Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (7) 2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Pisararadan asemakaavan muutoksesta nro HEL T Lausuntoehdotus antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Pisararadan rakentamisella toteutetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Yhdessä nykyisten kaupunkiratojen ja Kehäradan kanssa lisätään tiheällä vuorovälillä liikennöitävien linjojen kattamaa aluetta. Kaupunkiratojen liikenne erotetaan kauko- ja taajamaliikenteen radoista, jolloin häiriötilanteet eivät kertaudu yhtä herkästi kuin nykyään. Rautatieliikenteen ja muun joukkoliikenteen solmupisteiden määrä kasvaa, joukkoliikenteen verkko paranee, saavutettavuus paranee ja matka-aikahyödyt kasvavat. Päärautatieasemalle päättyvien taajama-ja kaukojunien vuoroja voidaan lisätä ja reunoilta vapautuvat raiteet helpottavat poikkeustilanteiden hallintaa. Pisararadan toteuttamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Pisararadan rakennustyö aiheuttaa useiden vuosien ajan huomattavaa haittaa joukkoliikenteelle, ajoneuvoliikenteelle sekä jalankululle ja pyöräilylle. Rakentaminen vaikuttaa liikenteeseen useissa kohdissa ja liikenteen poikkeusjärjestelyt ovat välttämättömiä. Hankkeen varhaisessa vaiheessa tulee ottaa huomioon hankkeen laajat vaikutukset rakentamisaikana. Tiedottaminen ja yhteistyö eri hallintokuntien ja toimijoiden kesken on tärkeää. Työmaat ja väliaikaiset liikennejärjestelyt ovat osa kaupunkia ja kaupunkilaisten arkea monia vuosia. Hankkeessa tulee ottaa huomioon työmaa-alueiden, työtukikohtien sekä väliaikaisten liikennejärjestelyjen kaupunkikuvallinen ilme. Tiedottaminen ja opastaminen väliaikaisista liikennejärjestelyistä tulee olla laajaa ja ennakoivaa. Työmaa-alueiden rajautumiset ja niiden käyttö on suunniteltava huolellisesti yhteistyössä. Olympiastadionin edustan kallioleikkauksen ja kansirakenteen kohdalla puiston maanpinta tulee palauttaa alkuperäiseen korkoon ja muotoonsa. Lisäksi on huolehdittava korkeatasoisen maisemasuunnitelman tekemisestä maiseman ennallistamiseksi. Vaikka kalliota ei voidakaan palauttaa ennalleen, tulee maisemavaurioiden haittoja lieventää korkeatasoisella maisemarakentamisella.

2 Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (7) Esittelijän perustelut Joukkoliikenteen asemat ympäristöineen ovat esteettömyyden erikoistason alueita. Esteettömyysasiantuntijan tulee olla mukana asemien ja kaupungin muun yleiseen maanalaiseen ja maanpäälliseen jalankulkuverkostoon liittyvässä suunnittelussa. Jalankulkuyhteyksille on laadittava valaistuksen, joukkoliikenteen opastuksen, muun opastuksen sekä mainoslaitteiden yleissuunnitelma. Pisararata toteutetaan olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä. Valittu ratkaisu vähentää muun muassa viheralueiden pinta-alaa ja tuo uusia elementtejä kaupunkiympäristöön Suomen tiheimmin rakennetulla alueella. Jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä mahdollisimman tehokkaasti vähentämään haittoja, joita radan toteutuminen aiheuttaa Helsingin yleisille alueille ja niiden käyttäjille. Helsingin kaupunki on sitoutunut rahoittamaan Pisararadan suunnittelun kustannuksista 17 % osuuden vuoteen 2016 saakka. puoltaa asemakaavan muutosta nro edellä esitetyin huomautuksin. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa Pisararadan asemakaavan muutoksesta nro 12290, mennessä. Asemakaavan muutos koskee 1., 2., 4. ja 11. (Kruunuhaka, Kluuvi, Kamppi ja Kallio) kaupunginosien maanalaisia tiloja usealla tontilla sekä 12. kaupunginosan (Alppiharju) katu-, puisto ja rautatiealuetta, tontteja sekä maanalaisia tiloja tonteilla. Muutos koskee myös 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) maanalaisia tiloja tonteilla ja 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) katu-, puisto- ja rautatiealuetta sekä maanalaisia tiloja tonteilla. ja 17. kaupunginosan (Pasila) rautatiealuetta, sekä näiden kaikkien edelle mainittujen kaupunginosien alueilla katu-, puisto- ja vesialueilla olevia maanalaisia tiloja. Kaavaalueella on 186 tonttia ja noin 250 kiinteistöä, joiden alueella asemakaavan muutos rajoittaa tulevaisuudessa maanalaisen rakentamisen mahdollisuuksia. Vauhtitien ja Alppipuiston alueella muutetaan kaupungin omistamaa puistoaluetta rata-alueeksi noin m2 ja valtion omistamaa rataaluetta katu-, puisto- ja pysäköintialueeksi noin m2. Kaavoitustyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Liikennevirasto vastaa ratahankkeesta. Liikennevirasto on tehnyt Pisararadan yleissuunnitelman, sen hyväksymispäätöksen ja rata- ja rakentamissuunnitelman suunnittelupäätöksen.

3 Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (7) Tavoitteet Pisararadan toteuttamisella tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Toteuttaminen mahdollistaa aluerakenteen kehittämisen monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Verkosto Helsingin seudun, maakuntakeskusten sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten välillä vahvistuu. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin, joita Pisararata varmistaa. Pisararata parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta. Radan toteuttaminen ei lisää henkilöautoliikenteen tarvetta. Rata parantaa joukkoliikenteen edellytyksiä. Rautatieasemille on hyvät kävelyn ja pyöräilyn yhteydet. Pisararata parantaa joukkoliikenneyhteyksiä rantaradan, Kehäradan ja pääradan varressa sijaitseville alueille. Radan suunnittelussa otetaan huomioon tulvariskit sekä liikennöinnin melu- ja tärinähaitta. Pisararadan rakentamisella toteutetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Yhdessä nykyisten kaupunkiratojen ja Kehäradan kanssa lisätään tiheällä vuorovälillä liikennöitävien linjojen kattamaa aluetta. Kaupunkiratojen liikenne erotetaan kauko- ja taajamaliikenteen radoista, jolloin häiriötilanteet eivät kertaudu yhtä herkästi kuin nykyään. Rautatieliikenteen ja muun joukkoliikenteen solmupisteiden määrä kasvaa, joukkoliikenteen verkko paranee, saavutettavuus paranee ja matka-aikahyödyt kasvavat. Päärautatieasemalle päättyvien taajama-ja kaukojunien vuoroja voidaan lisätä ja reunoilta vapautuvat raiteet helpottavat poikkeustilanteiden hallintaa. Vaikutukset kaupunkiympäristöön Suunnittelualue on pääosin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Pisararadan suunnittelussa huomioidaan ja kaavamääräyksillä on edelleen korostettu, että ei vaaranneta kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Radan maanpäällisillä osuuksilla pääradan alueella sekä rakentamisen aikaisissa työkohteissa Eläintarhan ja Alppipuiston alueilla on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon kulttuurihistoriallisessa selvityksessä esitettyjä suosituksia, mutta ei kaikilta osin. Kaavan toteuttaminen vaikuttaa Eläintarhan alueen ja Alppipuiston ympäristöön, erityisesti siltä osin kuin rakentamisessa joudutaan avaamaan maastoa. Alppipuiston ratapenkereeseen rajautuva osa rakennetaan uudelleen.

4 Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (7) Asemien sisäänkäynnit ja tekniset yhteydet on sijoitettu suurimmaksi osaksi nykyiseen rakenteeseen ja uudet rakennelmat on suunniteltu ympäristöön sopiviksi. Ajotunneleiden suuaukkoja, joista myös radan huolto- ja pelastustunnelit alkavat, on kaksi. Näistä toinen sijaitsee puistossa ja toinen kallioseinämässä nykyisen kadun varrella. Pysyvien ajoyhteyksien lisäksi Pisararataa varten suunnitellaan toteutettavaksi työtunneliyhteys Keskustan alueella. Tämän hetkinen suunniteltu työtunnelin suuaukon sijoituspaikka on Siltavuorenrannassa Keskustatunnelin rampille varatussa kallioseinämässä. Pisararadan Töölön asema ja sen Mäntymäen puoleinen sisäänkäynti muuttavat Töölön ja Eläintarhan asemaa kaupunkirakenteessa. Vauhtitien ja Alppipuiston rautatietunnelien suuaukot tuovat radan viereiseen puistomaisemaan uuden elementin, suurikokoiset tekniset rakenteet, jotka jatkuvat näkymänä suuaukkoa syvemmälle. Näiden rakenteiden suunnittelu ja toteutus, myös ympäristötaiteen keinoin, on hankkeen toteutuksen tärkeä suunnittelutehtävä. Eläintarhan puolella yhtenäisen puistorinteen huolellinen palauttaminen Vauhtitien sillan materiaalien ja yksityiskohtien lisäksi on ratkaiseva onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa. Alppipuiston puolella radan rakentaminen supistaa puiston alaa. Asemakaavan muutosehdotuksessa on annettu näiden alueiden suunnittelua, palauttavaa ja ennallistavaa toteutusta koskevat määräykset. Suurimmat vaikutukset asemakaavalla on luonnollisesti maanalaisen rautatien noin 6 km pituisella ja m leveällä vyöhykkeellä. Tällä osuudella rautatiealueen käyttö ei ole mahdollista muuhun tarkoitukseen. Yksityisten maanomistajien näkökulmasta rautatiealue rajoittaa lähinnä maalämpökaivojen rakentamista. Eläintarhan mahdollinen lumensulatuslaitos ja sen tarvitsemat tilat sekä ajoyhteydet on huomioita Pisararadan suunnittelussa. Rakentamisaikaiset vaikutukset Kaava-alueella 186 tonttia ja noin 250 kiinteistöä, joiden alueella asemakaavan muutos rajoittaa tulevaisuudessa maanalaisen rakentamisen mahdollisuuksia. Rakennustöiden riskit pehmeikköalueiden kannalta ja louhintatöiden riskit rakennetun ympäristön kannalta on tunnistettu suunnitteluvaiheen edellyttämällä tarkkuudella. Rakentamisen aikana on paikallisia vaikutuksia raitio- ja bussiliikenteeseen esimerkiksi Nordenskiöldinkadun, Savonkadun, Viipurinkadun, Helsinginkadun, Runeberginkadun, Mannerheimintien, Kaivokadun ja Siltasaarenkadun kohdalla ja joillakin pysäkeillä.

5 Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (7) Kiviaines Kustannusarvio Kaivannot on suunniteltu ahtaisiin paikkoihin siten, että rakentamiselle jäisi riittävä tila. Rakennustyö aiheuttaa useiden vuosien ajan huomattavaa haittaa joukkoliikenteelle, ajoneuvoliikenteelle ja paikoitellen myös jalankululle ja pyöräilylle. Rakentaminen vaikuttaa liikenteeseen useissa kohdissa ja liikenteen poikkeusjärjestelyt ovat välttämättömiä. Haittoja voidaan lieventää hieman sujuvalla yhteistyöllä mm. HSL:n ja HKL:n kanssa. Ajotunneleiden suuaukkojen, työtukikohtien ja työmaa-alueiden läheisyydessä aiheutuu haittaa autoliikenteelle työmaa-alueista ja työmaaliikenteestä. Kävelylle ja pyöräilylle aiheutuu haittaa useissa työkohteissa, joissa on tilapäisiä järjestelyitä. Pääradan itäpuolella sijaitseva pyöräilyn pääyhteys Pohjoisbaana on työmaan takia suljettuna pitkän ajan ja pyöräily ohjataan kiertotielle. Pisararadan rakentamisen yhteydessä syntyy noin 3,4 miljoonaa irtokuutiometriä louhetta ja kalliokiviainesta. Kaikki kiviaines voidaan hyödyntää Helsingin seudun rakentamisessa pitemmän ajan kuluessa, mutta hyödyntäminen samanaikaisesti louhinnan kanssa on vaikeaa. Louhintatyötä tehdään maksimaalisella tehokkuudella, mutta kiviaineksen jatkojalostaminen ja hyödyntäminen eivät välttämättä ole mahdollisia samalla tehokkuudella. Kiviaineksen hyötykäyttöä laajennetaan jalostamisella, esimerkiksi murskaamalla ja seulomalla. Pisararadan louhinnan yhteydessä tulisi jalostamista tehdä mahdollisimman paljon, jotta kiviaineksen käyttöalue laajenisi, työn ja kiviaineksen taloudellinen arvo olisi suurempi ja samalla korvataan muualla tapahtuvaa kalliokiviaineksen irrottamista ja jalostamista. Pisararadan louhinnan suuren tehokkuuden takia tarvitaan myös käyttökohteita, joissa voidaan käyttää jalostamatonta louhetta. Tällaisia ovat esimerkiksi aluerakentamisen täytemaa-alueet, joissa täyttämällä parannetaan maa-alueiden ominaisuuksia korttelialueiksi tai täyttämällä lisätään maa-alueen pinta-alaa. Pisararadan toteuttamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Pienempiä töitä, kuten johtosiirtoja katualueilla, voidaan tehdä nopeallakin aikataululla, mutta suuret louhinta- ja maansiirtotyöt voidaan aloittaa aikaisintaan vuonna Rakentaminen kestää tämän hetkisten tietojen mukaan noin 7 vuotta. Järjestelmien testaaminen ja käyttöönoton edellyttämät muut toimet alkavat rakentamisen jälkeen.

6 Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (7) Hankkeen ilmoittama suunnitelman kustannusarvio on noin 956 miljoonaa euroa. Kustannusarvion ALV on 0 % ja maanrakennuskustannusindeksi 152 (2005=100). Hintatason on ajateltu nousevan lähivuosina keskimäärin 2 % vuosittain. Kustannusarvioon eivät sisälly kaikki asemakaavakartassa ja arkkitehtisuunnitelmissa esitetyt osat vaan jotkin sisäänkäyntiyhteydet on arvioitu ensimmäisessä toteuttamisvaiheessa varauksiksi. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä tutki kolmea vaihtoehtoista rahoitusmallia: perinteistä budjettirahoitusta, rahoitusyhtiömallia ja hankeyhtiömallia. Tarkastelujakso oli 60 vuotta, jonka ajalta otettiin huomioon rahoituksen ja kunnossapidon kustannukset sekä inflaatio. Rahoittajien vuosimaksulaskelmissa on esitetty investoinnin ja rahoituksen kustannukset, joiden lisäksi tulee käytön ja kunnossapidon kustannukset (5 milj. euroa vuosittain vuoden 2023 hintatasossa). Vuosimaksua maksetaan 52 vuotta radan valmistumisen jälkeen. Perinteinen budjettirahoitus on työryhmän selvityksen mukaan nykyarvoltaan selkeästi edullisin. Jos hankkeen toteuttamisesta päätetään, tulee valittavan rahoitusmallin tutkimista syventää. Työryhmä ehdottaa myös, että neuvotteluja hankkeen kustannusten jaosta jatketaan osallistujien kesken. Helsingin kaupunki ei ole sitoutunut sopimuksin rakentamisen rahoittamiseen. Pisararadan suunnittelun kustannuksista kaupunki on sitoutunut rahoittamaan 17% osuuden vuoteen 2016 saakka. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: anu.kiiskinen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi Jussi Luomanen, toimistopäällikkö, puhelin: jussi.luomanen(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta A, päivätty 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta B, päivätty

7 Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (7) Otteet 5 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta C, päivätty 6 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta D, päivätty Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu