Henkilökohtaisen palkanosan arviointitekijät on kuvattu liitteessä 3 sekä numeroarvosanojen sisältö liitteessä 4.

Transkriptio

1 VES: Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa lääninhallituksissa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 17. päivänä marraskuuta 2003 sisäasiainministeriön, Akava JS:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1 1 Allekirjoituspöytäkirjan sisältö Neuvotteluosapuolet ovat uudesta palkkausjärjestelmästä tehtyyn tarkentavaan virkaehtosopimukseen liittyen sopineet eräistä sen käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyvistä asioista tämän pöytäkirjan ja sen liitteiden mukaisesti. 2 Tehtäväkohtainen palkanosa Tehtäväkohtaisen palkanosan perusteena olevat vaativuustekijät on määritelty tämän pöytäkirjan liitteessä 1 sekä tasokuvausten pisteytys vaativuustekijöittäin liitteessä 2. 3 Henkilökohtainen palkanosa Henkilökohtaisen palkanosan arviointitekijät on kuvattu liitteessä 3 sekä numeroarvosanojen sisältö liitteessä 4. Lääninhallituksen määrärahatilanne ei saa vaikuttaa henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin. 4 Henkilöstön edustajien asema pt 2644 > YK:02644 Henkilöstön edustajat ovat keskeisiä työyhteisön kehittäjiä ja työhyvinvoinnin edistäjiä. Jos työnantaja ja osittain varsinaista työtehtävistä vapautettu luottamusmies yhdessä toteavat, että varsinaisia työtehtäviä on luottamusmiestehtävän vuoksi syytä järjestellä luottamusmiestehtävän ajaksi ja järjestely aiheuttaa tehtävien vaativuuden alenemisen, korotetaan hänen tehtäväkohtaista palkanosaansa alenemista vastaavalla lisäpalkkiolla. Lisäpalkkio rinnastetaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan yleiskorotuksia toteutettaessa. Niiden luottamusmiesten, joiden luottamusmiestehtävien hoidon on sovittu vievän alle puolet työajasta, henkilökohtainen suoritustaso arvioidaan sen perusteella, miten hän suoriutuu varsinaisista työtehtävistä. Jos on sovittu, että luottamusmiehen tehtävät vievät yli puolet työajasta, henkilökohtainen suoritustaso arvioidaan sen tiedon perusteella, joka on käytettävissä virkamiehen tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 :n 2 momentissa tarkoitetusta kyvystään suoriutua tehtävistään. Luottamusmies- ja pääluottamusmiespalkkioita sekä työsuojeluvaltuutetun palkkioita suoritetaan edelleen sovitun tai määrätyn mukaisesti.

2 5 Valtakunnallinen koordinaatio- ja kehittämisryhmä 2 Valtakunnallinen koordinaatio- ja kehittämisryhmä seuraa järjestelmän soveltamista. Koordinaatio- ja kehittämisryhmälle tulee toimittaa tiedoksi kaikki lääninhallitusten omien palkkausjärjestelmän arviointiryhmien käsittelemät erimielisyystapaukset. Koordinaatio- ja kehittämisryhmälle toimitetaan tiedoksi kaikki lääninhallituksissa suoritetut tehtävien vaativuudenarviointitulokset siirtymäkauden aikana. Koordinaatio- ja kehittämisryhmä laatii palkkausjärjestelmän soveltamisen käsikirjan sekä huolehtii sen päivittämisestä. Koordinaatio- ja kehittämisryhmän kokoonpanossa on puolet henkilöstöjärjestöjen edustajia ja puolet työnantajan edustajia. 6 Läänikohtaiset arviointiryhmät Kuhunkin lääninhallitukseen perustetaan palkkausjärjestelmän arviointiryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia lääninhallituksen arviointikäytännön yhdenmukaisuudesta. Arviointiryhmä käsittelee myös sille osoitetut tehtävän vaativuustasoa koskevat erimielisyystapaukset. Arviointiryhmälle toimitetaan tiedoksi kaikki lääninhallituksessa suoritetut tehtävien vaativuudenarviointitulokset. Arviointiryhmä käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Arviointiryhmän kokoonpanossa on kolme työnantajan edustajaa ja kolme henkilöstöjärjestöjen edustajaa 7 Lääninhallitusten palkkapolitiikka ja arviointikoulutus Lääninhallitus vastaa uuden palkkausjärjestelmän käyttöön liittyvästä esimiesten ja henkilöstön koulutuksesta, perehdyttämisestä sekä tiedottamisesta. Lääninhallituksen tulee välittömästi järjestelmän käyttöönoton jälkeen käynnistää lääninhallituksen palkkapolitiikkaa koskeva keskustelu ja valmistelu. 8 Kustannusvaikutuksen ylityksen vaikutus Liitto-, järjestelyvara- ja tasa-arvoeriä käytetään palkkausjärjestelmän toteuttamisen rahoittamiseen 2,76 prosenttia, mistä 0,26 prosenttia johtuu sovitun kustannusvaikutuksen ylityksestä.

3 9 Voimassaolo 3 Tämä allekirjoituspöytäkirja ei ole voimassa virkaehtosopimuksena 8 :ää lukuun ottamatta. Pöytäkirja on voimassa lukien ja on voimassa kuten tämän pöytäkirjan 1 :n 1 momentissa mainittu tarkentava virkaehtosopimus. Helsingissä, Sisäasiainministeriö Akava-JS Pardia ry Val ry

4 4 TEHTÄVIEN VAATIVUUSTEKIJÄT Liite 1 1 Asiantuntemus Asiantuntemuksella tarkoitetaan sitä tietojen ja taitojen tasoa sekä ohjeiden ja normien soveltamiskykyä, jota tehtävä edellyttää. Tehtävässä edellytetään: 1.1 Ohjeiden ja normien soveltamista tilanteissa, jossa totuttu käytäntö ohjaa toimintaa. 1.2 Ohjeiden ja normien soveltamista tilanteissa, jossa niille on ominaista tarkkuus tai asiantuntemus. 1.3 Ohjeiden ja normien soveltamista tilanteissa, joissa ratkaisut perustuvat erityiseen asiantuntemukseen. 1.4 Ohjeiden ja normien kehittävää ja luovaa soveltamista tilanteissa, joissa perusteet ratkaisuille on löydettävissä useasta eri lähteestä, ennakkotapauksista sekä monipuolisesta ja laajasta asiantuntemuksesta. 1.5 Hallinnonalan tai koko lääninhallitusta koskevien ohjeiden ja normien kehittävää ja luovaa soveltamista tilanteissa, joissa perusteet ratkaisuille on löydettävissä useasta eri lähteestä, ennakkotapauksista sekä monipuolisesta ja laajasta asiantuntemuksesta. 1.6 Hallinnonalaa tai koko lääninhallitusta koskevien ohjeiden ja normien kehittävää ja luovaa soveltamista tilanteissa, jossa määräysten antajina ovat useat eri tahot. 2. Itsenäisyys Itsenäisyydellä tarkoitetaan sitä, miten itsenäisesti tehtävässä edellytetään toimittavan. Tekijällä arvioidaan mm. sitä, voiko henkilö itse ratkaista mitä tehtäviä hän tekee tai missä järjestyksessä, miten hän voi valita menettelytapoja ja miten hän vastaa työn tuloksellisuudesta. Tehtävässä edellytetään: 2.1 Toimimista ohjeistettujen menettelytapojen mukaisesti. 2.2 Menettelytapojen soveltamista ja harkintaa. 2.3 Monipuolista asioiden harkintaa, analysointia ja selvittämistä. 2.4 Toiminnan kohteiden ja tavoitteiden asettamista sekä toimintamallien ja strategioiden luomista. 2.5 Lääninhallinnon toiminnan kannalta keskeisten toimintamallien ja strategioiden luomista.

