Amurin yleissuunnitelma 8729

Transkriptio

1 Amurin yleissuunnitelma 8729 Y m p ä r i s t ö m e l u s e l v i t y s I D :

2 2 (19) TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä tutkitaan tie- ja raideliikenteen sekä Särkänniemen huvipuistolaitteiden aiheuttamia äänitasoja Amurin yleissuunnitelman suunnittelualueella. Selvityksessä esitetään alustavia suosituksia melun ohjearvoista alueen asemakaavoitusta varten. Tarkasteltava suunnittelualue koostuu kuvassa 1 esitetystä alueesta, jonka merkittävimmät liikenneväylät ovat Sepänkatu, Satakunnankatu, Pirkankatu sekä Tampere-Lielahti rataosuus. Lisäksi alueen etelä- ja länsipuolelta kulkee Tampereen raitiotie. Liikennemelun lisäksi selvityksessä on tarkasteltu Särkänniemen huvipuiston tuottamaa melua. Melumallinnuksen tulokset on esitetty selvityksen kohdassa 5. Selvityksessä on tarkasteltu tie- ja raideliikenteen keskiäänitasoja sekä raideliikenteen enimmäisäänitasoja (kohdat 5.1. ja 5.2). Suurimmat haasteet asumisen sijoittamiselle alueella ovat rautatiellä tavarajunan ohituksesta aiheutuvat enimmäisäänitasot. Särkänniemen huvipuiston laitteiden keski- ja enimmäisäänitasoja on tarkasteltu suunnittelualueella kohdassa 5.3. Puistosta aiheutuvat keskiäänitasot eivät vaikuta alueen asemakaavoitukseen. Suurin vaikutus oli huvipuistolaitteiden tuottamat enimmäisäänitasoilla alueen koillisnurkan kortteleiden julkisivuille. Näiden vaikutus on kuitenkin vähäinen verrattuna rautatien aiheuttamiin enimmäisäänitasoihin. Kohdassa 5.4 on tarkasteltu Väinö Linnan puiston meluntorjuntaa. Selvityksen perusteella todettiin, että paras keino puiston meluntorjunnan toteutukselle on noin 2,0 m korkean meluesteen rakentaminen rautatien eteläpuolelle. Kohdassa 6 on tarkasteltu yleisesti melulähteiden vaikutusta asemakaavoitukseen. Piha-alueiden osalta todettiin, että Sepänkadulle, Pirkankadulle ja erityisesti rautatielle rajautuvien kortteleiden rakennusmassat on sijoitettava siten, että ne suojaavat piha-alueita liikennemelulta. Asemakaavoituksessa on otettava huomioon kuvassa 8 esitetyt ulkovaipan ääneneristysvaatimukset. Erityisesti 40 db ylittävät vaatimukset vaativat, että ääneneristävyyden mitoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lopuksi on esitetty ulkovaipan esimerkkimitoitus 12 m² makuuhuoneelle tilanteessa, jossa ulkovaipan äänitasoerovaatimus on 45 db. Tampereella A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY Henry Niemi, projekti-insinööri Cecile Simon-Bellamy, akustiikkasuunnittelija Mikko Kylliäinen, yksikönjohtaja FINLAND: Espoo Helsinki Kuopio Oulu Pori Tampere Turku Tel , Business ID

3 (19) Amurin yleissuunnitelma 8729 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tilaaja Tekijät Kohde ja selvityksen tarkoitus LÄHTÖTIEDOT Maastomalli ja rakennukset Liikenne Tieliikenne Raideliikenne Raitioliikenne Särkänniemen huvipuistolaitteet Meluesteet VAATIMUKSET Valtioneuvoston päätös 993/1992 melutason ohjearvoista Ympäristöministeriö, Ympäristöopas Särkänniemen huvipuiston ympäristölupa Ympäristöministeriön asetus 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä Kohteessa sovellettavat vaatimukset MALLINNUS TULOKSET Tie- ja raideliikenteen keskiäänitasot Raideliikenteen enimmäisäänitasot Särkänniemen laitemelu Väinö linnan puiston tarkastelu VAIKUTUKSET ASEMAKAAVOITUKSEEN Piha- ja oleskelualueiden melutasot Ulkovaipan ääneneristys Ulkovaipan esimerkkimitoitus Parvekkeet LIITTEET LÄHTEET FINLAND: Espoo Helsinki Kuopio Oulu Pori Tampere Turku Tel , Business ID

4 4 (19) 1 JOHDANTO 1.1 Tilaaja Tampereen kaupunki Frenckellinaukio 2B PL Tampere Sakari Leinonen p sakari.leinonen@tampere.fi 1.2 Tekijät Puutarhakatu 10, Tampere puh , fax DI Henry Niemi p henry.niemi@ains.fi TkK Cecile Simon-Bellamy p cecile.simon-bellamy@ains.fi 1.3 Kohde ja selvityksen tarkoitus Amurin alueen maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelman tavoitteena on Amurin alueen kokonaisvaltainen kehittäminen ja liittäminen osaksi keskustan toimintoja. Yleissuunnitelmassa on esitetty täydennysrakentamisen suositusvaihtoehto, jossa alueen nykyinen kokonaisrakennusmassa 2,5-kertaistuu. Alueen täydennysrakentamisen kannalta tarvitaan arvio alueen liikenne- ja ympäristömelutilanteesta. Tässä selvityksessä tutkitaan ennustetun tie- ja raideliikenteen sekä Särkänniemen huvipuistolaitteiden tuottamia keski- ja enimmäisäänitasoja yleissuunnitelman alueella. Selvityksessä arvioidaan alustavasti melutasoja oleskelualueilla sekä julkisivuilla ja kommentoidaan näiden vaikutuksia alueen ääneneristysvaatimuksiin. Selvityksessä tarkastellaan myös erikseen Väinö Linnan puiston meluntorjuntaa ja mahdollisuutta saavuttaa Tampereen kaupungin hiljaisten alueiden raja-arvo puistoalueella. 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Maastomalli ja rakennukset Selvitys perustuu Harris & Kjisik Arkkitehdit Oy:n laatimaan päivättyyn Amurin alueen yleissuunnitelman luonnokseen. Yleissuunnitelmassa on esitetty täydennysrakentamiselle kolme eri luonnosvaihtoehtoa: S, M ja L. Näiden luonnosvaihtoehtojen pohjalta on suunnitel-

