JÄMSÄN SEURAKUNTA Pöytäkirja 8/ (11) Jämsän seurakuntakeskuksen takkahuone, Koskentie 30, C, Jämsä

Transkriptio

1 JÄMSÄN SEURAKUNTA Pöytäkirja 8/ (11) Aika Torstai klo Paikka Jämsän seurakuntakeskuksen takkahuone, Koskentie 30, C, Jämsä KOKOUKSEN ASIALISTA 107 Kokouksen avaus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta, pöytäkirjan tarkastus ja nähtävilläpito Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle talousarvion laatimisohjeet Särkisaaren leirikeskuksen peruskorjauksen urakoitsijan valinta Muuntajan rakentaminen kelhän tontille Tyyne ja Sulo Yläsen rahaston apurahat teologian opiskelijoille Muut asiat Ilmoitusasiat Oikaisuvaatimusohjeet ja kokouksen päätös 11 HARRI NIEMELÄ HARRI NIEMELÄ puheenjohtaja

2 JÄMSÄN SEURAKUNTA Esityslista/Pöytäkirja 8/ (11) Aika Torstai klo Paikka Jämsän seurakuntakeskuksen takkahuone, Koskentie 30 C, Jämsä Läsnä Niemelä, Harri puheenjohtaja Honkanen, Jorma jäsen Kaislo, Anja Ketolainen, Päivi Kovanen, Tuija Poissa Lehtonen, Pertti Leppänen, Antero Liukko, Helena Pohjanheimo, Kimmo Sanaslahti Erja Taipale, Tuomas Poissa, varalla Matti Hekkala Muut osallistujat Konstari, Tarmo kirkkovaltuuston puheenjohtaja Erkkilä Valtteri kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Piirainen, Matti-Pekka sanan toimialajohtaja Kovalainen, Johanna palvelun toimialajohtaja Kettunen, Riikka kasvatuksen toimialajohtaja Kivi, Päivi kiinteistö- ja hautaustoimen päällikkö Pallas, Ilari talousjohtaja, kirkkoneuvoston sihteeri Asiat Allekirjoitukset Harri Niemelä puheenjohtaja Ilari Pallas sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Jämsässä Päivi Ketolainen pöytäkirjantarkastaja Pertti Lehtonen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja yleisesti Jämsän taloustoimistossa Ilmoitus nähtävilläolosta kirkkoherranviraston nähtävänä ilmoitustaululla

3 JÄMSÄN SEURAKUNTA Esityslista/Pöytäkirja 8/ (11) 107 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Harri Niemelä avaa kokouksen. 108 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen on kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan lähetettävä jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (KL 7:4 ). Kokouskutsu asialuetteloineen ja liitteineen on lähetetty Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 109 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asiat käsitellään esityslistan esittämässä järjestyksessä. Kohtaan muut asiat: kokousajankohdat. Muuten asiat käsitellään esityslistan esittämässä järjestyksessä. 110 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA, PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA NÄHTÄVILLÄPITO Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjan tarkastajaa tai jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan aakkosjärjestyksen mukaan Päivi Ketolainen ja Pertti Lehtonen. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksen jälkeen. Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä taloustoimistossa Ilmoitus nähtävilläolosta Jämsän kirkkoherranviraston ilmoitustaululla

4 JÄMSÄN SEURAKUNTA Esityslista/Pöytäkirja 8/ (11) 111 TULOVEROPROSENTIN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2020 Seurakunnan kirkkovaltuuston tulee vahvistaa tuloveroprosentti (KL 15:2 ) ja ilmoittaa se verohallitukselle kutakin talousarviovuotta edeltävän marraskuun 17. päivään mennessä (Verotus MenL91 ). Verot tilitetään veronsaajille kuukausittain osuutena kaikista koko maassa kertyneistä ennakonpidätyksistä. Lopullinen verotulon määrä selviää vuosittain verotuksen valmistuttua lokakuun lopussa. Jokaisen kuukauden tilitys sisältää kuluvassa olevan vuoden lisäksi erilaisia jälkitilityksiä kuudelta edelliseltä vuodelta. Hyväksytyssä talouden tasapainottamisohjelmassa on kirjattu yhdeksi tasapainottamiskeinoksi veroprosentin nostaminen, mikä tehtiin kuluvaksi vuodeksi nostamalla veroprosentti 1,6 prosenttiin. Seurakunnassa on toimintamenoja sopeutettu pitkällä aikavälillä ja noudatettu tavoitetta karsimalla henkilöstökuluja ja vähentämällä suurta kiinteistömassaa. Kirkollisveroprosentti vaihtelee seurakunnissa yhdestä prosentista kahteen prosenttiin. Talousjohtaja ehdottaa Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi Jämsän seurakunnan veroprosentiksi 1,6 vuonna 2020.