5 3. Vastuu ja vaikutus tulokseen 5 Tehtävässä on: 3.1 Vastuu tehtävän suorittamisesta. 3.2 Vastuu tehtävän suorittamisesta, tehtävällä on vaikutus sovittujen tavoitteiden mukaisten tulosten saavuttamiseen. 3.3 Vastuu sovittujen tavoitteiden mukaisten tulosten saavuttamisesta esimerkiksi vastuualueen, tiimin tai vastaavan osalta, toimella voi olla vaikutusta hallinnon ulkopuolisiin tahoihin. 3.4 Vastuu tulossopimuksen mukaisen tavoitteen saavuttamisesta osaston, yksikön tai vastaavan osalta, toimella on myös merkittävää vaikutusta hallinnon ulkopuolisiin tahoihin. 3.5 Kokonaisvastuu oman hallinnonalan toiminnasta ja osavastuu lääninhallituksen toiminnasta tai kokonaisvastuu toimimisesta erittäin vaativasta asiantuntijatehtävästä. Toimella voi olla myös valtakunnallista tai kansainvälistä vaikuttavuutta. 4. Yhteistyötaidot Yhteistyötaitoja taitoja ovat mm. tietojen välittäminen, ryhmässä työskenteleminen, ihmisten ymmärtäminen, ihmisiin vaikuttaminen, suostuttelu ja sovittelu, neuvottelutaito, asiakaspalvelu, kirjallinen ja suullinen viestintä, edustustaito, yhteistyö, paineen sieto ja tulosten aikaansaaminen paineen alaisena sekä sosiaalisen verkon ylläpito. Tehtävässä edellytetään: 4.1 Asiakaspalvelutaitoja (sisäiset ja ulkoiset asiakkaat) sekä vuorovaikutustaitoja oman organisaation henkilöstön kanssa. 4.2 Aloitteellisuutta, ryhmätyötaitoja ja kykyä antaa ohjausta ja neuvontaa sekä kykyä ylläpitää kontakteja organisaation yhteistyötahojen kanssa. 4.3 Kykyä luoda ja ylläpitää suhteita organisaation ulkoisiin ja sisäisiin yhteistyötahoihin sekä aktiivista toimintaa suhteiden edistämiseksi sekä uusien yhteistyötahojen löytämiseksi.

6 5. Koulutus 6 Koulutusaste tarkoittaa sitä koulutustasoa, jota edellytetään toimeen valittavalta henkilöltä. Ajatukselliseksi lähtökohdaksi sopii silloin mietintä siitä, minkälainen koulutus tulisi vastaavanlaiseen avoinna olevaan paikkaan haettavalla henkilöllä olla. Toimessa on sopivin koulutusaste on: 5.1 Alemman perusasteen koulutus. 5.2 Ylemmän perusasteen koulutus: Peruskoulun suoritus sekä aikaisempi keskikoulun suoritus. 5.3 Keskiasteen koulutus: Ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. 5.4 Alemman korkeakouluasteen koulutus: Korkeakoulututkinto; esim. ammattikorkeakoulututkinto (tradenomi), alempi korkeakoulututkinto (yhteiskuntatieteiden kandidaatti). 5.5 Ylemmän korkeakouluasteen koulutus: Ylempi korkeakoulututkinto; yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto (yhteiskuntatieteiden maisteri, oikeustieteen kandidaatti). 6. Työkokemus Työkokemuksella tarkoitetaan aikaisempaa työkokemusta vastaavan tyyppisistä tai muista tehtävistä, jota toimeen valittavalta henkilöltä edellytetään tai joista voidaan katsoa olevan hyötyä tehtävän suorittamiseen. Tehtäviin suositeltavan työkokemuksen pituus on: 6.1 Alle yhden vuoden työkokemus aikaisemmista vastaavan tyyppisistä tehtävistä. 6.2 Vähintään yhden vuoden työkokemus aikaisemmista vastaavan tyyppisistä tehtävistä. 6.3 Vähintään kolmen vuoden työkokemus aikaisemmista vastaavan tyyppisistä tehtävistä. 6.4 Vähintään viiden vuoden työkokemus aikaisemmista vastaavan tyyppisistä tehtävistä.

7 7 Liite 2 TASOKUVAUSTEN PISTEYTYS VAATIVUUSTEKIJÖITTÄIN Vaativuustaso 1. Asiantuntemus 2. Itsenäisyys 3. Vastuu ja vaikutus 4. Yhteistyötaidot Koulutus 6. Työkokemus Pisteet

8 8 HENKILÖKOHTAISEN PALKANOSAN MÄÄRÄYTYMISKRITEERIT Liite 3 Ammattitaito ja tietämys omaa ja hallitsee työssään tarvitsemat tiedot ja taidot tekee laadukasta, virheetöntä ja huolellista työtä selviää vaikeistakin ja yllättävistä tehtävistä Arvioitavia asioita ovat mm. tietojen ja taitojen soveltaminen tehtävien ja säädösten tuntemus asioiden perusteleminen kyky neuvoa ja kouluttaa Kehityskyky ja halu seuraa aikaansa ja kehittää itseään omaa valmiutta laajentamaan ammattitaitoaan suhtautuu myönteisesti muutoksiin ja on valmis muuttumaan on aloitteellinen Arvioitavia asioita ovat mm. miten seuraa alan kehittymistä ja on kiinnostunut toimintaympäristön muutoksista ja valmentautuu niihin opiskelee tulevaisuuden valmiuksia, kehittää työtapoja esittää punnittuja ehdotuksia toiminnan kehittämisestä on valmis kokeilemaan uusia ajatuksia ja ratkaisuja, on kiinnostunut oman työtapansa kehittämisestä Työtuloksen laatu (Työtaito) tekee oikeita asioita toimii kustannustietoisesti toteuttaa kehityskeskustelun tavoitteita Arvioitavia asioita ovat mm. töiden järjestely ja priorisointi Toimintatavan laatu (Työmäärä) saa paljon laadukasta valmista aikaan selviää kiireestä ja työpaineista pysyy aikatauluissa Arvioitavia asioita ovat mm. asioiden käsittelyn nopeus

9 9 Yhteistyökyky ja palveluhenkisyys haluaa ja osaa tehdä yhteistyötä o asiakkaiden o sidosryhmien o työtovereiden kanssa tuntee kokonaisvastuuta oman yksikkönsä ja lääninhallituksensa työstä (yhteisöllinen vastuuntunto) on luotettava, itsenäinen, joustava tekee valikoimatta kaikkia töitä on valmis auttamaan työtovereitaan Arvioitavia asioita ovat mm. miten saa toiset yhteistyöhön kanssaan noudattaa hyvän hallinnon periaatteita on ystävällinen, vastaanottavainen, rauhallinen, palveluhenkinen, asiakasystävällinen tuntee kokonaisvastuuta oman yksikkönsä ja lääninhallituksensa työstä (yhteisöllinen vastuuntunto) on luotettava, itsenäinen, joustava tekee valikoimatta kaikkia töitä on valmis auttamaan työtovereitaan Johtamistaito (esimiehille) saa työt sujumaan yksikössään tai tiimissään johtaa yksikkönsä tai vastaavan asetettuihin tavoitteisiin omaa kykyä alansa kehityksen visiointiin ja strategioiden luomiseen osaa motivoida henkilöstöään asettuu myös itse arvioitavaksi omaa hyvät vuorovaikutustaidot Arvioitavia asioita ovat mm. miten on innostava, motivoiva, avoin ja kannustava on vastuullinen ja luotettava suunnitelmallinen tiedottaa ja antaa palautetta edistää henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitää ja kehittää henkilöstön osaamista suunnitelmallisesti

10 ARVIOINTIASTEIKKO 10 Liite 4 5 Suoritus on ylittänyt selvästi arvioitavan tekijän suhteen asetetut tavoitteet vankka erityisasiantuntemus, tehtävien lähes täydellinen hallinta kykenee ennakoimaan muutoksia kykenee neuvomaan ja kouluttamaan osaa etsiä tietoa muut kääntyvät ongelmatilanteissa puoleen selvittää ja ratkaisee vaikeatkin ongelmat itsenäisesti uutta luova, aktiivinen 4 Suoritus on ylittänyt keskimäärin arvioitavan tekijän suhteen asetetut tavoitteet tiedot ja taidot ovat edistyneitä työssä on saavutettu menestystä työssä on osoitettu aktiivisuutta 3 Suoritus on täyttänyt arvioitavan tekijän suhteen asetetut tavoitteet hallitsee perustyötehtävät virheettömästi ja itsenäisesi (helpot ja vaikeat asiat) seuraa ja soveltaa säädöksiä ja niiden muutoksia havaitsee ongelmakohdat tekee ratkaisuesityksiä itsenäinen, varma oma-aloitteinen, motivoitunut kehittää työtapojaan 2 Suoritus on alittanut keskimäärin arvioitavan tekijän suhteen asetetut tavoitteet, joten tältä osin suorituksessa on parannettavaa selviytyy perustyötehtävistä osaaminen yksipuolista pitäytyy vanhoissa menettelytavoissa/käytännöissä 1 Suoritus ei vastaa yleensä arvioitavan tekijän suhteen asetettuja tavoitteita. Suoritukseen tulee antaa tukea ja ohjausta pinnallinen ja heikko tietämys tarvitsee muiden tukea ei osaa etsiä tarvittavaa tietoa ei havaitse ongelmatilanteita passiivinen

11 11 Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: Hallinnon ohjaus Kumpulantie 9 PL Helsinki puhelin (09) , faksi (09) sähköposti: marjukka.kallio@valtiokonttori.fi