Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) Kaupunginhallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-17:45 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Antti Kivelä, puheenjohtaja Pekka Kantanen, 1. varapuheenjohtaja Nelli Berg-Väänänen Tiina Kaartinen, klo Minna Reijonen Leila Savolainen Tapio Tolppanen Erkki Virtanen Veera Willman Veijo Tirkkonen, varajäsen Heikki Meriranta, varajäsen Muut saapuvilla olleet Jari Kyllönen, apulaiskaupunginjohtaja esittelijä Pekka Vähäkangas, apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarinen, vs. apulaiskaupunginjohtaja Sari Raassina valtuuston puheenjohtaja Markku Rossi valtuuston 1. varapuheenjohtaja Tuula Väätäinen valtuuston 2. varapuheenjohtaja Kirsi Soininen, markkinointijohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, strategiajohtaja Ulla Vuori, nuoriso-ohjaaja klo Irja-Ulriikka Valta, nuorisovaltuuston edustaja klo Marianne Merjovaara, nuorisovaltuuston klo edustaja Hannu Väänänen, toimitilajohtaja klo Timo Tanninen, rakennuttaja klo Lauri Holappa, turvallisuuspäällikkö klo Petri Huttunen, va. turvallisuuspäällikkö klo Heikki Vienola, hallintojohtaja pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Antti Kivelä puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) Julkinen Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, Nelli Berg-Väänänen Erkki Virtanen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin verkkosivuilla Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 136 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 148 ja 153, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 148 ja 153 osalta liite A

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Sivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kuopion Nuorisovaltuuston kokoonpano ja toimikausi Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskuksen sekä alueellisen väestönsuojan laajuus ja hankemalli Yhteistyösopimus Finland Ice Marathon-tapahtuman järjestämisestä / Pohjois-Savon Liikunta ry Yhteistyösopimus / ANTI -Contemporary Art Festival yhdistys ry Yhteistyösopimus /Kuopio Tanssii ja Soi Kuopio Dance Festival ry Kaupunginjohtajan vuosiloma ja Vastaus valtuustoaloitteeseen: vanhusten palveluasumisen ym. hoivakiinteistöjen omistaminen ja vanhuspalveluiden hoivapalvelun sekä oheispalveluiden tuotanto palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa * Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien lukio- ja ammatillisen opintojen maksullisuuden poistamista Vastaus valtuustoaloitteeseen: Kuopion puistot, lammet ja niiden lähiympäristöt virkistyskäyttöön ja kuopiolaisten ''virallisiksi olohuoneiksi'' * Kaupunginvaltuuston täytäntöönpanot * K:n tiedonantoja 36 Muutoksenhaku 148 ja 153 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunginhallitus 38

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että esittelijänä kokouksessa toimii kaupunginjohtajan poissa ollessa apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) Pöytäkirjantarkastajat Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Pekka Kantanen ja Erkki Virtanen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Nelli Berg-Väänänen ja Erkki Virtanen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 148 Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 3483/ /2019 Kuopion Nuorisovaltuuston kokoonpano ja toimikausi historia Kasvun ja oppimisen lautakunta Henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen Kasvu ja oppiminen / hallinto- ja henkilöstöpalvelut Kuntalain (410/2015) 5 luvun 22 :n mukaisesti kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunnan valtuuston tehtävänä on pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista voidaan Kuntalain mukaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa. Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 :ssä. (Kuntalaki 410/2015, 26).

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 148 Nuorisolain (1285/2016) 8 :n (Kunnan vastuu) ja 9 :n (Monialainen yhteistyö) mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluu nuorisotyö ja politiikka ja järjestäessään ja tuottaessaan nuorille palveluja tulee kunnan toimia yhteistyössä nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Verkoston tai muun yhteistyöryhmän tulee toimia vuorovaikutuksessa nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen verkosto. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Nuorisopalvelut ovat osa Kasvun ja oppimisen palvelualueen palveluita ja toimivat opetusjohtajan alaisuudessa Perusopetuksen ja nuorisotoimen sekä lukiokoulutuksen ja toisen asteen yhteistyön vastuualueella. Kuopion Nuorisovaltuuston toimikausi on kaksivuotinen ja osallistumisen tukemiseksi ja lisäämiseksi nuorisovaltuuston toimikausi on tarkoituksenmukaisinta järjestää väliseksi ajanjaksoksi, mikä poikkeaa kunnan toimielinten toimikaudesta, joka Kuntalain mukaan on välisenä ajanjaksona. Kuopion Nuorisovaltuuston toimikausi on Vaikutusten arviointi Liitteenä Esitys Esitän, että Kasvun ja oppimisen lautakunta merkitsee liitteen mukaisesti tiedoksi Kuopion nuorisovaltuuston kokoonpanon ja edustajat sekä jäsenten tehtävät toimikaudelle ja esittää edelleen kaupungin hallitukselle nuorisovaltuuston jäsenten vahvistamista ja valtuuston asettamista. Liitteet 3483/2019 Kuopion nuorisovaltuuston kokoonpano 3483/2019 Vaikutusten arviointi Viiteaineisto Valmistelija Pekka Savolainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää hyväksyä henkilöstö- ja hallintopäällikön esityksen. Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 148 Vaikutusten arviointi Liitteenä Liitteet /2019 Nuorisovaltuuston kokoonpano /2019 Vaikutusten arviointi Valmistelija Pekka Savolainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Merkitään, että nuorisovaltuuston edustajat Irja-Ulriikka Valta ja Olli Litmanen sekä Kuopion nuoret vaikuttajat-hankkeen hanketyöntekijä Tea Rinkinen sekä nuoriso-ohjaaja Ulla Vuori esittelevät kokouksessa nuorisovaltuuston toimintaa. Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen 1. päättää asettaa nuorisovaltuuston kasvun ja oppimisen lautakunnan esityksen mukaisesti ja 2. päättää, että nuorisovaltuuston yleiskokouksista maksetaan kokouspalkkiot noudattaen lautakuntia koskevia hallintosäännön määräyksiä. Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimii kaupunginjohtajan poissa ollessa apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen. Merkittiin, että nuorisovaltuuston edustajat Irja-Ulriikka Valta ja Marianne Merjovaara sekä nuoriso-ohjaaja Ulla Vuori esittelivät asiaa kokouksessa. He poistuivat kokouksesta esittelyn jälkeen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllösen tekemän päätösehdotuksen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) Asianro 4401/ /2019 Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskuksen sekä alueellisen väestönsuojan laajuus ja hankemalli Toimitilajohtaja Hannu Väänänen Tilakeskuksen toimitilajohtaminen hyväksyi Savilahden kalliotilojen Liikunta- ja tapahtumakeskuksen hankesuunnitelman. Savilahdessa Puolustusvoimilta vapautuneella varikkoalueella sijaitsee merkittävä määrä kalliotilaa. Neulamäen kalliotilat on arvioitu kooltaan ja teknisiltä lähtökohdiltaan yhdeksi merkittävimmistä kalliorakentamismahdollisuuksista Suomen mittakaavassa. Kalliotilat halutaan kehittää Savilahden alueen aktiiviseksi osaksi siten, että ne toiminnoiltaan tukevat alueen elävyyttä ja vetovoimaisuutta. Liikunta- ja tapahtumakeskushanke vie noin puolet olemassa olevista kalliotiloista ja lopuille kalliotiloille etsitään muuta käyttöä. Yhtenä kärkiteemana Savilahden kehittämisessä on, että Itä-Suomen yliopiston lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä keskittävät toimintonsa Savilahteen. Savon koulutuskuntayhtymän, Savonia - ammattikorkeakoulun ja Suomen Yliopistokiinteistöjen tahtotilana on toteuttaa tulevat väestösuojavelvoitteet alueellisessa yhteissuojassa ja järjestää vetovoimaisen kampuksen tarvitsemia liikunta- ja tapahtumatiloja tämän yhteiskäyttöhankeen yhteydessä. Savon koulutuskuntayhtymällä on tarve toteuttaa lakisääteiseen opetukseen liittyvät liikuntatilat. Hankkeen lähtökohtana ja tavoitteena on ollut alueellisen yhteiskäyttöisen väestösuojan ja liikuntapainotteisen tapahtumakeskuksen toimintojen yhdistäminen. Toteutussuunnittelu ja muutokset hankkeen laajuuteen Kohteessa on suoritettu haitta-aineiden purku-urakka ja tarkemmat kallioperän laatua varmistavat kenttätutkimukset. Lisäksi toteutussuunnitteluvaiheessa on hankesuunnitelman pohjalta tarkennettu hankkeen mitoitusta sekä tarvittavaa toiminnallista ja teknistä suunnittelua käyttäjätarpeiden mukaisesti. Suorien rakentamiskustannusten lisäksi suunnittelussa on huomioitu mm. elinkaarikustannukset, resurssitehokkuus, maankäytön tulot, vähähiilisyys sekä rakenteiden pitkäaikaiskestävyys. Liikunta- ja tapahtumakeskuksen hyväksytyssä hankesuunnitelmassa hankkeen laajuus on m2, katsomokapasiteetti katsomopaikkaa ja yleisömäärä tapahtumakäytössä henkilöä. Toteutussuunnitteluvaiheen muutosten ja täsmennysten jälkeen hankkeen laajuudeksi esitetään n m2 sekä m2 tilavarausta. Monitoimihallin katsomokapasiteetti on edelleen katsojapaikkaa ja yleisömäärä tapahtumakäytössä henkilöä. Toteutussuunnittelun aikana väestönsuojapaikkojen määrä on kohonnut kahdella sadalla ollen nyt väestönsuojapaikkaa. Suunnitelmia on esitelty kaupunginjohtajan johtoryhmässä , Kuopion Tilatyöryhmässä ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksessa Hankkeen laajuudelle on haettu linjausta ryhmäpuheenjohta-

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 149 jilta kaupungin valtuuston strategiaseminaarissa. Ryhmäpuheenjohtajien linjaus on, että hanke etenee henkilön tapahtumakäytön mukaisella hankelaajuudella. Kustannusarvio Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskukselle on kaupungin talousarviossa vuosille varattu 23,9 miljoonaa euroa (alv 0%). Hankesuunnitelman hinta-arvio 23,9 miljoonaa euroa (11/2017) on laskettu vuonna 2017 indeksiluvulla 87, nyt vastaava indeksiluku on 93 (1/2019). Indeksikorotusta on 6,9 prosenttia ja vaikutus hankkeen kustannuksiin 1,65 miljoonaa. Hankkeen kokonaiskustannusarviota ovat nostaneet hankesuunnitelman henkilömäärään, kustannusarvioihin ja toteutusaikatauluun liittyvät muutokset. Lisääntyneen henkilömäärän vaatimien yleisötilojen ja leveämpien poistumisteiden lisäksi kustannuksia nostavat suunnitelmien mukaiset tekniikkaan ja turvallisuuteen liittyvät lisähankinnat ja kalliorakentamisen vaatimat tutkimukset. Kustannusarvio suunnitteluluonnosten mukaisella tarkennetulla mitoituksella on 34,3 miljoonaa euroa. Lisäksi hankesuunnitelman jälkeen kohteeseen on esitetty lisättäväksi uusi käyttötarkoitus, jonka kustannuksia lisäävä vaikutus hankkeelle on noin 4,2 miljoonaa euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannukset ovat 38,5 miljoonaa euroa. Tilavarauksen toteuttaminen myöhemmin korottaa hankkeen tarkennettua kustannusarviota 1,2 miljoonalla eurolla, jotka muodostuvat kalliotilan louhintakustannuksista. Hankkeen ja tilavarauksen kallion louhinnat on suoritettava yhdellä kertaa. Tällöin hankkeen aikaiset kokonaiskustannukset ovat 35,5 miljoonaa euroa. Liikunta- ja tapahtumakeskuksen ja väestönsuojan valmistuttua, valmiiksi louhitun tilavarauksen rakentaminen toimintakuntoon arvioidaan maksavan 3,5 miljoonaa euroa. Hankkeen pysäköintivelvoite, 210 autopaikkaa on hankesuunnitelman mukaisesti suunniteltu ostettavaksi myöhemmin Savilahteen rakentuvista vuoropysäköintilaitoksista. Toteutuskustannusarvio pysäköinnille on noin 3,5 miljoonaa euroa, joka ei sisälly hankkeen kustannusarvioihin. Käyttötalousmenot Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskuksen kaupungin sisäisen vuokran on arvioitu esitetyllä hankelaajuudella olevan noin 2,9 miljoonaa euroa vuodessa. Myyntitulot ja avustukset Hankkeelle on haettu valtion liikuntapaikkarakentamisen avustusta. Valtion avustusta on arvioitu saatavan euroa. Liikunta- ja oheistilojen sekä tapahtumien käyttömaksuista arvioidaan saatavan kaupungille käyttömaksutuloja n / vuosi. Alueelliseen yhteisväestösuojaan liittyvien kiinteistöjen liittymismaksujen kautta, paikkamäärällä arvioidaan kaupungille tulevan Savilahden alueen rakentuessa noin 8,6 miljoonaa euroa myyntituloja, mikäli kaikki alueen

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 149 uudet kiinteistöt velvoitetaan liittymään yhteisväestösuojaan. Väestönsuojavelvoite vahvistetaan kaavoituksella kesällä Hankemalli Hanke esitetään toteutettavaksi peruskaupungin taseeseen. Toteutusmallien vertailussa on tarkasteltu kolmea eri mallia; perinteistä mallia, allianssimallia ja elinkaarimallia. Näistä vertailussa hankkeen toteutumiseen on todettu soveltuviksi perinteinen ja allianssimalli. Toteutusmuodoksi esitetään perinteistä mallia, jaettua urakkaa kaksivaiheisena, jolloin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan kalliorakennusurakka ja toisessa vaiheessa toteutetaan rakennusurakka ja talotekniset urakat. Perinteinen urakkamuoto mahdollistaa tilaajalle laajemman, eri toimijoiden ja eri urakka-alojen kilpailuttamisen. Operointi valmiissa kohteessa voidaan toteuttaa kaupungin omana toimintana tai yksityisen operointikumppanin toimesta. Vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi on kaupunginhallituksen kokouspöytäkirjan liitteenä. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy - Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskuksen laajuuden enintään henkilön liikuntakäytön, henkilön tapahtumakäytön, väestönsuojan suojapaikan ja tilavarauksen mukaisena - investointimäärärahan 35,5 miljoonaa euroa suunnitelmien mukaiselle hankelaajuudelle tilavarauksineen - hankkeen toteuttamisen perinteisellä hankemallilla. Liitteet /2019 Liite, SaLiTan laajuudet (jaetaan kokoukseen osallistuville) Valmistelija Timo Tanninen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen hyväksyy toimitilajohtajan esityksen. Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimii kaupunginjohtajan poissa ollessa apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen. Merkittiin, että rakennuttaja Timo Tanninen oli kokouksessa kuultavana asiakohdassa. Toimitilajohtaja Hannu Väänänen, turvallisuuspäällikkö Lauri Holappa ja va. turvallisuuspäällikkö Petri Huttunen olivat kokouksessa läsnä asiaa käsiteltäessä. He poistuvat kokouksesta esittelyn jälkeen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllösen tekemän päätösehdotuksen.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 150 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 3217/ /2019 Yhteistyösopimus Finland Ice Marathon-tapahtuman järjestämisestä / Pohjois- Savon Liikunta ry historia Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Va. kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Sirpa Niemi Kansalaistoiminnan aktivointiyksikkö Finland ice Marathon on Kuopiossa Kallaveden jäällä järjestettävä pitkien matkojen kilpa- ja kuntoluistelutapahtuma. Merkittävänä osana tapahtumaan kuuluu koululaisluistelutapahtuma. Lähtö- ja maalialue sijoittuvat Kuopion matkustajasatama-alueella. Tapahtuma on Kuopion näkyvyyden, tunnettavuuden, matkailun ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja liikunnan kannalta merkittävä, perinteinen tapahtuma. FIM on Kuopiolle ja koko Itä-Suomelle ainutlaatuinen tapahtuma. Kaupunki voi hyödyntää tapahtuman näkyvyyttä omien tavoitteidensa ja Matkalla hyvän elämän pääkaupungiksi-strategian sisältöjen mukaisesti. Kalevan Kierros on kuuden kestävyyslajin kunto- ja kilpaurheilutapahtuma, jonka luisteluosuus järjestetään FIMin yhteydessä vuosina (Pohjois-Savon Liikunta ry ja Kalevan Kierros ovat tehneet sopimuksen, joka kattaa vuoden 2020 ja sisältää option vuosille ). Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on edesauttaa Pohjois-Savon Liikunta ry:tä järjestämään vuosittain onnistunut ja taloudellisesti kannattava luistelutapahtuma. Tässä tarkoituksessa molemmat sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja tekemään parhaansa tapahtuman onnistumiseksi. Vuoden 2019 tapahtuman kävijämääriä: Koululaisluistelut hlö (ke-to) Kuutamoluistelu hlö (pe) Kilpa- ja kuntosarjat 600 hlö (pe-la) Talkoolaiset 50 hlö, kolme seuraa + Sakkyn ja Savonia amk:n opiskelijat (mehuhuolto, ensiapu jne) Tämän sopimuskauden yhteiset tavoitteet: - Finland Ice Marathon pitää asemansa laadukkaana ja vetovoimaisena ankkuritapahtumana Kuopiossa - Jatkuva kehittäminen - Lasten ja nuorten osallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen kiusaamisen ehkäisy ja kiitos kaveruudelle toimintamalli - Kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistäminen terveet elämäntavat

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) Kuopion vetovoiman kasvattaminen - Pääkohderyhmät ovat lapset, nuoret, opiskelijat ja matkailijat - Kansainvälisyyden lisääminen (kansallisuudet, osallistujamäärä, näkyvyys ulkomailla matkailutarjonnassa) - Strategian visio vuoteen 2030 mukaisesti Suomen nopeimmin kehittyvä kokous-, tapahtuma- ja matkailualue Yhteistyösopimuksen mukaisesti tuki on euroa vuosittain. Avustusesityksessä on euron lisäys aikaisempaan yhteistyösopimukseen verrattuna vuonna Yhteistyösopimukseen varataan vuosittain määräraha kansalaistoiminnan aktivointiyksikön avustusmäärärahojen yhteyteen. Sopimusluonnos on valmisteltu yhdessä Pohjois-Savon Liikunta ry:n kanssa. Vaikutusten arviointi Liitteenä Esitys Liitteet Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolla yhteistyösopimuksen hyväksymistä Finland Ice Marathonin järjestämisestä vuosina , mikäli euron lisäys saadaan talousarvioon vuonna /2019 Sopimus (FIM) 3217/2019 Vaikutusten arviointi Viiteaineisto Valmistelija Sirpa Niemi puh Janne Hentunen puh Saku Kekäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä va. kansalaistoiminnan palveluiden päällikön esityksen. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Leila Savolainen ja Hetti Rytsy palasivat kokoukseen klo ennen asian esittelyä.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 150 Vaikutusten arviointi Liitteenä Liitteet /2019 Sopimus (FIM) /2019 Vaikutusten arviointi Valmistelija Sirpa Niemi puh Janne Hentunen puh Saku Kekäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen hyväksyy hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan esityksen. Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimii kaupunginjohtajan poissa ollessa apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen. Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen poisti asian esityslistalta.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 151 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 3255/ /2019 Yhteistyösopimus / ANTI -Contemporary Art Festival yhdistys ry historia Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Va. kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Sirpa Niemi Kansalaistoiminnan aktivointiyksikkö ANTI Contemporary Art Festival on Kuopiossa järjestettävä kansainvälisesti tunnettu ja kansainvälinen nykytaiteen festivaali, joka keskittyy julkisiin tiloihin tehtyihin paikkasidonnaisiin teoksiin. ANTI-festivaalilla esitetään nykyhetken mielenkiintoisimpien ja innovatiivisimpien taiteilijoiden live art -, ääni-, kuvapohjaisia sekä tekstiin perustuvia teoksia. Tapahtuma on yleisölle ilmainen festivaali, joka tarjoaa ainutlaatuisen kohtaamispaikan taiteilijoille ja yleisölle, jotka ovat kiinnostuneita arkipäivän tiloja luovasta ja muokkaavasta taiteesta. ANTI-festivaalin toiminta on kynnyksetöntä, yhteisöllisyyttä edistävää sekä saavutettavaa ja se tarjoaa päihteettömän vaihtoehdon vapaa-ajan viettoon. ANTI-festivaalin tuottaa kuopiolainen ANTI Contemporary Art Festival yhdistys ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää nykytaidetta, kulttuuria sekä taiteilijoiden ja taidetapahtumien kansainvälistymistä ja taiteen tekemisen mahdollisuuksia ympärivuotisesti. ANTI-festivaali valittiin Vuoden Teatteriksi vuonna Yhteistyösopimuksen tavoite on vahvistaa Kuopion kaupungin vetovoimaa Kuopio strategian mukaisesti, saada aluetaloudellisia ja imagohyötyjä sekä tukea elinvoimaista kaupunkikulttuuria ja lisätä asukkaiden hyvinvointia ja kulttuurista osallisuutta. Monivuotinen yhteistyösopimus puolestaan vahvistaa ANTI-festivaalin tuotantosuunnittelua pitkäjänteisesti, mahdollistaa tapahtuman kehittämisen ympärivuotiseksi toiminnaksi ja antaa tukevan ja uskottavan pohjan haettaessa rahoitusta muista lähteistä (kansalliset ja kansainväliset). Sopimuksen osapuolet sitoutuvat pitkäjänteiseen yhteistyöhön seuraavien yhteisten tavoitteiden edistämiseksi: Kuopio on kansainvälinen, vetovoimainen, osaamiseen perustuva kulttuurikaupunki. ANTI-festivaali on yksi Suomen ja maailman merkittävimmistä paikkasidonnaisen nykytaiteen festivaaleista. Kaupunki sitoutuu tukemaan sopimuskumppania taloudellisesti näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Erillisten kehittämishankkeiden (mm. EUhankkeiden) yhteistyötuesta sovitaan erikseen. Kuntien kulttuuritoimintalaki velvoittaa kaupunkia edistämään kuntalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen sekä vahvistamaan hyvinvointia, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja terveyttä (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019).

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 151 ANTI-festivaali toteuttaa yhteiskuntavastuuta mm. osallistamalla vuosittain Kuopion asukkaita esim. lapsia ja nuoria, maahanmuuttajia sekä muita erityisryhmiä erilaisiin taideprojekteihinsa. Asukkaat pääsevät osaksi ammattitaiteilijoiden ohjaamia projekteja mm. tuottamalla sisältöjä teoksiin ja esiintymällä niissä. ANTI-festivaalin tapahtumat ovat yleisölle ilmaisia ja teokset sijoittuvat pääasiassa julkisiin tiloihin. Toiminnalla on monipuolisia hyvinvointivaikutuksia ja se on erittäin helposti saavutettavaa. Siten se tarjoaa asukkaille kanavan hakeutua myös muiden kulttuuripalvelujen pariin. ANTI-festivaali kehittää toimintaansa ympärivuotiseksi. Tapahtuman yhtenä tarkoituksena on edistää taiteilijoiden ja taidetapahtumien kansainvälistymistä. Tapahtuma tuo vuosittain kansainvälisiä ammattitaiteilijoita ja yleisöä Kuopioon ja on näin mukana tekemässä aidosti kansainvälistä Kuopiota. Toiminta lisää myös suvaitsevaisuutta sekä monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden ymmärtämistä kuopiolaisten keskuudessa. Yhteistyösopimuksen mukaisesti tuki on vuonna vuonna vuonna Avustusesityksessä on euron lisäys aikaisempaan yhteistyösopimukseen verrattuna vuonna Avustus varataan kansalaistoiminnan yksikön avustusmäärärahojen yhteyteen. Sopimusluonnos on valmisteltu yhdessä ANTI-Contemporary Art Festival ry:n kanssa. Vaikutusten arviointi Esitys Liitteet Liitteenä Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle yhteistyösopimuksen hyväksymistä ANTI- Contemporary Art Festival ry:n kanssa vuosille , mikäli euron lisäys saadaan talousarvioon vuonna 2020 ja lisäksi euron lisäys vuoden 2021 talousarvioon. 3255/2019 Yhteistyösopimus (ANTI) 3255/2019 Vaikutusten arviointi Viiteaineisto Valmistelija Sirpa Niemi puh Janne Hentunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä va. kansalaistoiminnan palveluiden päällikön esityksen.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 151 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Vaikutusten arviointi Liitteenä Liitteet /2019 Yhteistyösopimus (ANTI) /2019 Vaikutusten arviointi Valmistelija Sirpa Niemi puh Janne Hentunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen hyväksyy hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan esityksen. Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimii kaupunginjohtajan poissa ollessa apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen. Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen poisti asian esityslistalta.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 152 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 3551/ /2019 Yhteistyösopimus /Kuopio Tanssii ja Soi Kuopio Dance Festival ry historia Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Va. kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Sirpa Niemi Kansalaistoiminnan aktivointiyksikkö Kuopio Tanssii ja Soi ry:n vuosittain järjestämä Kuopio tanssii ja soi - festivaali on kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä tapahtuma, yksi Euroopan arvostetuimmista alansa tapahtumista. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää tanssi- ja musiikkitaiteen sekä kulttuurimatkailun harrastusta niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Yhdistys voi järjestää tanssinäytöksiä, konsertteja, seminaareja, koulutusta ja muuta kulttuuritoimintaa. Yleishyödyllinen yhdistys ei tavoittele toiminnallaan voittoa tai muuta taloudellista etua. Yhteistyösopimuksen tavoite on vahvistaa Kuopion kaupungin vetovoimaa, saada aluetaloudellisia ja imagohyötyjä sekä elävöittää kaupunkia ja lisätä asukkaiden hyvinvointia ja kulttuurista osallisuutta ja imagoa hyvän elämän pääkaupunkina. Kaupunki sitoutuu tukemaan sopimuskumppania onnistumaan toiminnassaan näiden hyötyjen saavuttamiseksi. Monivuotinen yhteistyösopimus vahvistaa KTS ry:n tuotantosuunnittelua pitkäjänteisesti ja antaa ammattimaisen ja uskottavan pohjan haettaessa rahoitusta muista lähteistä (kansalliset ja kansainväliset). KTS ry vahvistaa kuopiolaisten hyvinvointia ja osallisuutta, suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuuden ymmärtämistä. KTS ry huomioi toiminnassaan lapset ja nuoret ja rikastuttaa kuopiolaista kulttuuritarjontaa. Ohjelmiston saavutettavuutta kehitetään mm. alueellisesta näkökulmasta ja huomioidaan eri sosioekonomisista taustoista tulevat asukkaat. Toimintaa pyritään kehittämään ympärivuotiseksi. Yhteistyösopimukseen varataan vuosittain euroa kansalaistoiminnan aktivointiyksikön avustusmäärärahojen yhteyteen. Avustusesityksessä on euron lisäys aikaisempaan yhteistyösopimukseen verrattuna. Sopimusluonnos on valmisteltu yhdessä Kuopion Tanssii ja Soi ry:n kanssa. Vaikutusten arviointi Esitys Liitteenä Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle yhteistyösopimuksen hyväksymistä Kuopion Tanssii ja Soi ry:n kanssa vuosille mikäli euron lisäys saadaan talousarvioon.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 152 Liitteet 3551/2019 Yhteistyösopimus (KTS) 3551/2019 Vaikutusten arviointi 3551/2019 Vaikuttavuuden arviointi 2019 Viiteaineisto Valmistelija Sirpa Niemi puh Jonna Forsman puh Janne Hentunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä va. kansalaistoiminnan palveluiden päällikön esityksen. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Leila Savolainen ja Hetti Rytsy poistuivat kokouksesta klo esteellisenä asian käsittelyn ajaksi. Vaikutusten arviointi Liitteenä Liitteet /2019 Yhteistyösopimus (KTS) /2019 Vaikutusten arviointi /2019 Vaikuttavuuden arviointi 2019 Valmistelija Sirpa Niemi puh Jonna Forsman puh Janne Hentunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen hyväksyy hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan esityksen.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 152 Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimii kaupunginjohtajan poissa ollessa apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen. Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen poisti asian esityslistalta.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) Asianro 1942/ /2019 Kaupunginjohtajan vuosiloma ja Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen on pyytänyt saada pitää vuosilomaansa ajalla ja Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen suostuu kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen pyyntöön. Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimii kaupunginjohtajan poissa ollessa apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen. hyväksyi yksimielisesti apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllösen tekemän päätösehdotuksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 154 Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 2539/ /2019 Vastaus valtuustoaloitteeseen: vanhusten palveluasumisen ym. hoivakiinteistöjen omistaminen ja vanhuspalveluiden hoivapalvelun sekä oheispalveluiden tuotanto palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa historia Perusturva- ja terveyslautakunta Kuntoutusjohtaja Mikko Tapio Korhonen Vanhuspalvelujen tukipalvelut Valtuustoaloite : Marja Berg ja Tanja Kaipainen ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa on 19 allekirjoittajaa, koskien vanhusten palveluasumisen hoivakiinteistöjen omistamista ja hoiva- ja oheispalvelujen tuotantoa. Aloitteessa on esille nostettu tarve määritellä prosentuaaliset osuudet sekä hoivakiinteistöjen omistamisesta, että palvelutuotannosta sekä esitetään linjattavaksi kiinteistön omistamisesta riippumattomia tapoja tuottaa oheispalveluja. Asumisen järjestämistavat Kaupunki voi järjestää palveluasumista tai tehostettua palveluasumista omana toimintana, kilpailutuksen perusteella hankittuna tai palvelusetelin avulla. Tämän tarkastelun ulkopuolella olevat ikäihmisten palvelutalot ja senioriasunnot ovat pääsääntöisesti säätiöiden tai yhdistysten ylläpitämiä. Hoivatuotanto palvelutaloihin ja senioriasuntoihin toteutuu asiakkaan tarpeen mukaisesti kotihoidon toimesta. Aiemmat linjaukset Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut loppuraportti julkaistiin Suunnitelma sisälsi linjauksen ikäihmisten asumisen palvelutuotantoon. Linjauksen mukaan oman tuotannon paikkamäärän osuus on 20%, yksityinen tuotanto konsernin järjestämissä tiloissa kattaa 40% ja yksityinen tuotanto muutoin kattaa loput eli 40% tarpeesta. Asumispalvelujen hankinnan yhteydessä perusturva- ja terveyslautakunnassa palvelustrategiaa päivitettiin siten, että oman tuotannon osuus tehostetussa ja tavallisessa palveluasumisessa on % ja yksityinen tuotanto (konsernin järjestämissä tai muissa tiloissa) on 55-65%. Kun tarkastelujaksona käytettiin v tarpeita em. linjaus mahdollisti oman tuotannon volyymin säilymisen. Käytännössä ratkaisulla vältettiin oman tuotannon alasajo tilanteessa, jossa kokonaiskapasiteetti oli tarpeeseen nähden niukka.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 154 Nykytilanne 12 /2018 tehdyssä tarkastelussa kaupungin oman tuotannon osuus ikäihmisten palveluasumisessa ja laitoshoidossa oli 54% ja yksityisen tuotannon osuus oli 46%. Joulukuun 2018 jälkeen kaupunkiin on rakentunut tai rakentumassa yksityistä palvelutuotantoa 130 paikan verran ja Pyöröön on syntymässä kaupungin omaan palvelutuotantoon 56 asumispalvelupaikkaa. Jos nykyisten yksiköiden toiminta ja kapasiteetit jatkuvat entisellään em. kohteiden valmistuttua palvelutuotantovolyymi on jakautunut liki tasan. Huomioitu päätetyt ja rakenteilla olevat hankkeet Tilanne 12 / 2018 Ei sisällä lyhytaikaishoitoa TOIMIJA Kaupunki Yksityinen Yhteensä Kaupunki Yksityinen Yhteensä Laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Tavallinen palveluasuminen Yhteensä % 46 % 49% 51% Kiinteistöomistus Vuoden 2018 lopun tilanteessa asumispalvelupaikkatuotannossa osuudet jakautuivat kiinteistön omistuksen suhteen siten, että hoivasta toteutui 36% kaupungin kiinteistöissä ja 64% yhdistysten ja yritysten kiinteistöissä. Kuopion kaupungin oma hoivatuotanto jakautuu osaltaan siten, että nyt palvelutuotannosta 33% on yritysten tai järjestöjen kiinteistössä ja 66% kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Palvelutuotannon organisointia konsernin osoittamissa tiloissa on hankaloittanut rakennusinvestointien vaatima pitkä vuokrasopimus. Välivuokrausta toimintamallina on sovellettu lähinnä kohteissa, joissa kaupunki toimii hoivan tuottajana. Ikäystävällinen Kuopio linjaukset Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä suhteellisesti hieman lisätä tavallisen palveluasumisen peittävyyttä (tavoite 2%) yli 75-vuotiaiden osalta samalla kun ympärivuorokautisen hoivan osalta tavoitteena on peittävyyden edelleen pieneneminen tasolle 5%. Kansallisten linjausten mukaisesti laitoshoitoa korvataan tehostetun asumisen yksiköillä. Ikääntymiskehitys ja välttämätön rakenteen muutoksen toteuttaminen vaativat merkittäviä rakentamisinvestointeja tulevina vuosina.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 154 Tarpeet v (sis. paikkavaraukset myös alle 75-v:lle) Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman pohjalta Tarve %. 55%. Tarve % 65% omat ostot omat ostot Laitoshoito % Tehostettu palveluasuminen 2% Palvelu asuminen Yht Jako 45/55 OMA sis. Pyörön Rakentamistarpeissa on huomioitava ikääntymiskehityksen aiheuttamien tarpeiden lisäksi myös laitoshoitokapasiteetin muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi (115 paikkaa), yksityisen puolen korvaavat tilaratkaisut (vähintään 55 paikkaa), Leväsen ottaminen lyhytaikaisen hoidon käyttöön (45 TePa), vuorohoidon yms. lyhytaikaisen hoidon lisätarpeet (40-80 paikkaa). Em. muutostarpeiden kokonaismäärä on n paikkaa. Vertailu, jos oman tuotannon osuus on 35 % tai 45 % Kun huomioidaan ikääntyminen ja lisätarpeet ja arvioidaan konkreettisella tasolla oman tuotannon osuus vaihtoehtojen välillä (35 %/45%), saadaan yleisnäkymä mitä vaihtoehdot tarkoittavat. Rakentamispaineista on poistettu rakenteilla olevat ja jo päätetyt kohteet. Oma tuotanto 45 % Yksityinen tuotanto sis. Männistö Näkinpolku, Aseman seutu Nyt/tulossa 45 muutos Nyt/tu- 55 Muu- % lossa % tos Laitoshoito Laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Yht Yht Laitoshoidon rakennemuutos toteutetaan. Oman tuotannon volyymi säilyy entisellään (+7 paikkaa). Laitoshoitoa korvaamaan ja palveluasumisen vajeeseen rakennetaan/hankitaan oman tuotannon käyttöön esim. 6 asumisyksikköä a 27 paikkaa (yht. 162 paikkaa), joista yksi vaativaan dementiahoitoon

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 154 Yksityisten toimijoiden lisätarve 142 paikkaa tavalliseen palveluasumiseen ja tarvittavat korvaavat yksiköt min. 55 paikkaa. Yhteensä 197 paikkaa. Lyhytaikaishoidon lisätarpeet paikkaa käsitellään erillisenä asiana Oma tuotanto 35% Jako 35/55 OMA Yksityinen tuotanto sis. Pyörön Nyt/ tulossa 35 % Laitoshoito sis. Männistö Näkinpolku, Aseman seutu muutos Nyt/ 65 Muutos tulossa % -115 Laitoshoito Tehotettu Tehostettu palveluasuminen palveluasuminen Palveluasuminen Palveluasuminen Yht Yht Laitoshoidon rakennemuutos toteutetaan. Oman tuotannon volyymi pienenee 85 paikan verran. Oman tuotannon käyttöön uusi n. 30 asukkaan tehostetun palveluasumisen yksikkö Yksityisten toimijoiden lisätarve 180 paikkaa tavalliseen palveluasumiseen ja 103 paikkaa tehostettuun palveluasumiseen sekä tarvittavat korvaavat yksiköt min. 55 paikkaa yhteensä 338 paikkaa Lyhytaikaishoidon lisätarpeet paikkaa käsitellään erillisenä asiana Kokonaisuudessa huomioon otettavaa Markkinoiden ja asiakkaiden valinnanvapauden toimivuuden kannalta on eduksi, että kapasiteettia on yli tarpeen. Käytännössä on mahdollista, että asumisyksiköitä syntyy myös markkinaehtoisesti, kaavan niin salliessa, ilman kaupungin välitöntä mukanaoloa. Tehty linjaus 5% ympärivuorokautisen hoivan peittävyydestä on haasteellinen ja on ehdoton minimi. On syytä huomioida, että mikäli tavoitteesta jäädään 1% eli ympärivuorokautinen hoiva toteutuu 6%:n peittävyydellä, se tarkoitaa 187 lisäpaikkaa, mikä käytännössä tarkoittaa 7 ( 27 paikan) asumisyksikön lisätarvetta. Suunnittelussa lähdetään siitä, että oman ja yksityisen palvelutuotannon osuudet toteutuvat Ikäystävällinen Kuopio ohjelman mukaisten palvelujen peittävyystavoitteiden osalta. Tämän tavoitteen ylittävän ns. ylikapasiteetin osalta toimijana on yksityinen sektori. Lyhytaikaishoidon siirtyessä Leväsen palvelukeskukseen ei kantakaupunkiin jää julkiseen palvelutuotantoon muita kuin Ara-kohteita. Em. näkökulma puoltaa vapaarahoitteisen kohteen rakentamista/hankkimista julkiseen hoivapalvelutuotantoon. Merkittävä osa uusista asumisyksiköistä on ei-ympärivuorokautisen -hoivan piirissä olevia palveluasumisyksikköjä. Jatkosuunnittelussa erityistä

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 154 huomiota on syytä kiinnittää siihen miten tämän tarkastelun ulkopuolella olevia palvelutaloympäristöjä tulisi kehittää. Tarkasteltavaksi nousee näkökulma, miten palvelutalot ja palveluasuminen voisivat tukea toiminnallisesti toisiaan siten, että syntyisi asiakkaiden toimintakykyä tukevia ja viihtyisiä elinympäristöjä. Edellä mainittu kehitystyö tukisi kotihoidon toimintaa ja mahdollistaisi ympärivuorokautisen hoivan peittävyyden tavoitteellista alentamista. Oheispalvelujen tuotanto Oheispalveluilla tarkoitetaan yleisesti asumisen tukipalveluja, joita ovat ravinto- ja pyykkihuolto sekä siivous ja turvapalvelut. Oheispalvelut palveluasumisyksiköihin ovat pääsääntöisesti toteutettuja asumisyksikön omistajan tai omistajan sidosyksikön toimesta. Monet oheispalveluista liittyy kiinteästi hoivayksikön arjen toimintaan, minkä takia käytännön arjentoiminnan sujuvuuden varmistamiseksi yksikön oheispalvelutuotanto olisi syytä järjestää koordinoidusti siten, että lähtökohtaisesti yhtä oheispalvelua tuottaa yhdessä yksikössä yksi toimija. Aloitteessa esille nostettu vaihtoehtoinen kiinteistön omistamisesta riippumattoman toimintamallin selvittämistä esitetään edistettävän siten, että asumisyksiköissä tehdään kysely palveluittain nykyisen oheispalvelun toimivuudesta ja saatujen tulosten perusteella käydään tarvittavat keskustelut oheispalvelutuottajien kanssa ja mikäli niissä ei päästä toivottuun tulokseen haetaan tilanteeseen vaihtoehtoista ratkaisua. Kiinteistöjen omistaminen Kaupungin oman hoivapalvelutuotannon osalta pääsääntöisesti tukeudutaan kaupungin sidosyksikön eli Niiralan Kulma Oy:n tuotantoon. Muiden mahdollisten ulkoisten investoreiden osalta linjauksia tehdään palvelualueen ja tilakeskuksen yhteistyönä ja tehdyt linjaukset tuodaaan erikseen päätettäväksi. Prosenttitavoitteen sijaan kaupungin ja sen sidosyksikön kiinteistöomistuksen osuutta omassa hoivatuotannossa ehdotetaan tarkasteltavan Niiralan Kulma Oy:n ensisijaisuuden näkökulmasta jatkohankkeiden osalta. Yhteenvetona ja vastauksena aloitteeseen todetaan Hoivatuotannon osalta linjaus oman toiminnan osuudesta 35-45% on edelleen tarkasteltuna hyväksyttävissä ja antaa riittävän toiminnallisen liikkumavaran. Em. tarkastelu tehdään suhteessa tavoitteen mukaiseen palvelurakenteeseen (Ikäystävällinen Kuopio-ohjelma) Kiinteistöjen omistamisen suhteen oman tuotannon jatkohankkeissa kaupunki tukeutuu ensisijaisesti Niiralan Kulma Oy:öön. Mahdolliset muut investorit tuodaan erikseen päätettäväksi. Oheispalvelujen vaihtoehtoisten toimintatapojen suhteen tehdään erillisselvitys, jonka pohjalta suunnitellaan kehittämistoimenpiteet ja tarvittavat vaihtoehtoiset ratkaisut selvitetään Esitys Kuntoutusjohtaja Mikko Tapio Korhonen Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy edellä olevan selvityksen ja antaa sen vastauksenaan valtuustoaloitteeseen. Liitteet Aloite _1_1.pdf

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 154 Viiteaineisto Valmistelija Petri Koponen puh Kaija Kokkonen puh Hanna Jokinen puh Mikko Tapio Korhonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Vs. apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarinen Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy kuntoutusjohtajan esityksen. Keskustelun kuluessa jäsen Laura Meriluoto ehdotti, että vastaus valtuustoaloitteeseen palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että vastausta täsmennetään ja siihen lisätään kustannusvaikutukset sekä asiakkaan että kaupungin näkökulmasta, jotta valtuusto voi päättää linjauksesta oman ja yksityisen omistuksen ja tuotannon suhteessa, kuten valtuustoaloitteessa esitetään. Jäsen Tanja Kaipainen kannatti Laura Meriluodon esitystä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana tehtiin vs. apulaiskaupunginjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jolloin asia joudutaan ratkaisemaan äänestämällä. Puheenjohtaja esitti, että asia ratkaistaan nimenhuutoäänestyksellä äänestysluettelon mukaisessa järjestyksessä siten, että ne, jotka kannattavat vs. apulaiskaupunginjohtajan ehdotusta äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Laura Meriluodon tekemää kannatettua ehdotusta äänestävät EI. Äänestystapa ja -järjestys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä vs. apulaiskaupunginjohtajan ehdotusta kannattivat Neeta Röppänen, Vesa Linnanmäki, Hanna Nevala, Marjatta Parviainen, Olli-Pekka Ryynänen, Ate Savolainen ja Simo Suksi. Laura Meriluodon ehdotusta kannattivat Tanja Airaksinen, Tanja Kaipainen ja Laura Meriluoto. Tyhjää äänesti Esa Pitkänen. Puheenjohtaja totesi, että JAA -ääniä annettiin seitsemän (7), EI -ääniä kolme (3) ja yksi tyhjä (1). Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksena lautakunnan päätökseksi tuli vs. apulaiskaupunginjohtajan ehdotus.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 154 Liitteet /2019 Valtuustoaloite Valmistelija Petri Koponen puh Kaija Kokkonen puh Hanna Jokinen puh Mikko Tapio Korhonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimii kaupunginjohtajan poissa ollessa apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen. Keskustelun kuluessa jäsen Veera Wilman esitti varajäsen Heikki Merirannan kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Veera Willmanin tekemän palautusehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Berg-Väänänen, Kantanen, Kaartinen, Kivelä, Tirkkonen, Reijonen, Savolainen ja Tolppanen), 2 ei-ääntä (Meriranta ja Willman) ja 1 tyhjä ääni (Virtanen), joten kaupunginhallitus oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä. Tämän jälkeen kaupunginhallitus hyväksyi apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllösen tekemän päätösehdotuksen.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 155 Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 2543/ /2019 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien lukio- ja ammatillisen opintojen maksullisuuden poistamista historia Kasvun ja oppimisen lautakunta Opetusjohtaja Leena Auvinen Perusopetus ja nuorisopalvelut sekä lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Selostus ja perustelu SDP:n valtuustoryhmä ja 32 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen koskien lukio- ja ammatillisen opintojen maksullisuuden poistamisesta. Valtuustoaloitteessa esitetään, että opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi Kuopion tulee varata kaupungin talousarviossa varat opetuksessa edellytettyjen oppikirjojen ja muiden opiskelun välineiden hankintaan. Opetushallitus on julkaissut selvityksen toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen opintojen kustannuksista, Toisen asteen koulutuksen koulutuskustannuksia koskeva selvitys, OPH. Selvityksen mukaan lukiolainen käyttää keskimäärin 2500 euroa lukiokoulutuksen kannalta välttämättömiin menoihin lukio-opintojen aikana. Kustannukset koostuvat oppikirjoista ja digitaalisista oppimateriaaleista, opiskelutarvikkeista, tietokoneesta, laskinlisenssistä ja ylioppilastutkintomaksuista. Kustannuksista suurimman osan muodostavat oppikirjat ja digitaaliset oppimateriaalit, keskimäärin 1900 euroa. Kustannuksissa ei ole mukana koulumatkoista ja mahdollisesta lukiopaikkakunnalla asumisesta aiheutuvat kulut. Kuopion päivälukioissa opiskelee tilastopäivän mukaan 2335 lukiolaista. Maksullisuuden poistamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat euroa. Kustannukset painottuvat ensimmäiseen opintovuoteen, jolloin opinnot koostuvat pääasiassa pakollisista kursseista ja jolloin myös tietokone on hankittava, arvio noin 1000 euroa. Toinen opintovuosi arviolta 850 euroa ja kolmas 650 euroa. Savon koulutuskuntayhtymässä kuopiolaisia perustutkintoa suorittavia opiskelijoita on tällä hetkellä 2653, joista suurin osa opiskelee Kuopion yksiköissä.

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (38) 155 Vaikutusten arviointi - Selvityksen mukaan ammatillisien koulutuksen kustannukset vaihtelevat suuresti koulutusalasta riippuen kulttuurialan 100 eurosta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan 780 euroon (hiusalan perustutkinto). Kustannukset muodostuvat oppikirjoista, työvaatteista ja -välineistä, koneista ja laitteista. Keskimääräinen laskennallinen kustannus opiskelijaa kohden on 440 euroa, mutta arviota ei ole painotettu eri alojen opiskelijamäärien tai opiskelusta aiheutuvien kustannusten suhteessa. Maksullisuuden poistamisesta aiheutuvat kustannukset vuositasolla olisivat näin arvioituna kuopiolaisten opiskelijoiden osalta noin euroa. Ammatillisessa koulutuksessa merkittävän menoerän muodostavat koulumatkat ja asuminen opiskelupaikkakunnalla kodin ulkopuolella. Osittaista maksuttomuutta voidaan kuitenkin edistää eri tavoin. Joissakin kunnissa lukiolaisille kustannetaan opintojen alussa opinnoissa välttämätön päätelaite. Tässä yhtenä mahdollisuutena voisi olla ns. ostoseteli, jolla opiskelija voisi hankkia itse sopivan päätelaitteen. Opetushallituksen selvityksessä päätelaitteen kustannukseksi on arvioitu 300 euroa. Oppimateriaalien maksuttomuuteen voidaan vaikuttaa monin eri tavoin. Kuopion lukiokoulutuksella on meneillään opetushallituksen rahoittama hanke Oppimisen tulevaisuus on avoin- millainen oppimateriaali meitä aktivoi ja innostaa? (liite3, hankesuunnitelma). Hankkeessa selvitetään ilmaisen oppimateriaalin tuottamista lukiolaisen oppimisen tarpeeseen. Tämä edellyttää opettajien sitouttamista ja resursointia näiden materiaalien kehittämiseen, tuottamiseen ja käyttöönottoon. Hankkeessa on varattu euroa tähän työhön. Hankkeessa myös kehitettään lukioiden lainaamotoimintaa niin oppimateriaalille kuin päätelaitteelle, jolla pyritään alentamaan lukiolaisen kustannuksia lukiokoulutuksessa. Hanke on jo tuottanut hyviä malleja lukuvuoden aikana ja saamme lopullisia tuloksia esiteltäväksi valtakunnallisesti 2020 keväällä. Esitys Esitän, että kasvun ja oppimisen lautakunta merkitsee tiedoksi ja hyväksyy annetun selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen. Liitteet Viiteaineisto 2543/2019 Valtuustoaloite 2543/2019 Toisen asteen koulutuksen koulutuskustannuksia koskeva selvitys, OPH Valmistelija Leena Auvinen puh Jukka Sormunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi