Akustinen emissio. 1. Tarkastusmenetelmän periaate. 2. Fysikaaliset perusteet

Transkriptio

1 Akustinen emissio 1 Akustinen emissio 1. Tarkastusmenetelmän periaate Akustisen Emission (AE) laitteiston toiminta perustuu materiaalin rakenteisiin sitoutuneen energian vapautumisen aiheuttaman elastisen korkeataajuisen värähtelyn mittaamiseen. Pietsokide mittaa kohteen tuottamia signaaleja, eikä kide lähetä mitään signaaleja kohteeseen. Hyvin yksinkertaistettuna voidaan ajatella paperiarkkia. Kun paperiarkki revitään kahtia, ihmiskorva kuulee paperin repeämisen äänen. Vastaavasti kun mennään metallimateriaalissa mikroskooppitasolle, niin mikroskooppiset säröt antavat ääntä kasvaessaan ja akustisen emission anturit ovat tarpeeksi herkkiä havaitsemaan syntyneet korkeataajuiset värähtelyt (20kHz 1MHz). Vertailun vuoksi ihmiskorva kuulee parhaimmillaan noin 20kHz:iin asti. Akustisen emission mittausjärjestelmä koostuu kohteeseen asennettavasta pietsokiteestä sekä mittausyksikköstä, joka käsittelee pietsokiteen tuottaman sähköisen signaalin. Mittausdata siirretään serverille jatkokäsittelyä, analysointia ja katselua varten. /1/ Kuva 1. Murtuman kasvu synnyttää elastista värähtelyä, jota mitataan AE-antureilla. 2. Fysikaaliset perusteet AE-laitteiston toiminta perustuu materiaalin rakenteisiin sitoutuneen energian vapautumisen aiheuttaman elastisen korkeataajuisen värähtelyn (20kHz -1MHz) mittaamiseen. Tämä sisältää kaikki nopeat muutokset materiaalin rakenteissa aina yhden hilavälin mittaisesta diffuusiosta makroskooppiseen murtumaan asti. Yleisesti värähtelyliikkeen etenemistä ja eri aaltomuodoista löytyy netistä kaikenkattavaa materiaalia esim. hakusanoilla Acoustic Emission wave propagation ja wave propagation. Kuva 1 a. tyypillinen AE-signaali. /10/

2 Akustinen emissio 2 Kuvassa 2 on esitetty eri menetelmien käyttämät taajuusalueet. /2/ Tapahtumat, jotka emitoivat materiaaleissa elastisia aaltoja ovat: Dislokaatioliike, rae-rajaliukuminen...= plastinen muodonmuutos faasimuutokset (esim. nesteestä kaasuksi) kitkamekanismit magneettiset ilmiöt särön ydintyminen ja kasvu muut ilmiöt esim. vuoto, kavitaatio. Kuva 2. Eri mittausmenetelmien tyypilliset taajuusalueet. /3/ Kuormitettaessa rakenteita riittävästi esim. vedolla, puristuksella, väännöllä, taivutuksella, tai paikallisilla nopeilla lämpötila muutoksilla materiaalien mikrorakenteissa tapahtuvat nopeat muutokset synnyttävät elastista korkeataajuista värähtelyä, Akustista Emissiota, eli rakenteen sisäisiä signaaleja. Kuuluvuusalueella olevat herkät pietsosähköiset anturit muuttavat nämä pienet värähtelyliikkeet välittömästi reaaliajassa sähköisiksi signaaleiksi. Signaalit vahvistetaan, suodatetaan ja muutetaan digitaalisiksi. Signaalit jakautuvat amplitudinsa ja kestonsa mukaan kahteen ryhmään: Jatkuva emissio Purkaustyyppinen epäjatkuva emissio Jatkuvaa emissiota aiheuttavat esimerkiksi vuodot tai kitka. Akustisella Emissiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa materiaalissa tapahtuva paikallinen nopea energian vapautuminen synnyttää siinä etenevän hetkellisen kimmoaallon. Tällaisia kimmoaaltoja syntyy esimerkiksi toisiinsa nähden liikkuvien pintojen kosketuksessa, särönkasvussa tai materiaalin deformoitumisen yhteydessä. Jatkuvassa emissiossa energia on pieni, mutta jatkuva. Purkaustyyppisellä epäjatkuvalla emissiolla tarkoitetaan impulssimaisen tapahtuman (esim. särönkasvun) aiheuttamaa purskemaista emissioita. Epäjatkuvassa emissiossa energia on n. kymmenen potenssiin 14 suurempi kuin jatkuvassa emissiossa. Epäjatkuvan emission sähköinen vaste on esitetty kuvassa 3. Hauras, äkillinen särönkasvu synnyttää voimakkaan purskemaisen emission ja se on helposti AE antureilla havaittavissa. Sitkeää särönkasvua, joka vielä etenee hyvin hitaasti, on vaikeampi erottaa taustakohinasta.

3 Akustinen emissio 3 Toissijaiset tapahtumat Korroosion haurasmurtuma Esisärön elastinen vaste/reaktio Säröpintojen kitka Ensisijaiset tapahtumat Särön kärjen plastinen avautuminen Elastinen särön eteneminen Plastisen alueen laajeneminen Dekoheesiota ja sulkeumien avautumista/murtumista Huippuamplitudi voltteina Nousu aika Kesto Kynnysarvo Signaali Kynnysarvon ylittäviä pulsseja (countteja) Suhteellinen energia 4 counttia 1 tapahtuma Kuva 3. Särön kasvun rakenne sekä siitä syntyvä emissiopurske. Etenemisaika mikrosekuntteina Särön ydintymisen kannalta oleelliset mitattavat parametrit ovat: Kynnysarvojen ylittävien counttien kokonaismäärä Counttien nousunopeus, count / s Emission taajuusspektri Amplitudi Purskeen suhteellinen energia Emissiolähteen sijainti anturikentässä 3. Suoritustekniikka Samaa mittausjärjestelmää voi käyttää staattisten rakenteiden (paineastiat, säiliöt, putkistot, nosturipalkit ym.) sekä pyörivien laitteiden (laakerit, vaihdelaatikot, pumput, moottorit ym.) kunnonvalvontaan. Akustisen emission mittausjärjestelmä on yleensä kiinteästi asennettava laitteisto jatkuvaan ennakoivaan kunnonvalvontaan. Käytössä on myös kannettavia tai raahattavia mittauslaitteistoja lyhytaikaisia mittauksia varten. 3.1 Mittauksen suoritus AE mittausta aloitettaessa ensiksi kohteeseen on kiinnitettävä pietsoanturi. Pietsoanturi voidaan kiinnittää liimaamalla, magneetein tai sitten aaltojohtimen päähän. Aaltojohdin on metallipuikko, joka kiinnitetään kohteeseen joko hitsaamalla tai kierrekiinnityksellä. Aaltojohtimien asennussuunnitelma sekä itse aaltojohtimien asennus on tehtävä ennen mittauksen aloittamista. Aaltojohtimien tarkoitus on välittää kohteessa syntyneet korkeataajuiset värähtelyt pietsokiteille. Anturit asennetaan aaltojohtimiin kiinni. Anturin ja aaltojohtimen välissä käytetään rasvaa parhaan kontaktin ja kuuluvuuden varmistamiseksi. Antureiden linjakaapeli kytketään, jonka jälkeen mittausjärjestelmä voidaan käynnistää. Kannettavassa laitteistossa anturit on yleensä kaapeloitu valmiiksi. AE- anturit kalibroidaan ja antureiden kuuluvuusalue kartoitetaan asennuksen jälkeen. Jatkuvan AE-mittauksen perustana on aina oltava materiaalikohtaista tutkimustietoa ns. materiaalidataa, jolloin voidaan asettaa parametrit ja anturit oikein kohteeseen. Antureiden sijoittelussa on noudatettava ns. fononista periaatetta (mikä tarkoittaa käytännössä symmetristä sijoittelua), tällöin antureilta saatava tieto on vertailukelpoista ja identtistä. Jatkuvassa valvonnassa kerätään kohteen koko akustisen emission historia, jolloin tiedetään rakenteen käyttäytyminen kaikissa kuormitustilanteissa. Erityisen oleellisia ovat tuotannon alasajot ja ylösajot, jotka kuormittavat rakenteita normaalia enemmän. AE-dataa verrataan automaatiojärjestelmästä saatavaan prosessitietoon. Näin voidaan tunnistaa käyttöolosuhteet, jotka ovat rakenteille erityisen haitallisia. Mittauslaitteiden rajallisesta laskentakapasiteetista johtuen, aiemmin käytettiin yleisesti kynnysarvojen ylittäneiden pulssien (counttien) lukumäärää tietyn ajan (tyypillisesti 1 60s) sisällä mittausarvona. Tällöin laskurilta tulevat arvot eivät sisältäneet signaalin esiintymistaajuutta ja amplitudia, mikä rajoitti AE-tekniikan soveltamista. Nykyisin mittauslaitteiston laskentakapasiteetti ja näytteistysnopeus on riittävä (esim. 20 miljoona mittausta / sekunti) kaikkien normaalien signaalinkäsittelymenetelmien käyttöön, mikä laajentaa huomattavasti AE-tekniikan sovellusmahdollisuuksia. Mittausdatasta voidaan jatkuvasti laskea rinnakkaisesti eri tunnuslukuja (esim. FFT, Wavelet, curtosis, esiintymistaajuus, jne.).

4 Akustinen emissio Pyörivät laitteet Pyörivissä ja liikkuvissa laitteissa jatkuvaa AE-signaalia tuottavat kitkamekanismit, esimerkiksi laakerien kitka, hammaspyörien välinen kitka, toisiinsa nähden liikkuvien pintojen välinen liukukitka yms. Voitelun ja kuormituksen muutokset havaitaan emissiotason muutoksina ja esim. voitelukalvon pettäessä signaalitaso nousee erittäin jyrkästi. Laboratorio olosuhteissa mitattuja tuloksia on esitetty J.Miettisen väitöskirjassa v Pyörivän testilaitteen havainnollisimmat tulokset on esitetty kuvassa 4. Siinä nähdään emissiotasojen nousevan laakerikuorman (ja laakerikitkan) kasvaessa. Samoin nähdään pyörimisnopeuden vaikutus emissiotasoon. Emissiotaso paljastaa myös voiteluaineen optimikäyttölämpötilan, jolloin laakerikitka (=emissiotaso) on matalimmillaan. /4/ Emissiotaso osoittaa: Laakerin voitelun toimivuuden Laakerien kuormituksen Kuva 4. Akustisen emission korrelaatio laakerikuormaan, pyörimisnopeuteen ja lämpötilaan. /4/ Kuva 5. Voitelun toimivuuden vaikutus AE tasoon. Laakeriin lisättiin likaista rasvaa, jonka sekoitussuhde oli 1g teräspölyä/0,5kg rasvaa. Likaista rasvaa lisättiin kolme kertaa, klo14:25, klo14:32 ja klo15:15. /4/

5 Akustinen emissio 5 Kuva 6. Laakerin vikaantumisen 4 eri vaihetta. /5/ Kuvassa 6 on esitetty laakerin vikaantumisen vaiheet. Rakenteessa/Materiaalissa tapahtuva särön ydintyminen indusoi korkeataajuista värähtelyä, joka on mitattavissa AE antureilla. Ensimmäinen indikaatio vikaantumisesta saadaan korkealla taajuudella, joka rekisteröidään AE anturilla. Mittaamalla AE anturilta tulevan signaalin sysäyksien esiintymisväli, saadaan tietoa sysäyksien esiintymistaajuudesta. Taajuustietoa voidaan käyttää säännöllisten ilmiöiden, kuten laakerivikojen, teräkosketusten tutkimiseen. /5,6/ Ensimmäinen indikaatio laakerin tulevasta vikaantumisesta saadaan korkealla taajuudella, joka voidaan havaita AEanturilla. Kun vikaantuminen etenee, sen indusoima värähtely siirtyy alhaisemmalle taajuudelle, joka voidaan havaita parhaiten kiihtyvyysanturin avulla. Kun laakerin elinikä on lopussa, se värähtelee laajalla spektrillä, joka on havaittavissa sekä AE- että kiihtyvyysanturilla (Suora lainaus Kärkkäinen/Promaint) Koneiden kunnonvalvontaan ae laitteistolla on olemassa jo oma SFS standardi: SFS ISO Lisätietoja standardeista löydät internetistä osoitteesta ja hakusanoilla akustinen emissio ja acoustic emission Paineastioiden valvonta Akustinen emissio on aina ensimmäinen havaittava merkki rakenteessa alkaneesta mahdollisesta vauriosta. Akustista emissiota mitataan jatkuvasti, jolloin rakenteen käyttäytymistä ja siinä esiintyviä vaurioita voidaan seurata reaaliajassa. Laitteistolla voidaan painekokeen yhteydessä selvittää rakenteen heikot kohdat. Painekokeessa rakennetta rasitetaan, jolloin AE-laitteistoa käytettäessä havaitaan, missä tapahtuu eniten rakennemuutoksia, kuten säröilyä. Nämä alueet ovat normaalissakin käytössä alttiita vaurioitumiselle. Painekokeen aikana tehty AE-testi antaa täydentävää tietoa tutkittavan rakenteen käyttäytymisestä kuormituksen alaisena. Se ei lyhyen kestonsa vuoksi voi korvata muita tarkastusmenetelmiä, vaan antaa nopeasti yleiskuvan aktiivisista kohdista, jotka nykyisin metodein tarkastetaan ja dokumentoidaan. Näitä aktiivisia kohtia on hyvä seurata jatkuvasti. Nykyään AE mittauksiin on olemassa jo SFS:n mukaisia standardeja. Standardit koskevat mm. ae laitteistoa, henkilöstön pätevöintiä, painekokeen aikaista ae rekisteröintiä ja koneiden kunnonvalvontaa akustisella emissiolla. Lisätietoja standardeista löydät internetistä osoitteesta ja hakusanoilla akustinen emissio ja acoustic emission.

6 Akustinen emissio Erikoistekniikat Voitelun optimointi AE laitteistoa on käytetty mm.voitelun optimointiin. Rautaruukilla levyvalssin pääakseleiden kannatinlaakereille on alun perin käytetty voitelua varmasti tarpeeksi. Näissä kohteissa on tehty AE mittauksia siten, että on etsitty voitelua vähentämällä kriittinen piste, jonka jälkeen emissiotasot ovat nousseet. Näin voiteluaineen vuosikulutus on saatu tippumaan kg > 1 500kg. Vuositasolla euromääräiset säästöt ovat olleet mittavat. /7/ Pronssiset liukusegmentit Kuva 7. Levyvalssin pääakseli. Kannatin laakerissa olevalla Ae anturilla voidaan havaita myös kytkimen voitelun puute etäisyys anturista kytkimelle on n.2,5 m. /7/ 3.3 Menetelmän tarkistaminen Oikein suoritettuna AE-mittaus on varsin luotettava. On kuitenkin muistettava, että AE-mittaus havaitsee aktiiviset muutokset, mm. säröt, jotka kasvavat kuormituksen aikana. Painekokeesta saatu informaatio on sikäli puutteellista, että AE-laitteisto ei havaitse niitä virheitä materiaalissa, jotka eivät ko. kuormituksen aikana ole aktiivisia, vaan ovat jo purkaneet jännitystilansa säröilyssä ja ovat tilapäisesti levossa. Standardin SFS ISO mukaan, menetelmä ei vertaa absoluuttisia AE määriä, vaan AE tasojen arvoja vastaavissa olosuhteissa. Esimerkiksi kasvava suuntaus AE signaalitasossa vakaissa käyttöolosuhteissa on osoitus koneen kunnon heikkenemisestä. AE-signaalin amplitudin modulointi (eli käytännössä AE signaalin esiintymistaajuus) laakerin vikataajuudella on osoitus alkuvaiheessa olevasta laakerin elementin viasta, joka ei ehkä ole havaittavissa tärinä tai iskusykemittauksella. AE mittauksissa on oltava tietoinen mahdollisista häiriölähteistä kuten elektronisesta kohinasta (sähkömagneettinen ja radiotaajuushäiriöt), ilmassa kantautuvasta melusta (esim. kaasuvuoto tai tuulisissa oloissa hiekanjyvien vaikutus koneeseen), operatiivisesta taustamelusta (nesteiden virtaus putkissa) ja mekaanisesta taustamelusta, jonka olemassa olo saattaa vaikuttaa AE mittaukseen. /8/

7 Akustinen emissio 7 4. Laitteisto 4.1 Laitteet Nykyaikainen täysin etähallittava AE mittausyksikkö sisältää kaiken tarvittavan. Pietsokiteen tuottama signaali menee ensin analogiseen käsittelyyn, sitä vahvistetaan ja suodatetaan valitulla tavalla. Sen jälkeen signaali muutetaan digitaaliseksi ja sitä voidaan jalostaa millä tahansa tunnetulla menetelmällä. AE yksikön näytteenottotaajuus ja tiedonkäsittelykapasiteetti on mitoitettu kattamaan kaikki tunnetut tarpeet. Mittausyksikössä signaalin käsittelee erittäin nopea FPGA (ohjelmoitava mikropiiri). Käytettävissä on myös riittävästi RAM-muistia ja erillinen prosessori, joka hoitaa tiedonvälityksen ja koko mittausyksikön hallinnan. Tuotettu data siirretään AE-serverille varastoon, katselua ja pitkäaikaisseurantaa varten. /9/ Kuva 8. Tyypillinen asiakkaalle toimitettu AE järjestelmä /9/ Promaint 1/2011, artikkeli englannin kielisenä (linkki tarkistettu 9/2013): pdf

8 Akustinen emissio 8 5. Käyttö Akustisen emission käyttö materiaalien kunnonvalvonnassa on viime vuosien aikana lisääntynyt ja laajentunut eri alueille. Käytännön sovellutusten lisäykseen on vaikuttanut laajentunut tutkimustyö ja laite- ja mittaustekniikkojen kehitys. Laitteistokehitys on mahdollistanut AE-kunnonvalvonnan käyttöönoton teollisuudessa, koska laitteet ovat yksinkertaistuneet ja halventuneet. Soveltuvuus laboratorioiden ulkopuoliseen pitempiaikaiseen käyttöön on hyvä. Häiriösuojaus ja tiedonkeruutekniikat ovat aivan eri tasoilla kuin 20 vuotta sitten. Menetelmän ottaminen jatkuvaan mittaukseen on mahdollistanut tarkastusten siirtämisen ja niiden kohdistamisen oikeisiin kohtiin erityisesti paineastioissa ja laitteissa, joissa määräaikaistarkastukset ovat olleet välttämättömiä käyttövarmuuden vuoksi. AE-kunnonvalvonnan avulla on mahdollista ohjata prosessia halutulla tavalla ja eliminoida laitteistoa rasittavat kuormitushuiput ja säröilyä aiheuttavat tekijät pois. Vaurioiden reaaliaikainen havaitseminen ja rekisteröinti paljastaa varhaisessa vaiheessa rakenteen potentiaaliset ongelmakohdat. AE -data yhdistettynä prosessi-informaatioon, kuten kuormitukseen, lämpötiloihin, paineisiin, virtausnopeuksiin jne., kertoo milloin ja minkälaisissa käyttötilanteissa ongelmia syntyy. Tällöin on mahdollista optimoida prosessia niin, että rakenteisiin syntyy mahdollisimman vähän rasituksia ja täten eliminoida rakennetta rasittavia kuormitushuippuja ja kulumista sekä murtumista aiheuttavia tekijöitä. Erityisen oleellista on mitata AE- ja prosessi-informaatio prosessien ylös- ja alasajoista, jotka yleensä kuormittavat rakenteita eniten. Mittaustulosten ja kokeiden perusteella voidaan arvioida milloin rakenne on kriittisessä tilassa ja korjattava seuraavan seisokin aikana. Esimerkkejä jatkuvaan mittaukseen perustuvista, ennakoivan kunnonvalvonnan sovelluksista (linkki tarkistettu 9/2013): Tyypillisiä käyttökohteita ja sovelluksia paineastioiden testaus / painekokeet paineastioiden ja putkistojen jatkuva, on-line valvonta lämmönvaihtimien jatkuva on-line valvonta kuormitustestien valvonta pyörivien laitteiden jatkuva on-line valvonta vuotojen valvonta 6. Tarkastuksen tehokkuus Tarkastus vaatii hyvän alkuvalmistelun, mutta itse mittaus on tehokas. Mittaus ei aiheuta viivettä normaaliin painekokeeseen tai testaukseen. Suuretkin kohteet voidaan valvoa kattavasti, sillä anturi kerää ae signaalit laajalta alueelta (eikä anturia tarvitse liikuttaa). Tulokset saadaan välittömästi, sillä mittaus on reaaliaikainen. AE laitteston asennus on hidasta, mutta mittaus on reaaliaikainen. Antureita voidaan kerralla asentaa riittävä määrä, jolloin yhdellä mittaus kerralla saadaan katettua mitattava alue kerrasta. Asennuksen, mittauksen ja mittauksen tulkinnan voi tehdä yksi henkilö.

9 Akustinen emissio 9 7. Kirjallisuus ja viitteet, standardit, nettiosoitteita [1] Acutest Oy, Esite: Akustisen Emissioon perustuva rakenteiden jatkuva reaaliaikainen kunnonvalvonta. 8s. [2] Holroyd, T. J. Acoustic Emission & Ultrasonics. 1st edition. 147s. [3] [4] Miettinen, J.,Condition Monitoring of Grease Lubricated Rolling Bearings by Acoustic Emission Measurements, Tampere University of Technology, Publications 307. Tampere [5] Kärkkänen, A., Promaint 3/2010, s [6] Kesti, Marko, diplomityö 1999, [7] P.Leinonen, Luentomateriaali Mekaanisen kunnossapidon tekniikka [8] SFS ISO 22096: Condition monitoring and diagnostics of machines Acoustic emission [9] Aura, K., Nikula, T. Promaint, 1/2011, s [10] SFS-Standardit, Akustinen emissio (2012) SFS-EN Rikkomaton aineenkoetus. Sanasto. Osa 9: Akustiisessa emissiossa käytetyt termit SFS-EN : Non-destructive testing. Acoustic emission. Equipment characterisation. Part 1: Equipment description SFS-EN : Non-destructive testing. Acoustic emission. Equipment characterisation. Part 2: Verification of operating characteristic SFS-EN 13554: Non-destructive testing - Acoustic emission - General principles SFS-EN 14584: Non-destructive testing. Acoustic emission. Examination of metallic pressure equipment during proof testing. Planar location of AE sources SFS-EN 15495: Non Destructive testing - Acoustic emission - Examination of metallic pressure equipment during proof testing - Zone location of AE sources SFS-EN 15856: Non-destructive testing. Acoustic emission. General principles of AE testing for the detection of corrosion within metallic surrounding filled with liquid SFS-EN 15857: Non-destructive testing. Acoustic emission. Testing of fibre-reinforced polymers. Specific methodology and general evaluation criteria SFS-EN ISO 16148: Gas cylinders. Refillable seamless steel gas cylinders. Acoustic emission testing (AT) for periodic inspection SFS ISO : Condition monitoring and diagnostics of machines -- Requirements for qualification and assessment of personnel -- Part 6: Acoustic emission. SFS-ISO 22096: Condition monitoring and diagnostics of machines Acoustic emission CEN ISO/TR 13115:Non-destructive testing. Methods for absolute calibration of acoustic emission transducers by the reciprocity technique ISO-standardit, Akustinen emission (ei SFS standardia) ISO 12713: Non-destructive testing -- Acoustic emission inspection -- Primary calibration of transducers : Non-destructive testing -- Acoustic emission inspection -- Secondary calibration of acoustic emission sensors ISO 12716:Non-destructive testing -- Acoustic emission inspection -- Vocabulary

10 Akustinen emissio 10 Globaalit standardit ja ohjeet (lähde : Vallen Systeme GmbH, 09/2013) Organizations issuing Codes, Standards, Practices or Guidelines for Acoustic Emission, with Abbreviation and Web Site: 1 Association Française des Ingénieurs en Appareils à Pression (A.F.I.A.P.), ( 2 American Gear Manufacturer Association (AGMA), ( 3 American Petroleum Institute (API), ( 4 American Society of Mechanical Engineers (ASME), ( 5 American Society of NDT (ASNT), ( 6 American Society for Testing and Materials (ASTM), ( 7 Australian Standard, Australia ( 8 Committee on Acoustic Emission from Reinforced Plastics, Society of Plastics Industry (CARP/SPI), USA, ( 9 Comité Européen de Normalisation (CEN), Belgium, ( 10 Electric Power Research Institute (EPRI), USA, ( 11 European Committee for Electrotechnical Standardization, (CENELEC), ( ) 12 Institute of Electric and Electronic Engineers (IEEE), USA, ( 13 International Institute of Welding, (IIW), ( 14 International Organisation for Standardisation (ISO), Switzerland, ( 15 Japanese Industrial Standard (JIS), Japan, ( 16 Japanese Society for Non-Destructive Inspection (JSNDI), Japan ( 17 National Aeronautics and Space Administration (NASA), ( 18 National Association of Corrosion Engineers (NACE), USA, ( 19 Technischer Überwachungsverein (TÜV), DE, ( 20 United Kingdom Health & Safety Executive (HSE), UK ( Esimerkki hitsaukseen liittyen Term Title Edition Comment ASTM E 751 Standard Practice for Acoustic Emission Monitoring During Resistance Spot-Welding 2001 welding, monitoring