5 5 (19) massa koostettu suositusvaihtoehto, jossa sovellettiin eri luonnosvaiheiden ratkaisuja taloyhtiökokouksissa saatujen mielipiteiden perusteella. Ympäristömeluselvityksessä on käytetty tämän suositusvaihtoehdon mukaisia uudisrakennusmassoja (kuva 1). Selvitysalueen maastonmuodot, liikenneväylät ja olemassa olevat rakennukset perustuvat Maanmittauslaitokselta saatuun avoimeen pohjakartta-aineistoon: Kuva 1. Amurin yleissuunnitelman täydennysrakentamisen suositusvaihtoehto arkkitehtitoimisto Harris & Kjisikin laatiman viitesuunnitelman mukaisesti. Suunnittelualue on merkitty kuvaan sinisellä viivalla. 2.2 Liikenne Tieliikenne Meluselvitys perustuu vuoden 2040 liikenne-ennusteelle. Tieliikenteen ennustetut liikennemäärät on saatu liikenneselvityksestä Näsinkallion etl-amuritunneli VE0 (Sitowise, ). Koska Amurintunnelin selvitys perustuu nykyiseen liikenneverkkoon, tässä selvityksessä osalla pienemmistä kaduista liikennemäärät on saatu Trafix Oy:n laatimasta päivätystä Amurin yleissuunnitelman liikenneselvityksestä (iltahuipputunti 2040, Amurin hybridi maankäyttö ja verkko).

6 6 (19) Alueen tavoitenopeusrajoitukset on saatu Tampereen kaupungilta (Jarno Hietanen, ) ja raskaan liikenteen osuudet on valittu Tampereen kaupungin karttapalveluista saatujen nykytilanteen liikennemäärätietojen perusteella. Laskennassa käytetyt vuoden 2040 ennustetilanteen keskiarkivuorokauden liikennemäärät, nopeusrajoitukset sekä raskaan liikenteen osuus on esitetty eri tieosuuksille liitteessä 1. Yö- ja päiväajan liikennemäärät lasketaan oletuksella, että 90 % keskiarkivuorokausiliikenteestä ajoittuu päiväajalle (klo 7 22) ja loput yöajalle (klo 22 7) Raideliikenne Suunnittelualueen pohjoispuolelta kulkee Tampere-Lielahti rataosuus, joka koostu nykytilanteessa kahdesta raiteesta. Rataosuudella kulkevien junien vuoden 2035 ennustetut liikennetiedot on saatu VR Track Oy:ltä. Junien nopeudet on saatu päivätystä Ramboll Oy:n tekemästä kaavavaiheen meluselvityksestä [1]. Selvityksen yhteydessä on suoritettu nopeusmittauksia, joiden perusteella tavarajunille on asetettu enimmäisnopeus 70 km/h. Junien tyypit, lukumäärät, pituudet ja nopeudet on esitetty erikseen yö- ja päiväajalle taulukossa 1. Taulukko 1. Laskennassa käytetyt junaliikennetiedot Junatyyppi Henkilöjunat Junan pituus [m] Junan nopeus [km/h] Junien lukumäärä Ennustetilanne v Päivä (klo 7-22) Yö (klo 22-7) Pendolinot IC 2 -junat Tavarajunat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Rataosuudella on tutkittu varautumista lisäraiteisiin, mikäli lähiliikennettä harjoitetaan tulevaisuudessa Tampereelta Nokian ja Ylöjärven suuntiin. Ilman lähijunaliikennettä Tampere-Lielahti-välillä ei ole tarvetta uusille lisäraiteille. [2] Meluselvityksessä ei ole huomioitu lisäraiteita, sillä lähiliikenteen junat ovat suhteellisen hiljaisia, eivätkä kasvata merkittävästi raideliikenteestä aiheutuvia meluvyöhykkeitä. Tavaraliikenne aiheuttaa lisäraiteen rakentamisenkin jälkeen merkittävimmät keskiääni- ja enimmäisäänitasot rakennusten julkisivuilla. Raideliikenteen tavarajunien äänitasot on laskettu käyttämällä suomalaisia tavaravaunuja. VR:ltä saadun tiedon mukaan ( , Maija Vehkalahti) Tampereen rataosuuksilla yksittäisissä tavarajunissa 20-30% vaunuista voi olla venäläistä kalustoa. VR ilmoittaa kuitenkin tavarajunien liikenteen suomalaisella kalustolla. Laskenta tehdään myös tässä selvityksessä suomalaisella kalustolla, sillä se antaa todenmukaisemman kuvan raideliikenteen melusta v ennustetilanteessa.

7 7 (19) Raitioliikenne Amurin yleissuunnitelmassa Tampereen raitiotie on esitetty jatkuvan Pyynikintorilta Pirkankatua ja Sepänkatua pitkin Paasikiventielle. Tämä raitiotie on mallinnettu meluselvityksessä Tampereen kaupungin ohjeen [3,4] mukaisesti raideliikenteenä, käyttäen Artic raitiovaunulle Helsingissä mitattuja a- ja b- arvoja (Akukon 2016). Tampereen kaupungilta saadun tiedon mukaan (Petri Hakala, ) yleissuunnitelman meluselvityksessä on käytetty taulukossa 2 esitettyjä lähtötietoja. Taulukko 2. Laskennassa käytetyt raitiotien liikennetiedot Junatyyppi Vaunun pituus [m] Junan nopeus [km/h] Vaunujen lukumäärä ennustetilanne v Päivä (klo 7-22) Yö (klo 22-7) Artic-raitiovaunu / 50* *Pirkankadulla 40 km/h, Sepänkadulla & Paasikiventiellä 50 km/h Raitiotien kaarrekirskunnan enimmäisäänitasot on otettu huomioon Tampereen kaupungin ohjeen mukaisesti paikoissa, joissa kaarresäde on alle 50 m. Tällaisia paikkoja ovat Sepänkadulla Pirkankadun, Satakunnankadun ja Paasikiventien risteyksissä. Pirkankadun ja Sepänkadun risteyksessä tulee myös ottaa huomioon vaihteen yliajomelu. 2.3 Särkänniemen huvipuistolaitteet Suunnittelualueella on tarkasteltu Särkänniemen huvipuistolaitteiden tuottamia keski- ja enimmäisäänitasoja. Laitteiden keskimääräiset äänitehotasot sekä hetkelliset enimmäisäänitasot on saatu Särkänniemen yleissuunnitelman meluselvityksen yhteydessä tehdyistä äänitasomittauksista. Mittaustulokset on esitetty yleissuunnitelman meluselvityksen liitteessä 2 [5] sekä Särkänniemen asemakaavan meluselvityksessä taulukossa 4 [6]. 2.4 Meluesteet Väinö Linnan puiston meluntorjunnan tarkastelussa on rautatien eteläpuolelle sijoitettu melueste. Melueste on sijoitettu Tampereen meluntorjunnan toimintasuunnitelman hankekortin 4a perusteella. Esteen kaksiulotteinen geometria on saatu FCG:ltä (Vesa Heiskanen ).

8 8 (19) 3 VAATIMUKSET 3.1 Valtioneuvoston päätös 993/1992 melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [7] on määritelty melun A-painotetun ekvivalenttitason LA,eq enimmäisarvot ulko- ja sisätiloissa. Päätöksessä määritetyt suurimmat sallitut äänitasot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset suurimmat sallitut ohjearvot Sovellettava alue Ohjearvot ulkona Melun A-painotetun ekvivalenttitason enimmäisarvo L A,eq Päiväaikaan (klo 7-22) Yöaikaan (klo 22-7) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 55 db 45 / 50 db* 45 db 40 db Ohjearvot sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - *Yöohjearvo vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä uusi vai vanha alue. Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db ja vanhoilla alueilla 50 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3.2 Ympäristöministeriö, Ympäristöopas 108 Ympäristöoppaan 108 [8] mukaan sisätilojen melutasoja voidaan tarkastella myös enimmäisäänitasoina toistuvien tie- ja raideliikenteen yöajan meluhuippujen osalta. Kun tarkastellaan rakennuksen julkisivuun kohdistuvaa yöaikaista äänitasoltaan toistuvan tyypillisen ohiajon enimmäisäänitasoa LA,F,max, vastaavana sisätilojen ohjearvona käytetään asumiseen ja hotellitoimintaan tarkoitettujen tilojen osalta arvoa 45 db. 3.3 Särkänniemen huvipuiston ympäristölupa Särkänniemen laitemelulle on huvipuiston ympäristöluvassa [9] annettu melun enimmäistason ohjearvotasoksi LA,F,max = 60 db asumiseen käytettävillä alueilla. Ohjearvo koskee huvipuiston huvilaitteiden käytöstä yhteensä aiheutuvaa hetkellistä A-taajuuspainotettua enimmäisäänitasoa.

9 9 (19) 3.4 Ympäristöministeriön asetus 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä Ympäristöministeriön asetuksessa 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä on määrätty, että asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita sisältävän rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyys on suunniteltava ja toteutettava aina siten, että äänitasoero on vähintään 30 db. Lisäksi asetuksessa on annettu määräys, jonka mukaan virkistykseen käytettävät rakennuksen piha- ja oleskelualueet sekä oleskeluun käytettävät parvekkeet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso klo 7 22 ei ylitä 55 desibeliä. [10] 3.5 Kohteessa sovellettavat vaatimukset Kohteen asuintiloissa noudatetaan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 määritettyjä ohjearvoja. Tällöin liikenteestä aiheutuva keskiäänitaso ei saa ylittää päiväaikana LA,eq,7-22 = 35 db tai yöaikana LA,eq,22-7 = 30 db. Sisätiloissa sovelletaan myös ympäristöoppaan enimmäisäänitason yöajan ohjearvoa L A,F,max = 45 db. Ulko-oleskelualueilla ja parvekkeilla noudatetaan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 määritettyjä ohjearvoja. Koska suunnittelualueen kortteleissa on nykytilanteessa asumista, se on tulkittu meluselvityksessä vanhaksi alueeksi. Kohteen oleskelualueilla ja parvekkeilla liikenteestä aiheutuva A-painotettu keskiäänitaso ei saa tällöin ylittää päiväaikana (LA,eq,7-22) 55 db eikä yöaikana (LA,eq,22-7) 50 db. Huvipuiston laitteiden melun osalta sovelletaan Särkänniemen ympäristöluvan enimmäisäänitason ohjearvoa LA,F,max = 60 db. Ulkovaipan ääneneristävyyden määrityksessä ohjearvoa tulkitaan julkisivuun kohdistuvana äänitasona, jossa ei ole mukana julkisivusta heijastuvaa ääntä. Parvekkeiden ja ulko-oleskelualueiden kohdalla ohjearvoa tulkitaan näillä alueilla vallitsevana äänitasona, jolloin ne sisältävät myös lähimmästä julkisivusta tulevan heijastuksen. Ympäristöministeriön asetuksen 30 db ulkovaipan äänitasoeron vähimmäisvaatimusta ei varsinaisesti sovelleta kaavoituksen yhteydessä, mutta koska tätä vaatimusta sovelletaan sellaisille rakennuskohteille jotka sijaitsevat melualueella, kaavoituksen yhteydessä ei ole mielekästä asettaa tätä pienempiä määräyksiä ulkovaipan ääneneristävyydelle. Tästä johtuen tässä selvityksessä esitetään ainoastaan sellaisia äänitasoja joista aiheutuvat äänitasoerovaatimukset ovat suurempia kuin ΔLA,vaad = 30 db. Väinö Linnan puiston meluntorjunnan tarkastelussa sovelletaan Tampereen kaupungilta annetun ohjeistuksen mukaisesti hiljaisen alueen ohjearvoa päiväaikaan LA,eq,22-7 = 50 db. 4 MALLINNUS Meluselvityksissä käytettävä melumallinnusohjelmisto CadnaA 2018 sisältää pohjoismaiset tieliikenne-, raideliikenne- ja ympäristömelun laskentamallit. Ohjelmistosta on voimassa oleva ylläpitosopimus, joka takaa, että käytössä on aina viimeinen versio ohjelmistosta. Melumallinnus perustuu pohjakartta-aineistosta luotavaan kolmiulotteiseen maastomalliin. Ohjelmisto ottaa huomioon maan ja rakennusten pintojen akustiset ominaisuudet. Laskennassa huomioon otettavien heijastusten määrä on 2. Mallinnuksessa rakennukset, tiet, pysäköintialueet sekä vesialueet ovat ääntä heijastavia pintoja. Muilta osin maanpinta on asetettu vaimentavaksi. Ohjelmisto laskee melun leviämisen maastossa tai rakennetussa ympäristössä liikennemäärien, ajonopeuksien ja raskaan liikenteen suhteellisten osuuksien perusteella.

10 10 (19) Liikenteen aiheuttamat A-painotetut keskiäänitasot on laskettu päiväaikaan (LA,eq,7-22) ja yöaikaan (LA,eq,22-7). Melun leviämisen havainnollistamiseksi liitteessä 2 on esitetty mallinnuksen tuloksena saadut melukartat, jotka tässä selvityksessä on laskettu käyttämällä 4 metriä tiheää laskentapisteverkkoa. Melukartat on laskettu 2 metriä maanpinnan yläpuolella. Melukartoissa keskiäänitasot on esitetty erivärisinä vyöhykkeinä, joiden leveys on 5 db. Vyöhykkeet on lisäksi jaettu pienempiin osiin mustilla viivoilla 1 db välein. Meluesteet on esitetty melukartoissa sinisellä värillä. Särkänniemen huvipuistolaitteiden melua on arvioitu mallintamalla erilliset laitteet ympärisäteilevinä pistelähteinä. Suurempia laitteita on mallinnettua useammalla pistelähteillä. Lähdepisteiden sijainnit on asetettu Särkännimen asemakaavan meluselvityksen mukaisesti. Keskiäänitasot on laskettu siten, että lähdepisteille on annettu ajallinen kesto (7 h / päivä). 5 TULOKSET Liikenteestä ja huvipuistolaitteista aiheutuvaa melua on tarkasteltu suunnittelualueella korttelikohtaisesti. Korttelit on numeroitu välillä ja niiden sijainnit on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Suunnittelualueen korttelien numerointi

11 11 (19) 5.1 Tie- ja raideliikenteen keskiäänitasot Tie- ja raideliikenteen keskiäänitasot suunnittelualueella on esitetty liitteen 2 melukartoissa päivä- ja yöaikaan. Keskiäänitasoista tulevat vaikutukset ovat merkittäviä kortteleilla, jotka rajautuvat Sepänkadulle, Satakunnankadulle, Pirkankadulle tai rautateille. Korttelien sisäpihoilla sovelletaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ulko-oleskelualueiden vanhan alueen ohjearvoja (päiväaikaan LA,eq,7-22 = 55 db ja yöaikaan LA,eq,22-7 = 50 db). Ohjearvot ylittyvät alueilla, jotka on esitetty päiväajan melukartassa keltaisella ja yöajan kartassa tummanvihreällä. Melukartoista nähdään, että suurimmalla osalla kortteleista ohjearvot eivät ylity suunnitelman mukaisilla rakennusmassoilla. Poikkeuksia ovat Sepänkadulle, Pirkankadulle ja rautatielle rajautuvat korttelit. Sepänkadun ja Pirkankadun varrella sijaitsevilla kortteleilla (korttelit 63 ja 82) päiväajan keskiäänitasot ylittyvät korttelin sisäpihalla (kuva 3). Korttelien jatkosuunnittelussa tie- ja raideliikennemelu tulee ottaa huomioon rakennusmassoittelussa. Rakennukset tulee sijoittaa siten, että ne muodostavat suojaavan 1 2 kerroksisen massan tien ja piha-alueen välille. Kuva 3. Korttelin 63 (vas) ja korttelin 82 (oik) keskiäänitasot päiväaikaan. 55 db päiväohjearvo ylittyy keltaisella alueella. Rautatiehen rajautuvilla kortteleilla yöajan 50 db ohjearvo ylittyy piha-alueilla. Rautatien tuottama keskiäänitaso on yöaikaan suurempi kuin päivällä johtuen tavaraliikenteestä, jolloin yöaika muodostuu näillä kortteleilla mitoittavaksi. Nämä korttelit vaativat useasta suunnasta suojattuja korkeita rakennusmassoja piha-alueen suojaksi. Käytännössä korttelit voivat olla avoimia ainoastaan etelään, jotta piha-alueen vaatimukset on mahdollista saavuttaa. Suojaavien rakennusmassojen tulee olla näillä kortteleilla paikoin 2 4 kerroksisia riippuen sisäpihan ja radan suhteellisesta korkeusasemasta. Korttelien rakennusten asuintiloissa sovelletaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 sisätilojen ohjearvoja (päiväaikaan LA,eq,7-22 = 35 db ja yöaikaan LA,eq,22-7 = 30 db). Tie- ja raideliikenteestä julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot on esitetty korttelikohtaisesti yö- ja päiväaikaan kuvassa 4. Kuvasta nähdään, että päiväajan keskiäänitasot eivät aiheuta merkittäviä vaatimuksia ulkovaipan ääneneristävyydelle (suurin vaatimus ΔLA,vaad = 32 db). Rautatielle rajautuvilla kortteleilla äänitasoerovaatimus muodostuu yöajan keskiäänitasojen perusteella (suurin vaatimus ΔLA,vaad = 37 db).

12 12 (19) Keskiäänitasoista muodostuvat vaatimukset eivät estä asuinrakentamista kortteleilla, mutta sellaisilla kortteleilla, joilla julkisivuille kohdistuva keskiäänitaso on päiväaikaan yli 65 db tai yöaikaan yli 60 db, tulee kiinnittää huomiota parvekkeiden sijoitteluun sekä parvekelasituksen ääneneristävyyden mitoitukseen asemakaavoituksen yhteydessä. Kuva 4. Tie- ja raideliikenteestä julkisivuille muodostuvat kaavamääräyksiin vaikuttavat keskiäänitasot. Äänitasot on ilmoitettu kartassa seuraavasti: (päiväaika / yöaika). 5.2 Raideliikenteen enimmäisäänitasot Enimmäisäänitasojen tarkastelussa sovelletaan ympäristöoppaan 108 sisätilan ohjearvoa LA,F,max = 45 db. Tästä johtuen enimmäisäänitasoja tarkasteltaessa tutkitaan ainoastaan julkisivuille kohdistuvia äänitasoja ja näistä aiheutuvia kaavavaatimuksia. Koska ulkovaipan ääneneristävyyden on asuintiloissa oltava Ympäristöministeriön asetuksen perusteella aina vähintään 30 db, tarkastellaan tässä selvityksessä ainoastaan tilanteita, joissa julkisivulle kohdistuva enimmäisäänitaso on suurempi kuin LA,F,max = 75 db.

13 13 (19) Rautatie Alueen pohjoispuolelta kulkevan rautatien enimmäisäänitasot määräytyvät tavarajunan ohituksesta. Suunnittelualueella tavarajunan ohituksesta aiheutuvat enimmäisäänitasot LA,F,max on esitetty liitteen 3 melukartassa. Lisäksi kuvassa 5 on esitetty julkisivuille kohdistuvat kaavamääräyksiin vaikuttavat enimmäisäänitasot (LA,F,max > 75 db). Kuva 5. Tavarajunan ohituksesta muodostuvat kaavamääräyksiin vaikuttavat enimmäisäänitasot suunnittelualueella. Kuvassa esitetyistä äänitasoista muodostuu radan varrella oleville kortteleille jopa db äänitasoerovaatimuksia. Näin suuret äänitasoerovaatimukset aiheuttavat poikkeuksellisia vaatimuksia kortteleiden ulkovaipan ääneneristävyydelle. Enimmäisäänitasojen vaikutuksia asemakaavoitukseen on tarkasteltu tarkemmin kohdassa 6. Raitiovaunu Selvityksen yhteydessä tarkistettiin raitioliikenteen tuottamat enimmäisäänitasot tavallisen liikenteen, kaarrekirskunnan ja vaihteiden yliajomelun osalta. Raitiotien ohituksesta aiheutuvat enimmäisäänitasot ovat suurimmillaan Sepänkadun varrella kortteleissa 62 ja 63 LA,F,max = 77 db. Näillä kortteleilla raitiotiestä aiheutuva ulkovaipan äänitasoerovaatimus on suurimmillaan ΔLA,vaad = 32 db. Kaarrekirskunnasta aiheutuvia enimmäisäänitasoja on tarkasteltu sijoittamalla kaarteisiin Tampereen kaupungin ohjeen mukaisesti pistelähteitä 5 m välein 0,1 m korkeudelle ja laskemalla näistä yksitellen julkisivuille kohdistuvat enimmäisäänitasot. Kaarrekirskunta tarkastettiin Sepänkadulla Pirkankadun, Satakunnankadun ja Satakunnankadun risteysten kohdalla sijaitsevissa kaarteissa. Näistä ainoastaan Pirkankadun kohdalla olevan kaarteen enimmäisäänitasot ylittivät 75 db suunnittelualueen rakennusten julkisivuilla korttelissa 64, jolloin enimmäisäänitaso oli LA,F,max = 79 db. Tällöin suurin kaarrekirskunnasta aiheutuva äänitasoerovaatimus on korttelissa ΔLA,vaad = 34 db. Ainoa vaihteiden yliajosta aiheutuva melulähde on suunnittelualueella Pirkankadun ja Sepänkadun risteyksessä. Yliajosta aiheutuva melu on niin kaukana suunnittelualueen rakennuksista, etteivät siitä aiheutuvat enimmäisäänitasot vaikuta suunnittelualueen kaavoitukseen.

14 14 (19) 5.3 Särkänniemen laitemelu Keskiäänitasot päiväaikaan Särkänniemen huvipuistolaitteista aiheutuvat keskiäänitasot laskettiin siten, että laitteita kuvaavat äänilähteet ovat mallissa päällä 7 tuntia päiväaikaan. Kaikkien laitteiden yhteisesti tuottama keskiäänitaso laskettiin 2 m maanpinnan yläpuolella koko suunnittelualueella. Laskennan tuloksena havaittiin, että keskiäänitasot eivät ylitä suunnittelualueella missään kohdassa päiväaikaan keskiäänitasoa LA,eq,7-22 = 45 db. Päiväaikaiset keskiäänitasot laskettiin myös julkisivuille kohdistuvina äänitasoina. Tämän laskennan tuloksena havaittiin, että suurin julkisivuille kohdistuva keskiäänitaso on korttelin 42 rakennusten ylimmissä kerroksissa LA,eq,7-22 = 49 db. Laskennan tuloksista voidaan todeta, että huvipuistolaitteiden keskiäänitasoja ei tarvitse ottaa huomioon alueen kaavoituksessa. Enimmäisäänitasot Huvipuiston laitteiden melun osalta alueella sovelletaan Särkänniemen ympäristöluvan enimmäisäänitason ohjearvoa LA,F,max = 60 db. Laitteista aiheutuvia enimmäisäänitasoja tarkasteltiin asettamalla laitteita kuvaaville pistelähteille äänitehotasoiksi mittauksista saadut enimmäisäänitehotasot ja laskemalla näistä aiheutuvat äänitasot suunnittelualueella yksi lähdepiste kerrallaan. Laitteista aiheutuvat enimmäisäänitasot ovat niin lyhytaikaisia, että useamman kuin kahden äänihuipun osuminen päällekkäin on äärimmäisen epätodennäköistä. Enimmäisäänitasoja laskettiin suunnittelualueella 2 m maanpinnan yläpuolella. Laskennan perusteella todettiin, että yksikään laite ei tuottanut suunnittelualueelle yli 55 db enimmäisäänitasoja, jolloin jopa siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että kaksi äänihuippua osuisi päällekkäin, on suunnittelualueella vallitseva enimmäisäänitaso tällöin enintään LA,F,max = 58 db. Maanpinnalla vallitsevien äänitasojen lisäksi kuvassa 6 on esitetty yksittäisestä laitteesta julkisivuille kohdistuvat suurimmat enimmäisäänitasot. Nämä äänitasot sisältävät ainoastaan tarkasteltavaan julkisivuun kohdistuvan äänen, eikä siitä pois heijastuvaa ääntä. Tällöin äänitasot ovat vertailukelpoisia esimerkiksi raideliikenteen keskiäänitasojen kanssa. Kuvasta 6 nähdään, että äänitasot ovat yli 20 db pienemmät kuin raideliikenteestä aiheutuvat keskiäänitasot, jolloin ne eivät ole merkitseviä ulkovaipan ääneneristävyyden mitoituksessa. Kuva 6. Suurimmat yksittäisistä huvipuistolaitteista julkisivuille kohdistuvat enimmäisäänitasot

15 15 (19) 5.4 Väinö linnan puiston tarkastelu Väinö Linnan puisto on suurin yhtenäinen suunnittelualueella sijaitseva viheralue. Tästä johtuen puiston meluntorjuntaa on tarkasteltu erikseen. Puiston meluntorjunnan tarkastelussa tutkitaan Tampereen kaupungin hiljaisten alueiden päiväohjearvon LA,eq,7-22 = 50 db täyttymistä. Puiston alueella merkittävimmät melulähteet ovat rautatie ja Näsijärvenkatu, jotka sijaitsevat puiston pohjoispuolella. Puistoalueen meluntorjuntaa on tutkittu ensisijaisesti sijoittamalla rautatien eteläpuolelle melueste (Esteen sijainti Tampereen meluntorjunnan toimintasuunnitelma , Hankekortti 4a mukaisesti). Tämän lisäksi selvityksessä on tarkasteltu myös Näsijärvenkadun varteen sijoitettua meluestettä. Puiston keskiäänitasot päiväaikaan LA,eq,7-22 on esitetty liitteessä 4 kolmessa eri tilanteessa: ilman meluestettä, 2,0 m radan varteen sijoitetulla meluesteellä, sekä 2,0 m korkean radan ja Näsijärvenkadun eteläpuolelle sijoitetulla meluesteellä. Kuvissa 7 ja 8 on esitetty radan varteen sijoitetun meluesteen korkeuden vaikutus 50 db päiväohjearvon rajaan ilman muita meluesteitä (kuva 7) sekä Näsijärvenkadun eteläpuolelle sijoitetun 4,0 m meluesteen kanssa (kuva 8). Kuva 7. Väinö linnan puiston 50 db päiväajan keskiäänitason raja eri korkuisilla meluesteillä. Rautatien varrelle sijoitettu melueste on esitetty kuvassa sinisellä värillä. Esteen korkeus on esitetty rautatien tasausviivasta. Kuva 8. Väinö linnan puiston 50 db päiväajan keskiäänitason raja eri korkuisilla raidemeluesteillä, kun Näsijärventien varrella on 4,0 m korkea este. Meluesteet on esitetty kuvassa sinisellä värillä. Rautatien varrella olevan meluesteen korkeus on esitetty rautatien tasausviivasta.

16 16 (19) Liitteen melukartoista ja kuvista 7 ja 8 nähdään, että pelkällä radan varteen sijoitettavalla meluesteellä on mahdollista saada puiston eteläpuolinen osa alittamaan 50 db päiväohjearvo. Mikäli Näsijärvenkadun eteläpuolelle sijoitetaan 4,0 m korkea melueste, on tätä aluetta mahdollista laajentaa suunnilleen urheilukentän tasalle asti. Liitteen 4 sivun 3 melukartasta nähdään, että sijoittamalla sekä radan että Näsijärvenkadun eteläpuolelle 2,0 m korkeat meluesteet, lähes koko puiston alue on mahdollista saada alittamaan 55 db keskiäänitaso, mikä on valtioneuvoston asetuksen mukainen päiväohjearvo virkistysalueilla. Tällöin puiston pohjoispuolelle voitaisiin sijoittaa meluisampia virkistystoimintoja, kuten urheilukenttä ja puiston eteläpuolella saavutetaan hiljaisempi, alle 50 db alue. Mikäli koko puiston alueella halutaan saavuttaa 50 db päiväohjearvo, tulee puiston pohjoisreunalle sijoittaa 2-3 kerroksisia rakennusmassoja Näsijärvenkadun ja rautatien suuntaisesti torjumaan tie- ja raidemelua. 6 VAIKUTUKSET ASEMAKAAVOITUKSEEN 6.1 Piha- ja oleskelualueiden melutasot Asemakaavoituksessa on otettava melun kannalta huomioon piha-alueiden, parvekkeiden sekä asuintilojen äänitasot. Piha-alueiden kannalta kohdassa 5.1 esitetyt liitteessä 2 lasketut päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot. Sepänkadulle, Pirkankadulle ja rautatielle rajautuvien kortteleiden rakennusmassat on sijoitettava siten, että ne suojaavat piha-alueita liikennemelulta. Erityisesti rautatien varrella olevissa kortteleissa pihojen on oltava suojattuja korkeilla rakennusmassoilla ja kortteleita ei suositella avaamaan muualle kuin etelän suuntaan. Meluselvityksen perusteella Särkänniemen huvipuiston melua ei ole tarpeen ottaa huomioon piha-alueiden äänitasoja tarkasteltaessa Väinö linnan puiston kohdalle on suositeltavaa rakentaa junaradan eteläpuolelle vähintään 2,0 m korkea melukaide. Melukaiteen vaikutuksesta on mahdollista saavuttaa Tampereen kaupungin hiljaisten alueiden päiväohjearvo LA,eq,7-22 = 50 db koko puiston eteläosalla. Esteen vaikutuksesta keskiäänitasot putoavat koko puiston alueella noin 2 3 db. Vaihtoehtoisesti myös Näsijärvenkadun eteläpuolelle voidaan sijoittaa vähintään 2,0 m korkea melueste, jolloin puiston pohjoispuolella äänitasoja saadaan pudotettua edelleen n. 3 db ja valtioneuvoston päätöksen mukainen virkistysalueiden päiväohjearvo LA,eq,7-22 = 55 db saadaan alittumaan lähes koko puiston alueella. On huomattavaa, että Näsijärvenkadun meluesteellä on vaikutusta vain, jos radan varteen tuleva melueste toteutetaan. 6.2 Ulkovaipan ääneneristys Asuintilojen ulkovaipan ääneneristyksen kannalta on tarkasteltava kohdassa 5.1. esitettyjä keskiäänitasoja ja kohdassa 5.2 esitettyjä raideliikenteen enimmäisäänitasoja. Kuvassa 8 on esitetty eri kortteleille muodostuvat suurimmat 30 db ylittävät äänitasoerovaatimukset.

17 17 (19) Kuva 8. Suunnittelualueen kortteleilla suurimmat vaaditut ulkoivapan äänitasoerovaatimukset ΔLA,vaad Vaatimukset muodostuvat keskiäänitasoista (LA,eq) ja raideliikenteen enimmäisäänitasoista (LA,Fmax). Suunnittelualueen pohjoispuolen kortteleilla, kun äänitasoerovaatimukset ylittävät 40 db, tulee ulkovaipan ääneneristävyyden mitoitukseen kiinnittää erityistä huomiota. Näissä kortteleissa asuminen on mahdollista järjestää esimerkiksi radan suunnalla sijaitsevalla luhtikäytävällä, kaksoisjulkisivulla tai erityisen hyvin ääntä eristävillä seinä- ja ikkunarakenteilla. 6.3 Ulkovaipan esimerkkimitoitus Ohessa on esitetty oppaassa RIL [11] esitetyn äänitasoeromenetelmän mukainen esimerkkimitoitus 12 m² kokoiselle makuuhuoneelle ulkovaipan ääneneristysvaatimuksen ΔLA,vaad ollessa 45 db. Mitoituksessa on määritetty ilmaääneneristävyyden vähimmäisarvot ulkoseinälle, ikkunalle ja parvekeovelle. Ohessa on esitetty esimerkkilaskennassa käytetyt ulkoseinän rakenneosien pinta-alat S. - Ulkoseinä S = 6,7 m² - Ikkuna 12x12 S = 1,4 m²

18 18 (19) Pieni makuuhuonetila, jossa on paljon ikkunapinta-alaa, on tyypillisesti ulkovaipan ääneneristävyyden kannalta haastavin tilanne. Jotta 45 db äänitasoerovaatimus ΔLA,vaad on mahdollista saavuttaa, tulee esimerkkitilan ulkovaipan rakenneosilla olla vähintään oheiset ilmaääneneristysluvut liikennemelua vastaan Rw + Ctr. - Ulkoseinä Rw + Ctr 58 db - Ikkuna 12x12 Rw + Ctr 46 db Oheiset ilmaääneneristysluvut on mahdollista saavuttaa paksulla kivirakenteisilla ulkoseinärakenteilla (esim. 130 mm julkisivutiili + lämmöneristekerros mm betonisisäkuori). Ikkunoiden osalta esitetty ilmaääneneristysluku on mahdollista saavuttaa markkinoilla olevilla tuotteilla. Esitettyä äänitasoerovaatimusta ei voi nykyisillä tuotteilla saavuttaa, mikäli julkisivulla on suoraan asuintilaan avautuvia parveke- tai ulko-ovia. 6.4 Parvekkeet Asemakaavoituksessa parvekkeiden sijoittelussa tulee kiinnittää huomiota sellaisissa kortteleissa, joilla kuvan 4 mukaisesti julkisivuille kohdistuva keskiäänitaso on päiväaikaan yli 65 db tai yöaikaan yli 60 db. (Parvekkeiden äänitasoerovaatimus ΔLA,vaad 10 db). Tällaisilla julkisivuilla parvekkeiden äänitasoerovaatimuksen saavuttaminen on mahdollista, mutta tällöin parvekkeet tulee toteuttaa sisäänvedettyinä, niiden lasipinta-alaa voidaan joutua rajoittamaan ja parvekelasituksista tulee tehdä hyvinkin tiiviitä, mikä voi häiritä parvekkeiden ilmanvaihtoa. Rautatiehen rajoittuvilla kortteleilla, joilla kuvan 4 mukaisesti julkisivuille kohdistuva keskiäänitaso ylittää päiväaikaan 70 db tai yöaikaan 65 db, ei suositella sijoitettavan parvekkeita radan suuntaan. (Parvekkeiden äänitasoerovaatimus ΔLA,vaad 15 db).

19 19 (19) LIITTEET 1. Selvityksessä käytetyt tieliikennemäärät (1 s.) 2. Tie- ja raideliikenteen keskiäänitasot päivä- ja yöaikaan (2 s.) 3. Tavarajunan ohituksesta aiheutuvat enimmäisäänitasot (1 s.) 4. Väinö Linnan puiston meluntorjunnan tarkastelu (3 s.) LÄHTEET 1. Hosiokangas, J., Korkee T Santalahden asemakaava (kaava numero 8048) Ehdotusvaihe meluselvitys. Ramboll Oy, viite Lisäraiteiden aluevarausselvitys välillä Tampere-Lielahti-Nokia/Ylöjärvi, Liikennevirasto, Tampereen kaupunki Liikenne- melu- ja ilmalaatuselvityksissä käytettävät liikennetiedot. Ohje selvitysten tekijöille. 4. Hosiokangas, J., Hopeakivi, L., Westman, H Raitiotieliikenteen melupäästö ja suositus väliaikaisista arvoista käytettäväksi Tampereella maankäytön ja Rakentamisen suunnittelussa. Ramboll Oy, viite Niskanen, I Särkänniemen alueen yleissuunnitelman meluselvitys. WSP Finland Oy. projektinumero Lyly, T., Huhtala, T Särkänniemen asemakaava nro 8663, ympäristömeluselvitys. A-Insinöörit Oy, B. 7. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/ Ympäristöopas 108, Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen, Ympäristöministeriö, Helsinki Tampereen kaupunki, ympäristölupapäätös, Diaarinumero: YPA: 617/643/ Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä, nro 796/ Kylliäinen, M. & Hongisto, V RIL Rakennusten akustinen suunnittelu: Akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

20 1 (1) LIITE 1 Amurin yleissuunnitelman meluselvitys Liikennemäärät Tie Tieosuus KAVL v [ajon/vrk] Nopeusrajoitus [km/h] Raskaan liikenteen osuus Sepänkadulta länteen % Sepänkatu - Onkiniemenkatu % Paasikivenkatu Onkiniemenkatu - rautatien alikulku % rautatien alikululta itään % rautatien alikulku % Sotkankatu - Kortelahdenkatu % Näsijärvenkatu Kortelahdenkatu - rautatien alikulku % rautatien alikulku - Hämeenpuisto % Pirkankatu - Sepänkatu % Sepänkatu - Sotkankatu % Satakunnankatu Sotkankatu - Kortelahdenkatu % Kortelahdenkatu - Mustalahdenkatu % Mustalahdenkatu - Hämeenpuisto % Vesilinnankadun länsipuolella % Vesinlinnankatu - Satakunnakatu % Satakunnankatu - Santalahdentie % Pirkankatu Santalahdentie - Sepänkatu % Sepänkatu - Sotkankatu % Sotkankatu - Mariankatu % Mariankatu - Kortelahdenkatu % Kortelahdenkatu - Hämeenpuisto % Sepänkatu Sotkankatu Paasikivenkatu - Satakunnankatu Näsijärvenkatu - Satakunnankatu % 3 % Satakunnankatu - Pirkankatu Satakunnankatu - Pirkankatu % 1 % Näsijärvenkatu - Satakunnankatu % Kortelahdenkatu Satakunnankatu - Puutarhakatu % Puutarhakatu - Pirkankatu % Puutarhakatu Pirkankatu - Kortelahdenkatu % Kortelahdenkatu - Hämeenpuisto % Mariankatu Pirkankatu - F. E. Sillanpään katu % Näsijärvenkatu - Puuvillatehtaankatu % Mustalahdenkatu Puuvillatehtaankatu - Satakunnankatu % Puuvillatehtaankatu Mustalahdenkatu - Hämeenpuisto % Näsijärvenkatu - Puuvillatehtaankatu % Hämeenpuisto Puuvillatehtaankatu - Satakunnankatu % Satakunnankatu - Puutarhakatu % Puutarhakatu - Pirkankatu %

21 LIITE 2, s. 1(2) Amurin yleissuunnitelma Tampere ENNUSTE V.2040 päiväaikaan LA,eq,7-22 Melukartta Tie- ja raideliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Puutarhakatu 10, Tampere etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:2200 Henry Niemi, DI CadnaA Version 2018 (32 Bit) A-painotettu keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 <45 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

22 LIITE 2, s. 2(2) Amurin yleissuunnitelma Tampere ENNUSTE V.2040 yöaikaan LA,eq,22-7 Melukartta Tie- ja raideliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Puutarhakatu 10, Tampere etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:2200 Henry Niemi, DI CadnaA Version 2018 (32 Bit) A-painotettu keskiäänitaso yöaikaan LA,eq,22-7 <45 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

23 LIITE 3, s. 1(1) Amurin yleissuunnitelma Tampere ENNUSTE V.2040 Enimmäisäänitasot LA,F,max Melukartta Tavarajunan ohituksesta aiheutuvat enimmäisäänitasot fast-aikapainotuksella Puutarhakatu 10, Tampere Mittakaava 1:2200 Henry Niemi, DI CadnaA Version 2018 (32 Bit) A-painotettu enimmäisäänitaso LA,F,max <45 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

24 LIITE 4, s. 1(3) Amurin yleissuunnitelma Tampere ENNUSTE V päiväaikaan LA,eq,7-22 Melukartta Tie- ja raideliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Puutarhakatu 10, Tampere etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:500 Henry Niemi, DI CadnaA Version 2018 (32 Bit) A-painotettu keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 <45 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

25 LIITE 4, s. 2(3) Amurin yleissuunnitelma Tampere ENNUSTE V päiväaikaan LA,eq,7-22 Melukartta Tie- ja raideliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Meluntorjunta Rautatien eteläpuolelle sijoitettu melueste (h = 2,0 m) esitetty sinisellä melukartassa. Puutarhakatu 10, Tampere etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:500 Henry Niemi, DI CadnaA Version 2018 (32 Bit) A-painotettu keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 <45 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

26 LIITE 4, s. 3(3) Amurin yleissuunnitelma Tampere ENNUSTE V päiväaikaan LA,eq,7-22 Melukartta Tie- ja raideliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Meluntorjunta Rautatien ja Näsijärvenkadun eteläpuolelle sijoitettu meluesteet (h = 2,0 m) esitetty sinisellä melukartassa. Puutarhakatu 10, Tampere etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:500 Henry Niemi, DI CadnaA Version 2018 (32 Bit) A-painotettu keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 <45 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db