Kirjanpidon peruskurssi 6 op

Transkriptio

1 Kirjanpidon peruskurssi 6 op Luennot: Professori, KTT Pasi Syrjä sähköposti: pasi.syrja@lut.fi Kurssin tavoite perehdyttää yrityksen kirjanpidon peruskäsitteistöön ja hyväksikäyttöalueisiin 1

2 Kurssin sisältö Laskentatoimi yrityksen osa-alueena Laskentatoimen määritelmät ja tehtävät Juokseva kirjanpito Arvonlisäverotus Tilinpäätöksen laatiminen Veroekonomian perusteita Kirjanpidon periaatteet ja kirjanpitoon liittyvä lainsäädäntö 2

3 Opetusmuodot Luentoja ja harjoituksia 24 h Tutkintovaatimukset Hyväksytysti suoritettu kirjallinen tentti Tentti:» OSA 1: KIRJAUKSIA (väittämiä, oikea vastaus +2 pistettä, väärä 1 piste, tyhjä 0)» OSA 2: TEORIAKYSYMYKSIÄ: selityksiä 6 kpl, esseekysymyksiä 1-2 kpl» Tentti on hyväksytty, jos molemmat osat on hyväksytysti suoritettu (50 % maksimipisteistä) 3

4 Kirjallisuutta» Leppiniemi & Kykkänen, 2005 (tai uudempi) WSOY, Kirjanpito ja tilinpäätös ja tilinpäätöksen tulkinta» Leppiniemi & Kykkänen, 2001 (tai uudempi) WSOY, Kirjanpito ja tilinpäätös harjoituksineen» Vaihtoehtoisesti muut kirjanpidon perusoppikirjat, esim: Tomperi, Käytännön kirjapito» Luentokalvot ja luentomateriaalin yhteydessä olevat artikkelit 4

5 Sisällysluettelo I Yleistä kirjanpidosta ja laskentatoimesta sl (slide) 6 II Kirjanpitoprosessi sl 19 III Juoksevan kirjanpidon yksityiskohtia sl 59 IV Arvonlisävero kirjanpidossa sl 82 V Tilinpäätös sl 104 VI Yritysmuodot ja kirjanpito sl 139 VII Veroekonomian perusteita sl 148 VIII Memoriallinen kirjanpito sl 152 IX Kirjanpito ja lainsäädäntö sl 160 5

6 I YLEISTÄ KIRJANPIDOSTA JA LASKENTATOIMESTA Systemaattisen kirjanpidon syntyminen Littleton luetteloinut 7 ehtoa systemaattisen kirjanpidon syntymiseksi: kirjoitustaito aritmetiikka yksityisomistus raha vaihdon välineenä luottotoiminta kaupankäynti omistajan pääoman sijoitukset Yleisesti uskotaan, että kahdenkertainen KP syntyi keskiajan Italian kaupungeissa 6

7 Luca Pacioli Summa de Arithmetica, Geometria et Proportionalita v leviäminen muualle Eurooppaan roomalaiset ja arabialaiset numerot käytössä tapahtumamuistio, päiväkirja, pääkirja Ensimmäinen suomalainen oppikirja: August Lilius.(1862). Käytännöllinen opastus yksinkertaisesta kirjanpidosta tehdastelioille ja ammattilaisille. 7

8 Laskentatoimen kehittyminen Suomessa Kirjanpidon istuttaminen Kirjanpidon juurtuminen & Muun laskentatoimen versominen Laskentatoimen kasvu, monipuolistuminen & laajeneminen Laskentatoimen uudelleenarviointi - uusi tuotantoteknologia - kansainvälistyminen - strategia-ajattelu Kuvio. Laskentatoimen kehitysvaiheiden tulkinta (Näsi 1990) 8

9 KPL:n historiasta merkittävimmät kirjanpitolain uudistukset 1925 laki kirjanpitovelvollisuudesta 1945 kirjanpitolaki EU:n liittyviä uudistuksia IAS-asetuksen voimaan saattaminen Suomessa, ei estettä ei pakkoa periaate 9

10 Yrityksen toimintafunktiot Hankinta Hallinto Laskentatoimi Tuotanto Myynti 10

11 Laskelmien systematiikka (Riistama & Jyrkkiö ja Vehmanen) Laskelman tyyppi Laskelman nimitys Laskelman tarkoitus Johdon lt (Management accounting) Operatiivinen lt Suunnittelua avustavat Valvontaa avustavat Vaihtoehtolask. Tavoitelask. Tarkkailulaskelmat Valinta Toiminnan ohjaaminen Rahoituksen lt (Financial accounting) Yleinen lt Ulkoinen lt Tiedottamista avustavat Tuloksen jakamista avustavat Tuloksenjakolaskelmat Informointilaskelmat Ympäristöön vaikuttam. Tilastointi Tuloksen jakaminen 11

12 Kirjanpito osana laskentatoimea Rahoituksen laskentatoimi Tietojen kerääminen ja tallentaminen Kirjanpito tilinpäätös ulkoiset raportit Johdon laskentatoimi suunnittelulaskelmat tarkkailulaskelmat sisäiset raportit 12

13 Yritys ja sen sidosryhmät Julkinen valta Omistajat Asiakkaat Yritys (Entity) Yksikkö Henkilöstö Hankkijat Rahoittajat 13

14 Sidosryhmien intressisuhde yritykseen Sidosryhmä Panos Vastike Omistajat Henkilökunta Rahoittajat pääoma, riski, ideat työpanos, asiantuntemus vieras pääoma Y R I osinko, toiminnan jatkuvuus palkka, sosiaaliedut, työsuhteen jatkuminen korko, sijoituksen luotettavuus Hankkijat Asiakkaat Julkinen valta raaka-aineet, koneet, tavarat maksu suoritteesta lainsäädäntö, julk. palvelut T Y S maksu, hyvä ja pysyvä asiakassuhde kilpailukykyinen hinta, laatu, palvelu verot, työllistäminen 14

15 Liiketapahtumat (ns. kiertokulkukaavio) Meno REAALIPROSESSI Tulo PROSESSI KASSA Tuotannontekijämarkkinat Suoritemarkkinat Verot Korot Osingot Sijoitettu ja palautettu pääoma - oma - vieras Kassastamaksut Kassaanmaksut Rahoitusmarkkinat RAHAPROSESSI 15

16 Laskentatoimen määrittely ja tehtävät Leppiniemi & Koskela: Tehtävänä: kerätä toimintaa kuvaavia arvo- ja määrälukuja tuottaa niihin perustuvaa informaatiota yrityksen johdolle ja muille sidosryhmille avustaa toimintaa ja toiminnan taloudellisen tuloksen jakamista koskevaa päätöksentekoa 16

17 Kirjanpidon (=KP) määrittely ja tehtävät Lehtovuori: Kp on yrityksen rahaprosessin kuvaus lähinnä kassan kautta tapahtuvien rahavirtojen rekisteröintiä, luokittelua ja laskentaa kp- ja verolainsäädännön säätelemissä puitteissa Teoreettiset tehtävät: Sovellettu tehtävä: 1. erilläänpito 3. hyväksikäyttö 2. Informaatiotehtävä: tuloksenlaskenta 17

18 1) Erilläänpito: 1. yrityksen tilit on pidettävä erillään muiden yritysten tileistä 2. liiketapahtumat on kirjattava kp-lainsäädännön mukaisesti aikaja asiajärjestyksessä omille tileilleen, kirjausten perustuttava tositteeseen 2) Informaatiotehtävä: tuloslaskenta ja taloudellinen asema 1. päätehtävä 2. myös lakisääteinen 3. kiinnostaa useita sidosryhmiä 4. tilikausittain (tav. vuosi) laskettava yrityksen taloudellisesta tuloksesta (= tuotot./. kulut) 5. rahoittajan tuloslaskenta 3) Hyväksikäyttötehtävä: 1. yritysjohto: tietojen keräily, niiden luokittelu ja käsittely sekä niiden analysointi ja tulosten raportointi 2. hyväksikäyttö tulevan toiminnan suunnittelussa 18

19 II KIRJANPITOPROSESSI TILI kp:n perustyökalu kaksipuolinen asetelma vasen puoli = DEBET oikea puoli = KREDIT DEBET TILI KREDIT atk-tulosteissa ei käytetä tätä esitysmuotoa kp:n ymmärtäminen perustuu kuitenkin tähän asetelmaan Rahoitustilit 19

20 Tiliin liittyvää sanastoa TILI Tase Tulostili DEBET VELOITUS PER VASTAAVAA AKTIIVAT VARAT KULUT KREDIT HYVITYS AN VASTATTAVAA PASSIIVAT VELAT TUOTOT RAHAN KÄYTTÖ RAHAN LÄHDE 20

21 Kp:n tiliryhmittely liiketapahtumien tyypin mukaan pääryhmiin: 1. Menotilit 2. Tulotilit 3. Rahoitustilit Meno: syntyy tuotannontekijän hankkimisesta sen vastaanottohetkellä pitkä- tai lyhytvaikutteisia Tulo: syntyy suoritetta myytäessä sen luovutushetkellä yleensä lyhytvaikutteisia Meno- ja tulotapahtumat ovat tulosvaikutteisia eli ne vaikuttavat tilikauden tulokseen (menot (-), tulot (+)) 21

22 Rahoitustapahtumat: pääasiassa yrityksen ja rahoitusmarkkinoiden välisiä liiketapahtumia eivät koskaan tulosvaikutteisia a) Raha- ja saamistilit b) Pääomatilit Oma Vieras 22

23 Kirjaussäännöt MENOTAPAHTUMA kirjataan rahan käyttönä tilinsä DEBET-puolelle TULOTAPAHTUMA kirjataan rahan lähteenä tilinsä KREDIT-puolelle RAHOITUSTAPAHTUMA kirjataan rahan käyttönä tilinsä DEBET-puolelle ja rahan lähteenä tilinsä KREDIT-puolelle KIRJAUSAKSIOOMAT: 1. Kassan lisäys merkitään kassatilin debet-puolelle ja kassan vähennys kredit-puolelle 2. Kaikki kp:n merkinnät tehdään (vähintään) kahdelle eri tilille, toisen debet-puolelle ja toisen kredit puolelle (=kahdenkertaisuuden periaate) 23

24 Liiketapahtumien kirjaaminen Esimerkki: ostettu konttoritarvikkeita käteisellä 100 eurolla Liiketapahtumat merkitään kirjanpitoon: 1) vientilausekkeen avulla (Per) Konttoritarvikkeet an Kassa 100,- ja lyhyt selitys liiketapahtumasta 2 ) tiliristikolla Ostettu konttoritarvikkeita D Konttoritarv. K D Kassa K 100,- 100,- 3 ) tiliöintilapulla 24

25 Vientilausekkeet liiketapahtumista: MENO Menotili an Rahoitustili Maksettu eräs meno TULO Rahoitustili an Tulotili Saatu eräs tulo RAHOITUS Rahoitustili an Rahoitustili Saatu/palautettu pääoma Ostot Kassa Kassa Myynti Kassa Oma pääoma Lainat Kassa

26 Ostot myytävät tavarat (kauppaliikkeet) Lyhytvaikutteiset menot Valmistustoiminnan menot raaka-aineet (teollisuus yritykset) Menotilit Pitkävaikutteiset menot Maa-alueet Rakennukset Kalusto Arvopaperit Henkilöstömenot Palkat, sivukulut Liiketoiminnan muut kulut: vuokrat, sähköt Rahoitusmenot Korot Pysyvät vastaavat: Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet = käyttöomaisuutta Kulumaton käyttöomaisuus 26

27 Tulotilit ja rahoitustilit Rahoitustilit Tulotilit Myyntitulot Korkotulot Osinkotulot Muut tulot Saamiset Rahat Kassa Sekki Rahatilit Pääomatilit Oma pääoma Pitkäaikainen vieraspääoma Lyhytaikainen vieraspääoma 27

28 Rahoitustilin kirjauksista RAHAN LÄHDE Tulotili Rahoitustili Sekki RAHAN KÄYTTÖ Menotili Rahoitustili Oma pääoma Rahoitustili Vieras pääoma ( + ) ( - ) 28

29 Rahatilien terminologiaa yleisnimityksenä tililuettelon Kassa- ja Sekkitilistä voidaan käyttää nimitystä rahatili 1. kirjausaksioman tavoin käsitellään kaikki rahatilejä Sekkitili = yrityksen pankkitili Kassatili = fyysinen käteiskassa yrityksessä laajennettu kassa: rahat ja saamiset 29

30 Kirjaamisperusteet Liiketapahtumien kirjaus voi tapahtua: suorite- tai maksuperusteella taikka edellisten yhdistelmänä Suoriteperuste: meno kirjataan, kun tuotannontekijä vastaanotetaan ja tulo, kun suorite luovutetaan asiakkaalle käytännössä: kun lasku saadaan tai lähetetään, koska kirjaaminen on vaikeaa tarkkana vastaanotto- ja luovutushetkenä nimitetään joskus laskutusperusteeksi 30

31 Maksuperuste: meno kirjataan, kun se maksetaan kassasta ja tulo vastaavasti, kun suoritus saadaan kassaan nimitetään joskus kassaperusteeksi 31

32 Suorite- ja maksuperusteen kirjaukset Tulot Kassa Myyntisaamiset Ostovelat Menot Suoriteperuste Maksuperuste 32

33 Yleistä kirjaamisperusteista käytäntö: molempia perusteita joudutaan soveltamaan rinnakkain eräitä meno- ja tulolajeja lähes mahdotonta kirjata puhdasta suoriteperustetta käyttäen (esim. sähkö-, puhelin- ja postimenot) molemmat menetelmät sallittuja tilikauden aikana tilinpäätöksessä sallittu vain suoriteperusteen käyttö maksuperusteesta on siirryttävä tilinpäätöksessä suoriteperusteeseen tapahtuu ns. siirtyvien erien avulla 33

34 Kirjausharjoitus 1) Ostetaan raaka-aineita 100 käteisellä 2) Myydään tavaroita käteisellä 500 3) Siirretään kassasta pankkitilille 450 4) Yrittäjä sijoittaa yritykseensä 300. Rahat yrityksen pankkitilille 5) Ostetaan myytäväksi tarkoitettuja tavaroita laskulla (l.m.) 130 ostot kassa myynti kassa sekki kassa sekki oma pääoma (yksit. tili) ostot ostovelat

35 Kirjausharjoitus jatkuu 6) Maksetaan 5 kohdan lasku tilisiirtona. 7) Myydään tavaroita l.m ) Nostetaan pankista lainaa Rahat pankkitilille. 9) Maksetaan lainan korkoja 75 pankkitililtä. ostovelat sekki myynti myyntisaamiset lainat sekki korkomenot sekki ) Saadaan suoritus 7 kohdan laskusta tilisiirtona. myyntisaamiset sekki 35

36 Kirjausharjoitus jatkuu 11) Ostetaan tuotantokone l.m. 12) Lyhennetään pankkilainaa 320 pankkitililtä ostovelat koneet ja kalusto sekki lainat ) Maksetaan kohdan 11 lasku tilisiirtona sekki ostovelat 14) Maksetaan pankkikortilla puhelinlasku 175 puhelinmenot sekki ) Sijoitetaan yritykseen yrittäjän oma auto. Arvo koneet ja kalusto oma pääoma (yks. tili)

37 Joko osaan?? Vastaa seuraaviin väittämiin 1) Mikä seuraavista kirjauksista on oikein? Ostetaan l.m myytäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä 2000 eurolla. (Arvonlisäveroa ei huomioida) a. Per ostot an sekki b. Per ostovelat an ostot c. Per ostovelat an sekki d. Per ostot an ostovelat ) Mikä seuraavista kirjauksista on oikein? Myydään velaksi asiakkaalle hyödykkeitä 1000 eurolla. (Arvonlisäveroa ei huomioida) a. Per myyntivelat an myynti b. Per ostovelat an myynti c. Per myyntisaamiset an myynti d. Per kassa an myynti ) Mikä seuraavista kirjauksista on oikein? Omistaja maksaa yksityisasuntonsa vuokran yrityksen sekkitililtä 500 euroa a. Per vuokramenot an sekki 500. b. Per sekalaiset menot an sekki 500. c. Per yksityistili an sekki 500. d. Per vuokramenot an yksityistili 500. Oikea rivi: D, C, C 37

38 Tilin saldo ja tilin päättäminen tilikauden päätyttyä lasketaan kunkin tilin debet- ja kredit-puolen tapahtumat yhteen ja vähennetään suuremmasta puolesta pienempi puoli erotus = tilin saldo jos debet-puoli suurempi jos kredit-puoli suurempi debet-saldo kredit-saldo saldot siirretään tilinpäätöksessä tilinpäätöstileille (tuloslaskelmaan ja taseeseen) 38

39 Esimerkki saldon laskemisesta D tili K D tili K Saldo = 470 (debet-saldo) Tase Saldo = 150 (kredit-saldo) 39

40 Tilikauden tilinpäätös päätarkoituksena voitonjakoedellytysten selvittäminen tasekirja: tase, tuloslaskelma,, liitetiedot, rahoituslaskelma, toimintakertomus erillisenä asiakirjana menojen ja tulojen kohdistaminen oikealle tilikaudelle aiheuttaa jaksotusongelman tilikauden tulos lasketaan jaksotettujen tulojen eli tuottojen ja jaksotettujen menojen eli kulujen erotuksena Elinkeinoverolainsäädännön taustalla Martti Saarion kehittämään meno-tulo -teoria 40

41 Tilinpäätösprosessin vaiheet Tulot siirretään tulotileiltä tulostilille, kredit puolelle. Menot jaetaan kahtia: a) se osa menoista, josta ei odoteta tuloja, kirjataan tulostilille kuluksi (debet puolelle) b) se osa menoista, josta odotetaan vielä tuloja, aktivoidaan tasetilille (debet-puolelle - vastaavaa) Muut erät siirretään tasetilille: - raha- ja saatavatilit taseen debet puolelle, pääomatilit taseen kredit-puolelle (vastattavaa). Tulostilin saldo lasketaan: - kredit-saldo on voittoa, debet-saldo tappiota -saldo siirretään tasetilille - voitto: per Tulostili an Tasetili tai tappio: per Tasetili an Tulostili 41

42 Tulot Menot Raha- ja saatavatilit Pääomatilit (20.000) (25.000) (20.000) (25.000) (15.000) Tulostili Tasetili Kulut Tuotot Vastaavaa Vastattavaa Aktiivat Pääomat Rahat ja saatavat Voitto

43 Tulojen jaksottaminen tilinpäätöksessä Pääsääntöisesti tulot ovat tilikaudelle kuuluvia Poikkeuksena KPL:n 5 luvun 4 :ssä mainitut pitkän valmistusajan vaativat suoritteet (valmistus aloitetaan ja lopetetaan eri tilikaudella) valmistusasteen mukainen tuloutus vapaaehtoinen 43

44 Menojen jaksottaminen tilinpäätöksessä Meno tulon kohdalle -periaate aktivointi menot tulot Menot kirjataan kuluksi - aktivointi, jos tulonodotuksia KPL 5 luvun 14 : menetykset kirjataan kuluksi Menot voidaan jakaa viiteen eri luokkaan tilinpäätöstarkastelun näkökulmasta: a) Ajan kulumisen perusteella aiheutuvat menot b) Vaihtuvat vastaavat (vaihto-omaisuus) c) Muut lyhytaikaiset menot d) Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) e) Vastaiset menot ja menetykset 44

45 a) Ajan kulumisen perusteella aiheutuvat menot esim. vuokrat, korot ja vakuutusmaksut tilinpäätöksessä selvitetään, mikä osa menoista ajan kulumisen perusteella kuuluu päättyneelle tilikaudelle ja tämä osa kirjataan kuluksi - siirrytään suoriteperusteen noudattamiseen tilinpäätöshetkellä esim maksettu vakuutusmaksua ajalta euroa ja tilinpäätös tehdään Tilikauden kuluksi kirjataan 2000 euroa ja taseeseen siirretään 4000 euroa euroa 4000 euroa 45

46 b) Vaihtuvat vastaavat,vaihto-omaisuusmenot Vaihto-omaisuutta ovat sellaisenaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettavaksi tarkoitetut hyödykkeet, esim. raaka-aineet, puolivalmisteet ja valmisteet, pakkaustarvikkeet, erilaiset apu- ja tarveaineet sekä keskeneräiset työt Vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot Tilikauden päättyessä jäljellä oleva vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan Vaihto-omaisuuden määrä selvitetään inventoimalla Varaston ajatellaan kiertävän ns. FIFO-menetelmällä Tilikauden aikana tapahtuvia ostoja ei kirjata varastotileille, vaan osto-tileille - varastotilit ovat ns. lepääviä tilejä 46

47 Jalostamatonta vaihto-omaisuutta varten kirjanpidossa on erillinen Varasto-tili. Teollisessa yrityksessä raaka-aine- ja tarvikevarastoja ja kauppaliikkeissä tavaravarastoja (tilit varastotili ja varaston muutos) Jos varastoa jalostetaan, kyse on valmistevarastosta (tilit valmistevarasto ja valmistevaraston muutos) - myös puolivalmisteet kuuluvat tähän ryhmään Yhteenvetona: varastonmuutoksella oikaistaan tilikauden ostoja ja valmistevarastojen muutoksen kuluvaikutus näkyy heti liikevaihdon jälkeen yrityksen toiminnan volyymia kuvastavana osatekijänä 47

48 Meno aktiivaksi ja kuluksi Meno 2000 Aktiiva 800 (varasto) Tuotto 1500 Kulu 1200 Voitto 300 Tuotot kulut = voitto 48

49 Varastoon liittyviä kirjausesimerkkejä 1) Yrityksen ensimmäisen tilikauden jälkeen yrityksen varastossa on myymättömiä tavaroita tilinpäätöshetkellä 5000 euron arvosta. 2) Seuraavan tilikauden alkuvarasto on ensimmäisen tilikauden loppuvarasto. Toisen tilikauden lopussa tavaroita on varastossa 4500 euron arvosta. 3)Kolmannen tilikauden lopussa tavaravaraston arvo on 6000 euroa. varasto varaston muutos varasto varaston muutos (5000) varasto varaston muutos (4500)

50 Tee kirjaukset varaston muutoksista Vaihto-omaisuus euroa; ostot tilikauden aikana euroa ja loppuvaraston inventaariarvo hankintahintaisena (FIFO) a) euroa, b) euroa ja c) euroa. Vertailu lähtötilanteeseen!! Varasto Var. muutos Ostot Tulos Tase (20.000) ( ) a) b) c)

51 Lisää esimerkkejä varastosta Myynnit Ostot Varaston muutos Varasto Tulos Tase Tuloslaskelma Liikevaihto Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys Tilikauden voitto

52 c) Muut lyhytvaikutteiset menot esim. korjausmenot, konttoritarvikkeet ja pientyökaluista aiheutuvat menot lyhytvaikutteisuuden rajana EVL:n mukaan 3 vuoden taloudellinen käyttöikä muut lyhytvaikutteiset menot kirjataan kaikki tilikauden kuluksi - ei tarvitse jakaa kahteen osaan kuluiksi ja aktiivoiksi 52

53 d) Pysyvät vastaavat, käyttöomaisuusmenot ja muut Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet pitkävaikutteiset menot Käyttöomaisuutta ovat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet, jotka tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana tilikautena; maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto sekä kom-arvopaperit KOM:n hankintamenoon luetaan kaikki muuttuvat menot, jotka aiheutuneet hankinnasta ja valmistuksesta KOM:n hankintameno kirjataan aikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi Poistosuunnitelma: arvioitu taloudellinen käyttöikä ja poistomenetelmä Sijoitukset 53

54 Esimerkki poistoista Koneen hankintameno oli euroa ja arvioitu taloudellinen pitoaika 10 vuotta. Tilinpäätöksessä tehdään suunnitelman mukaan tasapoisto euroa. Seuraavilla tilikausilla samoin. (16.000) Koneet Poistot Tulos Tase Koneet Poistot Tulos Tase (14.400)

55 e) Vastaiset menot ja menetykset joissakin tapauksissa varovaisuuden periaatetta noudattaen vastaisten menojen ja menetysten vähentäminen tulosvaikutteisesti on säädetty joko pakolliseksi tai mahdolliseksi (KPL 5:14) kirjaus siirtovelkoihin tai pakollisiin varauksiin (määrä eikä ajankohta tiedossa) eli tulevaisuudessa syntyy menoja, joista ei enää synny tuloja. Sen vuoksi ne kirjataan jo päättyvälle tilikaudelle kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen 55

56 Joko osaan?? Vastaa seuraaviin väittämiin 1) Mikä seuraavista kirjauksista on oikein? Varaston arvo oli tilikauden alussa 400 ja lopussa 630. Varaston muutoksesta syntyy kirjaus: a. Per varasto an varaston muutos 630. b. Per varasto an varaston muutos 400. c. Per varaston muutos an varasto 230. d. Per varasto an varaston muutos ) Kalustosta tehdään 550 euron poisto. Poistosta syntyy kirjaus: a. Per kalusto an poistot 550. b. Per poistot an sekki 550. c. Per poistot an tase 550. d. Per poistot an kalusto ) Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkansa: a. Sähkömenot päätetään tulostilille. b. Kassa päätetään tulostilille. c. Myynnit päätetään tulostilille. d. Poistot päätetään tulostilille. Oikea rivi: D, D, B 56

57 TILINAVAUS Edellisen tilikauden päättävän taseen luvut siirretään juoksevan kirjanpidon kirjanpidon tileille alkusaldoksi TASEJATKUVUUS Tilinavauksessa apuna tase-erittelyt Tilinavauksessa voitto kirjataan oman pääoman lisäykseksi - tappio vähennykseksi 57

58 Päättävä tase x1 Käyttöomaisuus Vaihto- ja rahoitusomaisuus - rahat Oma pääoma Vieras pääoma - lainat Käyttöomaisuus Uudelle tilikaudelle alkusaldot päättävästä taseesta viedään kullekin tilille erikseen Vaihto- ja rahoitusomaisuus - rahat Kassa (1.500) Sekkitili (20.000) Lainat rah.lait. ( ) 58

59 III JUOKSEVAN KIRJANPIDON YKSITYISKOHTIA Oikaisuerät kirjatut summat eivät olekaan lopullisia syystä tai toisesta tapahtuu muutoksia kp:n täsmättävä todellisten tapahtumien kanssa syntyneet poikkeamat oikaistava ns. oikaisuerien avulla ryhmät: a) virheellisesti kirjatut liiketapahtumat b) menon- ja tulonoikaisut c) menon- ja tulonsiirrot 59

60 a) virheellisesti kirjatut tositteet inhimillisiä erehdyksiä esim. jokin liiketapahtuma kirjataan väärälle tilille esimerkki: käteismyynti kirjattu virheellisellä viennillä: Kassa an Ostot oikaisu: per Ostot an Myynnit Kirjattu Oikaisu Kassa Ostot Myynnit Oikea 60

61 b) menon- ja tulonoikaisut pienentävät tai lisäävät kp:oon aikaisemmin merkittyjä määriä johtuvat usein suoriteperusteesta: lopullinen summa ei ole vielä kirjaushetkellä tiedossa Menonvähennyksiä: mm. saadut alennukset, saadut hyvityslaskut ja ulkomaanhankkinnoista johtuvat kurssivoitot Menonlisäyksiä: tavallisin esimerkki ulkomailta velaksi ostettujen tuotannontekijöiden kurssitappiot Tulonvähennyksiä: myönnetyt alennukset, annetut hyvityslaskut ja kurssitappiot ulkomaanmyynnistä Tulonlisäyksiä: esim. ulkomaille velaksi myytäessä syntyvä kurssivoitto 61

62 Menonvähennyskirjaus - saatu kät.alennus 2 % Kassa Ostot Ostovelat Saadut käteisalenn saatu hyvityslasku 30 euroa Kassa Ostot Ostovelat hyvitys maksettu lasku 62

63 Esimerkki: tulonvähennys - käteisalennus 1. Myyntilasku 100 euroa 2. Maksu (asiakas vähentää 5 euron käteisalennuksen) Myynnit Ann. kät.alet Myyntisaamiset Kassa Esimerkki: tulonvähennys - hyvityslasku 1. Myyntilasku 1000 euroa 2. Hyvityslasku 300 euroa, maksu 700 euroa Myynnit Myyntisaamiset Kassa

64 Menonlisäys/-vähennys: valuuttakurssierot Kurssieroja aiheutuu silloin, kun kauppahinta on sovittu muussa valuutassa kuin euroissa (vienti ja tuonti) valuuttamääräinen myyntisaamisen tai ostovelan arvo muuttuu kirjamishetkestä maksuhetkeen alennukset ja hyvitykset kirjataan alkuperäisen kurssin perusteella lopullinen kurssiero kirjataan maksun yhteydessä Valuuttamääräisistä lainoista Tilinpäätöksessä ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat muutetaan Suomen rahan määräisiksi EKP:n tilinpäätöspäivän noteeraamaan kurssiin 64

65 Valuuttakurssit Kurssilista Päivitetty/Updated/Uppdaterad Valuutta Myynti Osto Aika Currency We sell We buy Time Valuta Sälj Köp Tid EUR 1, , :58 USD 1, , :58 JPY 130, , :58 GBP 0, , :58 SEK 9, , :58 NOK 7, , :58 DKK 7, , :58 CHF 1, , :58 ISK 70, , :58 EEK 15, , :58 Valuuttakurssilista vastaa kysymykseen: kuinka paljon ulkomaan valuttaa tarvitaan yhteen euroon? 65

66 Esimerkki / valuutta USD:t euroiksi ja eurot USD:ksi 100 USD => 100/1,2334 = 81, => 100 * 1,1794 = 117,94 USD EEK:t euroiksi 500 EEK => 500/16,0965 = 31,06 66

67 Esimerkki myyntien kurssiero Myydään tavaroita D & C:lle 2000 USD, kurssi 1 = 0,9 USD 2000 USD = 2 222, Saadaan sekkitilille suoritus em. laskusta, kurssi 1 = 0, USD = 2 105,26 kurssitappio = 2 222, ,26 = 116,96 Myyntisaam. Vientimyynnit 0 % Sekkiliti Myyntien kurssierot , , , ,26 116,96 67

68 c) menon- ja tulonsiirrot menon- ja tulon täysimääräinen siirto yrityksen sisällä tai yrityksestä ulkopuoliselle talousyksikölle menonsiirto: menon tarkoitus muuttuu esim. yritys ottaa myytäväksi aiotun tavaran omaan käyttöön tai päinvastoin yrityksen menosta tulee jonkin toisen talousyksikön meno esim. omistaja ottaa tavaroita omaan yksityiskäyttöön jokin toinen yritys päättää hankkia osuuden yrityksen omistamasta omaisuudesta vaihtojen yhteydessä 68

69 Esimerkki: menonsiirto Ostot Toimistotarv. Kassa Esimerkki a): valmistus omaan käyttöön - valmistetaan kone - raaka-aineet 1300, palkat 1400, muut muuttuvat menot 500 Kirjaukset, kun käytössä ei ole erillistä Valmistus omaan käyttöön -tiliä: Koneet ja kal. Ostot Muutuvat palkat Muut muutt. menot (9000) (3000) (2000)

70 Esimerkki b): käytössä erillinen Valmistus omaan käyttöön -tili Muut muutt. Valmistus Koneet ja kal. Ostot Muutuvat palkat menot omaan käytt. (9000) (3000) (2000)

71 tulonsiirto: yritys luovuttaa joko lain velvoittamana tai vapaaehtoisesti osan tuloistaan yrityksen ulkopuolelle lakisääteisiä: esim. arvonlisä- ja valmistevero vapaaehtoisia (sopimuksiin perustuvia): esim. tekijänoikeuspalkkiot, royaltymaksut Tulonsiirrot kirjataan joko suoraan tulotilillle per Tulotili (tai tulonsiirtotili) an Rahoitustili. Toinen talousyksikkö kirjaa per Rahoitustili an Tulotili. 71

72 Ennakkomaksu meno tai tulo syntyy vasta maksun jälkeen ennakkomaksu kirjataan jo ennen menon tai tulon syntymistä hyvän kirjanpitotavan mukaan perustetaan omat tilit saadut ennakkomaksut (pitkä-/lyhytaikaiset) ennakkomaksut (annetut) - kuhunkin omaisuusryhmään omansa 72

73 Esimerkki: Ostetaan henkilöstön vapaa-ajantiloihin kalustoa : 1. ennakkomaksu 100 euroa 2. kalusto ja lasku 300 euroa toimitetaan 3. maksetaan loppuosa Kirjaus, kun käytössä on erillinen ennakkomaksujen tili Aineellisesta käyttöomaisuudesta annetut ennakkomaksut. Kun kalausto toimitetaan, lyhytaikainen ennakkomaksusaatava häviää. Koneet ja kalusto (väh. kelvoton) Kassa Ostovelat Aineellisesta KOM:sta annetut ennakkomaksut

74 PALKKAKIRJANPITO palkkakirjanpitovaatimus koskee kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisia työnantajia säätelee ennakkoperintälaki ja -asetus, sosiaaliturvamaksulaki ja -asetus sekä verohallituksen ohjeet työstä syntyy kahdenlaisia menoja 1) palkkamenot; rahapalkka ja/tai luontoisedut 2) henkilösivumenot työnantajan sosiaaliturvamaksu sosiaalivakuutukset; esim. eläkevakuutus, työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutus jne. 74

75 Ennakonpidätyksen alainen palkka rahapalkka luontoisedut (luontoisetujen verotusarvo) ravintoeto asuntoetu autoetu puhelinetu verohallitus vahvistaa vuosittain luontoisetujen laskentaperiaatteet 75

76 työnantaja suorittaa työntekijälle maksamastaan palkasta ennakonpidätyksen ennakopidätys on työntekijän tuloverojen ennakkoperintää lasketaan ennakonpidätyksen alaisesta palkasta verokortin mukaan; perusprosentti, lisäprosentti ennakonpidätykset ja sotu-maksu tilitetään valtiolle viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä Työnantajalle syntyy kustannuksia palkan lisäksi sekä lakisääteisistä että vapaaehtoisista sosiaalimaksuista työntekijä maksaa osansa eläkevakuutusmaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta työntekijän maksut lasketaan ennakonpidätyksen alaisesta palkasta 76

77 Palkkakirjanpitoa varten avataan mm. seuraavat tilit palkat (useitakin) sotu-maksu (ja sotu-velka) perityt työttömyysvakuutusmaksut perityt työeläkemaksut ennakonpidätysvelka päivärahat kilometrikorvaukset jne. 77

78 Kuvio: Palkan ja sosiaalisten menojen jakautuminen työnantajan ja työntekijän kesken Työttömyysvak.maksu Työnantajan TyEL Muut vakuutukset Sotumaksu Porrastettu 0,75 %, 2,95% n. 22 % Ryhmähenkivak. keskim. 0,08 % Tapaturmavak. keskim. 1,1 % 2,23 % Työttömyysvak.maksu TyEL, Ay-jäsenmaksut Luontoisedut Ennakonpidätys NETTO (maksetaan tilille) 0,58 % TyEL 4,3 % 78

79 Esimerkki: Palkanmaksukirjaukset Bruttorahapalkka 6.000,- + Luontoisedut (verotusarvo) 1.000,- Ennakonpidätyksen alainen palkka 7.000,- Ennakonpidätys 35 % 2.450,- Bruttorahapalkka 6.000,-./. Ennakonpidätys 2.450,-./. TyEL 4,4 % * ,-./. työttömyysvak. maks 0,4% 28,- Nettorahapalkka 3.214,- + päivärahat 28 * 5pv 140,- Suoritus rahana 3.354,- Työnantajan sosiaaliturvamaksu (oletetaan sotuksi 4 %) 4 % * 7.000,- = 280,- 79

80 1. Palkanmaksupäivän kirjaukset 2. Ennakonpidätyksen ja työnantajan sosiaaliturvamaksun tilitys verovirastolle palkat päivärahat ep-velka tyel-maksut työt.m sekkitili sotu-m sotu-velka ep-velka sekkitili

81 Joko osaan?? Vastaa seuraaviin väittämiin 1) Työntekijöiden rahapalkat ovat yhteensä 3000 euroa ja luontoisedut yhteensä 500. Työnantajan sotu-maksu on 4 %. Palkanmaksupäivänä ennakonpidätyksestä ( 30 %) syntyy kirjaus a. Per ennakonpidätykset an sekki b. Per palkat an ennakonpidätysvelat 900. c. Per ennakonpidätysvelat an palkat 900. d. Per palkat an ennakonpidätysvelat ) Työntekijöiden nettopalkoista syntyy kirjaus a. Per palkat an sekki b. Per palkat an sekki c. Per palkat an sekki d. Per palkat an sekki ) Olemme myyneet ja kirjanneet lähettämämme laskun 2500, jossa on maksuehto 14 pv 2%. Asiakkaamme maksaa sen tilisiirtona ja hyödyntää alennuksen. Tästä syntyy kirjaus a. Per myyntisaamiset 2450 an sekki b. Per sekki 2450,annetut alennukset 50 an myyntisaamiset c. Per sekki 2450, saadut alennukset 50 an myyntisaamiset d. Per myyntisaamiset 2500 an sekki 2450 annetut alennukset 50 Oikea rivi: D, C, B 81

82 IV Arvonlisäverotus Arvonlisäverolaki voimaan (Value Added Tax) Välillinen vero: veron maksaa lopullinen kuluttaja ALV 24 % tavaran verottomasta hinnasta likiarvona 19,35 % verollisesta hinnasta tarkka alv:n määrä voidaan laskea kaavalla (verollinen hinta*verokanta)/(100 + verokanta) Veroa on suoritettava periaatteessa kaikesta 1 Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä 2 Tavaran maahantuonnista 3 Suomessa tapahtuvasta tavaran yhteisöhankinnasta 4 Kiinteistöhallintapalveluiden ottamisesta omaan käyttöön, vaikkei liiketoimintaa. 82

83 Liiketoiminnan tunnusmerkkejä: Ansiotarkoitus voiton tavoittelu tai ainakin omakustannushintainen myynti Yritttäjäriski Julkisuus, ulospäin suuntautuneisuus laajahko tai muutoin rajoittamaton mahdollinen asiakaspiiri Jatkuvuus tai ainakin toistuvuus Suunnitelmallisuus Laillisuus Itsenäisyys 83

84 Verovelvollisuus pääsääntöisesti kaikki, jotka harjoittavat liiketoiminnan muodossa tavaroiden/palveluiden myyntiä; maahantuojat; yhteisöhankinnan harjoittajat erityissäännöksiä 1) vähäinen liiketoiminta: tilikauden liikevaihto(12 kk) alle Liikevaihto ; porastettu huojennus veron maksamisessa 2) yleishyödylliset yhteisöt ja uskonnolliset yhdyskunnat ovat verovelvollisia vain elinkeinotuloa tuottavasta toiminnasta 3) julkisyhteisöt verovelvollisia vain liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta myynnistä, maahantuonnista ja yhteisöhankinnasta 4) jos ulkomaalaisella myyjällä ei kiinteää toimipaikkaa, veron suorittamisvelvollisuus ostajalle, paitsi jos ostaja on yksityishenkilö 5) rakentamispalveluissa käänteinen verovelvollisuus, verovelvollinen palvelun ostaja ( alkaen) 84

85 Poikkeukset myynnin verollisuudesta kiinteistön myynti ja vuokraus, huoneistojen vuokraus ja myynti. yhteiskunnan järjestämä tai valvoma terveydenja sairaanhoito sekä sosiaalihuolto yleissivistävä, ammatillinen ja korkeakoulutus on verotonta rahoitus- ja vakuutuspalvelun myynti on verotonta yritysjärjestelyjen yhteydessä tapahtuvat tavaroiden ja palveluiden luovutukset liiketoiminnan jatkajalle ovat verottomia. 85

86 Verokannat alkaen 1) 24 % yleinen verokanta 2) 14 % elintarvikkeet ja rehut, myös tarjoilutoiminta alkaen EI SOVELLETA: eläviin eläimiin, vesijohtoveteen, alkoholiin, tupakkavalmisteisiin, lääkkeisiin ja myrkkyihin 3) 10 % kirjat lääkkeet liikuntapalvelut henkilökuljetukset majoituspalvelut tilatut lehdet, väh. 1 kk näyttelyiden, teatteri-, musiikki-, urheilu- yms. tilaisuuksien pääsyliput 9 % 8 % 86

87 Kuvio: ALV:n piiriin kuuluva myynti EUROOPAN UNIONI ULKOMAAT (EU:n ulkop.) yhteisökauppa 0 % ALV ARVONLISÄVEROVELVOLLISET Vähittäiskauppa ALV Tukkukauppa ALV Alkutuottaja/ Valmistaja ALV kaukomyynti ALV ALV KULUTTAJA ALV 87

88 Verovelvollinen saa vähentää pääsääntöisesti verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron, maahantuomastaan tavarasta suoritettavan veron ja tekemästään yhteisöhankinnasta suoritettavan veron. 88

89 Rajoituksia vähennyksiin Henkilökunnan asunnot ja vapaa-ajanviettopaikat Työntekijöille järjestetyt työmatkakuljetukset Henkilökunnan ja liiketuttavien merkkipäivä-, joululahjat Edustusmenot Henkilöauton hankinta ja käyttö 89

90 Alv:n erityiskysymyksiä 1) OMA KÄYTTÖ rinnastetaan myyntiin oman käytön säännös koskee tavaroita sekä palveluja oman käytön määrittely: tavaran otto yksityiseen kulutukseen vastikkeeton tai alihintainen luovutus, esim. henkilökunnalle siirto tai otto vähennyskelvottomaan käyttöön oman käytön veron laskeminen veron perusteena on ostetun tavaran tai palvelun osalta hankintahinta tai sitä alhaisempi todennäköinen luovutushinta vero ilmoitetaan valvontailmoituksessa myynnistä suoritettavissa veroissa 90

91 2) HENKILÖKUNTA- JA EDUSTUS- ja MARKKINOINTIMENOT Henkilökuntamenot liiketoimintaan liittyvät hankinnat vähennyskelpoisia yksityiseen kulutukseen hankitut vähennyskelvottomia pääsääntö rajanvetotapauksissa: työaikana työnantajan määräämä toiminta ja kulutus on vähennykseen oikeuttavaa, jollei erikseen ole vähennysrajoituksia Edustusmenot eivät ole vähennyskelpoisia edustusmenoja ovat asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin elinkeinonharjoittajan liiketoimintaan vaikuttaviin henkilöihin kohdistuvia vieraanvaraisuuksia tai huomaavaisuuksia kohdistuvat suljetulle ennalta kutsutulle rajatulle piirille Markkinointimenot ovat vähennyskelpoisia ilmoitukset, asiakasjulkaisut, tavanomaiset mainoslahjat, mainostilaisuudet mainostilaisuus on avoin valikoimattomalle asiakasjoukolle suunnattu tilaisuus 91

92 Arvonlisäveron laskeminen ja tilittäminen Esimerkki 1: Arvonlisäveron kertyminen (verokanta 24 %) Valmistaja myynti 124 euroa (100 + alv 24) myynti 161,20 euroa (130 + alv 31,20) Tukkukauppa Vähittäiskauppa myynti 186,00 euroa (150 + alv 36,00) Kuluttaja 92

93 Ed. esimerkki jatkuu Vero kerätään valtiolle seuraavasti: 1) Valmistaja tilittää 24 % * 100 euroa = 24 euroa (oletus: ei vähennyskelpoisia ostoja) 2) Tukkukauppa myynnistä ostosta tilittää suor. vero väh. vero (24 % * 130) - (24 % * 100) = 31,20 euroa - 24 euroa = 7,20 3) Vähittäiskauppa (24 % * 150) - (24 % * 130) tilittää = 36,00 euroa - 31,20 euroa = 4,80 YHTEENSÄ 36,00 Eli kuluttajan maksama hinta sisältää arvonlisäveroa 24 % * 150 euroa = 36,00 euroa (verollisesta hinnasta laskettuna noin 19,35 % * 186,00 euroa = 36 euroa) 93

94 Maksettavan eli tilitettävän arvonlisäveron laskeminen Kalenterikuukaudelta maksettavan veron määrän laskeminen: + myynneistä suoritettava vero + yhteisöhankinnoista suoritettava vero - vähennettevä vero (hankintoihin sisältyvä alv) - edelliseltä kuukaudelta mahdollisesti jäänyt negat. vero = maksettava vero Esimerkki: veroton myynti (24 %) suoritettava vero ,64 veroton myynti (14 %) suoritettava vero 5 636,82 vähennyskelpoiset hankinnat (sis. alv 24 %) vähennettävä vero 6 802,84 Tilitettävä alv kohdekuukaudelta ,62 94

95 Veron kohdistaminen Myynnistä suoritettava vero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana: tavara myyty (suoriteperuste) ennakkomaksu maksettu (maksuperuste) tavara/palvelu otettu omaan käyttöön Yhteisöhankinta, samoin yhteisö-myynti, kohdistetaan aina vastaanottokuukaudelle. Vähenyykset kohdistetaan sille kuukaudelle, jonka aikana: ostettu tavara tai palvelu on vastaanotettu (suoriteperuste) ennakkomaksu on maksettu (maksuperuste) tavara tai palvelu on otettu vähennykeen oikeuttavaan käyttöön maahan tuotu tavara on tullattu Yhteisöhankinnasta tehtävä vähennys kohdistetaan samalle kuukaudelle kuin yhteisöhankinnasta suoritettava vero 95

96 Laskua koskevat vaatimukset arvonlisäverotuksessa (AVL 209 b ) Pakolliset laskumerkinnät 1. Laskun antamispäivä 2. Juokseva tunniste (laskun nro) 3. Myyjän alv-tunniste (Y-tunnus) 4. Ostajan alv-tunniste, kv-kaupassa 5. Myyjän ja ostajan nimi ja osoite 6. Myytyjen tavaroiden/palveluiden määrä ja luonne 7. Tavaroiden/palvelujen toimituspäivä 8. Veron peruste, verottomat yksikköhinnat, alennukset jne 9. Verokanta 10. Suoritettavan veron määrä euroissa 11. Mahdollinen verottomuuden peruste 96

97 Arvonlisävero kirjanpidossa Kirjanpidossa arvonlisäveron käsittely vaatii mm. seuraavia tilejä verottomat myynnit ( vienti, yhteisömyynnit) verolliset myynnit (eri verokannoille omansa) verottomat hankinnat verolliset hankinnat (eri verokannoille ja yhteisöhankinnoille omansa) myynnin arvonlisäverovelat hankintojen / ostojen arvonlisäverosaamiset arvonlisäverovelat Kirjauksen voi tehdä a) nettokirjausperiaatteella b) kuukausikohtaisella nettokirjausperiaatteella c) bruttokirjausperiaatteella 97

98 KIRJAUSESIMERKKEJÄ 1. Myydään l.m hyödykkeitä 1240 eurolla ( alv 240) 2. Ostetaan l.m hyödykkeitä 3100 eurollla (2500 +alv 600) 3. Myydään hyödykkeitä 500 (veroton hinta) l.m. 4. Ostetaan hyödykkeitä 200 (veroton hinta) l.m. 5. Myydään hyödykkeitä 4960 (verollinen hinta) Myynnit alv 24 % Nettokirjausperiaate Ostot alv 24 % Myyntisaamiset Ostovelat Myyntien alv-velka rahoitustilejä Hankintojen alv-saaminen Tilitettävä alv an sekki 98

99 ALENNUKSET JA NETTOKIRJAUSPERIAATE Esimerkki alennusten kirjaamisesta: 1) Myydään hyödykkeitä l.m 3000 (+alv 24 %) maksuehto 14 pv 2%, 30 pv netto 2) Saadaan suoritus tilisiirtona ja asiakkaamme on hyödyntänyt kassa-alennuksen myyntisaam. sekki myynnit 24% myyntien alv-velka annetut alen ,60 14,

100 Esimerkki: Sisäkaupan alv-kirjaukset a) Yhteisömyynti 1) Myydään tavaraa Ranskaan (EU) arvonlisäverovelvolliselle ostajalle 200 eurolla velaksi 2) Saadaan suoritus laskusta Yhteisömyynnit 0 % Myyntisaamiset Sekki

101 b) Yhteisöhankinta 1) Yhteisöhankinta vähennyskelpoiseen käyttöön. Ostetaan velaksi myytäväksi tarkoitettuja tavaroita Saksasta (EU) yhteisöhankintana 100 eurolla. Hankinnasta suoritettava alv 24 % * 100,- = 24,-. Ostot/ Yhteisöhankinnat 24 % Ostovelat Yhteisöhankintojen alv-velka Hankintojen alv-saaminen Sekki

102 Esimerkki: Hankinta EU:n ulkopuolelta 12.2 Ostetaan tavaroita XY Ltd:ltä USA:sta 3061, Tullauspäätös Tullausarvo 3061,22 Tulli 710,78 Veron peruste 3772,00 Alv 24 % 905, Maksetaan lasku tilisiirtona Tuontiostot Ostovelat Hankintojen alv-saamiset Sekki 3061, ,22 710,78 905, , , ,22 102

103 Joko osaan?? Vastaa seuraaviin väittämiin 1) Mikä seuraavista kirjauksista on oikein? Yritys myy hyödykkeitä luotolla 1000 eurolla maksuehdoin 14 päivää 2%, 30 päivää netto. (Arvonlisäveroa ei huomioida) a. Per myyntisaamiset an myynti 980. b. Per myynti an myyntisaamiset 980. c. Per myyntisaamiset an myynti d. Per myynti an myyntisaamiset Oikea rivi: C; A; D 2) Mikä seuraavista kirjausväittämistä on oikein? Yritys myy hyödykkeitä luotolla 4000 (veroton hinta) eurolla maksuehdoin 14 päivää 2%, 30 päivää netto. (Arvonlisävero huomioidaan, yleinen verokanta) a. Per myyntisaamiset an myynti 4000, per myyntisaamiset an suoritettava alv 960. b. Per myyntisaamiset an myynti 3252,03, per myyntisaamiset an suoritettava alv 774,19. c. Per myyntisaamiset an myynti 4000, per myyntisaamiset an suoritettava alv 774,19. d. Per myynti an myyntisaamiset 4000, per suoritettava alv an myyntisaamiset ) Mikä seuraavista kirjausväittämistä on oikein? Saadaan suoritus edellisen kohdan laskusta tilisiirtona. Asiakas hyödyntää alennuksen. a. Per sekki an myynnit 4860,80, per suoritettava alv an myynnit 19,20, per annetut alennukset an myynnit 80. b. Per sekki an myyntisaamiset 4960, per suoritettava alv an myyntisaamiset 19,20, per saadut alennukset an myyntisaamiset 80. c. Per sekki an myyntisaamiset 3920 per suoritettava alv an myyntisaamiset 15,48, per annetut alennukset an myyntisaamiset 64,52. d. Per sekki an myyntisaamiset 4860,80, per suoritettava alv an myyntisaamiset 19,20, per annetut alennukset an myyntisaamiset

104 V TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS, KPL 3. LUKU Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka sisältää Tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen tasekirja Tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman Rahoituslaskelman, jossa on annettava selvitys varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitteenä olevat tiedot (liitetiedot) toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot true and fair view yleiset tilinpäätösperiaatteet going concern, menettelyt tavat jne. maksuperusteisuuden oikaiseminen ja täydentäminen kieli ja valuutta: suomi/ruotsi, suomen rahan määräisenä laatimisaika 4 kk päiväys ja allekirjoitus tasekirja tilinpäätöksen rekisteröinti tilinpäätöksen julkistaminen jäljennösten antamisvelvollisuus tilintarkastusta koskevat tiedot tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt 104

105 Tilinpäätöksen sisältö 1) Tase kuvaa tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa vastaavaa puolella yrityksen varat vastattavaa puolella yrityksen velat KPA 1:6 tasekaava ammatinharjoittajat vapautettu taseen laatimisesta 105

106 2) Tuloslaskelma kuvaa miten tilikauden tulos on muodostunut KPA 1:1 kululajikohtainen tuloslaskelma kaava KPA 1:2 toimintokohtainen tuloslaskelman kaava KPA:ssa omat kaavat aatteellisille yhdistyksille, säätiöille, ammatinharjoittajille, kiinteistöyhtiöille 106

107 3) Rahoituslaskelma rahavirrat jaettava kolmeen ryhmään 1. liiketoiminnan rahavirta 2. investointien rahavirta 3. rahoituksen rahavirta 107

108 4) Liitetiedot KPL 3:2 oikeat ja riittävät tiedot liitetiedoissa selostettava perustelut, jos poikettu yleisistä tilinpäätösperiaatteista KPA: liitetietoja annettava seuraavilta osaalueilta tp:n laatiminen tuloslaskelma taseen vastaavaa puoli taseen vastattavaa puoli tuloverot vakuudet ja vastuusitoumukset henkilöstä ja toimielimet omistukset muissa yrityksissä 108

109 5) Toimintakertomus erillinen asiakirja, ei osa tp:tä tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta OYL:ssa omia toimintakertomukseen liittyviä säädöksiä pienet kp-velvolliset vapautettu 109

110 6) Tase-erittelyt KPL 3:13 ei julkinen KPA 5: 1 : tase-erittelyissä tulee luetteloida ryhmittäin pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat vieras pääoma pakolliset varaukset 110

111 7) Liitetietojen erittely KPL 3:13 ei julkinen vakuudet ja vastuusitoumukset luetteloidaan ryhmittäin 111

112 8 ) Tilintarkastuskertomus osa julkistettavaa tilinpäätöstä suoritetusta tilintarkastuksesta annetaan kertomus, jossa annetaan lausunto seuraavista seikoista: onko tp laadittu säädösten ja määräysten mukaisesti antaako tp oikeat ja riittävät tiedot tuloksesta ja taloudellisesta asemasta» (tp:n vahvistaminen)» (tuloksen käsittely)» (vastuuvapaus) 112

113 TASEJATKUVUUS Tilinavaus edellisen vuoden taseen perusteella saldot siirretään alkusaldoksi kullekin tilille D Tase X K Käyttöomaisuus Vaihto-omaisuus Rahoitusomaisuus Oma pääoma Vieras pääoma Tilinavaus 1.1X+1 Käyttöomaisuuomaisuuomaisuus Vaihto- Rahoitus- Vieras Oma pääoma pääoma x x x x x 113

114 Tilinpäätöksen avustavat toimenpiteet liiketapahtumien kirjaamisen päätyttyä tehdään erilaisia avustavia päätösvientejä (APV) sekä muita toimenpiteitä oikaisu- ja täydennyskirjaukset (kirjaamatta jääneitä liiketapahtumia) siirtyvät erät alatilien päättäminen päätileilleen (atk hoitaa!) (tilinpäätöstaulukon laatiminen) 114

115 Siirtyvät erät tilinpäätöksessä noudatetaan suoriteperustetta maksuperusteesta siirrytään suoriteperusteeseen siirtyvien erien avulla 4 ryhmää: 1. Menojäämät = maksamatta jääneet päättyvän tilikauden menot; korot, verot, sähkömaksut jne. per MENOTILI an SIIRTOVELAT 2. Tulojäämät = perimättä jääneet päättyvän tilikauden tulot; vuokrat, osingot jne. per SIIRTOSAAMISET an TULOTILI 115

116 3. Menoennakot = etukäteen maksetut seuraavan tilikauden menot; vuokrat, vakuutukset, palkat jne. PER SIIRTOSAAMISET AN MENOTILI (maksuper.) PER SIIRTOSAAMISET AN RAHATILI (suoriteper.) 4. Tuloennakot = etukäteen perityt seuraavan tilikauden tulot; vuokrat, korot jne. PER TULOTILI AN SIIRTOVELAT (maksuper.) PER RAHATILI AN SIIRTOVELAT (suoriteper.) Menotili Siirtosaamiset Tulotili Siirtovelat 1. Menojäämä 2. Tulojäämä 3. Menoennakko 4. Tuloennakko 116

117 Esimerkki: (siirtyvät erät) 1. Maksamatta lainan korkoa 900 euroa 2. Perimättä vuokria 500 euroa 3. Maksettu etukäteen seuraavan tilikauden vakuutuksia 800 euroa 4. Peritty etukäteen seuraavan tilikauden vuokria 600 euroa APV Siirtosaamiset Siirtovelat Korkomenot Vuokratulot Vakuutukset

118 Tilinpäätöstaulukon laatiminen voidaan laatia ennen varsinaisen tilinpäätöksen tekemistä manuaalisessa kirjanpidossa tilinpäätöstaulukon avulla voidaan laatia tuloslaskelma ja tase avustaa tilinpäätöksen laatimista 118

119 Alatilien päättäminen Erityisesti oikaisuerät kirjataan usein päätiliensä alatileille Alatilit päätetään ennen varsinaista tilien päättämistä päätileilleen Atk-kirjanpidossa tämä voidaan hoitaa tilikarttakytkennöin Tärkeimmät alatilit ja niiden päätilit Tililaji Päätili Alatili Tiliryhmä Tulotili Myynnit Annetut käteisalennukset Muut annetut alennukset Valmistevero Arvonlisävero Menotili Ostot Ostorahdit Saadut käteisalennukset Muut saadut alennukset Arvonlisä-/valmistevero Rahoitustili Pääomatili Yksityistili 119

120 Käyttöomaisuuden poistot (KPL 5:5 ) Käyttöomaisuuden ja muun pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi hankintameno (KPL 4:5 ) ostohinnan lisäksi hyödykkeen hankinnasta toimintakuntoon saattamiseki aiheutuneet muuttuvat menot myös käyttöomaisuuteen kohdistuvat laajennus-, muutos-, uudistus- ja muut vastaavat perusparannusmenot lasketaan hankintamenoksi suurehkojen korjausmenojen osalta aktivointi vapaaehtoista. suunnitelman mukaisilla poistoilla (SUMU) vähennetään hankintamenon ja jäännösarvon välinen erotus jos jäännösarvo ei ole määriteltävissä tai on vähäinen, se määritellään nollaksi 120

121 Poiston määrittäminen lähtökohtana taloudellinen pitoaika poistosuunnitelma: poistoaika ja poistomenetelmä poistomenetelmä meno tulon kohdalle - periaatteella a) tasapoisto b) degressiivinen eli menojäännöspoisto c) substanssipoisto 121

122 SUMU- ja EVL poisto EVL:ssä säädetty enimmäispoistot eri käyttöomaisuushyödykkeille tavallisimmat EVL poistot menojäännöspoistoja poisto lasketaan EVL menojäännöksestä verotuksessa vähennykseksi hyväksytään vain kirjanpidossa tehdyt poistot jos sumu-poisto eri kuin verotuksessa vähennettävä poisto => poistoero kasvaa tai pienenee kokonaispoisto = suunnitelman mukainen poisto +/- poistoeron muutos EVL poistojen kirjauksissa tarvittavat tilit tuloslaskelmassa => poistoeron muutos taseessa = > (kertynyt-) poistoero sumu-poiston ja evl poiston erottaminen parantaa tilinpäätösinformaatiota yli- ja alipoistoja käytetään tuloksen järjestelyyn 122

123 EVL:n mukaisia enimmäispoistoprosentteja POISTOKOHDE POISTOMENETELMÄ POISTOPROSENTTI koneet ja kalusto menojäännöspoisto 25 % myymälä-, tehdasrakennus menojäännöspoisto 7 % asuin-, toimistorakennus menojäännöspoisto 4 % 123

124 ESIMERKKI: euroa 5 VUODEN TASAPOISTO /5 v. = / v vuotta Tuloslaskelma Liikevaihto xxx euroa.. - poistot euroa.. 124

125 Esimerkki jatkuu 1. VUODEN POISTOT KOM HYÖDYKKEESTÄ sumu-poisto = / vuosi 1. vuoden EVL-maksimipoisto = * 25 % = POISTOERO = = KOKONAISPOISTO = = VUODEN POISTOT KOM HYÖDYKKEESTÄ sumu-poisto = sumu-menojäännös EVL-menojäännös = = EVL- poisto = * 25 % = POISTOERO = = KOKONAISPOISTO = =

126 Esimerkki jatkuu KIRJAUKSET VIENTILAUSEKKEIN: 1. VUOSI per poistot an koneet ja kalusto per poistoeron muutos an poistoero VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEEN VUOSI per poistot an koneet ja kalusto per poistoero an poistoeron muutos VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEEN

127 Harjoitusesimerkki: Tee poistokirjaukset Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo on euroa. Suunnitelman mukainen poisto tilikaudella on euroa, mutta tilinpäätöksessä tehdään euroa poisto. Aikaisempaa kertynyttä poistoeroa ei ole. Koneet ja Sumu-poist. kalusto (10000) Poistoeron muutos Kertynyt poistoero Tulos Tase

128 Tuloslaskelma Liikevaihto - Kulut - XX - Poistot käyttöomaisuudesta Liikevoitto(-tappio) XX Voitto(tappio) ennen tp-siirtoja ja veroja XX Poistoeron lisäys -500 Tilikauden voitto XX Tase Vastaavaa Vastattavaa Koneet ja kalusto 8000 Kertynyt poistoero

129 Käyttöomaisuuskirjanpito poistot ovat hyödykekohtaisi; seuranta käyttöomaisuuskirjanpidossa laaditaan yleensä pääkirjanpidosta erillään käyttöomaisuus- ja pääkirjanpidot täsmäytetään vähintään kerran tilikaudessa laaditaan hyödykekohtaisesti ja sisältää hyödykkeen tunnistetiedot (nimike, tyyppi, numero) hankintamenon hankinta-ajankohdan poistomenetelmän poistoajan KOM-kirjanpitoon merkitään tilikauden sumu-poistot, kokonaispoistot, kertyneet sumupoistot, kertyneet kokonaispoistot ja sumu-hankintamenon poistamatta oleva osa (, poistoeron muutos) 129

130 Käyttöomaisuuden myynti KOM:n myyntivoitot esitetään yleensä liiketoiminnan muissa tuotoissa myyntitappiot merkitään liiketoiminnan muiksi kuluiksi tai poistoiksi käyttöomaisuudesta. Esimerkki: Rakennuksen poistamaton hankintameno sumu-poistojen jälkeen on euroa. Tilikauden sumu-poisto on euroa. Kertynyttä poistoeroa rakennuksen osalta on euroa. Rakennus myydään tilikauden puolivälissä ja siitä saadaan euroa. 1. sumu-poisto 5.000/2 = myynti, poistamaton HM = , myyntivoitto = poistoeron palautus 130