Moderni, postmoderni, transmoderni 1. luento Helsingin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Moderni, postmoderni, transmoderni 1. luento Helsingin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

2 Käsitteitä: Moderni Esimoderni Varhaismoderni Modernisaatio Modernismi Modernin historiaa ja kehitysvaiheita Moderni suhteellisena ja absoluuttisena käsitteenä Modernin olemus Syklinen, lineaarinen vai spiraalinen historia?

3 Voiko modernin jälkeen ylipäätään olla mitään vai onko tämä hetki tai nykyaika aina modernia jo määritelmällisesti? Onko modernilla jotain sisällöllisiä kriteereitä ja onko tästä poikkeava silloin anti-, post, trans- vai mitä modernia? Milloin moderni alkaa ja milloin se loppuu vai loppuuko? Onko näillä määrittelyillä merkitystä? Voidaanko moderni määritellä vain yhdellä tavalla?

4 Nykyaika ja vallitseva tilanne erotettuna entisestä ja vanhentuneesta Usein positiivisesti arvolatautunut käsite, toisaalta näin myös lähtökohta monenlaisille kritiikeille ja antimodernistisille virtauksille ja aatesuunnille Olennaisesti länsimainen käsite, jolloin keskeisinä vedenjakajina pidetään valistusta, tieteellistä ja teollista vallankumousta, markkinatalouden ja demokratian syntyä sekä erityisesti Yhdysvaltain syntyä 1776 ja Ranskan suurta vallankumousta 1789 Kritiikki etnosentrismistä, päteekö koko maailmaan? Toisaalta jokainen aika luo nykyaikaisuutensa ja mieltää olevansa moderni

5 Käsite, jolla verrataan modernia ja sitä edeltävää yhteiskuntaa; ilman modernia käsite ei olisi mielekäs Jälkikäteen postuloitu käsite; tuskin kukaan koskaan on mieltänyt itse olevansa esimoderni Esimodernilla aikakaudella totuus johdettiin auktoriteeteista (tavallisesti jumalasta tai jumalista) ja se otettiin vastaan uskonnollisten ja uskontoon vetoavien maallisten vallanpitäjien kautta ja näiden tulkitsemina Länsimainen yhteiskunta siirtyi vähitellen esimodernista moderniin, kun tieteelliset menetelmät kehittyivät ja saivat monet uskomaan, että tieteen ja järjen käyttö johtaisi tien tietoon varmemmin kuin vanhat auktoriteetit Keskeisiä tekijöitä kriittisyys ja myös usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin; muutos alamaisesta aktiiviseksi toimijaksi

6 Varhaismoderni eli varhainen uusi aika tarkoittaa esimodernin ja modernin maailman välistä siirtymäkautta Euroopan historiassa noin 1400/1500-luvulta 1800-luvun alkuun Varhaismoderni Eurooppa oli maatalousvaltainen ja uskonnollinen, ja sen yhteiskunnallinen järjestys perustui sääty-yhteiskuntaan Valtio-organisaatioiden voimistuminen, luonnontieteiden ja filosofian kehitys sekä kapitalismin nousu valmistelivat tietä teollistumiselle, luokkayhteiskunnalle ja muille modernin maailman ilmiöille

7 Modernin käsite syntyi Ranskassa jo 1600-luvulla, jossa se kuvasi lähinnä kirjallisuutta ja taidetta koskenutta kiistaa Antiikin kannattajat (Les Anciens) korostivat renessanssin aikana uudelleen löydetyn antiikin ansioita ja katsoivat, että nämä olivat jo löytäneet eri taidemuotojen huipentumat, ja että aikalaistaiteilijoiden ja kirjailijoiden on syytä pitäytyä vain näiden asettamissa puitteissa Kiista päätyi modernistien voittoon siinä mielessä, että hyväksyttiin ajatus kehityksestä ja siitä, että antiikin saavutuksetkin voidaan ylittää Yhteys valistushenkeen

8 Tieteenhistoriassa käytetty nimitys noin vuosien välisenä aikana tapahtuneelle luonnontieteiden edistykselle Ajalle oli tyypillistä kokeellisten menetelmien käyttö tiedon hankkimisessa Luonnon ilmiöitä pyrittiin kuvaamaan mahdollisimman tarkasti matemaattisin keinoin Tieteellisen vallankumouksen myötä hylättiin Aristoteleen ja muiden antiikin aikaisten kirjoittajien sitä ennen saavuttama auktoriteetti asema ja siirryttiin käyttämään niitä perusmenetelmiä, joita käytetään edelleen tutkimuksessa

9 Järkiperäisen ajattelun kehittymisen ja kirkosta irtaantumisen myötä myös kirkon asema tieteen auktoriteettina katosi Tieteen ja uskonnon välille syntyi jännite, joka ei ole hävinnyt vieläkään Tieteellisen vallankumouksen muutokset ja perintö ovat niin keskeisiä, että sen sanotaan synnyttäneen nykyaikaisen tieteen mallin Tieteellinen vallankumous on nähty vaiheena länsimaisen ajattelun vapautumisessa uskonpuhdistuksen ja renessanssin tapaan

10 Deistien mukaan eri uskonnoissa ilmenevä jumala on olemassa mutta ei vaikuta maailmanmenoon Ateistien mukaan jumalaa ei ole olemassa Agnostikkojen mukaan ei voida tietää, onko jumala olemassa vai ei Jumalallisen auktoriteetin kyseenalaistaminen johti vähitellen kritiikkiin muitakin kritiikin yläpuolella pidettyjä asioita kohtaan kuten maallista ja kirkollista valtaa, perinteisiä totuuskäsityksiä jne.

11 1700-luvun jälkipuoliskon eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla. Tavoitteena oli uusi uljas ihminen Liikkeen johtavat hahmot näkivät olevansa rohkea ja tärkeä älykköjen ryhmä, joka vei maailmaa eteenpäin pimeän ajan eli keskiajan synnyttämän irrationaalisen ja taikauskoisen hirmuvallan ikeestä

12 Luonnontieteet olivat edistyneet edellisillä vuosisadoilla, ja tämä vaikutti todellisuuskäsitykseen Tiedot muista maanosista vaikuttivat käsityksiin yhteiskunnasta ja uskonnosta 1700-luvulla vallitsi ensi kertaa se käsitys, että oma vuosisata oli edellistä kehittyneempi ja että järjen johtamina voitiin odottaa yhä valoisampaa tulevaisuutta => edistysusko ja positivismi Kun edellinen vuosisata oli taistelua tieteellisen totuuden ja muiden "totuuksien" välillä, valistuksen vuosisata merkitsi tämän taistelun tulosten, tieteellisen totuuden, leviämistä yhä useammille elämän alueille

13 Järkiajattelua korostava ajattelutapa ja filosofinen liike Valistusajattelijat asettivat järjen mystiikan edelle, tieteen ja edistyksen uskomusten ja vanhaan takertumisen edelle ja ihmisoikeudet valtion mielivallan edelle Myös suppeampi filosofinen suuntaus, joka korosti tiedon ajattelusta ja logiikasta lähtevää luonnetta erotuksena ulkoisia havaintoja korostavasta empirismistä, mutta myöhemmin nämä ovat sulautuneet loogiseksi empirismiksi, analyyttiseksi filosofiaksi ja moderniksi tieteeksi

14 Tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen eli aistihavaintoihin ja kokemusperäiseen tutkimukseen Tietoa on mahdollista saada induktiivisella eli yleistävällä päättelyllä Kokemusajattelun mukaan tieto ei perustu pelkkiin järjen käsitteisiin, intuitioon eli sisäiseen näkemykseen tai uskoon Puhtaasti deduktiivisella (eli laskujohtoisella) päättelyllä varsinaista kokemustietoa ei empirismin mukaan ole mahdollista saavuttaa

15 Korostettu ero edelliseen vuosisataan (1600- luku) nähden: 1. Tiukka säätyerottelu (säätyjä: aatelisto, papisto, porvaristo, talonpojat) 2. Ankara kirjallinen sensuuri (valtio valvoi, mitä kirjoja sai julkaista) 3. Toisinajattelevien vainot, jotka ilmenivät paholaisen (kristinuskon Jumalan päävastustaja) pelkona ja noitavainoina Valistusajattelijat arvostelivat myös sotia sekä kritiikitöntä uskoa valtion ja kirkon arvovaltaan

16 Francis Baconin mukaan kaikki tieto perustuu yksinomaan kokemukseen Hugo Grotius korosti luonnonoikeutta vastakohtana tahtoon perustuvalle oikeudelle Käsityksestä, että kaikkialla oli alun perin vallinnut ihmisten luonnosta johtuva luonnonoikeus, muodostui perusta valistuksen yhteiskunnallisille opeille René Descartes korosti epäilyä kaiken inhimillisen tiedon lähtökohtana

17 Thomas Hobbesin esittämän materialismin mukaan materia on ensisijainen ja ajattelu on vain aineen tuote eli jotakin, jota tapahtuu aineessa John Locken ajattelu korosti aistihavaintojen ja itsehavaintojen merkitystä tiedon lähteenä Locken mukaan ihmisellä ei ole mitään synnynnäisiä ajatuksia, vaan tieto syntyy kokemuksen ja havaintojen avulla ( tabula rasa eli tyhjä taulu)

18 Skotlantilainen filosofi, ekonomisti ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä Ennen kaikkea empiristi ja naturalisti, mutta myös radikaali skeptikko Hume väitti, ettei tiedossamme olevia luonnonlakeja voida lopullisesti todistaa, sillä myöhemmät havainnot voivat osoittaa aikaisemmat havaintomme luonnonlaeista paikkansapitämättömiksi Ei ole periaatteessa välttämätöntä, että luonnonlait ovat tulevaisuudessa samanlaiset kuin ne ovat olleet tähän asti

19 Valistusaatteiden leviämistä vaikeutti varsinkin aluksi yleinen lukutaidon vähäisyys Valistus vaikutti kuitenkin usein juuri niihin henkilöihin, joilla oli yhteiskunnallista vaikutusvaltaa Suvaitsevaisuus lisääntyi valistuksen vaikutuksesta Uskonsotia ei enää ollut, noitavainot vähenivät ja esim. juutalaisten asema parani Yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus lisääntyi

20 Monet valistusajattelijat hyväksyivät myös itsevaltiuden, jos se oli valistunutta Tekemällään yhteiskuntasopimuksella ihmiset saattoivat rajoittaa oikeuksiaan luovuttamalla osan niistä hallitsijan käyttöön Montesquieu vaati valtiovallan jakamista kolmeen osaan, lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan Lait piti säätää tai oikeammin tutkimalla palauttaa luonnonoikeuden mukaisiksi Valistuksen vaatimuksia alettiinkin vähitellen toteuttaa eri maiden lainsäädännöissä

21 Laajamittainen sosiaalinen, taloudellinen ja teknologinen muutos ja 1800-lukujen taitteen Britanniassa Alkoi hiilikäyttöisen höyryvoiman käyttöönotosta ja automatisoidun, koneistetun tuotannon käyttöönotosta, pääasiallisesti tekstiilialalla Teknologinen ja taloudellinen prosessi nopeutui höyrykäyttöisten laivojen, veneiden ja maaliikenteessä rautatien käyttöönoton myötä 1800-luvun aikana se levisi läpi läntisen Euroopan ja Pohjois-Amerikkaan, vaikuttaen lopulta koko maailmaan

22 Tieteellinen vallankumous mahdollisti välineet teolliselle vallankumoukselle, ennen kaikkea höyrykoneelle ja muulle teknologialle Toisaalta tarvittiin myös suotuisat yhteiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet, jotka vallitsivat erityisesti Britanniassa, josta teollinen vallankumous lähti liikkeelle Maatalouden vallankumous loi tehokkaamman maatalouden, joka vaati entistä vähemmän työvoimaa, jolloin työttömäksi jäänyt väestön täytyi siirtyä kaupunkeihin etsimään palkkatyötä tehtaista 1600-luvun koloniaalinen laajentuminen, jonka mukana seurasivat kansainvälisen kaupan kehitys, finanssimarkkinoiden syntyminen ja pääoman kasaantuminen, jotka loivat hedelmällisen pohjan teollistumiselle

23 Sosiaaliset ja taloudelliset muutokset, jotka seurasivat teollista vallankumousta muuttivat politiikan luonnetta, tarkoitusta ja valtion rakennetta perusteellisesti Muutos tuli selväksi viimeistään 1830-luvulla, jolloin taloudellinen kehitys, julkisesti rahoitettu koulutus ja sosiaalihuoltoprojektit tulivat valtion pääasiallisiksi asiakysymyksiksi Nopeat taloudelliset muutokset köyhdyttivät koulutettuja työläisiä samalla lisäten yleistä tuotantoa, kun työvaihe työvaiheelta automatisoitiin Väestön keskittyminen kaupunkikeskuksiin voimisti tarvetta poliittiselle reformille Tasa-arvoon tähtäävät aatteet ja levottomuus taloudellisten muutosten takia loivat myös osaltaan painetta muutoksiin

24 Teollistumisen toisen aallon katsotaan alkaneen vuoden 1865 tienoilla ja päättyneen 1900-luvulle saavuttaessa Vaihetta leimasi erityisesti tarve rautateiden rakentamiseen käytettävästä edullisesta teräksestä, jota alettiin tuolloin valmistaa massatuotantona Monet teollisuudenalat kasvoivat nopeasti ja niihin liittyi yhä suuremmiksi kasvavien yritysten nousu merkittäviksi taloudellisiksi valtatekijöiksi Myös monia kulutustuotteita, kuten ruokaa ja vaatteita, alettiin valmistaa massatuotantona mekaanisesti koneiden avulla; syntyi kulutusmarkkinat Samalla painopiste siirtyi Britanniasta muualle Eurooppaan ja erityisesti Yhdysvaltoihin, joka saavutti sen johtavan teollisen, taloudellisen ja vähitellen myös poliittisen ja sotilaallisen asemansa, joka sillä pitkälti vieläkin on

25 Kiinnostava kysymys on miksi teollinen vallankumous tapahtui Euroopassa eikä muualla maailmassa esim. Kiinassa Erään suositun selitysehdotuksen mukaan Kiinan suuri väkimäärä tuotti riittävästi halpaa työvoimaa ja myös esiteolliset viljelymetodit olivat niin tehokkaita, ettei riittävää motivaatiota teollisille innovaatioille löytynyt Toisaalta on esitetty, että Kiina ja Eurooppa olivat sittenkin varsin samankaltaisia 1700-luvulla, ja että merkittävät teollisen vallankumouksen syntyyn vaikuttaneet tekijät johtuivat enemmänkin hiiliesiintymien ja muiden raakaaineiden paremmasta saatavuudesta Euroopassa Kiinan keskusjohtoisuuden on myös katsottu ehkäisseen kilpailevien ajatusten ja riippumattomien innovaatioiden syntyä, toisin kuin poliittisesti hajanaisessa Euroopassa

26 Keskustelu teollisen vallankumouksen alusta sisältää myös kysymyksen miksi prosessi käynnistyi Britanniassa huomattavasti ennen manner-eurooppaa ja Yhdysvaltoja Eräänä tekijänä on pidetty luonnollisten ja taloudellisten resurssien määrää, jotka maa sai merentakaisista siirtomaistaan, ja tuottoja, jotka brittiläinen orjakauppa Afrikan ja Karibian välillä ansaitsi Toisena keskeisenä syynä pidetään kaupan vapauden suurempaa astetta, jossa suurempi määrä kauppiaita kykeni hyödyntämään tieteellisiä ja teknologisia edistysaskeleita tehokkaammin, kuin vahvempaan kuningasvaltaan perustuneet keskusjohtoiset valtiot Britannian vahva empiristinen valistusajattelun suuntaus korosti myös muita filosofian ja tieteen suuntauksia voimakkaammin näiden avulla saatavien tulosten sovellettavuutta käytäntöön

27 Yhteiskunnan muuttuminen tietyiltä piirteiltään nykyisen länsimaisen yhteiskunnan kaltaiseksi Tyypillisiä piirteitä: 1. Teollistuminen ja kaupungistuminen 2. Yhteiskunnan toimialojen eriytyminen 3. Tieteen ja tekniikan arvostuksen kasvu 4. Kansalaisten koulutustason kohoaminen 5. Laajentunut osallistuminen politiikkaan 6. Pidentynyt elinikä sekä alentunut syntyvyys 7. Yksilöiden ajattelutavan muuttuminen individualistisemmaksi 8. Perinteisten sosiaalisten siteiden muuttuminen nykyaikaista länsimaista yhteiskuntaa vastaaviksi

28 Sarja eri taiteenalojen uudistamiseen pyrkineitä kulttuuriliikkeitä, johon kuuluu monia 1900-luvun alkupuolella alkaneita suuntauksia kuvataiteessa, arkkitehtuurissa, muotoilussa, musiikissa, kirjallisuudessa, tanssissa ja teatterissa Modernistiset suuntaukset kapinoivat luvun lopun akateemisia, historistisia ja konservatiivisia traditioita vastaan Olennaista vanhan vastaisuus ja tietoisuus uudesta, sen paremmuudesta ja omasta roolista (avantgarde) siinä

29 Modernistien mukaan perinteinen taide, kirjallisuus, yhteiskunta ja elämäntapa olivat niin vanhentuneita, että ne piti sysätä sivuun ja keksiä kulttuuri uudelleen Modernismin kampanjanomainen toteutus taiteissa kulki käsi kädessä teknisen, taloudellisen ja poliittisen modernisaation kanssa Pettymykset tuon ohjelman toteutumisessa ovat johtaneet paikoin moniin antimoderneihin virtauksiin kuten uskontojen nousuun, länsimaiden kritiikkiin jne.

30 Modernismin syntyyn vaikuttivat useat luvun alkuun ajoittuneet yhteiskunnan ja kulttuurin tapahtumat; uudet, vallankumoukselliset käsitykset eri tieteenaloilla, teollistuminen ja kaupungistuminen sekä erityisesti 1. maailmansota kaikkine seurauksineen Uudet taiteenalat kuten elokuva ja valokuva toivat uuden tavan hahmottaa todellisuutta, ja myös vaikuttivat sekä kaunokirjalliseen, että kuvataiteelliseen ilmaisutapaan

31 Poliittisen avantgarden käsite syntyi Ranskan suuren vallankumouksen ja sen vastavaikutusten yhteydessä Taiteen avantgarden käsitteen voidaan katsoa saaneen alkunsa 1863 Pariisin Salon des Refusés sta (reputettujen salonki), jossa esiteltiin niitä taideteoksia, joita ei kelpuutettu viralliseen taideakatemian järjestämään Pariisin salonkiin Osa avantgarden toiminnan strategiaa on manifesti, joka on tavallisesti sarja julkilausumia, joissa ilmaistaan suunnan tai liikkeen taiteellisia ideoita tai aikomuksia, mitä vastustetaan ja mitä kannatetaan Usein ideaan kuuluu myös manifestien julkaiseminen kärjistettyinä ja mahdollisimman suuren kohun saattelemana

32 Avantgarde on esitaistelijaluonteensa vuoksi kokenut olevansa modernin eturintamassa niin kauan kun moderni on ollut uusinta uutta, mutta modernin roolin kyseenalaistuksen myötä on myös avantgarde saanut uusia muotoja ja esim. postmoderni(smi) on nähnyt itsensä modernin jälkeiseksi avantgardeksi Toisaalta esim. moderniin voimakkaasti liittyneet tieteen, tekniikan ja teollisuuden painotukset ovat saaneet yhä enemmän kritiikkiä mm. ympäristöliikkeiden, kulutuskritiikin ja muiden ns. vihreiden arvojen suunnasta Myös rationalistinen maailmankuva on saanut jatkuvasti erilaisia vastavaikutuksia kuten romantiikkaa, tunteiden korostusta, vanhojen uskontojen paluuta, uusia uskontoja ja muuta henkisyyttä eri muodoissaan

33 Onko moderni siis eräs ehkä jo ohitettu vaihe, jonka jälkeen tulee jotain muuta vai muuttaako se vain muotoaan? Kyse on tietysti määrittelyistä, mutta tietyssä mielessä jo se, että asia on noussut esille, osoittaa, että sen taustalla on jotain ja itse asiassa useampia tekijöitä ja virtauksia Yleensäkin olisi ehkä hyvä luopua ajatuksesta yrittää määritellä käsitteet yksikäsitteisesti, vaan myöntää niihin sisältyvät moniulotteisuudet ja sisäiset jännitteet, jolloin täsmällisten kategorioiden sijaan olennaisempia olisivat käsitteiden prototyyppimerkitykset sekä näiden sumeat reunat

34 Yksinkertaistaen voisi ehkä puhua kahdesta perusliikkeestä; jatkuvasti etenevästä lineaarisesta, sekä tiettyjä ilmiöitä ja niiden vastareaktioita dialektisesti varioivasta syklisestä, joiden yhteisvaikutusta voisi havainnollistaa spiraalilla, jossa tietyt asiat toistuvat, mutta paluuta täysin entiseen ei koskaan ole Australialainen kulttuurifilosofi Harry Redner kutsuu tätä spiraalia vicomtelaiseksi yhdistäen siihen kahden filosofin; historian syklisyyttä korostaneen Giambattista Vicon ( ) ja sen lineaarisuutta korostaneen Auguste Comten ( ) näkemykset