1. Taustaa 3 2. Kilpailustrategiatyön tavoitteet 4 3. Nykytilan analyysi 5 4. Kilpailutoiminnan missio 8 5. Toimenpiteet

Transkriptio

1 SUOMALAISEN YLEISURHEILUN KILPAILUTOIMINNAN STRATEGIA

2 Sisältö 1. Taustaa 3 2. Kilpailustrategiatyön tavoitteet 4 3. Nykytilan analyysi 5 4. Kilpailutoiminnan missio 8 5. Toimenpiteet Hyväksytty Suomen Urheiluliiton liittovaltuustossa

3 1. Taustaa Suomalaisen yleisurheilun kilpailutoiminnan strategia vuosille pohjautuu alkuvuodesta 2012 tehtyyn nykytilan analyysiin, keskusteluihin lajin eri tason vaikuttajien kanssa, strategiatyöryhmän kannanottoihin ja lopuksi strategiakierrokseen viidellä alueella ja sieltä saatuun palautteeseen. Kilpailutoiminnan strategiaa on muodostettu siten, että lähtökohtana on ollut kilpailutoiminnan edistäminen kokoamalla tasapainoinen ryhmä eritason kilpailuja, jotka kokoavat yhteen parhaalla mahdollisella tavalla lajin kansallisia urheilijoita. Taustalla on huomioitu realiteetit vähenevistä aikuisurheilijoista ja haasteesta saattaa runsas passimäärä alimmissa ikäluokissa näkymään myös myöhäisemmällä iällä. Strategiaesitys sisältää runsaasti uutta ajatusta, jopa osaltaan muuttaen hyvin perinteisen lajin kilpailurakenteita. Yleisurheilun on hyvä uudistua kilpailutoiminnan kehittämisen kautta. Lajin säännöt ovat kansainväliset ja niihin vaikuttaminen on erittäin hidasta ja tuskin lyhyellä aikavälillä vaikuttaa kansalliseen kilpailutoimintaan. Lajin vahvuudet löytyvät vankoista perinteistä ja nämä asiat on myös huomioitu. Kiitos Suomen Urheiluliitolle luottamuksesta vuoden 2012 kestänyttä strategiatyötä kohtaan. Kiitos kuuluu myös taustalla ryhmänä ja yksilöinä vaikuttaneelle strategiatyöryhmälle. Pirkkalassa Pasi Oksanen 3

4 2. Kilpailustrategiatyön tavoitteet Kilpailutoiminnan strategiatyölle määritettiin alkuvuodesta 2012 seuraavat keskeiset tavoitteet: - Koota ydinryhmä kehittämään yleisurheilun kilpailutoiminnan päälinjauksia - Analysoida kilpailutoiminan nykytila ja tehdä siitä tarvittavat johtopäätökset - Tehdä 2-3 vaihtoehtoista mallia kilpailutoiminnan kehittämiselle ja esittää ne SUL hallitukselle/liittovaltuustolle - Määrittää operatiiviset toimenpiteet lyhyellä tähtäimellä (2013) ja pidemmällä tähtäimellä ( ) Vuoden aikana tehdyssä työssä pystyttiin varsin hyvin pitämään näistä tavoitteista kiinni. On kuitenkin selvää, että kilpailutoiminnassa pitää tavoitteet ja toimenpiteet jakaa kahteen erilliseen ryhmään TV-kilpailut ja niiden kehittäminen. Tähän ryhmään kuuluvat Eliittikisat, Kalevan kisat ja Suomi-Ruotsi maaottelu sekä muut yksittäiset TV-kilpailut. Tämä ryhmä takaa lajin yleisen näkyvyyden medioissa, kerää edelleen erinomaiset TV-katsojaluvut ja näissä kisoissa paikanpäällä on suurin yleisömäärä. Muun kansallisen kilpailutoiminnan voimakas kehittäminen. Tämä on kriittistä toteuttaa mahdollisimman nopeasti, koska tällä alueella ovat suurimmat ongelmat. Lisäksi taustat ja tarvittavat toimenpiteet ovat erilaisia kuin TV-kilpailuissa ja esimerkiksi markkinoinnilla on erilainen rooli. 4

5 3. Nykytilan analyysi Strategian rakentamisen tavoitteena oli koota mahdollisimman laaja näkemys kilpailutoiminnan nykytilasta ja tarvittavista kehityskohteista. Tämän mahdollisti helmikuussa 2012 toteutettu kilpailutoiminnan tilaa koskeva kysely. Kysely lähetettiin noin 50 henkilölle, jotka edustivat eri tasoilla ja myös maantieteellisesti mahdollisimman laajasti yleisurheilukentän ääntä. Kyselyyn vastasi eri tavoin noin 25 henkilöä. Lisäksi kevään aikana käytiin taustakeskusteluja eri henkilöiden kanssa. Strategiakyselyn tulokset käytiin pääosiltaan läpi strategiatyöryhmässä ja keskustelun perusteella vahvistettiin kehityksen suuntaviivoja. Ehkä yllättävää oli se, että varsin moni jätti myös vastaamatta kyselyyn vaikka tässä olisi ollut hyvä tilaisuus vaikuttaa lajin tulevaisuuden suuntauksiin. Nykytilan analyysin kysymykset: S: Mitä vahvuuksia on nykyisessä kilpailujärjestelmässä? W: Mitä heikkouksia on nykyisessä kilpailujärjestelmässä? O: Mitä mahdollisuuksia on nykyisessä kilpailujärjestelmässä? T: Mitä uhkia on nykyisessä kilpailujärjestelmässä? Mitä asioita et missään tapauksessa muuttaisi nykyisessä kilpailujärjestelmässä? Mitä asioita pitäisi ehdottomasti muuttaa nykyisessä kilpailujärjestelmässä? Muut kommentit liittyen kilpailujärjestelmään? Analyysin vastaukset on koottu erilliselle dokumentille. Tässä on esitetty pääkohdat vastauksista kuhunkin kysymykseen. Nykyisen kilpailujärjestelmän vahvuudet Suurena vahvuutena nähtiin TV-kisat kokonaisuutena. Laji kerää paljon lähetysaikaa maksuttomilla kanavilla ja se takaa lajin näkyvyyden. Myös katsojaluvut ovat erittäin suuria. Yleisesti SM-kilpailujen arvostus ja taso ovat hyvät. Tämä koskee muitakin kuin Kalevan kisoja, eli laajemmin myös junioreiden SM-kilpailuja. Vattenfall seuracup koetaan positiivisena tapahtumana. Kilpailukalenteri.fi järjestelmä on toimiva ja luo positiivista kuvaa lajista. Kilpailuiden määrä on vähintäänkin riittävä eri tasoilla. Kilpailuiden tekninen osaaminen on hyvällä tasolla. 5

6 Nykyisen kilpailujärjestelmän heikkoudet Tasoero ja näkyvyys Eliittikisojen ja seuraavan tason kilpailujen välillä on liian suuri Urheilijamäärien ja tason lasku suhteessa kisojen suureen määrään aiheuttaa hajanaisuutta ja kärkiurheilijoita ei aina saada samoihin kilpailuihin. Kansainvälisen GP-kisan puute nähdään haittana lajin imagolle. Ahdas ja etupainotteinen kesän kalenteri tarjoaa ruuhkaa alkuvuodesta mutta loppukaudesta ei enää kisoja olekaan samaan tapaan. Heikot pm-kisat tulivat esille monissa vastauksissa. Urheilijamäärät ovat pieniä ja tulostaso ei paikoin ole pm-kisojen arvoista. Kilpailujen haussa moitittiin kankeaa hakujärjestelmää ja koordinoinnin puutetta. Osittain oli myös tiedon puutetta siitä kuinka kisoja haetaan ja miten niistä päätetään. Nykyisen kilpailujärjestelmän mahdollisuudet TV-kisojen edelleen kehittäminen nähtiin hyvänä mahdollisuutena lisätä entisestään lajin näkyvyyttä Kalevan kisojen irrottaminen kiertojärjestyksestä nähtiin hyvänä asiana (Tämä päätös tehtiinkin Liittovaltuustossa ) Into järjestää kilpailuja on korkealla. Nykytekniikan hyödyntäminen on mahdollisuus, jolla saadaan nostettua lajin imagoa modernille tasolle. Keinoja on jo nyt olemassa ja eri paikkakunnilla toteutetut livetulospalvelut ovat saaneet suuria käyttäjämääriä. Tasokkaat SM-kisat ovat mahdollisuus sekä kilpailullisesti että olosuhteiden parantamisen kannalta Kilpailujärjestelyiden korkea laatutaso Nykyisen kilpailujärjestelmän uhat Kotimaisen tason lasku on yksittäisistä uhista suurin. Esimerkkinä voidaan pitää mäkihyppyä, jonka kiinnostavuus on tutkimuksissa laskenut vuodessa merkittävästi kotimaisten urheilijoiden heikon menestymisen johdosta Urheilijamäärien pienentyminen ja samalla tason laskeminen kertautuvat uhkana. Jatkuvuuden kannalta erityisen huolestuttavaa on vuotiaiden lisenssiurheilijoiden vähäinen osallistuminen pm-kisoihin sekä lisenssien määrän pienentyminen Myynti- ja markkinointiosaamisen puute ja osittain myös tämän alan perinteen puuttuminen lajin parista. Muut ns. nuorekkaammat ja uudet lajit hyödyntävät markkinoinnin paremmin. 6

7 Talkoilla toimivien tuomareiden vähentyminen Kuntarakenne ja alueelliset epätasaisuudet ovat jo realisoitumassa enemmänkin kuin uhaksi. Tilannetta on seurattava tarkasti ja oltava valmis muuntumaan jos olosuhteet sitä vaativat. Urheilukenttien rapistuminen on uhka monella paikkakunnalla liikunnalle suunnattujen määrärahojen pienentyessä ja myös kenttien käyttäjien vähentyessä. Mitä asioita ei pidä muuttaa TV-kisat ja niiden laatutaso on säilytettävä. YLE takaa erittäin korkealuokkaisen tuotannon ja on jopa globaalissa mittakaavassa harvinaista toteuttaa näin laajaa kansallista kilpailutoimintaa valtakunnan laajuisesti maksuttomilla TV-kanavilla. Aktiivisuus hakea kansainvälisiä suurtapahtumia oli korkealla vastauksissa vielä helmikuussa Voi olla että kesän omat EM-kisat ja niiden katsojatavoitteesta jääminen olisi saattanut vaikuttaa vastauksiin jos kysely olisi toteutettu kisojen jälkeen. Vattenfall seurakilpailu on kiinteä osa seurojen välistä kilpailutoimintaan ja se on rakenteeltaan toimiva. SM-kilpailujen asema ja järjestäminen eri puolilla Suomea vievät lajia eteenpäin erityisesti olosuhteiden parantuessa SM-kilpailuiden paikkakunnilla. Piirihuipentumat on hyvä pitää edelleen lähellä urheilijoita 9-15v sarjojen osalta. Kilpailutoimintaan liittyvä koulutus pitää säilyttää korkealla tasolla. Mitkä asiat tulee muuttaa Erityisesti YLE:n taholta on tullut tavoite päästä Eliittikisoissa suoriin TV-lähetyksiin. Osittain tätä kokeiltiin jo kesän 2012 muutamassa kisassa. Tarvitaan kansainvälinen GP-kilpailu Talvikauteen tulisi saada oma Eliittisarja TV-lähetyksineen. Kyse olisi kahdesta erillisestä päivän kisasta ja SM-hallien yhdistelmästä, joiden perusteella voidaan laskea sarjapisteet. Kalevan kisojen kehittäminen pidemmällä tähtäimellä Tähtikisojen tuotteistaminen ja parempi koordinointi pm-kisojen ja kansallisten kisojen iso remontti 7

8 4. Kilpailutoiminnan missio Tehdyn nykytilan analyysin ja käytyjen palaverien sekä keskustelujen perusteella on määritetty kilpailutoiminnan missio ja keskeiset kehitysalueet strategiakaudelle Kuva 1. Kilpailutoiminnan missio ja keskeiset strategiakauden kehitysalueet Kilpailutoiminnan näkyvyys on tärkeätä lajin tunnettavuuden kannalta kovassa kilpailutilanteessa eri lajien kesken. Tämä toteutetaan keskeisten kärkikilpailuiden laadukkaalla toteutuksella ja televisioinnilla. Samanaikaisesti on kuitenkin taattava sekä kansallisen tason vireä kilpailutoiminta sekä aikuisten että nuorten tasolla. Strategiakauden kehityksen painopistealueet jakautuvat neljään osaan; TV-kisat, Kalevan kisat omana kokonaisuutenaan, kansallisen tason kilpailutoiminnan täysremontti ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä nuorten kilpailutoiminnan kehittäminen. 8

9 5. Toimenpiteet Seuraaville sivuille on koottu jokaisen osa-alueen keskeiset toimenpidesuunnitelmat strategiakaudelle TV-kisat ja niiden kehittäminen Suomi-Ruotsi maaottelu on yleisurheilun pohjoismainen instituutio, jonka asema urheilun kartalla on ollut vankkumaton jo kymmeniä vuosia. Lähitulevaisuudessa on nähtävissä haasteita ottelun suhteen etenkin Ruotsissa. Katsojamäärältään vuoden 2012 tapahtuma Göteborgissa oli vaisu ja jo ennakkoon oli tehty päätös siirtää maaottelu jatkossa Tukholman stadionille. Kamppailu käydään seuraavan kerran Suomessa vuonna 2014 ja oleellinen kysymys koskee ottelun pitopaikkaa. Olympiastadion menee laajaan remonttiin ja remontin lopullinen toteutustapa ratkaisee voidaanko siellä samanaikaisesti järjestää tapahtumia vai pitääkö maaottelulle etsiä Suomesta väliaikainen järjestäjä 1-2 kerraksi. Näiden asioiden päätökset ja sen mukaiset ratkaisut ajoittuvat strategiakaudelle ja lajin edunvalvonnan kannalta on hyvä pysyä lähellä päätöksentekoa. Eliittikisajärjestelmä on toinen lajin kotimainen kulmakivi. YLE:n toteuttama erittäin korkeatasoinen TV-tuotanto kotimaisesta yleisurheilusta on maailmanlaajuisestikin harvinaista. Haasteita strategiakaudelle tuo kilpailusarjan merkittävän panoksen tuovan pääsponsorin löytäminen ja sitä kautta rahoituksen turvaaminen sekä järjestäjien että osallistuvien urheilijoiden kannalta. Kärkiurheilijoita on kisoihin saatu hyvin mutta kansallisen maajoukkuetason urheilijoiden osittain vähäinen osallistuminen tai viime hetken poisjäännit ovat ongelma kisojen toteutuksen kannalta. Vuonna 2012 toteutettu kisakonseptin muutos, jossa kaikkein lajien urheilijoilla oli mahdollisuus kerätä Eliittikisapisteitä vaikutti onnistuneelta. Eliittikisasarjan TV-näkyvyys on hyvä ja keskeisenä tavoitteena strategiakaudelle on jatkaa samalla tasolla. Uutena avauksena strategiakaudelle on otettu Eliittitasoisen hallikisasarjan muodostaminen. Neuvotteluja on käyty YLE:n kanssa ja saatu pääosin positiivista suhtautumista. Tällä hetkellä suurimpana ongelmana on TV-tuotannon rahoitus, eli riittääkö se kaikkiin suunniteltuihin tapahtumiin. Ajatuksena on sarjamuotoinen kilpailusarja, joka koostuu kahdesta yksittäisestä kilpailutapahtumasta ja aikuisten SMhalleista. Kisasarjan toteutuminen jo hallikaudelle 2013 on vielä epävarmaa, mutta tavoite on saada kilpailusarja toteutettua ja vakiinnutettua strategiakaudella. Kansainvälisiin kilpailusarjoihin kuuluva GP-tason tapahtuma on puuttunut Suomesta jo muutaman vuoden ajan. Tämäntyyppinen kilpailu edellyttää rohkean taloudellisen riskin ottamista ja sen takia realiteetit ovat olleet vähäiset tehdä tapahtumaa perinteisesti seura ja liittopohjalta. Vuoden 2011 Turun Kalevan kisojen innoittamana Turun kaupunki on ilmaissut kiinnostusta sijoittamaan huomattaviakin summia GP-tason kilpailuun kaupungissa. Toteutustapa olisi Göteborgin tyyppinen, jossa kaupunki on erittäin vahvasti mukana tapahtumien järjestämisessä ja ei odota suoraa tulosta itse kilpailusta vaan hyöty kaupungille tulee välillisesti matkailusta, liike-elämästä ja positiivisesta imagosta. 9

10 Strategiakaudella selviää toteutuuko Turun hanke ja mille tasolle portaittain etenevät tavoitteet voidaan realistisesti asettaa. Nuorten Eliittikisasarjasta on joka kesä yksi tapahtuma televisioitu. YLE:n mukaan tämä lähetys kerää hyvin paljon spontaania positiivista yleisöpalautetta ja heille perinteen jatkaminen on tässä mielessä motivoivaa. Valittavaan kisaan tulee panostaa enemmän TV-toteutuksen lähtökohdista. Lajimäärää ei pidä kasvattaa niin isoksi, että osa lajeista pitää toteuttaa aikataulullisesti niin, että YLE purkaa jo omaa kalustoaan kisan aikana. Myös nuoria kärkitason urheilijoita tulee kannustaa osallistumaan TV-kisaan. Tapahtuma on tärkeä näyttämö paitsi lajille myös urheilijoille itselleen Kalevan kisojen kehittäminen Kalevan kisat voi tuotteena erittäin hyvin. Ehkä Lahden kisojen 2012 katsojamäärät eivät yltäneet aiemmalle tasolle, mutta TV-katsojamäärät olivat edelleen erittäin korkealla tasolla. Koska tuote voi hyvin niin nopeat ja osin harkitsemattomat muutokset eivät ole toivottavia. Syksyn 2012 aikana kootaan erillinen työryhmä pohtimaan Kalevan kisojen kehitystarpeita pidemmällä aikavälillä. Toteutettavat parannukset voisivat astua voimaan aikaisintaan strategiakauden loppupuolella. Keväällä 2012 liittovaltuusto teki päätöksen Kalevan kisojen irrottamisesta kiertojärjestyksestä. Tämän lisäksi tulee määrittää kriteerit tapahtuman hakemiselle sekä teknisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Samassa yhteydessä esitetään käyttöön karanteenijärjestelmää, jossa Kalevan kisat järjestänyt taho ei voi hakea kisoja kuutena seuraavan vuotena. Näin ollen vuoden 2016 kisajärjestäjä voi hakea seuraavan kerran tapahtumaa vuonna Työryhmän tulee ottaa kantaa ainakin seuraaviin kohtiin - Kilpailukonsepti, ääripäät kaksi päivää vs neljä päivää - Tulosrajat vai ranking perustana osallistumiselle - Villit kortit vai joku alemman tason kilpailu, josta sijoituksella kisoihin - Haetaanko kisoista kattavaa urheilijamäärää vai kovaa tasoa Optimaalinen kokoonpano työryhmälle on ryhmä entisiä ja tulevia kisajärjestäjiä, YLE:n edustus ja luonnollisesti SUL kilpailun ja markkinoinnin edustus. Unohtaa ei voi urheilijoiden näkemystä asiaan Kansallisen kilpailutoiminnan rakenteen uudistaminen Kansallisen kilpailutoiminnan rakenteen tulee palvella erityisesti sitä urheilijakaartia, joka kilpailee pääasiassa kotimaassa. Urheilija voi olla maajoukkuetasoa tai kilpailla enemmän harrastuksen pohjalta. Näitä kilpailuja ei pääsääntöisesti näytetä TV:ssä mutta nykytekniikkaa voidaan tällä alueella muuten hyödyntää nykyistä tehokkaammin. 10

11 Tähtikisasarjan kehittäminen Tähtikisasarjan tapahtuma tulee nostaa lähemmäksi Eliittikisatasoa. Näistä kisajärjestäjistä voidaan jatkossa saada uusia potentiaalisia Eliittijärjestäjiä, mikäli kuilua kahden kilpailusarjan välillä pystytään kaventamaan. Tähtikisasarjalle asetetaan seuraavat keskeiset tavoitteen, joiden toteuttamiseen pyritään strategiakauden kuluessa: - Noin kahdeksan hyvin koordinoitua tapahtumaa - Valmennuksen johdon puolesta koordinoidut kilpailupäivämäärät ja ohjeelliset lajiohjelmat siten, että kilpailusarjan merkitystä voidaan korostaa. Päivämäärät ja lajit sisältävät karsintoja maaotteluihin ym. mikä lisää automaattisesti urheilijoiden kiinnostusta. - Sarjamuotoisuuden tuominen mukaan Eliittisarjan tapaan, vaatii toteutuakseen sarjalle oman yhteistyökumppanin. Sarjapalkinnot hoitaa SUL. - Kisakohtaiset palkinnot ja sponsorointi järjestäjän taholta - Yhteiset palaverit, joissa sovitaan sarjan kehittämisestä yhdessä kisajärjestäjien kanssa. SUL koordinoi. - Tietotekniikan voimakas hyödyntäminen ja sitä kautta modernin imagon luominen kilpailusarjalle. Käsittää Live-tulospalvelun, liikkuvan kuvan tuottamisen internetin välityksellä, mobiililaitteiden huomioimisen kehityksessä. Kansallisten kilpailujen määrän karsiminen Suomessa järjestetään vuosittain kansallista kilpailua kattavalla lajiohjelmalla. Näin suuri määrää asettaa haasteen kilpailukalenterin luomiselle. Urheilijoita ei riitä kaikkiin kilpailuihin ja lisäksi väkisin tulee alueellisia päällekkäisyyksiä. Tavoitteena on järjestää kesäkaudella noin 30 kansallisen tason kilpailua kattavalla lajiohjelmalla. Kisojen jakautumisesta ja päätöksistä vastuuta siirretään alueiden koordinointiin. Avoimet aluekisat Avoimet aluekisat korvaavat vanhat nimikkeet kuten pk-kisat ja piirien myöntämät kilpailut. Edelleen piireillä säilyy vastuu kilpailujen koordinoinnista ja myöntämisestä. Tämän kategorian kisoina voidaan järjestää anottuna arvokisojen yksittäisen lajin karsintakisoja tai näytösluonteisia tapahtumia kuten esim. seiväshyppy keskellä kaupunkia. Rajoitteita kilpailujen määrille ei ole. Aluemestaruuskisat Kilpailijamäärien pienentyessä pm-kisojen merkitys ja taso on monilla alueilla madaltunut huolestuttavasti. Strategikauden aikana pyritään siirtymään Aluemestaruuskilpailuihin sekä yleisessä sarjassa että yli 17v sarjoissa. Alle 15v osalta tilanteeseen vaikuttaa myöhemmin esitettävään ELMO-järjestelmään liittyvät päätökset. Aluemestaruuskisat koskevat maastoja, otteluita, viestejä ja henkilökohtaisia kilpailuja. Tavoitteena on että vuoteen 2015 mennessä kaikilla näillä kisaluokilla pidetään Aluemestaruuskilpailut. Alueet voivat itsenäisesti päättää millä aikataululla he siirtyvät uuteen järjestelmään eri ikäryhmien ja kilpailuiden osalta. Aluemestaruuskilpailuille määritetään kiinteät päivät siten, että kilpailut 11

12 on mahdollisuus järjestää viikolla tai viikonloppuna tai jopa mahdollisesti kahtena erillisenä yhden päivän kilpailuna noin kuukauden välein. Piirit voivat edelleen järjestää itsenäisesti pm-kilpailuja tai piiriotteluita. Tavoitteellinen kilpailutoiminta ranking pohjainen osallistumisoikeus Strategiakaudella tutkitaan mahdollisuutta siirtyä tiettyjen mestaruuskilpailuiden osalta ranking-pohjaiseen osallistumisoikeuden määrittelyyn. Kysymykseen tulevat aluksi lähinnä Kalevan kisat sekä tulosrajattomat SM-kilpailut yli 17-vuotiaille. Kalevan kisoissa tavoitteena olisi tarkemmin rajata eri lajien osallistujamääriä, jolloin aikataulun laadinta tulisi selkeämmäksi ja malli mahdollistaisi myös helpommin paluun 12 urheilijan finaaleihin. Järjestelmä toimisi periaatteeltaan seuraavasti: - Pohjalla kuluvan vuoden tilastoranking, jossa vain määrätyt kisat huomioidaan eli 5 Eliittikisaa, 8 Tähtikisaa, 30 kansallista kisaa, Aluemestaruuskisat - K&OS päättää osallistujamäärät kunkin vuoden SM-kisoihin eri lajeihin kunkin lajin tason mukaan. Esimerkiksi: o Keihääseen 24 parasta -> tarvitaan karsinta o Kolmiloikkaan 12 parasta -> suoraan loppukilpailuna o 100m 24 parasta > kolme alkuerää, joista finaaliin o Jonotuslista käytäntö poisjääntien varalle - Vain kuluvan kauden tulokset ratkaisevat, otteluissa kaksi kautta - Tuomarineuvostolla edelleen mahdollisuus myöntää osallistumisoikeus Järjestelmää tullaan simuloimaan kaudella 2013 vaikka se ei virallisesti olekaan käytössä. Näin saadaan kokemuksia ja voidaan tehdä tarvittavia parannuksia. Tulosrajattomissa kisoissa rankingia voidaan hyödyntää urheilijoiden motivointiin kilpailemaan. Osanottajamääriä ei tarvitse rajata liian tiukoiksi, mutta joka tapauksessa vaaditaan tulosta kuluvalta kaudelta osallistumiseen SM-tason kisaan Nuorisokilpailuiden kehittäminen ELMO-konsepti Nuorisokilpailutoiminnassa tärkein yksittäinen asia liittyy ELMO-konseptiin ja päätöksiin siihen siirtymisestä tai konseptin hylkäämisestä. Asiaa on valmisteltu jo muutaman vuoden ja tällä strategiakaudella hanke realisoituu. Kyseessä on alle 15-vuotiaiden kilpailutoiminnassa siirtyminen piiritasolla yksittäisten lajien pm-kilpailuiden sijaan miniottelupohjaisesta pm-kilpailusta. Eri ikäryhmille tämä tarkoittaa seuraavaa 9-13v piiritasolla miniottelut, moniottelut, viestit ja maastot, ei aluetasoa siirtyminen vaiheittain nuorimmasta alkaen. esim nykyinen 12-13v ikäluokka ei siirry ELMOon vaan lähdetään liikkeelle 9-10v iästä 12

13 14-15v nykyiset 12-13v jatkavat edelleen kuten ovat lajin aloittaneet päätöksiä tulee tehdä siinä vaiheessa kun nykyiset 10-11v siirtyvät sarjoihin Strategiakauden alussa tavoitteena on 15-sarjan Aluemestaruuskilpailut, joissa ei ole erillistä 14-sarjaa ja joka käydään henkilökohtaisissa lajeissa. Alempien ikäluokkien piiritason miniotteluista kerätään kokemuksia ja parin vuoden sisään tehdään päätös onko tarpeen siirtyä vuotiaiden SM-tasolla miniotteluihin vai jatketaanko henkilökohtaisilla lajeilla. ELMO-konseptin päätökset tulee tehdä SUL-hallitus ja liittovaltuustotasolla syksyn 2012 aikana. Yläasteiden kotiratakisa Yläkouluikäisten osallistumista yleisurheiluun pyritään parantamaan kouluihin tarjottavan kotiratakonseptin avulla. Tarkoitus on lähteä liikkeelle vuoden 2013 aikana. Opettajille tarjotaan liikuntatunneille yu-pakettia, jossa toteutetaan naisten 7-ottelu muutaman liikuntatunnin aikana. Opettaja kirjaa tulokset web-sivustolle ja viiden parhaan tytön ja pojan sarja muodostaa koulun tai luokan tuloksen. Koulujen paremmuutta ja tilanteen kehitystä voi seurata koko ajan internetistä. Tarkoituksen ei ole järjestää erillisiä finaaleja matkustuksineen vaan kyse on puhtaasti omilla oppitunneilla toteutettavasta kilpailusta. Parhaat koulut ja luokat palkitaan kilpailukauden päätteeksi. Muita päätettäviä asioita SM-halleissa tulee päättää linjauksesta jossa moniottelut sarjoissa muutettaisiin SMarvoisiksi, mutta 17-sarja määritettäisiin suljetuksi henkilökohtaisessa halli SM-kilpailussa YAG arvoa tulee nostaa kesän merkittävimmäksi nuorisokilpailuksi. Kilpailu on vapaasti haussa ja se voi olla kiertävä. Nuorten tilastointiin voidaan lisätä ottelutyylisesti : kuka kerää eniten pisteitä? tyyppinen tilasto. Pisteet kerätään moniottelu taulukon mukaan kaikista niistä lajeista, joihin urheilija osallistuu. Tämä kannustaa monipuolisuuteen. Mitään erityistä ei tarvita, järjestelmä pystyy hoitamaan tämän tilastoinnin automaattisesti. 13