuranta- ja raportointijärjestelmiin, joita on määrä kehittää johdonmukaisesti ja yhtenäisesti Perustelut Poisto on tehty siksi, että seurantajärjestelmien rahoituksen on oltava riippumatonta, sillä kyseessä on pysyvä rakenne, jota ei voida rahoittaa ajallisesti rajoitetusta ohjelmasta. Tarkistus 12 Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a) Vammojen seurantajärjestelmään olisi sisällyttävä nykyiset vammoja koskevat ohjelmat ja vammatietokannat sekä verkostot, joita komissio on jo rahoittanut RR\ doc 9/26 PE v02-00

10 Perustelut laajasti. Tämä toimenpide on ehdottoman välttämätön synergian saavuttamiseksi ja kustannusten supistamiseksi käyttäen jo toiminnassa olevia mekanismeja. Komission rahoitusta on jo osoitettu vammoja koskevien ohjelmien ja vammatietokantojen sekä verkostojen luomiseen ja toteuttamiseen. Synergiaa ja mahdollisimman hyvä kustannustehokkuus saavutetaan ainoastaan, jos ne sisällytetään vammojen seurantajärjestelmän kehittämiseen. Tarkistus 13 Johdanto-osan 10 b kappale (uusi) Perustelut (10 b) Jos nykyiset vammojen seuranta- ja tarkkailujärjestelmät osoittautuvat joillekin jäsenvaltioille liian kalliiksi, on käytettävä vaihtoehtoista järjestelmää, esimerkiksi sellaista, joka perustuu helpommin saatavana olevaan sairaalatilastoihin pohjautuvaan vähimmäisdataan. On selvää, että jos kaikki jäsenvaltiot eivät voi tukea jo vakiintuneita järjestelmiä rahallisesti, vammoja koskevien tietojen keräämiseen on käytettävä muita tapoja. Tarkistus 14 Johdanto-osan 10 c kappale (uusi) (10 c) Sen varmistamiseksi, että "parhailla toimintatavoilla" todellakin palvellaan jokaisen yksittäisen valtion tarpeita ja kapasiteettia, on tuettava instituutioiden ja inhimillisten voimavarojen kehittämistä erityisesti niissä maissa, joissa ehkäistävissä olevien vammojen osuus on suurin. Tarkistus 15 Johdanto-osan 11 kappale (11) Jotta yhteisön kansanterveysohjelman resursseja voitaisiin virtaviivaistaa ja (11) Jotta vammojen ehkäiseminen voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, on PE v /26 RR\ doc

11 vammojen ehkäiseminen voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, on nimetty seuraavat seitsemän painopistealaa: lasten ja nuorten turvallisuus, vanhusten turvallisuus, riskialttiiden tienkäyttäjien turvallisuus, urheiluvammojen ehkäisy, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamien vammojen ehkäisy, tarkoituksellisen itsensä vahingoittamisen ehkäisy ja väkivallan ehkäisy. Nämä painopistealueet on määritelty ottaen huomioon vammojen yhteiskunnallinen vaikutus niiden määrän ja vakavuuden osalta, torjuntatoimien tehokkuutta koskeva näyttö sekä toimien onnistuneen toteuttamisen mahdollisuudet jäsenvaltioissa, nimetty seuraavat kahdeksan painopistealaa: lasten ja nuorten turvallisuus, vanhusten turvallisuus, erityisesti riskialttiiden tienkäyttäjien turvallisuus, vammojen ehkäisy ja turvallisuus työpaikalla, urheiluvammojen ja vapaa-ajalla aiheutuvien vammojen ehkäisy, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamien vammojen ehkäisy, tarkoituksellisen itsensä vahingoittamisen ehkäisy ja väkivallan, erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan, ehkäisy. Nämä painopistealueet on määritelty ottaen huomioon vammojen yhteiskunnallinen vaikutus niiden määrän ja vakavuuden osalta, torjuntatoimien tehokkuutta koskeva näyttö sekä toimien onnistuneen toteuttamisen mahdollisuudet jäsenvaltioissa, Perustelut Poisto on tehty siksi, että seurantajärjestelmien rahoituksen on oltava riippumatonta, sillä kyseessä on pysyvä rakenne, jota ei voida rahoittaa ajallisesti rajoitetusta ohjelmasta. Vaikkakin erityistä huomiota on kiinnitettävä riskialttiisiin tienkäyttäjiin, kuten polkupyöräilijöihin ja jalankulkijoihin, vammautumisriski uhkaa kaikkia tienkäyttäjiä. Vapaaajan vietossa aiheutuvien vammojen estämistä ja työpaikkojen turvallisuutta koskevaan painopistealaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tarkistus 16 Suositus jäsenvaltioille, 1 kohta (1) perustettava kansallinen vammojen seuranta- ja raportointijärjestelmä, jolla tuotetaan vertailukelpoista tietoa, seurataan vammautumisriskien kehitystä ja ehkäisytoimenpiteiden vaikutusta ajan myötä sekä arvioidaan, ovatko lisäaloitteet tarpeen tuotteiden ja palveluiden turvallisuuden osalta; (1) perustettava kansallinen vammojen seuranta- ja raportointijärjestelmä, jonka avulla saadaan tietoja muista asiaa koskevista tietokannoista, jolla tuotetaan vertailukelpoista tietoa ja eritellään tiedot sukupuolen ja iän mukaan, seurataan vammautumisriskien kehitystä keskittymällä vammoja määrittäviin tekijöihin, seurataan ehkäisytoimenpiteiden vaikutusta ajan myötä sekä arvioidaan, ovatko lisäaloitteet tarpeen yhtäältä tuotteiden ja palveluiden turvallisuuden osalta ja toisaalta kansalaisille suunnattavan valistuksen osalta kiinnittäen erityistä huomiota RR\ doc 11/26 PE v02-00

12 Perustelu riskialttiisiin ryhmiin, kuten nuoriin; (1 a) kehitettävä monialaista yhteistyötä, johon sisältyy ja jossa vahvistetaan kumppanuuksia paikalliselta, kansalliselta ja kansainväliseltä tasolta ja joka tarjoaa koordinaatiota ja integroituja vastauksia vammoihin ja turvattomuuteen. Tilastotietoja kerättäessä olisi tärkeää ottaa huomioon sukupuolinäkökulma, jotta voitaisiin selvittää, minkälaisia onnettomuuksia sattuu eniten miehille ja minkälaisia naisille, samoin kuin mahdollisuus iän perusteella tehtävään analyysiin. Jos mahdollista, erityistietoa voitaisiin myös kerätä yhdistämällä tietoa eri lähteistä. Lisäksi vammojen ennustettavuuden parantamiseksi on elintärkeää tutkia jokainen tapaus yksitellen erittelemällä tiedot erityisiä määrittäviä tekijöitä käyttäen. Tämä muodostaisi todellisen perustan tehokkaiden toimintatapojen kehittämiselle ja turvallisuuden edistämiselle. Lisäaloitteet eivät saisi keskittyä pelkästään tuotteiden ja palvelujen turvallisuuteen. Tarkistus 17 Suositus jäsenvaltioille, 2 kohta (2) laadittava onnettomuuksien ja vammojen ehkäisemistä koskevat kansalliset suunnitelmat, joilla käynnistetään hallinnonalojen välinen yhteistyö ja lisätään kampanjatoiminnan rahoitusmahdollisuuksia, edistetään turvallisuutta ja pannaan tällaiset kansalliset suunnitelmat täytäntöön siten, että erityishuomiota kiinnitetään lapsiin, vanhuksiin, riskialttiisiin tienkäyttäjiin sekä toisaalta urheiluvammoihin, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamiin vammoihin, väkivaltaan ja itsensä vahingoittamiseen; (2) laadittava onnettomuuksien ja vammojen ehkäisemistä koskevat kansalliset suunnitelmat, joilla käynnistetään hallinnonalojen välinen yhteistyö samoin kuin yhteistyö sidosryhmien kanssa, lisätään kampanjatoiminnan rahoitusmahdollisuuksia, asetetaan kannustimia turvallisuuden edistämiseksi ja pannaan tällaiset kansalliset suunnitelmat täytäntöön siten, että erityishuomiota kiinnitetään korkean riskin ryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin, vammaisiin, naisiin ja tienkäyttäjiin, sekä toisaalta urheiluvammoihin ja vapaa-ajalla aiheutuviin vammoihin, naisten sukupuolielinten silpomisesta aiheutuneisiin vammoihin, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamiin vammoihin, väkivaltaan, etenkin naisiin ja lapsiin kohdistuvaan perheväkivaltaan, ja itsensä vahingoittamiseen; PE v /26 RR\ doc

13 Perustelu Hallinnonalojen välisen yhteistyön lisäksi on tarkasteltava vertikaalista yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Ottaen huomioon perheväkivallasta aiheutuvien vammojen korkea määrä ja tietäen, että se koskee pääasiassa naisia, on mainittava se prioriteettien joukossa, mikä koskee myös nuoria maahanmuuttajanaisia ja sukupuolielinten silpomista. Tarkistus 18 Suositus jäsenvaltioille, 2 a kohta (uusi) Perustelu (2 a) toteutettava tieteellisiä tutkimuksia erityisesti itsensä vahingoittamisesta ja riskikäyttäytymisestä; Yleisesti ottaen on tärkeää selvittää, miksi vammoja sattuu ja miten ne sattuvat. Erityisesti tutkimuksia tarvitaan itsensä vahingoittamisesta. Eräät vammat katsotaan virheellisesti itsensä vahingoittamiseksi, kun taas toisia vammoja ei tunnisteta itsensä vahingoittamiseksi, vaikka ne sitä ovat. Myös riskikäyttäytymisestä tarvitaan lisätutkimuksia, sillä se on hallitseva vammoja määrittävä tekijä. Tarkistus 19 Suositus jäsenvaltioille, 2 b kohta (uusi) (2 b) Erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisiin tekijöihin, jotka aiheuttavat vammoja ja turvattomuutta: suurin ero vammojen määrässä, kuolleisuudessa ja sairastuvuudessa on köyhimpien ja vauraampien valtioiden välillä ja sosiaaliryhmien välillä valtioiden sisällä. Kuilu on kasvamassa muun muassa seuraavista syistä: lisääntynyt tieliikenne, tuloilla mitatun eriarvoisuuden kasvu, korkeampi työttömyys, heikentyvä sosiaalinen tuki, markkinoiden vapauttaminen ja alkoholin suurempi saatavuus sekä heikot säädös- ja lainvalvontamekanismit. Työttömillä, etnisillä vähemmistöryhmillä, siirtotyöläisillä, pakolaisilla ja vammaisilla sekä kodittomilla riski on erityisen suuri; RR\ doc 13/26 PE v02-00

14 Tarkistus 20 Suositus jäsenvaltioille, 2 c kohta (uusi) Perustelut (2 c) toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vammojen ehkäisemistä koskevat "hyvien toimintatapojen" tietokannat perustuvat asianmukaisiin tietoihin, joissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, ja että niiden tukena on tutkimusta, joka osoittaa erityiset sosiaaliset, taloudelliset, infrastruktuuriin liittyvät ja kulttuurilliset olosuhteet, joiden puitteissa toimia voidaan toteuttaa menestyksellisesti; Se mikä toimii hyvin yhdessä maassa vammojen ehkäisemisessä ei välttämättä toimi kunnolla muissa maissa. Olisi saatava lisää selvyyttä niistä sosiaalisista, poliittisista, kulttuurillisista ja infrastruktuuriin liittyvistä olosuhteista, jotka määrittävät toimintatapojen tehokkuuden, hallitusten painopisteet, väestön vastaanottokyvyn ja valtioiden talouksien kapasiteetin. Tarkistus 21 Suositus jäsenvaltioille, 3 kohta (3) varmistettava, että vammojen ehkäisy ja turvallisuuden edistäminen otetaan järjestelmällisesti mukaan terveydenhuoltoalan ammatilliseen koulutukseen, jotta terveydenhuollon työntekijät voivat toimia pätevinä neuvonantajina potilaisiinsa, asiakkaisiinsa ja kansalaisiin nähden. (3) varmistettava, että vammojen ehkäisy ja turvallisuuden edistäminen otetaan järjestelmällisesti mukaan parantamalla terveydenhuoltoalan koulutusta ja ammatillista koulutusta, jotta terveydenhuollon ja muiden alojen työntekijät voivat toimia pätevinä neuvonantajina potilaisiinsa, asiakkaisiinsa ja kansalaisiin nähden, ja lisättävä kansalaisten valistamista syistä ja seurauksista korostamalla sekä yksilöiden että yhteiskunnan vastuuta vammojen ehkäisemisessä ja turvallisuuden edistämisessä. Perustelu Turvallisuuden edistämistä ei voida rajata terveydenhuollon työntekijöiden kouluttamiseen. Turvallisuuden edistämistä selvennetään mainitsemalla kansalaisten valistamisen lisääminen. Lisäksi painotetaan, kuinka tärkeää on, että jokainen koettaa välttää onnettomuuksia ja auttaa muita ihmisiä. PE v /26 RR\ doc

15 Tarkistus 22 Suositus jäsenvaltioille, 3 a kohta (uusi) Perustelut (3 a) varmistettava, että vakuutusyhtiöt, joilla on käytettävissään vammoja koskevat tiedot, ovat mukana vammojen seurantaprosessissa ja tarjoavat merkityksellisiä tietoja jäsenvaltioille, jotta niitä voidaan auttaa määrittelemään mekanismit ja paikat, joissa onnettomuuksia useimmin tapahtuu ja käyttämään niitä tietoja ehkäisemisen tehostamiseen. On selvää, että vakuutusyhtiöillä on tietoja vammoista ja että ne voisivat auttaa jäsenvaltioita määrittämään paremmin, mihin varoja olisi investoitava onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tarkistus 23 Suositus komissiolle, 1 kohta (1) tukemaan yhteisön laajuisen vammojen seurantajärjestelmän perustamista ja asettamaan sen etusijalle sekä yhteisön kansanterveysohjelman että sitä seuraavien ohjelmien puitteissa, jotta ne vammautumistiedot, joita jäsenvaltiot omien vammojen seurantajärjestelmiensä pohjalta toimittavat, voidaan kerätä ja jotta tietokantaan sisältyvät tiedot voidaan asettaa helposti kaikkien sidosryhmien saataville; (1) tukemaan yhteisön laajuisen vammojen seurantajärjestelmän perustamista ja asettamaan sen etusijalle, jotta ne vammautumistiedot, joita jäsenvaltiot omien vammojen seurantajärjestelmiensä pohjalta toimittavat, voidaan kerätä ja jotta tietokantaan sisältyvät tiedot voidaan asettaa helposti kaikkien sidosryhmien saataville; Perustelut Poisto on tehty siksi, että seurantajärjestelmien rahoituksen on oltava riippumatonta, sillä kyseessä on pysyvä rakenne, jota ei voida rahoittaa ajallisesti rajoitetusta ohjelmasta. Tarkistus 24 Suositus komissiolle, 1 a kohta (uusi) (1 a) annettava lainsäädäntöaloite yhteisön laajuisen vammojen seurantajärjestelmän perustamisesta hyviä toimintatapoja koskevien tietojen jakamiseksi ja 1 kohdassa tarkoitetun tiedon toimittamiseksi Euroopan parlamentille ja RR\ doc 15/26 PE v02-00

16 Perustelut neuvostolle perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti, mukaan luettuna tarkat yksityiskohdat rahoitusvaikutuksista; Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan terveysraportin 2005 mukaan sairastavuusvakioituina elinvuosina (Disability Adjusted Life-Years, DALY) suurimmat syyt sairastavuuteen WHO:n Euroopan alueella ovat ulkoisia vammautumisesta ja myrkytyksestä (14 prosenttia) johtuvia syitä; asiaan olisi siten kiinnitettävä erityistä huomiota ja osoitettava erityisiä määrärahoja. Tarkistus 25 Suositus komissiolle, 2 kohta (2) perustamaan yhteisön laajuisen järjestelyn, jolla vaihdetaan tietoa hyvistä toimintatavoista, ja levittämään tällaista tietoa relevanteille sidosryhmille; Poistetaan. Perustelut (2) kohdan sisältö on jo katettu (1) ja (1 a) (uusi) kohdissa. Tarkistus 26 Suositus komissiolle, 3 a kohta (uusi) (3 a) tukemaan koheesio- ja rakennerahastojen avulle toimia, jotka kattavat vammojen ehkäisemisen ja paremman ja turvallisemman infrastruktuurin; Tarkistus 27 Suositus komissiolle, 4 kohta (4) tukemaan hyviä toimintatapoja ja politiikan suuntaviivoja, jotka liittyvät nimettyihin seitsemään painopistealaan, käyttäen yhteisön kansanterveysohjelman ja sitä seuraavien ohjelmien sekä kuluttajapolitiikkaa tukevien yhteisön toimien rahoitusta koskevien yleisten puitteiden ja tutkimuksen puiteohjelman (4) kehittämään hyviä toimintatapoja ja politiikan suuntaviivoja, jotka liittyvät nimettyihin kahdeksaan painopistealaan; varmistamaan, että kaikissa tulevissa vammautumisen estämistä ja turvallisuuden edistämistä koskevissa ohjelmissa otetaan huomioon terveydelliset eriarvoisuudet, ja pitämään mielessä, että sosiaalisen tuen heikko saatavuus, heikko PE v /26 RR\ doc

17 tarjoamia voimavaroja; yhteisöllinen yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen syrjäytyminen heikentävät ihmisten kykyä kestää sosiaalisia konflikteja turvautumatta väkivaltaan, mukaan luettuna itsensä vahingoittaminen; Perustelut Poisto on tehty siksi, että seurantajärjestelmien rahoituksen on oltava riippumatonta, sillä kyseessä on pysyvä rakenne, jota ei voida rahoittaa ajallisesti rajoitetusta ohjelmasta. Tarkistus 28 Suositus komissiolle, 5 kohta (5) laatimaan arviointikertomuksen neljä vuotta tämän suosituksen antamisen jälkeen, jotta voidaan selvittää, toimivatko ehdotetut toimenpiteet tehokkaasti, sekä arvioida lisätoimien tarvetta. (5) laatimaan arviointikertomuksen neljä vuotta tämän suosituksen antamisen jälkeen, jotta voidaan selvittää, toimivatko ehdotetut toimenpiteet tehokkaasti, arvioida lisätoimien tarvetta sekä suorittaa nykyisten ja tulevien toimien ja tekojen sukupuolivaikutusten arviointi. Perustelu Suositusehdotus ja komission tiedonanto eivät sisällä viittausta mihinkään aiempaan sukupuolivaikutusten arviointiin eivätkä aikomusta toteuttaa sellaista tulevaisuudessa. Tilanteen muuttamiseksi on välttämätöntä tehdä sukupuolivaikutusten arviointi pakolliseksi osaksi kertomusta. RR\ doc 17/26 PE v02-00

18 PERUSTELUT Euroopan unionissa kuolee joka vuosi noin kansalaista onnettomuuksissa tai väkivallasta aiheutuviin vammoihin. Tämä merkitsee yli 600:aa kuolemantapausta vammojen vuoksi päivittäin. Vammat myös lisäävät sosiaalista ja taloudellista taakkaa, sillä niiden takia noin seitsemän miljoonaa ihmistä joutuu sairaalaan ja 65 miljoonaa saa lääketieteellistä hoitoa joka vuosi. Näiden taakkojen vähentämiseksi esittelijä korostaa tietojen keräämisen ja tietojen laadun samoin kuin turvallisuuden edistämisen merkitystä sekä sitä, kuinka tärkeää on lisätä tietoisuutta vammojen ehkäisystä koituvien kustannusten vähenemisestä. Lisäksi esittelijä pyrkii selventämään painopistealoja ja korostamaan tarvetta alojen väliseen yhteistyöhön ja sidosryhmien mukaan ottamiseen. Tarkistuksilla pyritään korkealaatuisen tiedon tarjoamiseen samoin kuin tiedonkeruun merkityksen huomioon ottamiseen, mitä ehdotuksessa neuvoston suositukseksikin painotetaan. Kvantitatiivisen tiedon keräämisellä on taipumus piilottaa "vammoja määrittävät tekijät". Tämän vuoksi on tärkeää selvittää, miksi vammoja sattuu ja miten ne sattuvat. Esimerkiksi auto-onnettomuuksista aiheutuvat vammat luokitellaan vain yhteen tilastolliseen kategoriaan, mutta se kategoria ei paljasta niitä monia vammoja määrittäviä tekijöitä, jotka todellisuudessa vaikuttavat onnettomuuksiin, kuten seuraavia: 1) fyysinen kapasiteetti, 2) kokemuksen puute, 3) huumaavien aineiden (etenkin alkoholin) vaikutus, 4) keskittymisen puute, 5) erot elintavoissa (esimerkiksi sosiaaliset yhteydet, kulttuuri), 6) riskikäyttäytyminen (erityisesti nuorten keskuudessa ja sukupuolesta riippuen), 7) asiaan liittyvät tekijät (sää, kaupunkiympäristö/elinympäristö, infrastruktuuri, tuotteet ja palvelut). Vammojen ennustettavuuden parantamiseksi on elintärkeää tutkia jokainen vakava tai kuolemaan johtanut tapaus yksitellen erittelemällä tiedot käyttäen erityisiä määrittäviä tekijöitä, kuten edellä mainittuja. Tämä muodostaisi todellisen perustan tehokkaiden toimintatapojen kehittämiselle ja turvallisuuden edistämiselle. Erityistietoa voitaisiin myös kerätä yhdistämällä tietoa eri lähteistä, kuten Eurostatista tai vakuutusyhtiöiltä. Jälkimmäisillä voi olla käytössään täsmällisempiä tietoja vammojen syistä. Ehdotuksessa neuvoston asetukseksi keskitytään pääasiassa tietojen keräämiseen vammoista seurantajärjestelmän kautta. Raportissa ei kuitenkaan puhuta paljoakaan turvallisuuden edistämisestä, vaikka sitä painotetaan otsikossa. Koko asiakirjassa se mainitaan vain kaksi kertaa, eikä sitä määritellä selvästi. Sille pitää antaa enemmän painoarvoa, etenkin mitä tulee kansalaisten valistamisen lisäämiseen. Tarvitaan tietoisuuden ja kasvatuksen/koulutuksen lisäämistä muissakin ryhmissä kuin vain terveydenhuollon työntekijöiden joukossa. Viime kädessä emme saa unohtaa, että ihmiselämä on hauras ja vammoja tulee kuitenkin aina sattumaan. Ihmisten täytyy tajuta entistä paremmin, että he eivät voi leikkiä elämällä, minkä monet tuntuvat unohtaneet nykyisin. Tämän vuoksi on lisättävä valistustyötä ja koulutusta etenkin korkean riskin ryhmille. PE v /26 RR\ doc

19 Tieteellinen tutkimus osoittaa, että toimet vammojen ehkäisemiseksi auttavat vähentämään kustannuksia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla kannustimet, kuten tuet ja/tai palkinnot, myötävaikuttaisivat osaltaan turvatoimien ja -välineiden parantamiseen. Tietyistä neuvoston suosituksessa tarkoitetuista painopistealoista (lasten ja nuorten turvallisuus, vanhusten turvallisuus, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamien vammojen ehkäisy ja väkivallan ehkäisy) voidaan olla yhtä mieltä, mutta muitakin painopistealoja on selvennettävä. Vaikkakin erityistä huomiota on kiinnitettävä riskialttiisiin tienkäyttäjiin, kuten polkupyöräilijöihin ja jalankulkijoihin, vammautumisriski uhkaa kaikkia tienkäyttäjiä, ja tämä olisi tuotava esille. Itsensä vahingoittamista koskevia tutkimuksia tarvitaan. Eräät vammat katsotaan virheellisesti itsensä vahingoittamiseksi, kun taas toisia vammoja ei tunnisteta itsensä vahingoittamiseksi, vaikka ne sitä ovat. Urheiluvammat muodostavat ilman muuta suuren osan vakavista onnettomuuksista huolimatta siitä, että urheillaan valmentajien ohjauksessa. Ehdotukseen ei kuitenkaan sisälly vapaa-ajan harrastuksia, joita ei valvota tai joihin osallistutaan harvoin tai spontaanisti (kuten rullalautailu). Näin ollen tätä painopistealaa on laajennettu siten, että siihen kuuluu myös vapaa-ajan vietossa tai urheillessa aiheutuvien vammojen ehkäiseminen. Nykyisessä ehdotuksessa tarkastellaan vain hallinnonalojen välistä yhteistyötä, mutta lisäksi olisi käsiteltävä vertikaalista yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Näin ollen tarvitaan suunnitelmallista yhteistyötä vammojen ehkäisemisen alalla toimivien kansalaisjärjestöjen (joista mainittakoon etenkin Maailman terveysjärjestön Euroopan osasto) kanssa. Lisäksi vammojen ehkäisyyn liittyy merkittäviä sosiaalisia ja moraalisia näkökohtia siinä mielessä, että painotetaan yksilön vastuuta auttaa muita paikallisyhteisön sisällä, erityisesti niitä, jotka ovat altteimpia vammoille (lapset, nuoret, raskaana olevat naiset, vanhukset ja vammaiset). Tämän vuoksi yhteydenpito yhteisöihin on olennaisen tärkeää vammojen vähentämisessä. On tärkeää mainita, että vammautumisen riskitekijät määritellään objektiivisin edellytyksin. On harkittava esimerkiksi sosioekonomisia olosuhteita ja sukupuolinäkökohtaa. Lisäksi on otettava huomioon perheväkivalta ja korrelaatio alkoholin ja huumeiden käytön sekä vammojen yleisyyden välillä. RR\ doc 19/26 PE v02-00

20 (CNS) NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston suositukseksi vammojen ehkäisystä ja turvallisuuden edistämisestä (KOM(2006)0329 C6-0238/ /0106(CNS)) Valmistelija: Maria Carlshamre TARKISTUKSET Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset: Komission teksti 1 Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 7 kappale (7) Toisin kuin monia muita sairauksien tai ennenaikaisen kuoleman syitä vammoja voidaan torjua tekemällä elinympäristömme sekä käyttämämme tuotteet ja palvelut turvallisemmiksi. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvien tiettyjen toimenpiteiden tehokkuudesta on runsaasti näyttöä, mutta ne eivät silti ole laajalti käytössä kaikkialla yhteisössä. (7) Toisin kuin monia muita sairauksien tai ennenaikaisen kuoleman syitä vammoja voidaan torjua tekemällä elinympäristömme sekä käyttämämme tuotteet ja palvelut turvallisemmiksi valistamalla kansalaisia "riskikäyttäytymisen" seurauksista. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvien tiettyjen toimenpiteiden tehokkuudesta on runsaasti näyttöä, mutta ne eivät silti ole laajalti käytössä kaikkialla yhteisössä. 1 EUVL C..., , s.... PE v /26 RR\ doc

21 Perustelu Monet onnettomuudet ja vammat voitaisiin välttää valistamalla kansalaisia paremmin ja muuttamalla nk. riskikäyttäytymistä: esim. alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajaminen jne. Tarkistus 2 Johdanto-osan 9 kappale (9) Vaikka monissa turvallisuuskysymyksissä, kuten liikenteen ja työpaikkojen turvallisuudessa, on saavutettu merkittävää edistystä, on edelleen aloja, joilla tilanne ei ole yhtä hyvä, kuten kotona, vapaa-aikana ja urheilun yhteydessä tapahtuvat onnettomuudet sekä lapsiin ja vanhuksiin kohdistuva ennaltaehkäisevä toiminta. (9) Vaikka monissa turvallisuuskysymyksissä, kuten liikenteen ja työpaikkojen turvallisuudessa, on saavutettu merkittävää edistystä, on edelleen aloja, joilla tilanne ei ole yhtä hyvä, kuten kotona, vapaa-aikana ja urheilun yhteydessä tapahtuvat onnettomuudet sekä lapsiin, naisiin ja vanhuksiin kohdistuva ennaltaehkäisevä toiminta. Tarkistus 3 Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) Perustelu (9 a) Viimeaikaisista tutkimuksista huolimatta perheväkivallan aiheuttamia vammoja aliarvioidaan edelleen sekä aiheutuneen fyysisen ja psyykkisen vahingon kannalta että siltä kannalta, miten suuri taloudellinen taakka tästä aiheutuu terveys- ja sosiaalijärjestelmille. Yhdistyneessä kuningaskunnassa äskettäin tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että perheväkivallan vuotuiset kustannukset ovat 23 miljardia puntaa ja vammoista aiheutuvat välittömät kustannukset terveydenhoitojärjestelmälle sekä taloudelliset menetykset yli neljä miljardia puntaa. Tarkistus 4 Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) (9 a) Olisi kiinnitettävä huomiota korrelaatioon alkoholin ja huumausaineiden saatavuuden ja kulutuksen sekä väkivallasta ja onnettomuuksista, erityisesti RR\ doc 21/26 PE v02-00

22 liikenneonnettomuuksista, aiheutuvien vammojen välillä. Tarkistus 5 Johdanto-osan 11 kappale (11) Jotta yhteisön kansanterveysohjelman resursseja voitaisiin virtaviivaistaa ja vammojen ehkäiseminen voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, on nimetty seuraavat seitsemän painopistealaa: lasten ja nuorten turvallisuus, vanhusten turvallisuus, riskialttiiden tienkäyttäjien turvallisuus, urheiluvammojen ehkäisy, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamien vammojen ehkäisy, tarkoituksellisen itsensä vahingoittamisen ehkäisy ja väkivallan ehkäisy. Nämä painopistealueet on määritelty ottaen huomioon vammojen yhteiskunnallinen vaikutus niiden määrän ja vakavuuden osalta, torjuntatoimien tehokkuutta koskeva näyttö sekä toimien onnistuneen toteuttamisen mahdollisuudet jäsenvaltioissa. (11) Jotta yhteisön kansanterveysohjelman resursseja voitaisiin virtaviivaistaa ja vammojen ehkäiseminen voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, on nimetty seuraavat seitsemän painopistealaa: lasten ja nuorten turvallisuus, vanhusten turvallisuus, riskialttiiden tienkäyttäjien turvallisuus, urheiluvammojen ehkäisy, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamien vammojen ehkäisy, tarkoituksellisen itsensä vahingoittamisen ehkäisy ja väkivallan ehkäisy, etenkin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy. Nämä painopistealueet on määritelty ottaen huomioon vammojen yhteiskunnallinen vaikutus niiden määrän ja vakavuuden osalta, torjuntatoimien tehokkuutta koskeva näyttö sekä toimien onnistuneen toteuttamisen mahdollisuudet jäsenvaltioissa. Tarkistus 6 Suositus jäsenvaltioille, 1 kohta (1) perustettava kansallinen vammojen seuranta- ja raportointijärjestelmä, jolla tuotetaan vertailukelpoista tietoa, seurataan vammautumisriskien kehitystä ja ehkäisytoimenpiteiden vaikutusta ajan myötä sekä arvioidaan, ovatko lisäaloitteet tarpeen tuotteiden ja palveluiden turvallisuuden osalta; (1) perustettava kansallinen vammojen seuranta- ja raportointijärjestelmä, jolla tuotetaan vertailukelpoista tietoa ja eritellään tiedot sukupuolen ja iän mukaan, seurataan vammautumisriskien kehitystä ja ehkäisytoimenpiteiden vaikutusta ajan myötä sekä arvioidaan, ovatko lisäaloitteet tarpeen yhtäältä tuotteiden ja palveluiden turvallisuuden osalta ja toisaalta kansalaisille suunnattavan valistuksen osalta kiinnittäen erityistä huomiota riskialttiisiin ryhmiin, kuten nuoriin; Perustelu Tilastotietoja kerättäessä olisi tärkeää ottaa huomioon sukupuolinäkökulma, jotta voitaisiin PE v /26 RR\ doc

23 selvittää, minkälaisia onnettomuuksia sattuu eniten miehille ja minkälaisia naisille, samoin kuin mahdollisuus iän perusteella tehtävään analyysiin. Tarkistus 7 Suositus jäsenvaltioille, 2 kohta (2) laadittava onnettomuuksien ja vammojen ehkäisemistä koskevat kansalliset suunnitelmat, joilla käynnistetään hallinnonalojen välinen yhteistyö ja lisätään kampanjatoiminnan rahoitusmahdollisuuksia, edistetään turvallisuutta ja pannaan tällaiset kansalliset suunnitelmat täytäntöön siten, että erityishuomiota kiinnitetään lapsiin, vanhuksiin, riskialttiisiin tienkäyttäjiin sekä toisaalta urheiluvammoihin, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamiin vammoihin, väkivaltaan ja itsensä vahingoittamiseen; (2) laadittava onnettomuuksien ja vammojen ehkäisemistä koskevat kansalliset suunnitelmat, joilla käynnistetään hallinnonalojen välinen yhteistyö ja lisätään kampanjatoiminnan rahoitusmahdollisuuksia, edistetään turvallisuutta ja pannaan tällaiset kansalliset suunnitelmat täytäntöön siten, että erityishuomiota kiinnitetään lapsiin, erityisesti nuoriin tyttöihin, vanhuksiin, vammaisiin henkilöihin, naisiin ja riskialttiisiin tienkäyttäjiin sekä toisaalta urheiluvammoihin, naisten sukupuolielinten silpomisesta aiheutuneisiin vammoihin, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamiin vammoihin, väkivaltaan, etenkin perheväkivaltaan, ja itsensä vahingoittamiseen; Perustelu Ottaen huomioon perheväkivallasta aiheutuvien vammojen korkea määrä ja tietäen, että se koskee pääasiassa naisia, on mainittava se prioriteettien joukossa, mikä koskee myös nuoria maahanmuuttajanaisia ja sukupuolielinten silpomista. Tarkistus 8 Suositus komissiolle, 5 kohta (5) laatimaan arviointikertomuksen neljä vuotta tämän suosituksen antamisen jälkeen, jotta voidaan selvittää, toimivatko ehdotetut toimenpiteet tehokkaasti, sekä arvioida lisätoimien tarvetta. (5) laatimaan arviointikertomuksen neljä vuotta tämän suosituksen antamisen jälkeen, jotta voidaan selvittää, toimivatko ehdotetut toimenpiteet tehokkaasti, arvioida lisätoimien tarvetta sekä suorittaa nykyisten ja tulevien toimien ja tekojen sukupuolivaikutusten arviointi. RR\ doc 23/26 PE v02-00

24 Perustelu Suositusehdotus ja komission tiedonanto eivät sisällä viittausta mihinkään aiempaan sukupuolivaikutusten arviointiin eivätkä aikomusta toteuttaa sellaista tulevaisuudessa. Tilanteen muuttamiseksi on välttämätöntä tehdä sukupuolivaikutusten arviointi pakolliseksi osaksi kertomusta. PE v /26 RR\ doc

25 Otsikko Viiteasiakirjat Asiasta vastaava valiokunta Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) Tehostettu yhteistyö ilmoitettu istunnossa (pvä) Valmistelija Nimitetty (pvä) Alkuperäinen valmistelija ASIAN KÄSITTELY Ehdotus neuvoston suositukseksi vammojen ehkäisystä ja turvallisuuden edistämisestä KOM(2006)0329 C6 0238/ /0106(CNS) ENVI FEMM Maria Carlshamre Valiokuntakäsittely Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) Edit Bauer, Hiltrud Breyer, Maria Carlshamre, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Lívia Járóka, Piia-Noora Kauppi, Rodi Kratsa- Tsagaropoulou, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Marie- Line Reynaud, Teresa Riera Madurell, Raül Romeva i Rueda, Amalia Sartori, Eva-Britt Svensson, Anne Van Lancker, Corien Wortmann- Kool, Anna Záborská Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Anna Hedh, Zita Pleštinská Albert Deß, Viktória Mohácsi... RR\ doc 25/26 PE v02-00

26 Otsikko Viiteasiakirjat EP:n kuuleminen (pvä) Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä) Tehostettu yhteistyö Ilmoitettu istunnossa (pvä) Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) Alkuperäinen esittelijä - Yksinkertaistettu menettely päätös tehty (pvä) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen päätös tehty istunnossa (pvä) ASIAN KÄSITTELY Ehdotus neuvoston suositukseksi vammojen ehkäisystä ja turvallisuuden edistämisestä KOM(2006)0329 C6-0238/ /0106(CNS) ENVI EMPL EMPL Kathy Sinnott Valiokuntakäsittely Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) - - TRAN TRAN FEMM Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Irena Belohorská, Johannes Blokland, Frieda Brepoels, Dorette Corbey, Chris Davies, Avril Doyle, Edite Estrela, Jill Evans, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Alessandro Foglietta, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Jens Holm, Mary Honeyball, Caroline Jackson, Aldis Kušėis, Peter Liese, Jules Maaten, Roberto Musacchio, Péter Olajos, Adriana Poli Bortone, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Dagmar Roth-Berendt, Guido Sacconi, Kathy Sinnott, Antonios Trakatellis, Evangelia Tzampazi, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Anders Wijkman Bairbre de Brún, Milan Gaľa, Vasco Graça Moura, Ria Oomen- Ruijten, Pál Schmitt, Renate Sommer, Bart Staes, Andres Tarand, Marcello Vernola Jens Holm Jätetty käsiteltäväksi (pvä) Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) PE v /26 RR\ doc