Missä mennään maakunnallisessa kehittämisessä - ajankohtaiskatsaus Tehoa palveluihin ja työllistämiseen asiantuntijafoorumi 4.4.

Transkriptio

1 Missä mennään maakunnallisessa kehittämisessä - ajankohtaiskatsaus Tehoa palveluihin ja työllistämiseen asiantuntijafoorumi

2 Sote ja maakuntauudistus kaatui Muutos ei pysähdy Muutos on pysyvä normaali tila, välillä menee ilmat pihalle mutta sitten aloitetaan uusi maraton. Keskitytään tekemiseen. Ole oma itsesi, mutta valmis kyseenalaistamaan itsesi Tunteet, kulttuuri Päätösten tekeminen vs. johtaminen Laatikot eivät pääasia vaan yhteistyö ja toisiltaan oppiminen Muutokseen suhtautumisen strategia: sopeutuminen, hyötyminen vai sen luominen (vaikuttaminen) Tulevaisuuskuvan ajattelumallit: ennustaminen, ennakointi (ei utopistista unelmointia vaan inhimillisiin tarpeisiin ratkaisun hakemista) 2 Toimsto Otsikko

3 Työllisyyden hoidon nykytila millaista verkostotyötä se on Satakunnassa? 3 Toimsto Otsikko

4 Joka tapauksessa toteutettavat toimenpiteet Työnjaon selkiyttäminen eri kumppaneiden kanssa määrittämällä keskeiset tehtävät, joihin voimavarat keskitetään Yhteiskehittäminen ja yhteisten tavoitteiden määrittäminen Toteuttamiseen sitoutuminen yhdessä (mahdolliset sopimukset keskeisissä kumppanuuksissa) Toteuttamiseen investoiminen yhdessä (resurssien yhdistäminen) Huomioiden menetelmät, tiedolla johtaminen ja asiakaslähtöisyys Esimerkkinä mm. työllisyyden hoito, johon maakunnassa käytetään runsaasti usean organisaation resursseja ilman selkeää yhteistä tavoitetta (sote -palveluista, työllisyyden hoitoon ja yrityspalveluihin) Toimenpide sisältää monta osa-aluetta mm. eri kohderyhmien ja palveluiden osalta 4

5 5 Sataosaa hankkeen kuva, 2018

6 1. Palveluohjauksen, yhteistyön organisoinnin ja kuntoutuksen laadun parantaminen työhakijoiden terveydenhuollon osalta Sote- ja työvoimapalvelujen yhdyspinnan palvelutarpeiden tunnistamisen parantaminen Sitä pitää tehdä laajasti monestakin syystä (esim. työkykyneuvonta postilaatikko) Sairaanhoitopiirin hakema Sataduunia hanke, TE-toimiston Ratkaisuja työllistymiseen pilotti Työkykyprosessien aloituksen osalta yhteistyö perustettujen työkykytiimien kanssa Hoitopolkuihin panostaminen ja "oikealla statuksella oleminen / sairausloma", jotta esim. Kelan prosesseissa oikeus kuntoutuspalveluihin ei jää tunnistamatta Ammatillisen kuntoutuksen palveluiden tuntemus ja työkykyosaaminen Perustasoinen monialainen arviointi 6

7 7

8 8

9 TUNNISTAMINEN Ketkä, miten, milloin SOSIAALITYÖ Sosiaaliturva Palvelut Hälytysmerkit TERVEYDEN HUOLTO Työttömyyden huomioiminen TE-toimisto Työttömyyden kesto Palvelut Hälytysmerkit ASIAKAS Löytää tietoa Keinot omaan arviointiin OPPILAITOKSET Erityisen tuen tarpeet Etuudet Valmistuvan osaaminen KELA, TYÖELÄKE Etuuksien kestot Palvelut Hälytysmerkit YHTEISET MENETELMÄT JA JÄRJSESTELMÄT VASTUULINEN ASIAKASOHJAUS RESURSSIT 9

10 Terveydenhoitajan laaja-alainen terveystarkastus Palaute lähettävälle taholle tai yhteys tahoon, jossa asiakas asioi Työkykytiimi Ohjaus TYP Työkykytiimi - Terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaaliohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, fysioterapeutti - Sairauksien hoito, kuntoutustarpeen arviointi, tarvittavat lausunnon (myös eläke) - Ei tarvita työelämälähtöistä toiminnallista arviointia ja monien palvelujen yhteensovittamista - Asiakas ei tarvitse intensiivistä ohjausta vaan on omatoiminen Palaute ja toimenpideehdotus lähettävälle taholle Yhteys asiakkaan palvelutarpeen mukaisiin viranomaistahoihin Ohjaus TYP toiminnallisuus, yhteensovittaminen, tiivis palveluohjaus 10

11 2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteistyön tasalaatuisuuden parantaminen TYP lain asiakkuuskriteerinä työttömyyden kesto vs. palvelutarve (asiakassegmentointi) Työkykykeskus, työikäisten monialainen palvelukeskus Monilaista erityisosaamista vaativa palvelu Inhimillisen pääoman käyttö, yhteinen kulttuuri, palveluverkko Kokonaistavoite, tehtävä ja asiakasarvo (-kokemus) Palveluiden tuottamistapa (yhteishankinnat, kriteerit, sopimusehdot) ja markkinoiden kehittyminen Palveluiden suhde viranomaispäätöksiin Asikasprosessin lisäarvo, kokonaisvaikuttavuus, tiedolla johtaminen, tietojärjestelmät ja menetelmät Johtaminen ja päätöksentekokyky Asiakasprosessi näkyy asiakkaalle yhtenä Yhteistyö ja sosiaalinen pääoma/ tiedonkulku, tietovirrat, avoimuus, luottamus, osallistuminen 11

12 12

13 TARVITTAESSA TYP-PROSESSI SISÄLTÄÄ MONIALAISEN TYÖKYVYN ARVIOINNIN JA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN 13

14 3. Maahanmuuttajien palveluiden koordinointi ja erityisosaamisen keskittäminen Suojelua tarvitsevien statuksella maahan tulleet tarvitsevat erityistä asiantuntemusta (mm. traumat ja oppimisvaikeudet / oppimisen kulttuuriset erot), jota tulisi maakunnassa keskittää. Maahanmuuttajien osaamisen kehittäminen (esim. Stadin osaamiskeskus) Alueen työnantajat tulee ottaa vahvemmin mukaan maahanmuuttajatoimijoiden verkostoon ja palvelujen suunnitteluun On järjestettävä mahdollisuuksia parantaa kielitaitoa työn tai eri palveluiden ohessa ei pelkästään koto- tai luki -koulutuksessa Omakielinen yhteiskuntaorientaatio Matalan kynnyksen palvelut 14

15 4. Yhteistyön järkeistäminen nuorten palveluiden osalta. Ovatko nuorten palvelut menossa pirstaleisempaan suuntaan? Ohjaamo TYP työn tiivistäminen Nuorten palveluiden kehittäminen siten, että kaikille nuorille voidaan tehdä mielekäs suunnitelma ja osoittaa kullekin nuorelle koulutus-, kuntoutus- tai työpaikka Palvelutarpeen tunnistamisen menetelmien kehittäminen Mahdollisia koulutussopimuksia ja oppisopimuskoulutusta sekä työllistymistä edistävien palvelujen opinnollistamista (VALO) tulisi lisätä, jotta erilaisille oppijoille löytyisi kullekin sopiva paikka 15

16 5. Työllisyyden hoidon vaikuttavuuden yhteiskehittäminen Työllisyyden hoito käsitteen määrittäminen Asiakaslähtöisyys, asiakaskokemus ja lisäarvo asiakkaalle Toimijat, verkosto, kumppanuudet, ekosysteemi Tavoitteet eri organisaatioissa ja yhteisöissä Kokonaistavoite vs. osaoptimointi Vaikuttavuus, sen mittaaminen ja lisäarvo yhteiskunnalle Resurssit ja niiden kohdentaminen (asiakassegmentointi, ennakointi jne.) Osaaminen ja ohjaus Kohtaanto Prosessit, niiden yhteensovittaminen ja työnjako Johtaminen, strategiat Politiikka ym. Reunaehdot (esim. sosiaaliturva ja kannustavuus) 16

17 5. Työllisyyden hoidon yhteiskehittäminen Jonna Heliskoski (Sitra): Hyöty syntyy systeemisesti yhteisen työn tuloksena Investointiajattelu kustannuslaskennan sijasta Takaisinmaksuaika ja riskianalyysi -> mitä tavoitellaan ja millä aikavälillä ja mistä investointi olisi pois Millaisia muutoksia tarvitaan, jotta tavoitteeseen päästään? Millaisia panoksia käytetään, jotta saadaan toivottuja tuloksia? 17

18 Satakunnan TE-toimiston TYPO-hankkeet 2019: Satakunnan hyvinvointi- ja kulttuuriyhdistysten tuki ry/avain-hanke Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö /VeTu Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry/omaura SPR, Kontti-kierrätystavaratalo/Konttityö Pori Rauman Seudun Työnhakijat ry/takaisin työelämää hanke Rauman Seudun Katulähetys ry/satakunnan valmennuspalvelu VALO Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö/työpajalta työhön! TAVOITTEET: Asiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjauksen oikea-aikaisuus. Työllistämistä edistävien palveluiden opinnollistaminen (VALO) ja palkkatuen edelleen siirtäminen yrityksiin. 18 Viitala Satu

19 Ratkaisuja työllistymiseen Vaikeasti työllistyvien kasvupalvelupilotti Satakunnassa 19

20 Pilotin kohderyhmä Yli (saattaa muuttua) päivää työmarkkinatukea saaneet työnhakijat, joiden ammatilliset valmiudet mahdollistaisivat työllistymisen tehostettujen palvelujen avulla Kohderyhmään eivät kuuluisi monialaisen yhteispalvelun asiakkaat, eivätkä pääsääntöisesti alle 25-vuotiaat työnhakijat Pilotin keskeisinä kohderyhminä ovat myös työvoimaa hakevat yritykset ja muut työnantajat Kohderyhmän alustava koko yhteensä 1000/vuosi 20

21 Pilotin tavoitteet ja sisältö Pilotin avulla halutaan selvittää ennakoivan toimintatavan ja monituottajamallin (TE, kunnat, oppilaitokset, palveluntuottajat) vaikuttavuutta työmarkkinatuen saajien työttömyysjaksojen lyhentämiseksi Luoda kasvupalvelujen markkinoita ja saada kokemusta toimivista ja mahdollisesti myös toimimattomista toimintamalleista sekä palveluhankintojen tulosperusteisuudesta uutta maakuntaa ajatellen Palvelutarpeiden selvittäminen ja ohjaus palvelutarpeiden mukaisiin muihin palveluihin parantaa kohderyhmän työllistymisen edellytyksiä, milloin työllistymisen rajoitteet ovat esimerkiksi terveyteen, toimintakykyyn ja sosiaalisiin ongelmiin liittyviä Palveluntuottajien edellytetään työmahdollisuuksien kartoitusta kohderyhmälle, systemaattista työnhakijoiden osaamisen ja palvelutarpeen kartoitusta sekä yksilöllisten työllistymissuunnitelmien laatimista 21

22 Pilotin tavoitteet ja sisältö Palveluina ja toimenpiteinä ovat ensisijaisesti työnhakijoiden ohjaaminen avoimiin työpaikkoihin ja työnhakuun liittyvä neuvonta, ohjaus, motivointi ja valmennukset Kolmannen sektorin yhdistykset ja säätiöt ovat kehittäneet yhteistyössä TE-toimiston kanssa työllistymispolkuja avoimelle sektorille, joita voidaan hyödyntää hankkeessa Pilotilla testataan mahdollisesti myös henkilökohtaisen työllistymisbudjetin toimivuutta kohderyhmän työllisyyspalveluissa Alustavana tavoitteena on, että kohderyhmästä 30 % työllistyisi avoimelle sektorille palveluprosessin aikana 22