Betoroc -betonimurskeen jäteluonteen arviointi
|
|
- Katriina Järvinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1/ Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Täydennyspyyntö Rudus Oy:n Bastukärrin tuotantoalueen ympäristölupahakemukseen Betoroc -betonimurskeen jäteluonteen arviointi Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hakijalta täydennystä Rudus Oy:n Bastukärrin tuotantoaluetta koskevaan ympäristölupahakemukseensa viitaten Betoroc- betonimurskeiden jäteluonteen arvioinnin osalta hakijan esityksen kohtaan 2, käyttötarkoitus. Aluehallintoviranomainen esittää epäilyn, ettei tuotteelle olisi sen ph:n johdosta käyttötarkoitusta rakentamisessa. Aluehallintovirasto pyytää myös hakijaa tarkentamaan, hakeeko se betonimurskeen käytölle käyttörajoituksia esim. Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, myöh. Mara-asetus) mukaisesti. Jäteraaka-aineesta valmistetun tuotteen jäteluonteen arviointi Rudus Oy valmistaa Betoroc -betonimursketta useilla käsittelykeskuksissa vastaanotetusta betonijätteestä. Betoroc -murskeen raaka-aineena on siis jäte ja tuotantoprosessin tarkoituksena syntyvä betonimurske on tuote, joka on läpikäynyt hyödyntämistoimen, sillä on markkinat ja kysyntää, se täyttää käyttökohteiden tekniset ja ympäristökelpoisuusvaatimukset eikä sen käytöstä aiheudu kokonaisuutena arvioiden ympäristön pilaantumisen vaaraa tai vaaraa terveydelle. Tuotantoprosessin tarkoituksena on nimenomaisesti tuottaa rakentamisessa tarvittavaa kierrätyskiviainesta, eikä tarkoituksena tai velvollisuutena ole poistaa sitä käytöstä, jolloin sitä ei enää voida katsoa jätteeksi myöskään jätelain (646/2011) 5 1 momentin mukaisesti. Jätteestä valmistetun tuotteen jäteluonnetta on arvioitu ympäristölupaprosessien yhteydessä mm. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kattohuopajätteestä valmistetun Bitumenmix -tuotteen osalta. Ympäristöministeriö on antanut lausunnon koskien jätteestä valmistetun tuotteen jäteluonteen arviointia em. asiassa. Lausunnossa todetaan, että jätelain 5 4 momentin jäteluokittelun päättymisen kriteereitä ei tule soveltaa ympäristölupapäätöksissä, mutta kriteereitä voidaan käyttää apuna jätteestä valmistettujen tuotteiden jäteluonteen arvioinnissa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n lupahakemuksesta Etelä-Suomen Aluehallintovirasto antoi päätöksen (Dnro ESAVI/11011/2015), että valmistetulla tuotteella ei ole jäteluonnetta. Rudus Oy katsoo, että samoilla periaatteilla myöskään sen valmistamalla Betoroc -murskeella ei ole jäteluonnetta. Rudus Oy on hakenut ympäristölupaa Bastukärrin tuotantoalueelle ja on hakemuksessaan esittänyt, että betonijätteestä valmistetuilla Betoroc -tuotteilla ei enää ole jäteluonnetta, koska kaikki jätelain 5 kriteerit täyttyvät. Katja Lehtonen Ytekki Oy Niemenkatu katja.lehtonen@ytekki.fi LAHTI
2 Korkein hallinto-oikeus toteaa vuosikirjaratkaisussaan (KHO 2005:90) kumonnut alempien oikeusasteiden ratkaisut ferrokromikuonan jäteluonteesta ja päätöksen perusteluissa todennut, että jalostettuja kuonatuotteita ei pidä tulkita jätteeksi, koska niitä ei aiota poistaa käytöstä, vaan ne jalostetaan ja tuotetaan sellaisiksi lajikkeiksi, joilla on olemassa olevat markkinat ja kysyntä ja joiden käyttäminen myös säästää luonnon varoja ja on siten kestävän kehityksen mukaista ja toteuttaa siten sekä ympäristölainsäädännön että jätelainsäädännön periaatteet. Betonimurskeiden käyttötarkoitus Betonimurskeiden käyttötarkoitus rakentamisessa on täysin kiistaton. Ruduksen Betoroc - betonimursketta on käytetty maarakentamisessa Suomessa jo yli 5 miljoonaa tonnia, jolla on korvattu sama määrä luonnon soraa ja kalliomurskeita. Ruduksen Betoroc -murskeita on käytetty Suomessa mm. teiden ja katujen sekä kenttärakenteiden penger-, jakavissa ja kantavissa kerroksissa. Betonimurskeiden käyttökohteista on myös pitkäaikaiskestävyyden seurantatietoa pitkältä ajalta. Betoroc -betonimurskeiden on todettu rakenteeseen tiivistettynä sementin sitoutumisreaktioiden kautta kehittävän rakenteen lujuutta ja sitä kautta rakenne saavuttaa paremman kantavuuden luonnon kiviaineksiin verrattuna. Tämän ominaisuuden johdosta betonimurske on jopa parempaa kuin luonnon kiviaines ja sitä käyttäen voidaan rakenteen kerrospaksuutta jopa pienentää ja silti saavuttaa vaaditut toimivuusvaatimukset. Betonimurskeiden käyttöön liittyvä lainsäädäntö, standardit ja ohjeet Rakentamisessa noudatetaan maankäyttö ja rakennuslakia (MRL 132/1999) ja rakentaminen perustuu aina suunnitelmaan, kaavaan tai rakentamismääräyksiin. Maarakentamisessa kohdekohtaisissa suunnitelmissa mitoitetaan rakenteet niiden toimivuus- ja kestävyysvaatimusten mukaisesti. Hankkeen suunnittelija siis määrittelee kulloinkin tarvittavat rakenteiden kerrospaksuudet sekä niissä käytettävien materiaalien vaatimukset, jotta lopullinen rakenne täyttää sille asetetut yleiset ja kohdekohtaiset vaatimukset. Jätteenkäsittelylaitoksen ympäristöluvassa voidaan siis betonimurskeen osalta edellyttää, että sen on täytettävä rakennusmateriaalilta kulloinkin vaadittavat ominaisuudet ja että sitä käytetään rakentamisessa suunnitelmien mukaisesti. Rakennustuotteiden valmistuksen raaka-aineita koskevat vaatimukset on määritelty tuotestandardeissa ja kansallisissa normeissa ja ohjeissa ja näissä käyttötarkoituksissa vaatimusten täyttämistä edellytetään myös betonimurskeelta. Betonimurske on EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisesti mahdollista CE -merkitä, koska kiviaineksille on olemassa tuotestandardit, joiden mukaan CE-merkintä myös pitää tehdä. Maa- ja vesirakentamisessa käytettävien kiviainesten osalta tämä standardi on EN-SFS (Maa- ja vesirakentamisessa sekä tierakenteissa käytettävät sitomattomat ja hydraulisesti sidotut kiviainekset). Standardin soveltamisalassa sanotaan yksiselitteisesti, että se kattaa kiviainekset, jotka voivat olla joko luonnon kiviaineksia, kierrätyskiviaineksia tai keinokiviaineksia. Betonimurske on kierrätyskiviaines, koska se on valmistettu jo aiemmin rakentamisessa käytetystä tai niiden valmistuksessa syntyneistä materiaalista. Suomessa on EU:n tuotestandardien kansallisen soveltamisen tueksi laadittu kansalliset kiviainesstandardit, joilla on tarkennettu Suomessa kiviaineksilta vaadittuja ominaisuuksia. SFS 7005 (Sitomattomiin ja hydraulisesti sidottuihin materiaaleihin käytettäviltä kiviaineksilta ta- Katja Lehtonen Ytekki Oy Niemenkatu katja.lehtonen@ytekki.fi LAHTI
3 lonrakentamisessa, maa- ja vesirakenteissa sekä tierakenteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot) käsittelee maarakentamisen kiviaineksia ja standardin soveltamisala kattaa luonnon kiviainekset sekä keinokiviainekset ja uusiomateriaalit, joilla on käyttöhistoria Suomessa. Betonimurskeella on todistetusti pitkä käyttöhistoria Suomessa maarakentamisessa. Betonimurskeita koskien on lisäksi tehty eri rakennuttajatahojen toimesta omia ohjeistuksia. Mm. Liikennevirasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat laatineet omat ohjeistuksensa, joissa käsitellään betonimurskeiden käyttöä rakentamisessa. Eli näissä ohjeissa on yksityiskohtaisesti käsitelty ja hyväksytty betonimurskeen käyttö rakentamisessa. Toukokuussa 2017 julkaistiin myös uusittu InfraRYL; Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Päällys- ja pintarakenteet -julkaisu. Tämä kansallinen yleisesti rakentamisessa noudatettu ohje ottaa uudessa versiossaan entistä yksityiskohtaisemmin huomioon myös betonimurskeet. InfraRYLin mukaan betonimursketta voidaan käyttää useissa rakennusosissa, kuten pengerrakenteissa sekä jakavassa ja kantavassa kerroksessa. On myös muistettava, että Mara-asetuksen lähtökohtana on, että sillä helpotetaan asetuksessa mainittujen jätemateriaalien käyttöä asetuksen mukaisissa käyttötarkoituksissa, joita ovat mm. tie- ja kenttärakenteet. Käyttökohteiden pitää olla sellaisia, joka on suunnitemallista ja jotka rakennettaisiin joka tapauksessa luonnon kiviaineksella. Betonimurskeita on Maran mukaisella ilmoitusmenettelyllä hyödynnetty Suomessa huomattavan paljon. Suomessa on tehty myös betonimurskeiden maarakennuskäytön laadunvarmistusta koskeva SFS standardi. Standardi on tällä hetkellä päivitystyön alla, jotta se huomioi jatkossa myös voimassa olevan rakennustuoteasetuksen vaatimukset. Rudus Oy:n Betoroc -murskeiden laadunhallinta ja käyttöohje Rudus Oy:llä on betoni- ja tiilijätteiden vastaanotto-ohjeet ja betonimurskeiden laadunhallintajärjestelmä, joiden avulla varmistetaan, että vastaanotettava jäte ei sisällä sinne kuulumattomia aineksia ja siitä voidaan valmistaa laatuvaatimukset täyttävää betonimursketta. Laadunhallintajärjestelmässä on kuvattu toimintatavat, joilla varmistetaan valmiiden tuotteiden laatu sekä yrityksen toimintatavat laadunhallintaketjussa. Laadunhallintajärjestelmä on sähköisessä muodossa yrityksen verkkolevyllä ja se voidaan tarvittaessa esitellä viranomaisille, mutta sitä ei haluta julkaista, koska se sisältää yrityssalaisuuksia. Rudus Oy on CE-merkinnyt Betoroc -betonimurskeet ja hankkinut myös vapaaehtoisen kolmannen osapuolen sertifioinnin laadunhallintajärjestelmälleen. Sertifiointilaitoksena on Inspecta Sertifiointi Oy. Kiviainesten kolmannen osapuolen sertifiointi on pakollinen Suomessa vain erityisen vaativissa kohteissa, kuten Liikenneviraston tiehankkeissa. Sertifiointilaitos tekee vuosittain seuranta-arvioinnin, jossa käydään läpi laadunhallintajärjestelmän toteuttaminen ja toimivuus, mukaan lukien teknisten laatuominaisuuksien tutkimustulokset, ympäristökelpoisuuden tutkimustulokset sekä muut oleelliset asiat. Katja Lehtonen Ytekki Oy Niemenkatu LAHTI
4 Rudus Oy on laatinut Betoroc -murskeille käyttöohjeen (Betoroc -ohje), jossa on opastettu suunnittelijoita ja murskeen käyttäjiä sen ominaisuuksien ja erityispiirteiden huomioinnissa rakentamisessa. Ohjetta päivitetään tarvittaessa huomioiden lainsäädännön muutokset ja mahdolliset muut päivitystarpeet. Luonnon kiviainesta korkeampi ph on huomioitu ja betonimurskeen käyttöä ei suositella kosketuksissa tiettyjen korroosioherkkien putkimateriaalien kanssa ja vedenalaisissa täytöissä tai rakennekerroksissa. Näitä ohjeita noudattamalla betonimurskeen luonnollisesta ph:sta ei ole aiheutunut haittaa muille rakenteille tai ympäristölle. Rakentamisessa rakennuttaja tai tilaaja valitsee ja hyväksyy käytettävät materiaalit markkinoilla olevista, vaatimukset täyttävistä tuotteista ja materiaaleista. Yleensä valinta tehdään hintakilpailun perusteella, mutta valinnassa voidaan huomioida myös ekologisuus, jolloin vaatimukset täyttäville kierrätysmateriaaleille voi muodostua myös kilpailuetua. Rudus Oy pitää kirjaa ja raportoi BAstukärrin tuotantolaitoksen vuosiraportoinnin yhteydessä Betoroc- murskeiden valmistusmäärät, toimitusmäärät ja kohteet sekä tarvittaessa myös yhteenvedon tuotannonaikaisista laadunvarmistustoimenpiteistä ja -tuloksista. Betoroc -murskeen ympäristökelpoisuus ja käytön turvallisuus Betoroc- betonimurskeet täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 :n pysyvän jätteen määritelmän mukaan pysyvän jätteen kriteerit täyttävästä materiaalista ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, vaaraa terveydelle tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Asetuksen liite 3:n taulukko 1 määrittelee pysyvän jätteen kriteerit mm. haitta-aineiden liukoisuuksille, joiden perusteella arvioidaan pysyvän jätteen määritelmän toteutuminen. Kiviaineksille ei maarakentamisessa tai rakennustuotteiden raaka-ainekäytössä ole asetettu tuotestandardeissa tai muuten ympäristökelpoisuuskriteereitä. Rakentaminen ja siten myös rakennusmateriaalien ja kiviainesten käyttö perustuu aina suunnitelmiin. Hankekohtaisissa suunnitelmissa suunnittelija määrittelee rakenteiden ja tarvittaessa niihin käytettävien materiaalien ominaisuudet. Tällöin myös tulee huomioitua betonimurskeen ominaisuudet, kuten luonnon kiviainesta korkeampi ph. Betonin ja siten myös betonijätteistä valmistettujen betonimurskeiden ominaisuus on emäksinen ph, joka johtuu betonin sideaineista, pääosin sementistä. Emäksisten rakenteiden ja materiaalien kanssa kosketuksissa olevan veden ph myös luonnollisesti kohoaa. Veden ph kuitenkin laskee happamamman maaperän ja mm. sadevesien aiheuttaman laimenemisen seurauksena eikä merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia siten aiheudu. Yhteenveto Suomi on tällä hallituskaudella julkistanut tavoitteensa olla kiertotalouden kärkimaa. Tavoitteen toteuttamisessa yhtenä tärkeänä osana olisi nähdä käyttökelpoiset jätemateriaalit raaka-aineina ja edistää niistä valmistettujen tuotteiden käyttöä neitseellisten materiaalien kor- Katja Lehtonen Ytekki Oy Niemenkatu katja.lehtonen@ytekki.fi LAHTI
5 vaajina ja rinnalla. Tämä periaate on jätelaissa mainittu lain tarkoitusta määrittelevässä 1 sekä sitä edelleen korostetaan EU:n jätedirektiivin käynnissä olevan uudistuksen myötä. Jätedirektiivin uudistamisessa korostetaan myös kansallisia toimenpiteitä ja vastuunottoa, jotta luodaan menettelyt, joilla hyvälaatuiset jätemateriaalit ja niistä jalostetut tuotteet lakkaisivat olemasta jätettä ja siten niiden hyödyntäminen helpottuisi ja imago tasavertaisina tuotteina markkinoilla paranisi. Betonimurskeella on rakentamisessa ja rakennustuotteiden valmistuksessa pitkä käyttöhistoria ja siten myös selkeä käyttötarkoitus, jota lainsäädäntö ja tekniset normit määrittävät. Pysyvän jätteen kriteerit sekä käyttötarkoituksen teknisen kelpoisuuden kriteerit täyttävällä Betoroc -murskeella ei ole jäteluonnetta eikä sen käytölle ole tarpeen asettaa Bastukärrin jätteenkäsittelylaitoksen ympäristöluvassa edellä mainittujen kriteerien täyttämisen lisäksi muita rajoituksia. Katja Lehtonen Ytekki Oy Liitteet - Betoroc -murskeiden varmennustodistus (Todistus tehtaan laadunvalvonnasta; Inspecta Sertifiointi Oy) - Betoroc -ohje Katja Lehtonen Ytekki Oy Niemenkatu katja.lehtonen@ytekki.fi LAHTI
6 Betoroc -murskeohje 1/2017 Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1
7 Sisällys 1. Johdanto Betoroc-murskeet Betoroc-murskeiden luokitus Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset Betoroc-murskeen pitkäaikaistoimivuus tie- ja katurakenteissa Ympäristökelpoisuus Toimintaketju Betoroc-murskeen käyttö maarakentamisessa Rakentaminen Betoroc-murskeella Betoroc-murskeen toimitus ja vastaanotto Työohjeita Erot luonnon maa- ja kiviaineksiin Ilmoitusmenettely Rakenteen suunnittelu Betoroc-murskeella Betoroc-murskeen tilaaminen ja saatavuus Betoroc-murskeen kierrätettävyys ja käytöstä poisto Betoroc-murskerakenteen taloudellisuus Liite 1. Betonimurskeella rakentaminen Liite 2. Kirjallisuusluettelo Yhteystiedot
8 1. Johdanto Betoroc-murske on Ruduksen valmistama, tuotteistettu betonimurske, jota käytetään luonnon maaja kiviaineksen tapaan. Betoroc on Ruduksen rekisteröity tuotemerkki, eli kyseistä nimitystä voidaan käyttää vain Ruduksen toimittamasta betonimurskeesta. Betoroc-murske valmistetaan siten, että sen ominaisuudet ja laatu vastaavat Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa vaatimuksia [VNa 591/2006 ja sen päivitykset]. Betoroc-murskeen pääasialliset käyttökohteet ovat katu-, tie- ja kenttärakenteiden jakavat ja kantavat kerrokset. Betoroc-murskeita voidaan käyttää myös mm. erilaisissa täytöissä sekä putkijohtokaivantojen lopputäyttönä. Betoroc-murskeella on lujittuneena mahdollista saavuttaa parempia kantavuuksia kuin vastaavalla kalliomurskeella. Lujittuminen perustuu murskauksessa syntyvien sitoutumattoman sementin reaktiopintojen sitoutumiseen. Käytännössä suurin osa Betoroc-murskeesta käytetään luonnon maa- ja kiviaineksen tavoin. Tämä ohje on Ruduksen käyttöohje Betoroc-murskeen hyödyntämiseen maarakentamisessa VNa:n vaatimusten mukaisesti. Rakennettaessa infrarakenteita tai talonrakennuksen maatöitä Betoroc-murskeella, käytetään ensisijaisesti tätä ohjetta. Muita betonimursketta ja sen käyttöä käsitteleviä ohjeita ovat mm. InfraRYL, Betonimurske, Käyttöohje suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon [HSY 2014], Betonimurskeen hyödyntäminen infrarakentamisessa pääkaupunkiseudulla [Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunki 2015], Betonimurske kadun päällysrakenteessa 2000 [Suomen Kuntaliitto 2000], Betonimurskeen käyttö tien päällysrakennekerroksissa [Tiehallinto 2000] ja Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa [Tiehallinto 2007]. Betonimurskeen hyödyntäminen talonrakentamisen maatöissä on esitetty julkaisussa Talonrakennuksen maarakenteet yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset [RIL 132]. Betoni sitoo elinkaarensa aikana hiilidioksidia (CO2) karbonisaatioreaktiossa. Betonijätteen murskaamisen jälkeen tämä reaktio kiihtyy, koska reaktioon on käytettävissä enemmän vapaata pinta-alaa. Betoroc-murske pystyy sitomaan jopa puolet sementin valmistuksessa aiheutuneista hiilidioksidipäästöistä. Betonimurske toimii siis hiilidioksidinieluna. 3
9 2. Betoroc-murskeet 2.1 Betoroc-murskeiden luokitus Betoroc-murskeet ovat murskaamalla valmistettuja tuotteita ja seulomalla materiaalin raekoko voidaan säätää halutuksi. Betoroc-murskeen raaka-aine on peräisin rakennustyömailta, purkutyömailta tai betoniteollisuudesta. Betoroc-murskeet jaetaan teknisten ominaisuuksien perusteella luokkiin Betoroc BeM I, BeM II, BeM III, BeM IV, Betoroc Hk, Betoroc Sr ja Betoroc Lo. Betoroc BeM I, II ja III toimitetaan yleensä raekoossa #0/45. Betoroc BeM II mursketta toimitetaan myös raekoossa #0/90. Rakeisuutta lukuun ottamatta Betoroc BeM II #0/90 murskeen ominaisuudet vastaavat BeM II #0/45 murskeen ominaisuuksia. 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset Betoroc-murskeiden ominaisuuksia on esitetty taulukossa 1. Taulukossa esitetty E-moduuli on Odemark-mitoitusta varten. Analyyttisessä mitoituksessa käytettävät moduulit ja kestävyysmallit on esitetty julkaisussa Tietoa tiensuunnitteluun nro 71D (julkaisu on saatavissa osoitteesta Mikäli Betoroc BeM I -murskeen lujittuminen hyödynnetään mitoituksessa, suositellaan tarkistamaan ko. lajitteen saatavuus ennakkoon. Myös muita tarkempia tietoja materiaalin ominaisuuksista voi tiedustella Rudukselta. Betoroc-murskeiden laadunvalvonnan vaatimukset, tiheydet ja menettelytavat on esitetty Betoroc-murskeen laadunhallintajärjestelmässä (Rudus). Betoroc-murskeet ovat CE-merkittyjä Rakennustuoteasetuksen 305/2011 ja standar- Rakeisuus [mm] Lujittuminen Routivuus E-moduuli* [MPa] Pääasiallinen käyttökohde Betoroc BeM I 0/45 lujittuu* routimaton* 700 kantava kerros Betoroc BeM II 0/45 lujittuu* routimaton* 500 kantava - / jakava kerros Betoroc BeM II #0/90 0/90 lujittuu* routimaton* 500 jakava kerros Betoroc BeM III 0/45 vaihtelee routimaton* 280 (tie) / 300 (katu) jakava kerros Betoroc BeM IV vaihtelee vaihtelee vaihtelee pengertäyte Betoroc Hk 0/8 0/12 vaihtelee vaihtelee täyte Betoroc Sr 0/20 0/65 vaihtelee vaihtelee jakava kerros / pengertäyte Betoroc Lo 0/90 0/150 vaihtelee routimaton* penger * normaaleissa käyttöolosuhteissa ohjeen mukaisesti riittävän kantavan kerroksen päälle rakennettuna sekä ohjeen mukaisessa vesipitoisuudessa ja tiiveydessä Optimivesipitoisuus [%] Maksimikuivatilavuuspaino [kn/m 3 ] Puristuslujuus 28d [MPa] Veden** LÄpäisevyys [m/s] Betoroc BeM I 10 ± 2 19,5 ± 0,5 > 1,2* Betoroc BeM II 10 ± 2 19,0 ± 1,0 > 0,8* 10-5 Betoroc BeM III 11 ± 3 19,0 ± 1,5 Betoroc BeM IV 11 ± 4 19,0 ± 1,5 Betoroc Hk vaihtelee 18,0 ± 1,5 Betoroc Sr vaihtelee 19,0 ± 1,5 Betoroc Lo vaihtelee 19,0 ± 1,5 ** sora- ja kalliomurskeiden vedenläpäisevyys on yleensä m/s Taulukot 1a ja 1b. Betoroc-murskeiden ominaisuuksia. 4
10 din SFS-EN (Maa- ja vesirakentamisessa käytettävät sitomattomat ja sidotut kiviainekset) mukaisesti. Betoroc BeM I ja BeM II (0/45) murskataan siten, että rakeisuus on InfraRYL:n esittämien kantavan kerroksen kiviainesmurskeen ohjekäyrien alueella. Betoroc BeM II (0/90) murskataan rakeisuudeltaan InfraRYL:n jakavan kerroksen ohjekäyrien alueelle. Betoroc BeM IV, Betoroc Hk, Betoroc Sr ja Betoroc Lo rakeisuusvaatimukset asetetaan tapauskohtaisesti. Betoroc-murskeen sisältämän tiilen ja muiden materiaalien maksimiosuudet on esitetty taulukossa 2. Muiden materiaalien osuudet määritetään Ruduksen laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Tiilen max. osuus [paino-%] * muiden materiaalien osuus [paino-%] ** Betoroc BeM I 0 0,5 Betoroc BeM II 10 1 Betoroc BeM III 10 1 Betoroc BeM IV 30 1 Betoroc Hk 10 1 Betoroc Sr 30 1 Betoroc Lo 10 1 * tiili, laasti, kevytbetoni ** puu, muovi, yms. ja tämän lisäksi erityisen keveitä materiaaleja ei saa olla haitallisessa määrin Taulukko 2. Betoroc-murskeen sisältämän tiilen ja muiden materiaalien maksimiosuudet. 2.3 Betoroc-murskeen pitkäaikaistoimivuus tie- ja katurakenteissa Betoroc-murskeen lujittuminen perustuu murskauksessa syntyvien sitoutumattoman sementin reaktiopintojen sitoutumiseen. Sementin sitoutuminen betonimurskeessa saa aikaan materiaalin lujittumisen, jonka on havaittu lisäävän Betoroc-murskeen pitkäaikaiskestävyyttä tie- ja katurakenteissa. Betoroc-murskeiden kestävyyttä on tutkittu tie- ja katurakenteissa jo kaksi vuosikymmentä jatkuneilla seurantamittauksilla (ja myöhemmin) rakennettuja kohteita on edelleen seurantamittauskohteina. Pitkäaikaistutkimuksissa Betoroc-rakenteiden päällysteen päältä on mitattu jopa %:a suurempia kantavuuksia kuin vastaavalla tavallisella kiviaineksella rakennetun päällysrakenteen päällysteen päältä. [Dettenborn 2013] Betoroc-murskeen lujittuminen ja suuri E-moduuli voidaan hyödyntää rakentamisessa ohuempina rakennekerroksina tai tavanomaista suurempana tierakenteen kantavuutena. Suurempi kantavuus vähentää mm. tierakenteen urautumista ja vaurioitumista. 2.4 Ympäristökelpoisuus Betoroc-murskeet on valmistettu siten, että ne täyttävät Valtioneuvoston asetuksen [VNa 591/2006] vaatimukset. VNa:ssa esitetyt betonimurskeen laadunvalvontatutkimusten haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden raja-arvot on esitetty taulukossa 3. Haitallinen aine Pitoisuus * PCB 1,0 Arseeni (As) 50 Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta, laadunvalvontatutkimukset Liukoisuus * (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne 5 Liukoisuus * (L/S = 10 l/kg) Päällystetty rakenne Kadmium (Cd) 10 0,02 0,02 Kromi (Cr) 400 0,5 0,5 Kupari (Cu) 400 2,0 2,0 Lyijy (Pb) 300 0,5 0,5 Sinkki (Zn) 700 Sulfaatti (SO 4 2- ) * laadunvalvontatutkimusten määritysmenetelmät on esitetty VNa:ssa Taulukko 3. Betonimurskeen haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden raja-arvot laadunvalvontatutkimuksissa [VNa 591/2006].
11 2.5 Toimintaketju Betoroc-murskeella rakentamisen toimintaketju on esitetty kuvassa 1. Jätteen käsittelyyn on ympäristönsuojelulain mukaan oltava ympäristölupa, mikä tarkoittaa sitä, että betonimurskeen valmistus purkutyömaalla on käytännössä mahdollista vain hyvin suurissa kohteissa. Kuva 1. Betoroc-murskeella rakentamisen toimintaketju. Sinisellä värillä on esitetty tilaajan toimenpiteet ja keltaisella Ruduksen. Punaisella on esitetty Betoroc-murskeen alkuperä. 6
12 3. Betoroc-murskeen käyttö maarakentamisessa Betoroc-mursketta käytetään yleensä samalla tavalla kuin luonnon maa- ja kiviainesta. Betoroc-murskeen pääasialliset käyttökohteet ovat katu-, tie- ja kenttärakenteiden jakavat ja kantavat kerrokset. Betoroc-mursketta voidaan käyttää myös erilaisissa täyttötöissä ja putkijohtokaivantojen lopputäyttönä. Vaikka betonimurskerakenteissa tapahtuu lujittumista, vanhojen Betoroc-murskekohteiden (BeM I ja II) aukikaivukokeissa on havaittu, että lujittuneen Betoroc-murskekerroksen aukikaivaminen on tehtävissä tavanomaisella kalustolla lujittumisesta huolimatta. Betoroc-murskeita voidaan käyttää ilmoitusmenettelyllä VNa 591/2006 mukaisissa käyttökohteissa, kuten esimerkiksi: yleiset tiet, kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät sekä niihin välittömästi liittyvät tienpitoa tai liikennettä varten tarpeelliset alueet pois lukien meluesteet pysäköintialueet urheilukentät sekä virkistys- ja urheilualueiden reitit ratapihat sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentät ja tiet Betoroc-murskeen käytöstä maarakentamisessa on tehtävä ilmoitus luvun 4.4 mukaisesti. Pienissä määrin (ei ammattimaisesti) Betoroc-mursketta on mahdollista käyttää myös kuntakohtaisten ympäristönsuojelu- tai jätehuoltomääräysten mukaisilla ilmoitusmenettelyillä. Betoroc mursketta on teknisesti mahdollista käyttää kaikissa alus- ja päällysrakenteen kerroksissa, pengertäytteestä ja suodatinkerroksesta kantavaan kerrokseen saakka. Betoroc-murskeiden eri laatuluokkien soveltuvuutta eri rakennekerroksiin on esitetty taulukossa 4. Esimerkkejä Betoroc-murskeiden käytöstä maarakenteissa: kantava kerros Betoroc BeM I tai II, jakava kerros Betoroc BeM II tai III, varastokentän pengertäyte tai jakavan kerroksen alaosa Betoroc BeM IV tai Betoroc Sr (lajite kohteen vaatimuksen huomioiden), putkijohtokaivannon lopputäyttö kohteen päällysrakenteen vaatimukset täyttävällä Betoroc-lajitteella Betoroc BeM I Betoroc Lo. Rakennekerros Kantava kerros Jakava kerros Täyttömateriaali Betoroc-luokka Betoroc BeM I Betoroc BeM II Betoroc BeM III * (Betoroc BeM I) Betoroc BeM II Betoroc BeM II #0/90 Betoroc BeM III Betoroc BeM IV * Betoroc Sr * * käyttö suunnitellaan tapauskohtaisesti kohteen olosuhteet, vaatimukset ja muut rakennekerrokset huomioiden (Betoroc BeM I) (Betoroc BeM II) (Betoroc BeM II #0/90) (Betoroc BeM III) Betoroc BeM IV Betoroc Hk Betoroc Sr Betoroc Lo Taulukko 4. Betoroc-murskeiden soveltuvuus rakennekerroksiin. Sulkuihin merkityt luokat ovat soveltuvia mutta eivät teknisesti tai taloudellisesti suositeltavia. 7
13 4. Rakentaminen Betoroc-murskeella 4.1 Betoroc-murskeen toimitus ja vastaanotto Rudus toimittaa tai asiakas noutaa työmaalle Betoroc-mursketta tilauksen ja Ruduksen kierrätystuotteiden toimitusehtojen mukaisesti. Murskeen toimittajana Rudus vastaa siitä, että materiaalin ominaisuudet vastaavat toimittaessa Ruduksen laatudokumenteissa esitettyjä. Tilaaja vastaanottaa, tarkastaa ja hyväksyy materiaalin laadun Ruduksen kiviainestoimitusehtojen mukaisesti. Lisätietoja: Betonimurskeet luokitellaan lain mukaan jätteeksi. Betoroc-murskeiden toimituksesta laaditaan kuormakirja, joka sisältää materiaalin toimitusta koskevat tiedot. Jätteen haltijan on tarkistettava, että jätteiden kerääjä ja kuljettaja on hyväksytty ja merkitty jätehuoltorekisteriin (Pirkanmaan ELY) ja että hyväksyntä kattaa myös kyseisen jätteen kuljetuksen. 4.2 Työohjeita Kuljetus, välivarastointi ja levitys Betoroc-murskeen kuljetus, levitys ja tiivistys tehdään kuten luonnon maa- tai kiviainesta käytettäessä tämä ohje ja mahdolliset suunnitelmissa esitetyt tarkennukset huomioiden. Kaikissa työvaiheissa on huolehdittava siitä, että Betoroc-murskeen lajittumista ei tapahdu. Mikäli näin kuitenkin tapahtuu, on materiaalia sekoitettava työmaalla riittävästi tai korvattava lajittunut materiaali uudella. Tiivistäminen ja jälkihoito Tiivistystyö Betoroc-murskeelle tehdään kuten luonnon maa- ja kiviaineksille. Rakenteen tiiviys varmennetaan laadunvalvonnalla. Tiivistystyö on tehtävä optimivesipitoisuudessa, jotta saavutetaan vaadittu tiiviysaste. Betonimurskekerros tulisi tiivistää mahdollisimman nopeasti sen levityksen jälkeen, jotta se ei pääse kastumaan tai kuivumaan liiaksi. Mikäli Betoroc-murskeen lujittuminen hyödynnetään rakenteessa, on jälkihoitona huolehdittava kerroksen riittävän kosteuden ylläpitämisestä. Liittyminen muihin rakennekerroksiin Betoroc-kerroksen päällä voi liikkua työkoneilla, kun rakenteen kantavuus on todettu suunnitellun mukaiseksi. Ennen liikenteelle avaamista tai ennen raskasta työmaaliikennettä tulee betonimurskekerros peittää kantavan kerroksen laatuvaatimukset täyttävällä murskeella tai asfalttipäällysteellä. Laadunvalvonta työmaalla Betoroc-murskeesta tehdyn rakenteen laadunvalvonnassa käytetään pääsääntöisesti samoja menetelmiä ja laatuvaatimuksia kuin käytettäessä luonnon maa- ja kiviaineksia. Rakenteen tiiviysaste voidaan todeta tiiviysmittauksilla (volymetrikoe, Troxler) ja/tai kantavuusmittauksilla (Loadman, levykuormitus- tai pudotuspainokoe) todettavan tiiviyssuhteen perusteella. Mahdollisten kaivutöiden jälkeen Betoroc-murskeiset päällysrakenteet on uusittava siten, että päällysrakenteen kerrokset ovat kantavuudeltaan vastaavat kuin alkuperäiset rakennekerrokset. Valokuvia betonimurskeesta ja -murskeella rakentamisesta on esitetty liitteessä Erot luonnon maa- ja kiviaineksiin Betoroc-murskeella rakentaminen poikkeaa luonnon maa- ja kiviaineksella rakentamisesta seuraavasti: VNa:n vaatimuksia: betonimursketta ei saa käyttää I II -luokan pohjavesialueella betonimurskerakenne tulee päällystää (esim. asfaltilla, jonka tyhjätila 5 %) tai peittää kiviaineksilla (paksuus 10 cm) betonimurskerakenteen kerrospaksuus on rajoitettu enimmillään 1,50 m hyödyntämispaikan haltijan on hyväksyttävä betonimurskeen käyttö betonimurskeen käyttö edellyttää ilmoituksen tekemistä luvun 4.4 mukaisesti 8
14 Edellä esitetystä poikkeavasti Betoroc-mursketta on mahdollista käyttää, mikäli haetaan poikkeavalle käytölle ympäristölupa. Betoroc-mursketta on pienissä määrin (ei ammattimaisesti) mahdollista käyttää myös kuntakohtaisten ympäristönsuojelu- tai jätehuoltomääräysten mukaisilla ilmoitusmenettelyillä. Teknisiä käyttöohjeita: betonimurske ei sovellu käytettäväksi vedenpinnan alaisissa täyttötöissä, koska hienoaines saattaa liettyä ja kulkeutua veden mukana, lujittuvaa Betoroc-mursketta ei voi käyttää putkikaivantojen alkutäytössä (lopputäytössä voidaan käyttää mm. HSY:n betonimurskeohjeiden mukaisesti, käyttömahdollisuus on selvitettävä putken omistajalta), betonimursketta ei suositella käytettävän kohteissa, joissa kerroksen läpi voi virrata merkittäviä määriä vettä rakenteen sivusta (esim. rinteen alla tms.), jolloin vesi voi mahdollisesti liuottaa betonin hienoaineksesta kalsiumia, betonimurskeen korkea alkaalisuus (ph > 11) saattaa kosteissa olosuhteissa aiheuttaa suorassa kontaktissa alumiinin korroosiota, joustavalle alustalle kuten turpeelle, rengasrouheelle, tms. rakennettaessa, on huolehdittava riittävästä Betoroc-murskeen kerrospaksuudesta ja mitoituksessa on käytettävä alhaista kantavuusmoduulia, jonka maksimiarvo määritellään alemman kerroksen kantavuuden perusteella, kuivalle alusrakenteelle rakennettaessa (louhe, kevytsora, yms.) on rakentamis- ja jälkihoitovaiheessa huolehdittava riittävästä kerroksen kastelusta, koska päällystyksen jälkeen Betoroc-murske ei saa kapillaarisesti vettä pohjamaasta, tiivistystyötä voidaan nopeuttaa ja tehostaa kastelemalla Betoroc-murske lähelle optimivesipitoisuuttaan ja antamalla veden imeytyä murskeeseen jonkin aikaa (5 15 min) ennen tiivistämistä, Betoroc-murskeen lujittuminen tulee ottaa huomioon lopullisen muotoilun ja tasauksen tekemisessä. Mikäli betonimurskekerros pidetään pitkään peittämättömänä työmaaliikenteelle, niin lujittuneen betonimurskeen lopullisen tasauksen ja muotoilun tekeminen voi olla hankalampaa. Betoroc-murskekerroksen pinnan lopullinen muotoilu suositellaan tehtävän heti murskeen levittämisen jälkeen tai vaihtoehtoisesti rakennettavan n. 50 mm paksuisen luonnonkiviaineskerroksen päältä. 4.4 Ilmoitusmenettely Betoroc-murskeen käytöstä on tehtävä ilmoitus alueelliselle ELY -keskukselle VNa:n mukaisesti. Rudus on varautunut tekemään ilmoituksen asiakkaansa puolesta, mutta asiakas voi tehdä sen myös itse. Asiakas vastaa ilmoittamiensa tietojen oikeellisuudesta. Ilmoituksen tulee sisältää mm. seuraavat tiedot: hyödyntämispaikan haltijan sekä omistajan nimi ja yhteystiedot, sekä näiden suostumus murskeen hyödyntämiseen kohteessa hyödyntämispaikan sijainti sekä selvitys lähialueen pohjavesialueista ja niiden luokista sekä vedenottopaikoista ja vesistöistä tiedot maarakentamista koskevasta maankäyttö- ja rakennuslain, yleisistä teistä annetun lain tai maantielain mukaisesta suunnitelmasta, ilmoituksesta tai luvasta Ruduksen yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot jätenimike ja laadunvalvontatiedot materiaalitoimittajalta käytettävän Betoroc-murskeen määrä selvitys Betoroc-mursketta sisältävästä rakenteesta, peittämiseen tai päällystämiseen käytettävästä materiaalista, varastoinnista ja muusta toiminnasta hyödyntämispaikalla ajankohta, jolloin hyödyntäminen maarakentamisen aikana alkaa ja päättyy 9
15 5. Rakenteen suunnittelu Betoroc-murskeella Betoroc-murskerakenteiden suunnitteluun riittävät samantasoiset lähtötiedot ja korjauskohteissa myös nykytilan tiedot kuin luonnon maa- ja kiviainesrakennetta suunniteltaessa. Betoroc murskeen käyttäjä vastaa mitoituksen teosta ja sen oikeellisuudesta. Betoroc BeM I ja II soveltuvat kantavaan ja jakavaan kerrokseen tämän ohjeen mukaisesti rakennettaessa. Betoroc BeM III voidaan käyttää jakavassa kerroksessa ja tapauskohtaisesti suunniteltuna kantavassa kerroksessa kohteen olosuhteet, vaatimukset ja muut rakennekerrokset huomioiden. Rakenne-esimerkkejä kaduille ja teille on esitetty kuvissa 2a ja 2b. Betoroc-mursketta käytettäessä voidaan lujittumisesta huolimatta päällysrakennetta pitää joustavana päällysrakenteena. Mitoitus tehdään Odemarkin menetelmällä tai analyyttisellä menetelmällä. Odemarkin menetelmää käytettäessä on Liikenneviraston ohjeissa betonimurskeen BeM I (Betoroc BeM I) E-moduuli 700 MPa ja BeM II (Betoroc BeM II) 500 MPa. Ko. moduulien käyttäminen edellyttää betonimurskerakenteen huolellista ohjeiden mukaista rakentamista ja betonimurskeen lujittumista. Betoroc-murskeen sitoutuminen voi kestää jopa kuukausia vuodenajasta riippuen. Ennenaikainen liian suuri kuormitus sitoutumisaikana voi rikkoa sidoksia, jos alkukantavuus ei ole riittävä. Alhainen lämpötila hidastaa lujittumista ja saattaa heikentää saavutettavaa puristuslujuutta (ja E-moduulia). a). KATULUOKAT.... PÄÄLLYSRAKENNELUOKAT... AB-päällyste ABK Kantava.kerros Betoroc.BeM.I Jakava.kerros Betoroc.BeM.II Suodatin.kerros Betoroc.Hk Suodatinkangas Pohjanmaa b). KATULUOKAT...6. PÄÄLLYSRAKENNELUOKAT...6 Päällyste Kantava.kerros Betoroc.BeM.I Jakava.kerros Betoroc.BeM.II Suodatin.kerros Betoroc. Sr Suodatinkangas Pohjanmaa Kuva 2. Rakenne-esimerkki katuluokille 1 3 ja päällysrakenneluokille 1 2 (kuva 2a) sekä katuluokille 3 6 ja päällysrakenneluokille 3 6 (kuva 2b). Asfalttibetonipäällystettä (AB) suositellaan käytettäväksi vilkasliikenteisillä pääkaduilla. Betoroc Hk ja Betoroc Sr on oltava routimatonta kuvan 2a ja b käyttötarkoituksessa. Betoroc-murskeen kerrospaksuudeksi suositellaan vähintään 0,15 m. Betoroc-murskeen lujittumisominaisuutta hyödynnettäessä tulee kerrospaksuuden olla vähintään 0,20 m laattavaikutuksen varmistamiseksi. Jos Betoroc-mursketta käytetään runsaasti suolattavilla tie- ja katualueilla, on rakenne suojattava esim. tiiviillä (tyhjätila < 3 %) ja vähintään 70 mm paksulla asfalttibetonikerroksella (vedenläpäisevyys < 10-9 m/s). Lisäksi on käytettävä riittäviä kallistuksia. Koska Betoroc-murskeen vedenläpäisevyys on pienempi kuin sora- ja kalliomurskeella, tulee Betoroc-murskepinnan sivukallistuksen olla 3 % (myös tien painumisen jälkeen). Routamitoitus tie- ja katurakenteille, joissa on käytetty Betoroc-mursketta, tehdään kuten luonnon maa- ja kiviaineksia käytettäessä. Alusrakenteet ja täyttötyöt Betoroc-murskeella suunnitellaan tätä ohjetta soveltaen. Putkikaivantojen lopputäytöissä Betorocmursketta käytetään HSY:n betonimurskeohjetta noudattaen. 10
16 6. Betoroc-murskeen tilaaminen ja saatavuus Lisätietoja Betoroc-murskeiden ominaisuuksista, suunnittelu- ja työohjeita Betoroc-murskeiden käyttöön sekä suunnitteluun liittyvää teknistä neuvontaa saa Ruduksen henkilökunnalta. Betoroc-murskeita myydään eri puolella maata sopimuksen mukaan. Betoroc-murskeiden varastotilanne vaihtelee vastaanotettavan raaka-aineen määrän vaihtelun ja käynnissä olevien kohteiden johdosta. Tilaaminen ja reaaliaikainen murskeiden saatavuus paikkakunnittain selviää Ruduksen yhteyshenkilöiltä. 7. Betoroc-murskeen kierrätettävyys ja käytöstä poisto Betonimurskekerrokseen kaivetun kaivannon täyttämiseen käytetään ensisijaisesti betonimursketta, mutta mikäli betonimursketta ei ole saatavilla, voidaan kaivanto täyttää murskeella ja tiivistää murske erityisen huolellisesti. Betoroc-murskeen uudelleenkäyttö on mahdollista ja suositeltavaa. Rakenteesta kaivettu puhdas Betoroc-murske on mahdollista vastaanottaa Ruduksen kierrätysasemille vastaanottoehtojen mukaisesti. Mikäli Betoroc-mursketta ei pystytä kierrättämään tai käyttämään kohteessa uudelleen, se luokitellaan betonijätteeksi ja voidaan toimittaa Ruduksen betonijätteen vastaanottopisteisiin. Mikäli Betoroc-murskeeseen on sekoittunut muuta materiaalia tai se on pilaantunutta, sen vastaanottomahdollisuuksista saa lisätietoa Ruduksen edustajilta. 8. Betoroc-murskerakenteen taloudellisuus Ruduksen Betoroc-murskeita hyödyntämällä voidaan rakentaa kestäviä ja laatuvaatimukset täyttäviä rakenteita, jotka ovat myös edullisempia, kuin vastaavat luonnon kiviaineksella rakennetut. Toteutettujen katu- ja tierakennuskohteiden perusteella on tehty vertailulaskelmia, joissa eri rakennekerrosten luonnon kiviaines on korvattu betonimurskeella. Laskelmien kohteet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Kohteissa on käytetty kustannuslaskennan perusteena kiviaineksen ammattinoutohinnastoa lähimmältä Ruduksen kiviainestoimipisteeltä ja ammattinoutohinnastoa lähimmältä Ruduksen betonimurskeen kierrätystoimipisteeltä. Taulukossa 5 on esitetty Betoroc-murskerakenteen taloudellisuuslaskelmat verrattuna kiviaineksella rakennettuun rakenteeseen. Laskelmissa kiviaines korvattiin 1:1 Betoroc-murskeella. Kun hyödynnetään Betoroc-murskeen suurempi moduuli, voidaan lisäksi ohentaa kantavaa kerrosta tai haluttaessa päällystekerroksia, jolloin kustannussäästöt ovat huomattavasti suuremmat. Betoroc-murskerakenne Betoroc-murskerakenne kiviainesrakennetta edullisempi Jakavan kerroksen materiaali korvataan Betoroc-murskeella % Jakavan ja kantavan kerroksen materiaali korvataan Betoroc-murskeella % Taulukko 5. Betoroc-murskerakenteen taloudellisuus verrattuna kiviainesrakenteeseen. 11
17 Kuva 3. Kadun tyyppipoikkileikkaus, jota on käytetty taulukon 5 vertailussa. 12
18 Liite 1. Betonimurskeella rakentaminen Betoroc-murskeen valmistus murskaamalla. Betoroc BeM II -murske varastokasalla. Betoroc BeM II -murskeen lastaus. Betoroc-murskeen levitys. Betoroc-murskeella tehty rakenne. Aukikaivettu Betoroc-murskeella rakennettu katurakenne. 13
19 Liite 2. Kirjallisuusluettelo InfraRYL. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustieto RT Rudus Oy. Betoroc-murskeen laadunhallintajärjestelmä. Dettenborn, T Betonimurskerakenteiden pitkäaikaistoimivuus. Diplomityö. Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu. Rakennustekniikka, pohjarakennus ja maamekaniikka. Espoo. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunki Betonimurskeen hyödyntäminen infrarakentamisessa pääkaupunkiseudulla, ohje Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Betonimurske Käyttöohje suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Ramboll Finland Oy Betonimurskeen kenttä- ja laboratoriotutkimukset. Raportti Rudus Oy. Kierrätystuotteiden toimitusehdot. RIL 132. Talonrakennuksen maarakenteet yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset Suomen Kuntaliitto Betonimurske kadun päällysrakenteessa Suunnitteluohje, työselostus. Tiehallinto Betonimurskeen käyttö tien päällysrakennekerroksissa. Mitoitus- ja työohjeet. Tielaitos 5/2000. Tiehallinto Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa, suunnitteluvaiheen ohjaus. TIEH Ympäristöseloste; Betoroc-murskeen hiilijalanjälki, EN-15804:2012+A1 VNa 591/2006 muutoksineen Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Ympäristöministeriö. Muutokset: 1825/2009 ( ) ja 403/2009 ( ) 14
20 Yhteystiedot Rudus Oy PL 49 (Pronssitie 1) HELSINKI Puh Myynti ja neuvonta Tuotepäällikkö Henri Kylä-Utsuri, puh Kierrätysliiketoiminnan johtaja Jani Pieksemä, puh Tilauskeskus, puh ORGANISATION CERTIFIED BY ORGANISATION CERTIFIED BY ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 9001 ISO 9001 ISO ISO ISO 9001 ISO ISO ISO
Betoroc -murskeohje 1/2017. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun
Betoroc -murskeohje 1/2017 Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Betoroc-murskeet... 4 2.1 Betoroc-murskeiden luokitus... 4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset...
LisätiedotBETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA
BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA SUUNNITTELUN JA RAKENNUTTAMISEN NÄKÖKULMASTA SISÄLTÖ 1. Historia 2. Soveltuvuus ja käyttökohteet 3. Ohjeet 4. Parametrit 5. Työselostus Betonituoteteollisuusta
LisätiedotBetoroc -murskeohje 06/2015. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun
Betoroc -murskeohje 06/2015 Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Betoroc-murskeet... 4 2.1 Betoroc-murskeiden luokitus... 4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset...
LisätiedotRudus Oy. Pohjatuhkaohje
Rudus Oy Pohjatuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Pohjatuhkat... 4 2.1 Pohjatuhkan synty... 4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset... 4 2.3 Ympäristökelpoisuus
LisätiedotBETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA
BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA Juha Forsman ja Katja Lehtonen Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä SISÄLTÖ 1. MATERIAALI
LisätiedotVarsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa
Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa Jani Pieksemä, Rudus Oy 28.11.2017 Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset
LisätiedotBetoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012
Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus
LisätiedotPurkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa
Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa Tieinfran kestävyys ja kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä Katja Lehtonen Ytekki Oy Sisältö Betonimurskeen työmaavalvonta Materiaalin laatuasiat
LisätiedotBetonimurskeen hankinta ja käyttö
Betonimurskeen hankinta ja käyttö HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA Turku 9.10.2018 Jani Pieksemä, Rudus Oy Betoroc-murske Rudus Oy valmistaa CE-merkittyä betonimursketta noin
LisätiedotRudus Oy. Lentotuhkaohje
Rudus Oy Lentotuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Lentotuhkat...4 2.1 Lentotuhkan synty...4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset...4 2.3 Ympäristökelpoisuus
LisätiedotUUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy
UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET J. Forsman / Ramboll Finland Oy SISÄLTÖ: 1. UUMA2 lähtökohta 2013 2. Uusiomaarakentamisessa sovellettavia ohjeita 3. Ohjeiden sisältöesimerkkejä 4. UUMA2-käsikirjasto 2 Ohjeryhmän
LisätiedotSiltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019
Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019 Taavi Dettenborn 28.3.2019 Sisällys Tausta ja tavoitteet Purkubetonijätteen purku ja jalostus Betonimurskeen
LisätiedotUusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö
Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa
LisätiedotMARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE
MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa
LisätiedotPurkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa
6.10.2017 Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa on jaettu kahteen lomakkeeseen. Lomake
LisätiedotBETONIMURSKE Käyttöohje suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon
BETONIMURSKE 0 0 SISÄLTÖ 1. ESIPUHE... 1 2. KÄYTTÖKOHTEET JA GEOTEKNISET OMINAISUUDET... 1 2.1 Käyttökohteet... 1 2.2 Laatuvaatimukset... 2 2.3 en teknisiä ominaisuuksia... 2 2.4 kerroksen rakentaminen...
LisätiedotKierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin
Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin Hankinnat ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvien ratkaisujen mahdollistajana Varsinais-Suomen liitto Katja Lehtonen Ytekki Oy 27.11.2017
LisätiedotMARA-asetuksen soveltamisohje
MARA-asetuksen soveltamisohje Lakimies Marko Nurmikolu MARA-asetus (Vna 843/2017) Uusi asetus voimaan 1.1.2018» Aikaisempi MARA-asetus (Vna 591/2006) kumottiin samalla => aiemmat hyväksytyt projektit saa
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA
UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA Hankesuunnittelupäivä 2018 Elina Ahlqvist, Ramboll Finland Oy JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA, MARA JA MASA-ASETUSTEN MAHDOLLISUUDET MARA-ASETUS (843/2017) Valtioneuvoston
LisätiedotKeinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry
Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-
Lisätiedot31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK
1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat
LisätiedotMARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki
MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa
LisätiedotKierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen
Kierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen Hankinnat kestävien maarakennusratkaisujen mahdollistajana -seminaari Varsinais-Suomen liitto 9.10.2018 Katja Lehtonen Ytekki Oy Sisältö Kierrätyskiviainekset,
LisätiedotUUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA
UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari Tampere 29.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll VNA (591/2006, 403/2009)
LisätiedotUUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy
UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS J. Forsman / Ramboll Finland Oy SISÄLTÖ: 1. UUMA-käsikirjasto 2. Uusiomaarakentamisessa sovellettavia ohjeita 3. Ohjeiden sisältöesimerkkejä
LisätiedotJani Jortama BETOROC-MURSKEEN KÄYTTÖ TYÖMAALLA
Jani Jortama BETOROC-MURSKEEN KÄYTTÖ TYÖMAALLA BETOROC-MURSKEEN KÄYTTÖ TYÖMAALLA Jani Jortama Opinnäytetyö Kevät 2018 Rakennusalan työnjohdon tutkinto-ohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun
LisätiedotABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA PÄÄKAUPUNKISEUDUN UUMA2 ALUESEMINAARI ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE Taavi Dettenborn / Ramboll Finland Oy ABSOILS PÄHKINÄNKUORESSA Aloitettu:
LisätiedotOHJE BETONIMURSKEEN HYÖDYNTÄMINEN INFRARAKENTAMISESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
OHJE BETONIMURSKEEN HYÖDYNTÄMINEN INFRARAKENTAMISESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Käyttökohteet pääkaupunkiseudulla... 3 3. Laatuvaatimukset ja murskaus... 3 4. Suunnittelu,
LisätiedotValtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Ilmoitusmenettelyn toimivuus ja sen parantaminen Anna Mikkola Jätteiden hyödyntämiseen liittyvää lainsäädäntöä Ympäristölupavelvollisuus
LisätiedotBetoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen
Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)
LisätiedotMARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy
MARA-ASETUS Jätehuoltopäivät 3. - 4.10.2018 Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy MARA-ASETUS, VNA 843/2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS ERÄIDEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA; Tavoitteena on lisätä
LisätiedotUUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma
KA- ja Murskauspäivät 2014 13.2.2014 UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen UUMA materiaalit Maarakentamiseen soveltuvia, pääosin mineraalipohjaisia materiaaleja,
LisätiedotJätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika
Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
LisätiedotTUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA
TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,
LisätiedotUUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA
UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen
LisätiedotEhdotus VNA maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa MASA-asetus
Ehdotus VNA maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa MASA-asetus Esittely- ja keskustelutilaisuus 14.12.2018 Kaija Järvinen MASA-asetuksen tarkoitus Pääsääntö: maa-ainesjätteen ammattimainen
LisätiedotVäyläviraston materiaalihyväksyntä
Väyläviraston materiaalihyväksyntä Kari Lehtonen 28.3.2019 Väyläviraston materiaalihyväksyntä, esityksen sisältö 1. Miten materiaalihyväksyntää kehitetään? 2. Materiaalihyväksynnän tarkoitus 3. Hyväksyntämenettelyn
LisätiedotMAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT
MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT J. Forsman / Ramboll Finland Oy Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut 10.10.2018 Turun kaupungin Puutarhakadun auditorio Puutarhakatu
LisätiedotR1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,
LisätiedotREKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA
REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) 1A. HYÖDYNTÄMISPAIKAN HALTIJA Haltijan nimi Laskutusosoite
LisätiedotLahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö
LisätiedotMASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) jussi.reinikainen@ymparisto.fi Kuva: Anna Niemelä Lähtökohdat Valmisteltu yhdessä MARAn kanssa Sama taustatyö/-selvitys
LisätiedotKiviainesten CE merkintä. Infra alan laatupäivä Tuuli Kunnas
Kiviainesten CE merkintä Infra alan laatupäivä 2017 27.9.2017 Tuuli Kunnas Rakennustuotteiden kelpoisuus Kohteessa käytettäviltä rakennustuotteilta edellytetään kelpoisuutta. Kelpoisuus on tuotteen soveltuvuutta
LisätiedotOhje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.
1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
LisätiedotKierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita
Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita Kierrätysrenkaan hyödyntäminen Kaatopaikkarakenteet Kuivatusrakenteet Kaatopaikkojen pintarakenteiden kaasunkeräysrakenteet ja järjestelmät
LisätiedotLuonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE
Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin
LisätiedotMARA- asetuksen uudistaminen. Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät , Tampere
MARA- asetuksen uudistaminen Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät 7.10.2015, Tampere MARA- asetuksen (591/2006) ilmoitusmene:ely Sovelletaan Hetyissä käy3ökohteissa
LisätiedotKivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä
Kivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä Sisällysluettelo 1 Tarkoitus, laajuus ja määritelmät... 1 2 Laadunvalvontatutkimukset... 1 2.1 Näytteenotto... 1 2.2 Näytteiden valmistus ja analysointi...
LisätiedotMARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki
MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus Else Peuranen, ympäristöministeriö 25.9.2017, Rakennusteollisuus RT, Helsinki Esityksen sisältö MARA-sisältöä Jätteen ympäristökelpoisuus ja laadunhallinta MARAn
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotRakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä
Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-
LisätiedotKaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely
Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely Lähde: Ympäristöministeriön muistio 3.7.2015 14.11.2016 Maa-ainesten jäteluonteen arvioinnin yleiset periaatteet Kaivetun maa-aineksen jäteluonnetta arvioitaessa
LisätiedotKiertotalous maarakentamisessa Resurssiviisas infra Jussi Ukkola ja Tapio Siikaluoma
Kiertotalous maarakentamisessa Resurssiviisas infra 10.11.2016 Jussi Ukkola ja Tapio Siikaluoma Kiertotalous Kiertotalous: Kiertotalous on talouden malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät Kiertotalous
LisätiedotUUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää
UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön
LisätiedotEräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa
Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskus 6.11.2018 MARA-asetus ja sen tarkoitus MARA-asetus = valtioneuvoston
LisätiedotTYÖSELOSTUS. Ähtärin kaupunki MOKSUNNIEMEN LP-ALUE
TYÖSELOSTUS 7693 Ähtärin kaupunki MOKSUNNIEMEN LP-ALUE 7.8.2017 MOKSUNNIEMEN LP-ALUE 7693 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYÖT... 3 1.1. Yleiset työselitykset... 3 1.2. Asetuksia ja määräyksiä... 3 2. KUIVATUSTYÖT...
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy
Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy 28.3.2019 Ohjeen päivittämisen lähtökohtia Väyläviraston ohjeet Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa,
Lisätiedot1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet
LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan
LisätiedotSuihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet
Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja:
LisätiedotIlmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje
Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Yleistä Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, liitteitä koskeva muutos 403/2009) määritellään
LisätiedotUusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset
Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset Else Peuranen, ympäristöministeriö Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 7.6.2017, Lahti Esityksen sisältö Jätteen ympäristökelpoisuus
LisätiedotBETONIMURSKE KAUPUNKIEN JULKISESSA MAARAKENTAMISESSA
Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Vantaa Ohje Päivämäärä huhtikuu 2019 BETONIMURSKE KAUPUNKIEN JULKISESSA MAARAKENTAMISESSA SISÄLTÖ ESIPUHE 2 1. JOHDANTO 2 2. SÄÄDÖKSET, OHJEET JA SOVELTAMINEN 3 2.1 MARA-asetuksen
LisätiedotInfraRYL, mikä muuttuu?
InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista
LisätiedotUuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy
Uuden MARAn mahdollisuudet Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy 26.4.2018 MARA-ASETUS (843/2017) Annettiin joulukuussa 2017 pitkän valmistelun jälkeen Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista Tuli voimaan
Lisätiedot18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
LisätiedotKiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen.
1 22342 Suodatinrakenteet 22342.1 Suodatinrakenteen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään.
LisätiedotLopputäytön materiaali tai siinä olevat aineet eivät saa vahingoittaa putkia tai kaapeleita eikä niiden
InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 1 18330 Lopputäytöt Tässä luvussa käsitellään ensisijaisesti liikennöitäville alueille rakennettavien johto- ja putkikaivantojen lopputäyttöjä. Vaatimuksia voidaan soveltaa
Lisätiedot21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.
1 21210 Jakavat kerrokset 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. Kuva 21210:K2. Jakavan kerroksen leveys katurakenteessa. 21210.1.2 Jakavan kerroksen
LisätiedotRakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus. MUTKU-päivät, Jussi Reinikainen / SYKE
Ylijäämä maiden hyödyntäminen Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus MUTKU-päivät, 17.3.2016 Jussi Reinikainen / SYKE Esityksen sisältö Asetusvalmistelu MASA-taustaselvitys Yhteenveto
LisätiedotMARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki
MARA- asetuksen uudistus Else Peuranen, ympäristöministeriö 26.10.2017, UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki Esityksen sisältö EU:n jätedirektiivin säännöksiä luvanvaraisuudesta MARA-sisältöä Jätteen
LisätiedotK e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.
Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi
Lisätiedot2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.
2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,
LisätiedotOulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen
Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen Tieinfran kestävyys & kiertotalous -päivä ke 15.5.2019 Tapio Siikaluoma Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Taustaksi EU:n tavoitteena
LisätiedotUusi MARA- asetus. Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3.
Uusi MARA- asetus Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3.2018, Kemi MARA-asetus (843/2017) Annettiin joulukuussa 2017 pitkän
LisätiedotOhje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.
1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen
LisätiedotKIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN
KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN 28.11.2017 INFRA ry 29.11.2017 Juha Laurila Rakennusten purkutöistä kierrätysmateriaaleja - ohjeita tekijöille ja teettäjille INFRA ry 29.11.2017 Juha Laurila Betonimurske
LisätiedotKansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari
Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari 27.4.2016, Turku Esityksen runko Jätelain etusijajärjestys Jätteiden
LisätiedotUrjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan
1 Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan Infrasuunnittelu Tampere 11.9.2015 2 (7) 0 YLEISTÄ 01 Tilaaja Urjalan kunta Tampereentie
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS
UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa
Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa 28.3.2019 Lähtökohdat Tarkoitus edistää ja lisätä uusiomateriaalien käyttöä Käsitteet EoW, Sivutuote, Tuotteistaminen, Kiertotalous ja kierrätys Kenelle Suunnittelijat,
LisätiedotBETONIMURSKEOHJE Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa Lahden ja Hollolan alueella
29.10.2018 BETONIMURSKEOHJE Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa Lahden ja Hollolan alueella ALKUSANAT Tämän ohjeen tarkoituksena on edistää betonimurskeen hyödyntämistä Lahden seudulla yleisesti
LisätiedotKeinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry
Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-
Lisätiedot4. SOVELLUKSET JA TEKNOLOGIAT
4. SOVELLUKSET JA TEKNOLOGIAT 4.1 Infra- ja maarakentamisen ohjeistus Infra- ja maarakentamista (kuten muutakin rakentamista) ohjaa lainsäädäntö, rakentamismääräykset, paikallinen kuntakohtainen rakennusjärjestys,
LisätiedotBAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN
BAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN BIOTALOUSPÄIVÄT 2018 ULLA-MAIJA LISKI AIHEET Jätteenkäsittelyn BAT Ketä koskee Aikatauluja Jätteiden tuotteistaminen Tuotteistamispotentiaalin tunnistaminen ja hyödyt End
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus kantavia rakenteita koskevien rakentamismääräysten täydentämisestä
1 2 3 Ympäristöministeriön asetus kantavia rakenteita koskevien rakentamismääräysten täydentämisestä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2002 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti lisätään 5
LisätiedotYmpäristölupahakemus, teräskuonamurskeen ja betonimurskeen käyttö Ivontien katurakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra
IMATRAN KAUPUNKI 1(5) Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen ja betonimurskeen käyttö Ivontien katurakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra Valmistelija: ympäristötarkastaja Arto Ahonen Johdanto Imatran
LisätiedotBetonimurskeen käyttö Uudellamaalla
Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka Lappeenranta Rakennustekniikan koulutusohjelma Infratekniikka, maa- ja kalliorakentaminen Tatu Penttinen Betonimurskeen käyttö Uudellamaalla Opinnäytetyö 2015 Tiivistelmä
LisätiedotKoerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta
1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT
LisätiedotSuihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet
Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja: DI Juha Vunneli Suihkuinjektointi
Lisätiedot2232 Rakennuksen täytöt
1 22321 Rakennuksen ulkopuoliset täytöt Rakennuksen ulkopuolinen täyttö sisältää rakennuskaivannon täytöt rakennuksen sokkeli- /anturalinjan ulkopuolella. 22321.1 Rakennuksen ulkopuolisten täyttöjen materiaalit
LisätiedotBETONIJÄTTEEN KÄYTTÖ MAARAKENNUKSESSA
BETONIJÄTTEEN KÄYTTÖ MAARAKENNUKSESSA Lohja Rudus Oy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Ympäristötekniikka Opinnäytetyö Syksy 2010 Joni Vainio Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos Ympäristöteknologia
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS
VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään
LisätiedotMARA-kysymyksiä. Else Peuranen MARA-koulutustilaisuus Pankkisali, ympäristöministeriö
MARA-kysymyksiä Else Peuranen MARA-koulutustilaisuus 27.3.2018 Pankkisali, ympäristöministeriö Toiminnan ammattimaisuus tai laitosmaisuus Ammattimaiselle tai laitosmaiselle jätteenkäsittelytoiminnalle
LisätiedotBitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali
Bitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali Aiju Heinonen luominen, demo-kohteena kattohuopaa sisältävä Työn tavoitteet ja tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Laaditut dokumentit Johtopäätökset
LisätiedotPOHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS
POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Ominaisuudet 3. Tuhkien aiheuttama korroosio 4. Tutkimus: Palamatta jääneen hiilen
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE
LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ 8.5.2018 VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE Taustaa Tiepiirien sivutuotteiden käyttösuunnitelmat (Tiehallinto
LisätiedotLIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY
LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin
LisätiedotRaaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi
Kuva: Jyrki Vesa Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi RAKENNUKSET JA RAKENTEET, TIET, KADUT, RADAT, LENTOKENTÄT, SATAMAT, VAPAA-AJAN ALUEET, KRIISIAIKOJEN RAKENTAMINEN, RAKENNUSKANNAN KORJAUS JA KUNNOSSAPITO
Lisätiedot