Tapaus Köyliönjärvi - kokemuksia maisemanhoitoalueen perustamisesta. Kulttuurimaiseman hoidon neuvottelupäivät Pori, FM Niina Uusi-Seppä

Transkriptio

1 Tapaus Köyliönjärvi - kokemuksia maisemanhoitoalueen perustamisesta Kulttuurimaiseman hoidon neuvottelupäivät Pori, FM Niina Uusi-Seppä

2 Taustaa Satakunnan kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristön huomioiminen maankäytön suunnittelussa Tavoitteet ja toimenpiteet mm. perustetaan luonnonsuojelulain mukaisia maisema-alueita valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille ja laaditaan niille hoito-ohjeet Ympäristöministeriö myönsi vuonna 2016 rahoituksen Maisemanhoitoalue Satakuntaan -hankkeelle. Hanketta koordinoi Satakunnan Museo, joka palkkasi työhön osa-aikaisen projektipäällikön helmikuun alusta lokakuun loppuun Alkutunnustelujen jälkeen selvitystyön kohteeksi valittiin Säkylän Köyliönjärven maisema-alue. Hankkeelle saatiin myös jatkorahoitus, jolla työtä jatkettiin pienen tauon jälkeen maaliskuusta syyskuun loppuun vuonna 2018.

3 Köyliönjärven kulttuurimaisema Yksi Satakunnan viidestä valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta (1995). Kansallismaisemaksi Köyliönjärvi valittiin vuonna (1/27) Laajaan maisema-alueeseen kuuluu Köyliönjärvi ympäristöineen Säkylän viljelyaukeilta Tuiskulan kylämaisemaan Köyliönjokivarressa (7 308 ha, noin 3000 kiinteistöä)

4 Köyliönjärven kulttuurimaisema Kirkkokari, Kaukosaari, Kirkkosaari ja Köyliön keskustasta itään päin olevat peltoalueet muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Köyliönsaaren Vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema (RKY 1993, 2009) Köyliön Vanhakartano on keskiajalta periytyvä kuninkaankartano, jota on perimätiedon mukaan pidetty myös talonpoikaispäällikkö Lallin kartanona. Alueen läpi kulkee Huovintie, joka oli yksi keskiajan huomattavimmista teistä. Se on yksi Liikenneviraston nimeämistä museoteistä (1/22) ja on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tieosuus Nousiaisista Kokemäelle tunnetaan Sant Henrikin tienä, joka on keskiajalta periytyvä pyhiinvaellusreitti. Köyliönjärvi on kansainvälisesti arvokas lintualue (IBA) ja alueella on Euroopan Unionin Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita.

5 Edellä mainittujen valtakunnallisesti merkittävien alueiden lisäksi Köyliönjärven maisema-alueella on kymmenen maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, lähinnä kartanoita ja kylämaisemia. Maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja ovat Kaukosaari, Kirkkosaaren pohjoiskärki ja Uitamon niitty, jotka edustavat lähinnä niittyjä ja hakamaita. Alueelta löytyy muinaisjäännöksiä kivikaudelta, rautakaudelta ja keskiajalta. Näistä mainittakoon mm. Kirkkokari, Tuhkanummi, Vanhakartano ja Yttilän Otta. Kirkkokarilla on sijainnut viimeistään 1400-luvulla rakennettu Pyhän Henrikin muistokappeli. Kaivauksissa on löydetty runsaasti rahoja sekä muun muassa värillisiä lasiruutujen kappaleita, jotka viittaavat ikkunalliseen rakennukseen ja jopa mahdolliseen lasimaalaukseen. Vanhimmat rahat ovat 1300-luvulta. Kirkkokari on yksi keskiajalta periytyvän Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreitin varrella olevista kohteista. Paikalla järjestetään edelleen Pyhän Henrikin muistomessu joka vuosi niin kutsuttuna kesähenrikkinä. Legenda Piispa Henrikistä ja Lallista tekee Köyliönjärvestä yhden Suomen historian keskeisimmistä paikoista. Pyhän Henrikin legenda on Suomen vanhin säilynyt kirjallinen teos.

6 Köyliönjärven maisema-alueella yhdistyvät suuret historialliset, taloudelliset ja luonnonarvot. Alue poikkeaa melko paljon aiemmin perustetuista maisemanhoitoalueista: Se on suuripiirteisempi viljan, perunan ja vihannesviljelyn alue, jossa ei juuri ole karjatiloja ja sen vuoksi alueella on hyvin vähän nurmea ja laidunta. Toisaalta umpeen kasvaminenkaan ei ole yhtä suuri ongelma kuin monella muulla alueella, koska pellot ovat tehokkaassa viljelyssä edelleen. Maisema-alueeseen kuuluu myös entinen kuntakeskus (kuntaliitos 2016), joten alueen rakennuskanta on ajallisesti ja tyylillisesti monipuolista sisältäen vanhojen kartanoiden ja torppien lisäksi myös keskustoille tyypillisiä liike- ja hallintorakennuksia ja jopa kerrostaloja.

7 Miten edettiin Alueella toimii viisi aktiivista kyläyhdistystä ja näiden lisäksi merkittävänä toimijana Köyliö-seura. Näiden yhdistysten kiinnostus hanketta kohtaan oli avainasemassa. Myös Säkylän kunnan ja Köyliön Vanhakartanon myönteinen suhtautuminen hankkeeseen oli edellytyksenä etenemiselle. Perustettiin yhteistyöryhmä, jossa edustaja kaikilta keskeisiltä toimijoilta. Keväällä 2017 järjestettiin avoimia keskustelutilaisuuksia maisemasta, sen arvoista ja hoidosta sekä maisemanhoitoalueen perustamisesta. Julkaistiin kyselylomake, tiedotussivusto ja karttapohjainen maisemakysely Tiedotettiin paikallislehtien kautta ja hyödynnettiin I love Köyliönjärvi facebook-sivustoa sekä yhdistysten sähköpostilistoja Kesän ajan oli infopaketti (tietoa maisemanhoitoalueesta, kartta Köyliönjärven maisema-alueesta, kyselylomake) ja palautelaatikko Yttilän koululla ja Villa Linturissa. Yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa järjestettiin kyläkierroksia (Kankaanpää, Yttilä, Ristola, Kepola, Tuiskula) kesällä Syksyllä tehtiin retki Kauhajoelle Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueelle

8 Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos esiteltiin ja asetettiin nähtäville ja kommentoitavaksi syksyllä Tilaisuudessa oli puheenvuoro myös Köyliö-seuran ja MTK Köyliön edustajalla. Kommentteja ei juuri tullut, mutta HKS:aa täydennettiin vielä vuonna Jatkorahoituksen turvin järjestettiin rakennusperinnön hoidon te ta keväällä Tehtiin rollup Köyliönjärven maiseman arvoista matkailuinfoon ja eri tilaisuuksissa käytettäväksi. Vieraslaji- ja vesikasvillisuuste ta järjestettiin yhdessä Pyhäjärviinstituutin kanssa kesällä Järjestettiin Tunnista maiseman mahdollisuudet seminaari yrityksille, yhteisöille ja viranhaltijoille yhteistyössä Säkylän kunnan kanssa. Tehtiin hoitosuunnitelma ja Adoptoi monumentti sopimus Kirkkokarille Ristolan kyläyhdistyksen kanssa. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjä toimenpidesuosituksia toteutettiin paikallisten yhdistysten toimesta, esimerkiksi Lions Club kunnosti Lemmenpolun Kirkkosaaressa Perustettiin maisemanhoidon neuvottelukunta syksyllä 2018 Köyliö-seura päätti esittää Köyliönjärven maisemanhoitoalueen perustamista Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, joka järjesti asiasta laajan kuulemisen marras-joulukuussa 2018.

9 Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 67, joista myönteisiä/neutraaleja oli 25 ja kielteisiä 42. MTK Köyliö vastusti nyt hanketta, vaikka prosessin aikana heillä ei ollut suunnitelmista huomautettavaa. Useimpien vastustavien lausuntojen pohjana on MTK:n lausunto kopioituna. Kyläyhdistyksissä kuitenkin toivotaan, että hanke ei jäisi tähän. Suunnitelmissa on järjestää vastustajille vielä keskustelutilaisuus ja selvittää, onko mahdollista löytää kaikille sopivat ehdot perustaa maisemanhoitoalue. Vastustus perustuu pääosin sille käsitykselle, että maisemanhoitoalue toisi alueelle sellaisia käyttörajoituksia, joita siellä ei vielä ole, vaikka kyseessä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Esimerkiksi Säkylän yrittäjät ja MTK vaativat entisen Säkylän kunnan puoleisen pään jättämistä maisemanhoitoalueen ulkopuolelle, vaikka tuore osayleiskaava kaavamääräyksineen rajoittaa alueen rakentamista paljon enemmän kuin maisemanhoitoalueen status.

10 Kokemuksia Paljon yhteensovitettavia asioita alueella, jossa arvokas kulttuuriympäristö, Natura ja vesiensuojelu kohtaavat Maisemanhoidolla voi olla erilaisia tavoitteita riippuen siitä vaalitaanko luonnon monimuotoisuutta vai kulttuuriperintöä (avoin maisema, pusikoiden raivaaminen, hakkuutähteiden poistaminen) Järvinäkymiä kaivataan ja ruovikkoa suorastaan vihataan, mutta rantojen kasvillisuus sitoo ravinteita eikä sitä pitäisi liikaa poistaa. Voimaperäinen viljely pitää maiseman avoimena, mutta kuormittaa ympäristöä. Osallisilla ei ole yhtä mielipidettä siitä, miten maisemaa tulisi hoitaa (viljelijät, omakotiasukkaat, mökkiläiset) Toisia häiritsevät pihoilla lojuvat maatalouskoneet yms. ja toisia kaatuneet puunrungot rantametsiköissä. Monet toivovat paluuta vuosikymmenten takaiseen puuttomaan maisemaan esimerkiksi Naturaan kuuluvilla saarilla. Osa haluaisi purkaa ränsistyneet rakennukset kun toiset taas haluavat säilyttää historiallisia kerrostumia. Mittakaavaero siinä, hoidetaanko pientä pihaa vai sadan hehtaarin maatilaa molempia ei voi tehdä samalla tarkkuudella! Osallisten väliset jännitteet voivat vaikeuttaa prosessia Naapureiden taholta koettu arvostelu loukkaa jokaista. Kaikkien osallisten tavoittaminen vaikeaa Asiasta innostuneet osallistuvat aktiivisesti, mutta nihkeämmin suhtautuvia on vaikea tavoittaa ennen kuulemisvaihetta. Kaikki eivät ole yhtä kiinnostuneita yhteisistä asioista, kulttuuriympäristöstä ja maisemasta. Tiedon välittäminen jäsenille yhdistyksen pj:n ja sihteerin kautta onnistui vaihtelevasti. Ihmisillä ja järjestöillä on erilaisia tapoja toimia Kaikki eivät halua puhua suoraan vaan mieluummin takana päin anonyymisti tai kirjallisesti. Kun otetaan passiivinen rooli suunnitteluvaiheessa on helpompi torpata koko hanke kuulemisvaiheessa. Uhriutuminen: Ei haluta vaikuttaa asiaan kysyttäessä, koska on jo ennalta päätetty, että meitä ei kuitenkaan kuunnella.

11 Kehitettävää Maisemanhoitoalue olisi saatava houkuttelevammaksi taloudellista tukea tarjoamalla euron tuki risusavottaan ilahduttaa kyläyhdistyksiä, mutta maataloustuottajille sillä ei ole merkitystä Voisiko alueilla soveltaa jonkinlaista maisema-arvokauppaa? Rahaa ja henkilöresursseja tarvitaan Pitää olla joku henkilö, joka sitoutuu hankkeeseen työnsä puolesta, on tavoitettavissa aina ja pitää huolta jatkuvuudesta Kansalaisten tietoisuutta maankäytön suunnittelusta, kaavoituksesta ja erilaisista suojeluprosesseista ja niiden vaikutuksista olisi parannettava, jotta turhia pelkoja saadaan vähennettyä Vanhat Natura-haavat arpeutuvat hitaasti Hyödyt elinkeinoelämälle ja työllisyydelle pitäisi saada paremmin näkyviin Maiseman tuotteistamista ja maisemanhoidon sponsorointia yritettiin tuoda esille, mutta yrityksiä oli vaikea saada mukaan, kun asiaa ei tunnisteta omaksi. Kunnan aloitteellisuus ja aktiivisuus on tärkeää, joten maisemanhoitoalueen houkuttelevuutta pitäisi lisätä myös kunnille. Jotain porkkanaa voisi ajatella esimerkiksi vieraslajien poistoon ja työllistämiseen.

12 Yhteisten päämäärien löytäminen ja niihin sitoutuminen vaatii pitkäaikaista vuorovaikutusta ja luottamuksen rakentamista! Kiitos!