5 JÄMSÄN SEURAKUNTA Esityslista/Pöytäkirja 8/ (11) 112 TALOUSARVION LAATIMISOHJEET Liite 1 KJ 15 mukaan kirkkoneuvoston tehtävänä on antaa johtokunnille ja tehtäväalueille ohjeet seuraavan vuoden talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimiseksi. Näiden ehdotusten pohjalta kirkkoneuvosto laatii oman talousarvioesityksensä kirkkovaltuustolle. Kolmen edellisen vuoden (2016,2017,2018) tilinpäätöksen alijäämäisyys vaikutti päätökseen nostaa veroprosenttia vuodelle 2019 (1,6%). Veroprosentin noston vaikutus vähenee seuraaville vuosille, koska kirkon jäsenmäärä jatkaa laskuaan 2% vuosivauhtia. Vuosikate pitää pyrkiä pitämään poistojen suuruisena, tästä johtuen kokonaisuuden toimintakuluja tulisi saada edellisvuosia pienemmäksi. Tähän mahdollistavat edelleen kiinteistöjen vähentäminen ja henkilöstökulujen sopeuttaminen. Suunnittelun lähtökohtana on kirkollisveron pitäminen 1,6 %:ssa. Tiedossa olevilla henkilöstövähennyksillä emme tavoita tarvittavia säästöjä, jotta tulos ennen satunnaisia eriä olisi positiivinen vuonna Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimintakulusuhteen pitämistä nykyisellä tasolla ja toiminnan tehostamista. Vuoden 2020 talousarvion laadintaohje, jossa työmuotojen käyttökustannukset ovat edellisvuosien tasolla, tiedossa olevat henkilöstövähennykset ja rantatontin myynti on otettu huomioon. Suunnittelussa huomioidaan talouden tasapainoa koskevat vaatimukset, eikä lisätä kustannuksia. Sopeuttaminen toteutetaan henkilöstö- ja kiinteistökustannuksista taloudentasapainottamisohjelman mukaisesti vuoteen 2022 mennessä. Tulopohjaa parannetaan kertaluontoisesti mahdollisilla rantatontti- ja kiinteistökaupoilla, sillä suunnitelmavuosien investointimenot ovat suuret. Henkilöstökustannusten sopeuttamiseksi hyödynnetään eläköitymiset ja muusta syystä vapautuvat tehtävät sekä lähiseurakunnissa vapautuvien tehtävien yhteisjärjestelyt. Liitetään kirkkovaltuuston iltakoulun pohdinta Nykyisestä tulevaan talousarvion laadinnan tueksi. Talousjohtaja ehdottaa Kirkkoneuvosto käy keskustelun talousarvion laadintaa koskevista ohjeista. Kirkkoneuvosto hyväksyy liitteen mukaiset ohjeet vuoden 2020 talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä suunnitelmavuosien toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimiseksi. Päätös

6 JÄMSÄN SEURAKUNTA Esityslista/Pöytäkirja 8/ (11) 113 SÄRKISAAREN LEIRIKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN URAKOITSIJAN VALINTA Liite 2-3 Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta Särkisaaren leirikeskuksen keittiön kosteusongelma, joka huomattiin syksyllä 2018, on seurausta ns."valesokkeli" rakenteesta, koko rakennusryhmä on rakennettu ulkoseinien osalla riskirakenteella. Kyseessä olevat rakenneratkaisut ovat tietyn aikakauden mukaisia ja ne ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Keittiössä vesi on imeytynyt pesujen yhteydessä sisältä sekä osittain kapilaarisesti ulkoa ja ongelma tuli esille hajun kautta keittiössä, jossa kosteusarvot olivat eniten koholla. Hankkeen laajuus on kasvanut tutkimusten ja suunnittelutyön myötä. Korjaustoimenpiteet tehdään koko salin ja keittiön käsittävään osaan eli päärakennukseen. Salin yhteydessä olevat wc-tilat eivät ole riittävät ja niiden saneeraus on ollut suunnitelmissa jo pelkän inva-wc:n puutteen vuoksi, lattian avaamisen yhteydessä tämä parannus on tarkoituksenmukaista tehdä. Keittiö koneineen on alkuperäinen ja monelta osin epäkäytännöllinen ja konekanta erittäin vanha, tästä syystä Metoksen edustaja on ollut suunnittelussa mukana. Keittiön yhteydessä olevat sosiaalitilat ja toimisto ovat riittämättömät ja hankalat, myös näiden uudelleen järjestely on lattioiden purun yhteydessä tarkoituksenmukaista. Edellä mainitun lisäksi lämminvesivaraaja ja ilmanvaihtokone ovat alkuperäisiä ja tulleet käyttöikänsä päähän. Laitteiden uusiminen ja lattioiden purku tuo suunnitteluun myös lämmitysjärjestelmän valinnan. Vanhoista rakennesuunnitelmista on selvinnyt, että alapohjan eristeenä on käytetty polystyreenieristettä. Eristeen ja betonilaatan välissä on kosteuden nousua estävä muovikalvo. Kosteutta kestävän eristeen vuoksi alapohjarakenteen piikkaaminen ei koko rakennuksen osalta ole välttämätön. Uudet rakenteet voidaan tehdä vanhan laatan varaan ja seinien kengitys tehdään roiloamalla ulkoseinänviertä noin puolen metrin leveydeltä. Lämmitysratkaisu vaikuttaa lattialaatan kohtaloon. Mikäli valitaan vesikiertoinen lattialämmitys, tulee lattialaatta joko urittaa tai uusia kokonaan, jolloin on mahdollista lisätä lisäeristettä. Lattialämmitys on pitkälti myös mukavuusseikka, koska leireillä paljon työskennellään lattiapinnassa ja nykyisin lattiat ovat kovin kylmät. Suunnittelu kohdistuu nyt ainoastaan Särkisaaren päärakennukseen ja myöhäisemmässä ajankohdassa majoitusrakennuksen vanhaan osaan ja asuntorakennukseen. Liitteenä on B-osan rakennusosa-arvio, jossa on huomioitu suunnittelu ja rakennuttaminen, wc-tilojen, keittiön, sosiaalitilojen ja toimiston uudelleen järjestely ja kalustus, lämmitysjärjestelmän päivittämisen aiheuttamat kustannukset eri vaihtoehtojen mukaisesti sekä lvis-töiden kustannukset. Lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa on mukana uusi LT-ilmanvaihtokone sekä lämminvesivaraaja. A vaihtoehdossa on muiden kuin keittiön ja siihen liittyvien sekä yleisö-wc tilojen seinänvierustan purkaminen puolen metrin leveydeltä. Lämmitysjärjestelmänä on olemassa oleva sähkölämmitys, sähköpatterit uusitaan. Kustannusarvio euroa. Työmaan kesto 4 kk. B1 vaihtoehdossa kaikki lattiat puretaan, lisätään alapohjan eristeitä ja lämmitysjärjestelmä on vesiilmalämpöpumppu ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kustannusarvio euroa. Työmaan kesto 6 kk. B2 vaihtoehdossa muiden kuin keittiön ja siihen liittyvien sekä yleisö-wc tilojen lattiat uritetaan, lämmitysjärjestelmä on vesi-ilmalämpöpumppu ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kustannusarvio euroa. Työmaan kesto 5 kk. C1 vaihtoehdossa kaikki lattiat puretaan, lisätään alapohjan eristeitä ja lämmitysjärjestelmä on maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kustannusarvio euroa. Työmaan kesto 6 kk.

7 JÄMSÄN SEURAKUNTA Esityslista/Pöytäkirja 8/ (11) C2 vaihtoehdossa muiden kuin keittiön ja siihen liittyvien sekä yleisö-wc tilojen lattiat uritetaan, lämmitysjärjestelmä on maalämpöpumppu ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kustannusarvio euroa. Työmaan kesto 5 kk. Kaikki kustannusarviot sisältävät arvonlisäveron. Liitteenä on lämmitysjärjestelmien vertailu. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta päättää esittää kirkkoneuvostolle, että Särkisaaren leirikeskuksen suunnittelussa noudatetaan vaihtoehtoa C1, jossa kaikki lattiat puretaan, lisätään alapohjan eristeitä ja lämmitysjärjestelmä on maalämpöpumppu ja vesikiertoinen lattialämmitys. Käsittely: Antero Leppänen esitti, että Särkisaaren saneeraushanke laitetaan jäihin ja selvitetään miten hanke rahoitetaan. Helena Liukko kannatti esitystä. Asiasta äänestettiin, talousjohtajan esitys jaa ja vastaehdotus ei, äänestyksen tulos oli 7 jaa-ääntä, jaa äänet antoivat Mäntylä, Harju, Häyrynen, Kivimäki, Suuniittu, Salmio ja Savela ja 2 ei-ääntä, ei äänet antoivat Liukko ja Leppänen. Päätös Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta päätti esittää kirkkoneuvostolle, että Särkisaaren leirikeskuksen suunnittelussa noudatetaan vaihtoehtoa C1, jossa kaikki lattiat puretaan, lisätään alapohjan eristeitä ja lämmitysjärjestelmä on maalämpöpumppu ja vesikiertoinen lattialämmitys Kirkkoneuvosto Talousjohtaja ehdottaa Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä että Särkisaaren leirikeskuksen suunnittelussa noudatetaan vaihtoehtoa C1, jossa kaikki lattiat puretaan, lisätään alapohjan eristeitä ja lämmitysjärjestelmä on maalämpöpumppu ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kirkkoneuvosto päättää, että sovitussa aikataulussa pysytään ja kilpailutus suoritetaan ennen kirkkovaltuuston lisämäärärahan hyväksyntää.. _ Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta Särkisaaren leirikeskuksen saneeraukseen on investointiosassa määräraha euroa, talousarvion teon aikana ei ollut vielä tiedossa saneerauksen laajuutta. Suunnittelu odottaa ratkaisua lämmitysjärjestelmästä. Kiinteistö- ja hautaustoimenjohtokunnan näkemys oli, että saneerauksen yhteydessä sähkölämmitys vaihdetaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen samalla kun lattiapintaa puretaan. Alustava aikataulu oli, että huhtikuussa urakkatarjoukset lähtevät laskentaan ja työt aloitetaan ja leirikeskus on suljettuna puolivuotta. Määrärahaylitys on mahdollista hakea myös urakkakilpailutuksen jälkeen, jolloin on mahdollista hyväksyttää todellinen urakkahinta toukokuun valtuustossa tai investointi kustannusten ollessa liian suuret, muuttaa hanketta. Investoinnin kustannuksia ei voida kattaa toiminnasta vähentämällä vaan kustannukset maksetaan nykyisillä säästöillä, jotka ovat kertyneet edellisten tilikausien voitoista.

8 JÄMSÄN SEURAKUNTA Esityslista/Pöytäkirja 8/ (11) Talousjohtaja ehdottaa Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä että Särkisaaren leirikeskuksen suunnittelussa noudatetaan vaihtoehtoa C1, jossa kaikki lattiat puretaan, lisätään alapohjan eristeitä ja lämmitysjärjestelmä on maalämpöpumppu ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kirkkoneuvosto päättää, että sovitussa aikataulussa pysytään ja kilpailutus suoritetaan ennen kirkkovaltuuston lisämäärärahan hyväksyntää. Päätös. _ Särkisaaren leirikeskuksen peruskorjaukseen tuli määräaikaan mennessä neljä tarjousta. Kokonaisedullisimman tarjouksen teki Jämsän Metalli ja Kuljetus Oy, kokonaissumma Urakoitsijan kanssa pidettiin urakka/hankintaneuvottelut 29.8., missä käytiin urakoitsijan kanssa läpi tarjouksen sisältö ja urakan tilaajan laatimat ehdot, mitkä urakoitsija täytti. Kirkkovaltuusto on myöntänyt euron määrärahan Särkisaaren leirikeskuksen keittiön saneeraukseen. Saneerauksen laajentumisen vuoksi talousarvion investointiosaan lisätään määräraha euroa vuosille 2019 ja Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta päättää hyväksyä Jämsän Metalli ja Kuljetus Oy:n urakoitsijaksi Särkisaaren leirikeskuksen peruskorjaukseen. Rakennusurakan kokonaishinta on euroa, sisältää ALV. Talousarvion investointiosaan lisätään saneerausta varten määräraha euroa vuosille 2019 ja Esityksen mukaan Hanke on esitelty budjetin ja laajuuden kannalta valtuuston iltakoulussa Särkisaaren leirikeskuksen remontista on tehty LAVA, lapsivaikutusten päivitetty arviointi (liite 3). Kirkkoneuvosto valitsee Jämsän Metalli ja Kuljetus Oy:n urakoitsijaksi Särkisaaren leirikeskuksen peruskorjaukseen. Rakennusurakan kokonaishinta on euroa, sisältää alv. Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että talousarvion investointiosaan lisätään saneerausta varten määräraha euroa vuodelle 2019 ja euroa vuodelle 2020.

9 JÄMSÄN SEURAKUNTA Esityslista/Pöytäkirja 8/ (11) 114 MUUNTAJAN RAKENTAMINEN KELHÄN TONTILLE Liite 4 Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta päätti kokouksessaan ( 29) esittää kirkkoneuvostolle, että Elenia Oy:lle annetaan lupa rakentaa kaksi muuntajaa Kelhän tontille. Korvaukseksi esitetään 1500 euroa/muuntaja. Elenian johtoalueen käyttöoikeustarjouksen mukaan korvaukseksi esitetään euroa yhteensä. kaikille maanomistajille tarjotaan samaa hintaa eikä se ole neuvoteltavissa. Toinen asemakadulla sijaitsevista muuntajista on kaavassa puistoalueella, mistä normaalisti ei makseta korvausta lainkaan. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta päättää esittää kirkkoneuvostolle, että hyväksytään Elenia Oy:n tekemä tarjous 2001, 80 euroa.. _ Kirkkoneuvosto hyväksyy Elenia Oy:n tekemän tarjouksen 2001,80 euroa.

10 JÄMSÄN SEURAKUNTA Esityslista/Pöytäkirja 8/ (11) 115 TYYNE JA SULO YLÄSEN RAHASTON APURAHAT TEOLOGIAN OPISKELIJOILLE Liite 5 Vuoden 2018 syyskuun Kirkkoneuvoston kokouksessa 6/2018 käsiteltiin Tyyne ja Sulo Yläsen rahaston apurahojen jakamista seuraavan esitystekstin mukaisesti: Jämsän seurakunnan hallintaan on siirtynyt Jämsänkosken seurakunnasta Tyyne ja Sulo Yläsen rahasto. Rahaston tarkoituksen on tukea ensisijaisesti Jämsänkosken kunnasta kotoisin olevia varattomia teologian ylioppilaita. Mikäli tällaisia henkilöitä ei Jämsänkosken kunnasta löydy, on rahaston varoilla tuettava Jämsän kunnasta olevia edellä mainittuja opiskelijoita. Ellei Jämsässäkään ole tällaisia henkilöitä on rahaston varoja käytettävä keskisuomalaisten varattomien teologian ylioppilaiden tukemiseen. Kirkkoneuvosto on päättänyt 2010/44, että vuosittain jaetaan euroa ja kukin hakija voi saada 500 euroa vuodessa. Määräaikaan mennessä tuli kaksi hakemusta, Julia Laaksonen ja Tiia-Maria Päivärinta. Jämsänkosken alueneuvosto on kokouksessaan ehdottanut, että kumpikin hakijoista saa 500 euron avustuksen. Talousjohtaja Kirkkoneuvosto myöntää Julia Laaksoselle ja Tiia-Maria Päivärinnalle 500 euron avustuksen Tyyne ja Sulo Yläsen rahastosta teologian opiskeluja varten Tänä vuonna 2019 tuli Jämsän Seudussa olleen ilmoituksen perusteella yksi hakemus. Hakija on kotoisin Jämsänkoskelta. On mahdollista, että tulevaisuudessa ei Jämsän kaupungista ole yhtään hakuehtoja täyttävää teologian opiskelijaa. Tällöin rahaston periaatteiden mukaan tulisi varoja käyttää keskisuomalaisten teologian ylioppilaiden tukemiseen. Toukokuussa 1968 päivätyn testamentin mukaan tuki teologian opiskelijoille tulisi jakaa rahaston korkotuotosta (Liite 4). Vuosittainen korko on ollut viime vuosina matalien korojen aikana noin 80. Kirkkoneuvosto on päättänyt 2010/44, että vuosittain jaetaan 1000 euroa ja kukin hakija voi saada 500 euroa vuodessa. Tämän päätöksen pohjalta ei koko keskisuomen alueelta syntyvän laajemman hakijajoukon kesken paljoa jää jaettavaksi. Varallisuutta rahastossa on kuitenkin varsin runsaasti: euroa (elokuu 2019). Sanan toimialajohtaja Matti-Pekka Piirainen ehdottaa, että vuosittaisesta 1000 euron maksimisummasta luovutaan. Tällä varaudutaan avustusten hakemiseen koko keskisuomen alueelta. Myös yksittäisen hakijan 500 euron maksimisummasta luovutaan. Tilanteessa, jossa hakijoita on vähän, olisi syytä olla mahdollisuus korottaa avustussummaa maksimissaan 1000 euroon. Kuitenkin niin, että pääsääntönä on 500 euron avustus. Syyskuussa kirkkoherra Harri Niemelä soitti konsultaatiopuhelun Tampereen hiippakunnan lakimiesasessorille ja kuvaili rahaston tilannetta. Esille tuli, kuinka testamentin laadinnasta on kulunut 51 vuotta ja aika muuttunut paljon siitä alkaen. Arkistosta löytyneen virkatodistuksen mukaan Sulo Ylänen kuoli ja Tyyne Ylänen Heillä ei ollut lapsia. Sulolla oli vuonna 2003 tehdyn virkatodistuksen mukaan neljä sellaista sisarusta, joilla on lapsia. Testamentin vahva muuttaminen tarvitsee Sulon sisarusten jälkeläisten suostumuksen. Toinen näkökulma rahaston käyttämiseen on pohtia, miten rahaston perustaja itse olisi nykyisessä uudessa tilanteessa mahdollisesti toiminut. Lakimiesasessori ei lähtisi vuosittaista avustussummaa nostamaan 1000 eurosta.

11 JÄMSÄN SEURAKUNTA Esityslista/Pöytäkirja 8/ (11) Tyyne ja Sulo Yläsen rahasto on tullut Jämsän seurakunnan haltuun Jämsänkosken seurakunnan liittyessä Jämsään. Hakemukset on käyty läpi ja päätösehdotukset on tehty Jämsänkosken alueneuvostossa. Alueneuvostoja ei kuitenkaan enää ole seurakunnan uudessa organisaatiossa. Jämsän seurakunta jakaa avustuksia hengelliseen työhön ja nämä hakemukset käsitellään johtotiimissä, joka tekee esityksen kirkkoneuvostolle. Myös Tyyne ja Sulo Yläsen rahaston hakemukset tulisi käsitellä johtotiimin kokouksessa, joka sitten tekee esityksen kirkkoneuvostolle avustusten saajista. Jämsän seurakuntaan on määräaikaan mennessä tullut yksi hakemus, Tiia-Maria Päivärinta. Sanan toimialajohtaja Matti-Pekka Piirainen on käynyt läpi Päivärinnan hakemuksen ja toimittujen asiakirjojen mukaan hän täyttää ilmoitetut ehdot. - Vuosittainen avustussumma pidetään edelleen Hakemukset osoitetaan Jämsän kirkkoneuvostolle, johtotiimi käsittelee hakemukset ja tekee jakoesityksen kirkkoneuvostolle. - Kirkkoneuvosto myöntää Tiia-Maria Päivärinnalle 500 euron avustuksen Tyyne ja Sulo Yläsen rahastosta teologian opiskeluja varten. 116 MUUT ASIAT Kirkkoneuvoston ja Kirkkovaltuuston kokouspäivän toivotaan vahvasti olevan säännöllisesti keskiviikkoisin! 117 ILMOITUSASIAT Viranhaltijapäätökset Kirkkoherra 11/2019 Virkavapaat 12/2019 Virkavapaat 118 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA KOKOUKSEN PÄÄTÖS Liite Puheenjohtaja antaa Kirkkolain mukaisen muutoksenhakuohjauksen ja päättää kokouksen. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo