Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 91/10/1 Dnro ISAVI/50/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Lappeenrannan kaivoksen sekä kalsiitti- ja wollastoniittirikastamoiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Lappeenranta HAKIJA Nordkalk Oyj Abp Lappeenranta ASIAN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE HAKEMUS Toimintaa koskevat luvat Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 53/02/2 mukaisesti hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastoon Hakemus, joka sisältää lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen lisäksi Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 20/01/2 lupamääräyksen 12 poistamista ja määräyksen 13 muuttamista koskevan hakemuksen, on tullut vireille Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 a) nojalla toimivaltainen lupaviranomainen kaivosta koskevassa ympäristölupa-asiassa. Itä-Suomen vesioikeus on antanut päätökset nro 45/II/71 ( ) ja 114/Va/73 ( ), jotka koskevat pohjavedenottamon ja tekopohjavesilaitoksen perustamista. Itä-Suomen vesioikeus on antanut päätöksen nro 7/Ym/72, joka koskee pohjaveden pinnan alentamista.

2 Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 20/01/2 tarkistanut puheena olevien kaivoksen ja rikastamoiden jätevesilupamääräykset. Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut lupaehtoa 13. Lappeenrannan kaivos- sekä kalsiitti- ja wollastoniittirikastamotoimintaa koskien on annettu ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 53/02/2. Sen rikastushiekkaa koskevaa määräystä on Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 110/09/2 muutettu. Voimassa olevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: 1. Päästöt vesiin Koirinojaan johdettavat jätevedet on käsiteltävä niin, että niiden sisältämä BHK 7ATU - päästö on enintään 20 kg/vrk ja kiintoainepäästö enintään 100 kg/vrk. Päästörajaarvot lasketaan nettomääräisinä 3 kuukauden keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Koirinojaan johdettavat jätevedet on koottava niin, että niiden määrä ja laatu voidaan mitata luotettavasti. Maanpoistomassojen läjitysalueen valumavedet on käsiteltävä ennen Hanhijärveen johtamista Suurojan uomaan tehdyssä laskeutusaltaassa tai muussa riittävästi mitoitetussa laskeutusaltaassa sekä öljynerottimella. Vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 30 mg/l. Kaivoksen ja rikastamoiden prosessilaitteita ja vesienkäsittelyä on hoidettava asianmukaisesti ja huolellisesti niin, että päästöt muodostuvat mahdollisimman pieniksi. Vesien käsittely on toteutettava ja hoidettava niin, että vesiin ja maaperään ei pääse öljyjä, fenoleita eikä muita myrkyllisiä aineita. Vesien käsittelylaitteet, ojastot ja pumput, on pidettävä jatkuvasti mitoitukseltaan riittävinä ja toimintakunnossa. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä niihin kertyneestä lietteestä niin usein, ettei selkeytysteho heikkene. Laskeutusaltaat ja ojat on tehtävä ja pidettävä kunnossa niin, ettei toiselle kuuluvalla alueella aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa. Ulkopuolisten pintavesien pääsy louhokseen on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi louhoksen ympärille tehtävin eristysojin. 2. Päästöjen estäminen vaarallisten aineiden varastoinnista Raaka-aineet, kemikaalit ja öljyt on säilytettävä ja niitä on käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu päästöjä maaperään ja vesiin. Vaarallisten kemikaalien säiliöitä, putkistoja sekä purkaus- ja pumppauskalustoa ja öljynerotuskaivoja on huollettava ja tarkastettava säännöllisesti. Vuotavat ja rikkoutuneet osat on korjattava välittömästi. Purkauspaikkojen päällysteiden ja muiden suojarakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Tarkastukset ja toimenpiteet on kirjattava. 3. Melupäästöt Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäristössä asumiseen käytettävillä alueilla klo 7 22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db eikä klo 22 7 välisenä aikana 50 db. Luvan saajan on rakenteellisin keinoin ja tarvittaessa toiminta-aikaa rajoittamalla estettävä sanottujen melutasojen ylittyminen. 2

3 Maanpoistomassojen läjitysalueen eteläpuolista suojapengertä rakennettaessa sallittu työaika on maanantaista perjantaihin klo Toiminnasta aiheutuvan melutason tavoitearvona on klo 22 7 välisenä aikana 45 db asumiseen käytettävillä alueilla. Uudet prosessit ja laitteet on suunniteltava ja rakennettava niin, että niiden käyttö mahdollistaa mainitun tavoitemelutason alittamisen. 4. Päästöt ilmaan Toiminnasta ei saa aiheutua sellaista pölyämistä, että ympäristön asutukselle aiheutuu terveyshaittaa. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että asumiseen käytettävillä alueilla hiukkasten kokonaisleijuman vuorokausipitoisuusraja 120 µg/m 3 ja hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuusraja 70 µg/m 3 eivät ylity. Pölyämistä on estettävä teiden ja ajoväylien sijoituksella, päällystyksellä, puhtaanapidolla ja kastelulla. Kivi- ja tuotevarastojen ja läjitysalueiden pölyämistä on estettävä sijoittamisella, peittämisellä, kastelulla ja suojapuustolla. Kivi- ja tuotevarastokasojen korkeus saa olla enintään 10 m avokasoilla, jotka sijaitsevat 250 m lähempänä asutuksesta ja sairaalan alueesta. 5. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Sivukivi, maanpoistomassat ja rikastushiekka on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään. Hyödynnettävissä olevat maa- ja kiviainekset on pidettävä erillään toisistaan ja lajiteltava. Rikastushiekan läjitysalueelle saa läjittää rikastamojen nykyisessä toiminnassa syntyvää rikastushiekkaa (asetus 1129/01: jäteluokka ). Rikastustoiminnassa ja rikastuskemikaalien käytössä tapahtuvista rikastushiekan koostumukseen olennaisesti vaikuttavista muutoksista on ennalta ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muutosten vaikutus rikastushiekan koostumukseen ja jäteluokitukseen on tällaisen muutoksen tapahtuessa selvitettävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Rikastushiekasta tulee analysoida vuosittain ainakin rikki- (S), arseeni- (As), kadmium- (Cd), kromi- (Cr), kupari- (Cu), nikkeli- (Ni), lyijy- (Pb) ja sinkkipitoisuudet (Zn) sekä niiden liukoisuus. Mikäli raskasmetallien pitoisuudet ja liukoisuudet ovat peräkkäisten analyysien perusteella riittävän vakiot, voidaan analysointiväliä muuttaa ympäristökeskuksen erillisellä hyväksynnällä. Analyysitulokset tulee toimittaa Kaakkois- Suomen ympäristökeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään laitoksen vuosiraportoinnin yhteydessä. Nordkalk Kalsiitti LV tai Nordkalk Mg-5 LV tuotenimikkeillä käytettävät maanparannusaineet, jotka valmistetaan rikastushiekasta lisäämällä siihen dolomiittikalkkikiveä, PCC -kalkin saostusjäämää tai muuta vastaavaa kemikaalia ja jotka täyttävät lannoitevalmisteista annetun asetuksen mukaiset vaatimukset, ovat tuotteita. Nordkalk Kalsiitti 2 LV, joka täyttää lannoitevalmisteista annetun asetuksen mukaiset vaatimukset ja jota käytetään maanparannusaineena, on sivutuote. Suodatinhiekka Nordkalk FS, jonka rikkipitoisuus alittaa pitoisuuden 0,1 %, tai rikkipitoisuuden ollessa yli 0,1 % mutta alle 1,0 % ja materiaali ei omaa haponmuodostuspotentiaalia eli NP/AP -suhde on yli 4 ja jossa PIMA-asetuksessa mainittujen yhdisteiden pitoisuus alittaa asetuksessa annetun kynnysarvon ja jota käytetään maarakentamisessa, on sivutuote. Edellä kuvatut ominaisuudet täyttävää rikastushiekkaa voi- 3

4 daan käyttää maarakentamisessa alueilla, jotka eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Maanpoistomassojen läjitysalueelle saa sijoittaa vaaratonta pysyvää maa- ja kiviainesta kuten maanpoistomassoja ja sivukiveä (jäteluokka ) sekä toiminnassa syntyviä muita kiviainesjätteitä ( , ja ). Toiminnassa syntyvät muut jätteet on kerättävä, välivarastoitava asianmukaisesti ja toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on säilytettävä lukittavassa, katetussa tiivispohjaisessa paikassa. Kemikaalijätteet, jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on merkittävä asianmukaisesti. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Laskeutusaltaista poistettavat lietteet ja muut toiminnassa muodostuvat lietteet on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vesien pilaantumista. 6. Rikastushiekan läjitysalue Rikastushiekka-altaiden reunapatoja korotetaan täyttymisen myötä niin, että niiden lopullinen korkeus on +82 m. Rikastushiekka-altaiden laajennus näkyy hakemuksen liitteenä 27 olevalta suunnitelmakartalta. Altaan pohjan tiiveydellä ja reunapatojen tiivistysrakenteilla on estettävä altaan veden suotautuminen ympäristöön ja pohjaveden pilaantuminen. Laajennusalueella altaan ja patopenkereen pohjan alue on tiivistettävä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ennalta tarkastettavaksi esitettävän suunnitelman mukaan vähintään 0,5 m:n paksuisella tiivistyskerroksella, jonka vedenläpäisevyys on enintään 10-9 m/s alueella, jolla poistettavan pintahumuksen alapuolinen pohjamaa on savea karkeampaa maa-ainesta ja maaperän vedenläpäisevyys sanottua vedenläpäisevyyttä suurempi. Altaan reunapadon läpäisevät suotovedet on kerättävä altaan ympäryspatojen ulkopuolisten ojien avulla ja pumpattava takaisin altaaseen. Altaan ulkopuoliset puhtaat pintavedet on pidettävä erillään suotovesistä. Altaan reunapatojen ulkoluiskat on maisemoitava ympäristöön sopivalla tavalla sitä mukaa kuin patoja korotetaan. Kun reunapato rakennetaan lopulliseen korkeuteen +82 m, on padolle tehtävä puu- ja pensasistutukset, jolloin on otettava huomioon maisemoinnin ja pölyämisen torjunnan toteuttaminen. Altaiden reunapadot, ympärysojat sekä suotovesien palautusjärjestelmä on pidettävä jatkuvasti kunnossa. 7. Maanpoistomassojen läjitysalue Mustolan radan ja Hanhikempintien välisen uuden läjitysalueen viimeksi muutettu yleissuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä 25 ja läjitysalueen eteläpään maisemointi ympäristölupavirastoon saapuneessa suunnitelmassa (suunnitelmakartta ). Valmiin täyttöalueen korkeus on täyttöalueen keskellä täytön loppuvaiheessa enintään +82 m. Läjitysalueen eteläreunalle on rakennettava ennen täytön aloitusta meluesteeksi louherunkoinen suojapenger, jonka ulkoluiska verhoillaan vähintään 0,5 m:n paksuisella ja harjan tasanneosa vähintään 1 m:n paksuisella kasvualustalla. Suojapengertä korotetaan vaiheittain niin, että suojapenkereen harjan on oltava täytön aikana vähintään 2,5 m suojapenkereen sisäpuolisen täyttötason yläpuolella. Läjitysalueen täyttö on 4

5 aloitettava täyttämällä suojapenkereen takana oleva läjitysalueen osa ensiksi koko pituudeltaan. Massoja ei saa läjittää suojapenkereen päältä käsin. Läjitysalueen ympärysojitus ja valumavesien johtaminen Suurojan kautta on toteutettava niin, että vettä ei jää seisomaan ympärysojiin ja että ojituksesta ei aiheudu vettymistä ja haittaa salaojien toiminnalle toisen omistamalla alueella. Mustolan radan pohjoispuolelta tulevat valumavedet, jotka ovat aikaisemmin kulkeneet läjitysalueen kautta, on johdettava kaivettavan uuden ojan kautta Suurojaan. Luvan saajan on tarvittaessa huolehdittava Suurojassa olevan tierummun suurentamisesta, jos rummun havaitaan aiheuttavan padotusta. Läjitysalue on maisemoitava maisemointisuunnitelman periaatteen mukaisesti. Suojapenkereen maisemointi metsittämällä ja nurmettamalla on toteutettava jo rakentamisvaiheissa. Suojapenkereen ulkopuolisen suojapuuston istutuksiin on käytettävä ainakin osaksi vähintään noin 4 5 m:n pituuteen kasvatettuja havu- ja lehtipuun taimia. Läjitysalueen tultua lopulliseen korkeuteen on alue muotoiltava ja maisemoitava istutuksin maisemaan ja ympäröivään maastoon sopivaksi. Pinta on verhoiltava riittävällä kasvukerroksella ja muotoiltava siten, että siihen ei jää vettä kerääviä painanteita. Läjitysalueen jälkihoitoa on toteutettava vaiheittain sitä mukaa, kun täyttöalue tulee lopulliseen korkeuteensa. 8. Jälkihoitovastuu Luvan saajan on huolehdittava maanpoistomassojen ja rikastushiekan läjitysalueiden jälkihoidosta niin kauan kuin niistä todetaan aiheutuvan haitallisia vaikutuksia ympäristöön, kuitenkin enintään 30 vuotta alueen käytön lopettamisen jälkeen. Jos läjitysalueista aiheutuu haitallisia vaikutuksia ympäristöön vielä mainitun 30 vuoden kuluttua, lupaviranomainen voi päättää ennen edellä tarkoitetun vastuuajan päättymistä jälkihoitovastuun jatkamisesta. 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Toiminnan häiriöistä ja poikkeuksellisista päästöistä on ilmoitettava viipymättä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vesistöpäästön osalta Rakkolanjoki-toimikunnan puheenjohtajalle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on selvitettävä ja havaitut viat on korjattava viipymättä. Poikkeuksellisten tilanteiden varalta on oltava toimintasuunnitelma ja toimintavalmius. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Rikastushiekka-altaiden patojen on täytettävä patoturvallisuusvaatimukset. Läjitysalueista ei saa aiheutua sortumia eikä vaaraa ympäristölle. Patojen ja penkereiden vakavuutta ja kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin. Asiattomien pääsy läjitysalueille on estettävä. Luvan haltijan on riittävillä tasaus- ja varoaltailla tai muulla tavoin huolehdittava siitä, ettei poikkeuksellisia päästöjä pääse vesistöön. Näissä järjestelyissä tapahtuvia muutoksia koskevat suunnitelmat on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 5

6 6 10. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen ympäristövaikutuksista. Tarkkailu on toteutettava seuraavasti: a) Kaivoksen ja rikastamojen toiminnasta, valvonnasta ja häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on merkittävä lupapäätöksen valvontaa varten tarvittavat tiedot avolouhoksen maanpoiston ja louhinnan etenemisvaiheista, tuotannon määristä, rikastushiekan, sivukiven ja maanpoistomassojen määristä, laadusta ja läjitysalueille sijoituksesta sekä hyötykäytöstä, läjitysalueiden rakentamisvaiheista, täytön etenemisestä, maisemoinnin ja jälkihoitotöiden toteutuksesta sekä toiminnassa syntyvien muiden jätteiden määristä, laadusta ja käsittelystä. Käyttötarkkailun tiedot esitetään tarpeellisilta osin tarkkailujen vuosiyhteenvedossa. b) Jätevesien muodostumista, määrää, laatua, vesistökuormitusta ja puhdistuslaitteistojen toimintaa on tarkkailtava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän Nordkalk Oyj Abp:n ja Lappeenrannan Ihalaisen tehdasalueen jätevesientarkkailuohjelman mukaisesti. Rikastushiekka-altaasta vesistöön johdettavan veden rikastuskemikaalipitoisuudet ja toksisuus on selvitettävä, kun rikastuskemikaalien käytössä tehdään muutoksia. c) Maanpoistomassojen läjitysalueen valumavesien määrää, laatua ja vesistökuormitusta tarkkaillaan Suurojan selkeytysaltaan padolta neljä kertaa vuodessa. Tarkkailtavat suureet ovat virtaama, kiintoaine, sameus, BHK 7, fosforipitoisuus, typpipitoisuus ja mineraaliöljyjen pitoisuus. d) Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän, asiakirjojen mukaan ympäristökeskuksen kirjeellä viimeksi muutetun Haapajärven ja Rakkolanjoen velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Valumavesien vaikutuksia Hanhijärvessä on tarkkailtava ympäristökeskuksen hyväksymässä laajuudessa. e) Rikastushiekka-altaan suotovesien sekä altaan ympäristön pinta- ja pohjavesien tarkkailua on jatkettava aikaisemman tarkkailusuunnitelman mukaisesti kolmesta havaintoputkesta ja kahdesta pintavesihavaintopaikasta, joita seurataan neljännesvuosittain. Pohjavesitarkkailua on laajennettava uuden maanpoistomassojen läjitysalueen vaikutusten tarkkailemiseksi niin, että tarkkailu aloitetaan havaintoputkesta, joka sijoittuu läjitysalueen ja Hanhikempin soraharjun välimaastoon. Vedestä tutkitaan sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, ph, BHK 7, fosfori-, typpi-, rauta-, kalsium-, sulfaatti-, magnesium-, nikkeli-, kromi- ja kadmiumpitoisuus. Lisäksi on aloitettava läjitysalueen ympäristön talousvesikaivojen vedenlaadun tarkkailu. f) Kaivoksen pohjaveden oton ja pohjavesivaikutusten tarkkailun osalta on edelleen voimassa vesioikeuden päätökseen 7/Ym/72, perustuva tarkkailuvelvoite. g) Luvan saajan on järjestettävä yksin tai yhdessä muiden toiminnanharjoittajien ja Lappeenrannan kaupungin kanssa vaikutusalueen ilmanlaadun tarkkailu. Tarkkailussa on seurattava leijuvan pölyn määrää ilmassa säännöllisin kokonaisleijuman mittauksin sekä asutusalueilla lisäksi pienhiukkasten mittauksin. Ilmanlaadun tarkkailua on laajennettava niin, että ainakin yksi leijuvan pölyn mittauspaikka sijoitetaan uuden maanpoistomassojen läjitysalueen lähimpien asuntojen ympäristöön. Tarkkailutulos-

7 ten selosteisiin on liitettävä selvitykset aiheuttajista ja toimenpiteistä ylitysten ehkäisemiseksi, jos pitoisuusraja-arvot ylittyvät. h) Luvan saajan on jatkettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymässä laajuudessa rikastamon kuivatuotannon pölypäästöjen tarkkailua päästömittauksin ainakin kahden vuoden ajan. Jos tuotannon laajentaminen ei tarkkailun mukaan lisää pölypäästöjä, voidaan mittaustiheyttä harventaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän mittaussuunnitelman mukaisesti. i) Luvan saajan on järjestettävä yksin tai yhdessä muiden toiminnanharjoittajien kanssa kaivospiirin ympäristössä sijaitsevilla asuinalueilla ja Mäntylän sairaalan alueella melutason säännöllinen seuranta. Melun seurantaa on laajennettava niin, että ainakin yksi pysyvä melunmittauspaikka sijoitetaan maanpoistomassojen läjitysalueen lähimmän asunnon lähelle. Melua on mitattava aluksi kolmen vuoden ajan vuosittain ja sen jälkeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tiheydellä, vähintään kolmen vuoden välein. j) Lisäksi on erikseen selvitettävä maanpoistomassojen läjitysalueen meluvaikutus suojapenkereen rakentamisvaiheessa ja varsinaisen maanläjityksen alettua, jolloin on mittauksin ja mallinnuksen avulla määritettävä 45 db:n, 50 db:n ja 55 db:n melualueet. Meluselvitystä ja mittauksia koskeva suunnitelma on esitettävä ennen mittauksia ympäristökeskuksen tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. 11. Tarkkailusuunnitelman hyväksyminen ja tarkkailun muuttaminen Luvan saajan on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi mennessä yhtenäinen, määräyksessä 10 sanotut tarkkailut sisältävä tarkkailusuunnitelma, jossa on esitetty tarvittavilta osin tarkkailun tarkempi järjestäminen. Tarkkailu on toteutettava ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan myöhemminkin muuttaa tarkentaen ja täydentäen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksynnällä. Tarvittaessa tarkkailumääräyksiä ja hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa ympäristölupaviraston päätöksellä. 12. Tarkkailutulosten toimittaminen Tarkkailutiedot on säilytettävä ja toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuohjelmien ja - suunnitelmien mukaisesti tai sovitulla tavalla. Tarkkailujen vuosiyhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muuna sovittuna ajankohtana Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi vesistötarkkailun tulokset on toimitettava Rakkolanjokitoimikunnan puheenjohtajalle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 13. Valvontaviranomaisille annettavat muut tiedot Vesienkäsittelystä, läjitysalueiden hoidosta ja toimintaa koskevien tämän päätöksen mukaisten muiden velvoitteiden toteuttamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vastuuhenkilöillä on oltava asianmukainen pätevyys. 7

8 Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, kokeiluista ja toiminnan lopettamisesta on riittävän ajoissa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltijan on vuosittain tarkkailun vuosiyhteenvedossa esitettävä Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisenä vuonna tuotantoon tai jäteveden käsittelyyn käytetyistä sellaisista kemikaaleista, jotka ovat saattaneet vaikuttaa jätevesien ja rikastushiekan laatuun. Tällaisista käyttöön otettavista ominaisuuksiltaan uusista kemikaaleista on tehtävä ilmoitus ennen niiden käyttöön ottamista. 14. Toiminnan lopettaminen Kaivoksen toiminnan lakattua alue on jälkihoidettava niin, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Jos toiminta loppuu kokonaan ennen tämän lupapäätöksen tarkistamista, on luvan saajan toimitettava viimeistään kahdeksan kuukautta ennen toiminnan lopettamista ympäristölupavirastolle hakemus, jossa on esitetty suunnitelma toiminnan loppumisen vuoksi tarvittavista jälkihoitotoimista. 15. Läjitysalueita koskeva vakuus Luvan saajan on asetettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen haltuun euron suuruinen ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus (esimerkiksi pankkitakaus tai talletustodistus), jolla varmistetaan läjitysalueita koskevien velvoitteiden ja jälkihoidon toteuttaminen. 16. Talousveden saannin turvaamisvelvoite Jos tämän luvan mukaisesta toiminnasta johtuu talousveden saannin estyminen tai merkittävä vaikeutuminen joillakin alueilla, on luvan saaja velvollinen turvaamaan haittaa kärsivän entistä kulutusta vastaavan sellaisen talousveden saannin, jonka laatu vastaa ennen toiminnan aloittamista käytettyä vettä. 17. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 20/01/2, jota Vaasan hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessä Nro 02/0025/2 muuttanut ja joka on muilta osin kumottu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 53/02/2, voimassa olevat lupamääräykset 12 ja 13 kuuluvat seuraavasti: 12. Luvan haltijan on, ellei toisin ole sovittu tai sovita, osallistuttava kunnollisen ja riittävän juomaveden järjestämisestä karjalle Koirinojaan, Rakkolanjokeen ja Haapajärveen rajoittuvilla alueilla sekä aitaamisesta kaupungille aiheutuviin kustannuksiin 5 %:n osuudella. 8

9 13. Luvan haltijan on osallistuttava Haapajärven ja sen yläpuolisen Rakkolanjoen kunnostamiseen erikseen vahvistettavan suunnitelman mukaisesti. Tätä varten luvan haltijan on jatkettava yhdessä kaupungin kanssa selvityksiä Haapajärven ja sen yläpuolisen Rakkolanjoen kunnostamiseksi. Selvitysten perusteella on laadittava yksityiskohtaiset suunnitelmat toteuttamisaikatauluineen ja esitettävä ne Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen ja tarpeellisilta osin Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön hyväksyttäviksi mennessä. Ympäristökeskus sekä työvoima- ja elinkeinokeskus saavat tehdä suunnitelmiin tarpeellisiksi katsomansa muutokset ja lisäykset. Mikäli suunnitelmista ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa hakemuksella Itä-Suomen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Mikäli tässä kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämisestä aiheutuu luvan haltijoille yhteisiä kustannuksia, elleivät kaupunki ja yhtiö muuta sovi, on niistä kaupungin osuus 90 % ja Partek Nordkalk Oyj Abp:n osuus 10 %. 9 Toiminnan kuvaus Kaivos- ja rikastamotoiminta Toiminta-alueella on avolouhos, maanpoistomassojen läjityspaikka, käytöstä poistettu maisemoitu kaatopaikka, varastoalueita raaka-aineelle ja lopputuotteille, vesien käsittelyyn käytettäviä altaita, rikastushiekan loppusijoittamisalueita, ojia ja tiestöä, kalsiittija wollastoniittirikastamot ja kalkkitehdas sekä huolto- ja varastorakennuksia. Toiminnassa tarvittava raaka-aine louhitaan avolouhoksesta. Avolouhoksen pinta-ala on noin 37,5 hehtaaria ja se laajenee alkaneella vuosikymmenellä 47 hehtaariin. Louhoksen syvin kohta on 150 metriä. Toiminnan jatkaminen avolouhoksena on mahdollista noin 200 metriin. Nykyisellä tuotantokapasiteetilla, joka on noin tonnia vuodessa, esiintymä mahdollistaa toiminnan jatkamisen vuotta. Poraus tapahtuu pääsääntöisesti arkipäivisin kello 6 22 ja kivi räjäytetään irti keskimäärin kerran päivässä pääsääntöisesti kello 10 ja 15 välisenä aikana. Louhoksessa tuotantokivi kuljetetaan kallion sisään louhittuun murskaamoon murskattavaksi ja lajiteltavaksi. Lajittelussa musta kivi erotetaan optisesti ja käsilajittelulla. Murskaamosta tuotantokivi siirretään hihnakuljettimella maanpäällisiin raaka-aine- tai ulosajosiiloihin, joista murske siirretään autoilla varmuusvarastoon tai wollastoniittirikastamon syötekasaan. Ajoittain tuotantokiveä murskataan myös siirrettävällä murskaimella ulkotiloissa. Murskatusta kalkkikivestä noin 40 % toimitetaan Finnsementti Oy:lle tuotannon perusraaka-aineeksi ja loput rikastamoille sekä kalkkitehtaalle. Sivukivi kuljetetaan louhoksesta siltä osin, kun sitä ei hyödynnetä maarakennuskohteissa, sepelituotannon raaka-aineiksi Rudus Oy Ab:n varastoon. Rikastus tapahtuu wollastoniitti-kalsiitti- ja kalsiittirikastamossa. Murskattu kalkkikivi jauhetaan märkäjauhatuksella. Hienoksi jauhetusta mineraalilietteestä erotetaan kalsiitti ja wollastoniitti kemikaaleilla vaahdottamalla. Silikaatit pumpataan veden sekaisena lietteenä rikastushiekka-altaille.

10 Kalsiittirikaste sakeutetaan ja suodatetaan rumpusuodattimilla. Suodatetusta kalsiittirikasteesta pääosa toimitetaan Suomen Karbonaatti Oy:lle ja loput ajetaan kalsiittirikastamon kuivatuotannon raaka-aineeksi. Suodatuskostea wollastoniitti, noin tonnia vuodessa, siirretään kuorma-autoilla kalsiitti-rikastamossa kuivattavaksi ja osa suoraan varastosta asiakastoimituksiin. Kalsiittirikasteen tuotantokapasiteetti on noin tonnia vuodessa, ja wollastoniittirikasteen tuotantokapasiteetti on noin tonnia vuodessa. Kuivaus suoritetaan rumpukuivaimessa, jossa kuivatusenergia tuotetaan maakaasulla. Kuivajauhatuksen tuloksena on <0,07 millimetrin raekoko. Wollastoniittirikasteen kuivatuotannosta noin tonnia vuodessa jauhetaan mikrojauhatuslaitoksessa <0,01 millimetrin raekokoon. Kuivatuotannon tuotantokapasiteetti on noin tonnia vuodessa. Sakeutuksen ja suodatuksen prosessivesi pumpataan rikastamoiden vesikiertoon selkeytysaltaille ja sieltä uudelleen prosessiin. Kaivannaisjätteet ja niiden hyödyntämisen sekä loppusijoitus Rikastushiekkaa muodostuu kalsiitin rikastuksessa noin tonnia vuodessa. Rikastushiekkaliete pumpataan selkeytysaltaille. Ennen purkua altaalle lietteestä erotetaan hienoin aines jakolaatikolla. Selkeytysaltaalla liete sedimentoituu ja selkeytynyt vesi pumpataan takaisin prosessivesikiertoon. Selkeytysaltaat on jaettu osiin siten, että osa altaista on aina kuivumassa. Kuivauksen jälkeen karkeampi kiintoainefraktio siirretään altaista tuotekasoille, joista se toimitetaan asiakkaille. Hiekalle tehdään rakeisuusmääritykset laadunvalvontana noin tonnin välein. Tuotteet voidaan toimittaa myös suoraan rikastushiekka-altaalta. Rikastushiekka koostuu pääasiassa kalsiitista (36,4 %), wollastoniitista (19,9 %) ja diopsidista (14,8 %). Lisäksi se sisältää mm. plagioklaasia, kalimaasälpää, kvartsia ja sarvivälkettä. Rikastushiekassa esiintyy myös vähäisiä määriä matalan lämpötilan hydrotermisiä mineraaleja (apofylliitti, pektoliitti, prehniitti). Plagioklaasi on koostumukseltaan pääasiassa albiittia, mutta rikastushiekassa esiintyy myös oligoklaasia ja andesiinia. Rikastushiekka sisältää hyvin vähän sulfidimineraaleja, jotka koostuvat pääosin magneettikiisusta. Lisaksi on hiukan pyriittiä ja kuparikiisua. Sulfidimineraaleissa on havaittavissa vain satunnaista rapautumista rakeiden reunoilla. Koska rikastushiekka koostuu suurimmaksi osaksi kalsiitista, se sisältää huomattavan määrän kalsiumia (26 %) ja karbonaattihiiltä (4,6 %). Sen lisäksi se sisältää suhteellisen runsaasti piitä, magnesiumia ja rautaa. Rikastushiekan rikkipitoisuus on hyvin alhainen (0,03 %), joka johtuu sulfidimineraalien vähyydestä. Rikastushiekka sisältää myös hyvin vähän raskasmetalleja. Niiden pitoisuudet ovat selvästi pienempiä kuin pilaantuneiden maiden arviointiin tarkoitetut kynnysarvot: 10

11 11 Analysoituja pitoisuuksia Kynnysarvo As (mg/kg) <10 0,16 <10 <2 5 Cd (mg/kg) <0,5 0,069 - < * 1 Co (mg/kg) 5 0,094 2 < * 20 Cr (mg/kg) <5 2,0 8 3, Cu (mg/kg) 12 9,3 5 6, Pb (mg/kg) <5 28 <5 4,28 60 Ni (mg/kg) 4 0,9 3 3,35 50 V (mg/kg) 8 <0,33 7,8 7, Zn (mg/kg) 5 8,8 13 7, * = alle määritysrajan Rikastushiekka ei ole happamia valumavesiä tuottavaa. Tämä johtuu siitä, että rikastushiekka sisältää huomattavan paljon happoa neutraloivaa kalsiittia suhteessa sulfidimineraalien haponmuodostuskykyyn. Rikastushiekan neutraloimispotentiaalisuhdetta kuvaava NPR-arvo on hyvin korkea. Arvo on vaihdellut arviointimenetelmästä riippuen Suurin osa prosessissa käytetyistä kemikaaleista on vaahdotuksen jälkeen kiinnittyneinä mineraalirakenteisiin. Läjitysalueelle menevien kemikaalien määrä on alle 0,5 % hiekan määrästä. Käytetyistä kemikaaleista amiini hajoaa biologisesti pitkällä aikavälillä kokonaan ja alkoholi yli 80 %:sesti. Rikkihappo reagoi kalsiitin kanssa muodostaen kipsiä. Maarakentamistarkoitukseen käytettävän rikastushiekan tuotenimi on Nordkalk FS suodatinhiekka ja maanparannuksessa Nordkalk Kalsiitti LV, Nordkalk Kalsiitti 2 LV ja Nordkalk Dolomiitti LV, jonka nykyinen tuotenimi on Nordkalk Mg-5 LV. Rikastushiekkaa on hyödynnetty 2000-luvulla seuraavasti (tonnia tai tonnia vuodessa): Vuosi kaatopaikkarakentaminen maatalouskalkit muu rakentaminen Sivukivi on käytetty maarakentamisessa tai sepelin raaka-aineena. Maanpoistomassat, joita muodostuu avolouhoksen laajennuksessa johdosta vuosina yhteensä noin m 3, sijoitetaan maanläjitysalueelle. Rikastushiekka-allas, jonka kokonaispinta-ala on 55 hehtaaria, osastoituu kahteen erilliseen alueeseen, joiden pinta-alat ovat 45 ja 10 hehtaaria. Padon harjan lopullinen korkeustaso on +80,0 metriä. Allasalueen kohdalla maaperä koostuu hienojakoisista savea ja silttiä sisältävistä maa-aineksista. Maaperä on kantavaa. Rikastushiekkaalueen laajennusosa on otettu käyttöön toukokuussa Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päivätyllä kirjeellä rikastushiekka-altaan ja patokenkereen pohjan tiivistämistä koskevan suunnitelman.

12 Altaan patojärjestelmä toimii siten, että altaaseen pumpattu massa leviää suistomaisesti noin kaltevuudessa 1:250, jolloin vesi erottuu altaiden reunoille pumpattavaksi takaisin kiertoon. Mahdollisen patosortuman yhteydessä altaista 1 3 tai altaasta 4 maastoon purkautuu vettä. Veden mukana kulkeutuu vapaan vesipinnan alapuolelta kiintoainesta padon ulkopuolelle. Nykytilanteessa purkautuvan aineksen kokonaismäärän arvioidaan olevan m 3, josta kiintoaineen osuus on m 3 altaista 1 3. Altaasta 4 vastaavat määrät ovat m 3 (kokonaismäärä) ja m 3 (kiintoaine). Mahdollinen patosortuma ei aiheuta vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Sortumakohtaan levinneet kiintoainekset voidaan siivota koneellisesti. Nykyisellään käytössä olevan pintamaiden läjitysalueen eteläpenkka on tasossa +79 metriä, länsireuna tasossa +75,5 +78,5 metriä ja itäreuna tasossa +75,5 metriä. Läjitystaso vaihtelee metrin välillä. Lopputilanteessa täyttö olisi tasolla +82 metriä. Kaivoksen laajennuksen maanpoisto loppuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Maisemointi on suoritettu läjitysalueen ulkoreunoilta hyväksytyn maisemointisuunnitelma mukaisesti pois lukien puuston istuttaminen. Puusto kaivospiirin sisä- ja ulkopuolella jätettiin istuttamatta naapureiden vaatimuksesta sekä kaivospiirin raja-aidan sisä- että ulkopuolelta. Läjitysalue on maisemoitu keskellä olevaa aukkoa lukuunottamatta ja aukko on tarkoitus pitää auki jäljellä olevan läjityskapasiteen vuoksi. Kemikaalit ja apuaineet Käytettävissä kemikaaleissa, niiden käyttömäärissä ja varastoinnissa ei ole tapahtunut muutoksia. Veden hankinta ja käyttö Veden hankinnassa ja käytössä ei ole tapahtunut muutoksia. Ihalaisen teollisuusalueen talousvesi ja osa prosessivedestä johdetaan hakijan omistamasta Hanhikempin tekopohjavesilaitoksesta. Rikastusprosessissa käytetään kiertovettä, joka otetaan rikastushiekka-altailta. Liikennejärjestelyt Toiminnan liikenne kostuu seuraavista liikennesuoritteista: louhoksen laajennuksen yhteydessä tehtävän maanpoiston aiheuttamien maamassojen kuljettamisesta läjitysalueelle louhoskiven siirrosta murskaamolle sivukiven siirrosta louhoksesta maarakennuskohteisiin tai sepelimurskaukseen materiaalin siirrosta ulosajosiilosta varmuusvarastoon tai wollastoniittirikastamon syötekasoihin siivous- yms. puhtaanapitoliikenteestä ulossuuntautuvasta liikenteestä 6 -tielle henkilöliikenteestä Liikennemäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. 12

13 Jätehuollon järjestäminen 13 Mineraaliainesta sisältävät jätteet, kuten siivousjäte (noin tonnia vuodessa), poltettu kalkkikivi ja sivukivi (noin tonnia vuodessa) sekä murskauksen suodatinpöly (noin tonnia vuodessa) sijoitetaan maanläjitysalueelle. Pahvi- ja paperijäte, joita muodostuu yhteensä noin 10 tonnia vuodessa, toimitetaan jätteen keräykseen. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet, joita muodostuu yhteensä noin 10 tonnia vuodessa, toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. Metalliromu (noin 30 tonnia vuodessa) myydään romuliikkeelle. Toiminnasta syntyvät talousjätteet noin 130 tonnia vuodessa viedään kaupungin kaatopaikalle. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiankäyttö Parhaan käytettävissä olevan tekniikan sisältöä arvioitaessa on merkittävimpänä jätteiden määrän vähentäminen. Rikastuksessa syntyvä jäännöstuote on määrältään niin suuri, että se on läjitettävä. Vaihtoehtoinen tapa nykyisen allastamisen ja vesilieteläjittämisen sijaan on läjittää hiekka suodatettuna. Suodatuskustannukset ovat niin suuret, että siihen ei ole taloudellisia edellytyksiä. Rikastushiekan hyötykäyttö edellyttää sen kuivatusta. Tuulisissa olosuhteissa hiekka pölyää. Paras käyttökelpoinen tekniikka rikastushiekan, siltä osin kuin se ei ole tuotteistettavissa, pölyämisen estämiseksi on saavutettavissa vasta 2010-luvun loppupuolella, kun rikastushiekkaa voidaan käyttää louhosten täytteenä louhinnan siirtyessä maanalaiseksi. Toiminnassa käytetään energiaa seuraavasti: Käyttökohde Käyttömäärä Käyttötarkoitus Louhos MWh murskauksessa, vesipumpuissa ja kuljettimissa Rikastamot MWh jauhatuksessa, pumppauksissa ja kuljettimissa MWh maakaasua kuivatuksessa Teknologiaosasto MWh paineilman ja veden tuottamiseen Päästöt ja niiden vaikutukset ympäristöön Vesistö ja pohjavesi Louhoksesta pumpataan vuosittain puhtaita pohja-, sadanta- ja valumavesiä noin m³, mistä noin m³/a johdetaan Ihalaisen teollisuusalueella prosessien jäähdytysvedeksi ja loput noin m³/a viemäriksi luokitellun Pikkalanojan kautta Rakkolanjokeen ja edelleen Haapajärveen. Rikastamoiden prosesseissa on suljettu vesikierto. Vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ylijäämävettä johdetaan selkeytysaltailta eteläisen hapetusaltaan kautta Pikkalanojaan. Kalsiitin mikrojauhatuslaitoksen ja saostuslaitoksen prosessivesi johdetaan kemiallisen flokkuloinnin ja selkeytyksen jälkeen eteläisen hapetusaltaan kautta Pikkalanojaan. Muiden laitosten Pikkalanojaan johdettavat jätevedet ovat pääosin puhtai-

14 ta jäähdytysvesiä. Suurojaan ja edelleen Hanhijärveen johdetaan pintavalumavesiä maanpoistomassojen läjitysalueelta. Pikkalanojaan johdettavan vesien määrä (m 3 /a) vuodesta 2002 on ollut seuraava: 14 Vuosi jätevedet kaivoksen kuivanpito Ihalaisen teollisuusalueelta Pikkalanojaan johdettavan jäteveden kiintoaine- ja BHK 7atu -kuormitus vuodesta 2002 on ollut seuraava: Vuosi kiintoaine BHK 7atu 9,3 3,8 3,8 4,9 4,0 5,1 4,9 Alapuolisen vesistön tarkkailutulosten perusteella Ihalaisen teollisuusalueelta johdettavat vedet lisäävät Rakkolanjoen sameutta ja kiintoainepitoisuutta välittömästi vesien liittymäkohdan jälkeen, mutta toimivat muilta osin laimentajana. Hakijan teettämän kuormituslaskelman perusteella teollisuusalueen ravinne-, kiintoaine- ja biologista happea kuluttavalla kuormituksella ei ole merkitystä ennen Haapajärveä sijaitsevalla osalla Rakkolanjokea eikä Haapajärvessä. Kaivoksen ja sen laajennuksen vaikutusta ympäristön pohjavedenpinnan tasoon on selvitetty pohjavesimallinnuksella. Mallissa alue on rajattu etelä pohjoissuunnassa 4 kilometriä pitkäksi ja itä länsisuunnassa 2,2 kilometriä leveäksi. Tulosten mukaan avolouhoksen ja louhittujen tunnelien pohjavesiä alentava vaikutus ulottuu idässä noin metriin avolouhoksen itäreunasta. Kaivoksen laajentuessa pohjaveden alenema on metrin etäisyydellä louhoksen reunasta Palosuonkadun varrella ennen kaivoksen perustamista vallitseviin olosuhteisiin nähden noin 4 metriä, josta noin 1 metri aiheutuu meneillään olevista avolouhoksen laajentamisista. Ilma Päästöjä ilmaan tapahtuu pistemäisistä ja aluelähteistä. Pistemäisiä lähteitä ovat tuotantoprosessissa hieno- ja suihkujauhatus sekä kuivaus. Näitä päästöjä vähennetään kuitusuodattimilla, joiden jälkeen hiukkaspitoisuus on vaihdellut alle 1 mg/m 3 :sta 39 mg/m 3 :iin vuoden 2002 jälkeen tehdyissä mittauksissa. Murskaamo sijaitsee kallion sisään louhitussa tilassa. Aluelähteitä ovat rikastushiekka-alue, liikenne- ja kiviainesvarastot. Päästöjen määrää vähennetään kastelemalla ja siivoamisella. Mittaustulokset osoittavat, että sekä kokonaisleijuman että hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuusrajaylityksiä on vuosittain tapahtunut muutamia. Vuosikeskiarvot osoittavat vuorokausipitoisuusrajojen selvästi alittuneen. Vuonna 2008 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo mittauksissa oli 18,8 µg/m³ ja suurimmaksi vuorokausipitoisuusarvoksi mitattiin 86 µg/m³.

15 Melu ja tärinä 15 Toiminnan aiheuttamaa melua on mitattu yhdeksässä mittauspisteessä Mittausten perustella kolmessa mittauspisteessä ylittyi yöaikainen ohjearvo ja päivämelun ohjearvo yhdessä pisteessä. Keskimääräiset mittaustulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin aiemmissa mittauksissa. Poikkeama-, onnettomuus- ja hätätilanteet ja niihin varautuminen Louhoksessa työskentelevistä työkoneista voi päästä kevyttä polttoöljyä louhoksen pohjalle ja ajoväylille. Tällaiset päästöt ovat nopeasti havaittavissa ja haittavaikutukset ehkäistään rajaamalla öljyn leviämisalue sekä puhdistamalla alue. Mikäli öljyä pääsee louhoksen kuivatusvesiin, toimivat altaat öljyerottimena. Maamassojen vyöryminen louhokseen pyritään estämään loivilla rinneratkaisuilla ja pitämällä maamassat kuivina, mikä on mahdollista pohjaveden pinnan alentamisella. Räjähdysaineiden osalta riskin minimoiminen perustuu työntekijöiden ammattitaitoon, huolellisuuteen ja ohjeiden noudattamiseen. Rikastamoiden onnettomuusriskit liittyvät kemikaalien lastaukseen, varastointiin ja käyttöön. Riskialtteimmat kemikaalit on varastoitu erillisiin tiloihin joko rikastamoiden ulkopuolelle tai sisätiloihin. Lisäksi rikastamoiden sisätilat on viemäröity niin, että mahdollisesti sattuvassa virhetilanteessakin kemikaalit joutuvat allasalueelle. Vaahdotuskemikaalien pääsy ympäristöön pumpattavan veden mukana on estetty jo allasalueen rakentamisessa. Pohjan tiiviys estää veden suotautumisen pohjaveteen. Mikäli suotautumista pohjaveteen tapahtuisi, pohjavesivirtaukset suuntautuvat louhokseen. Mikäli vettä pääsee suotautumaan padon läpi, kerätään se allasaluetta ympäröivään suotovesiojaan, mistä se pumpataan takaisin altaaseen. Paineilman tuotannossa jäähdytysvesiprosessin yhteydessä ovat vähäiset öljypäästöt mahdollisia. Ne ovat helposti havaittavissa ja päätyvät avo-ojaa pitkin selkeytysaltaalle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu esitetään tehtäväksi hakemukseen liitetyn päivitetyn suunnitelman ja päivitetyn jätevesien tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Hakijan esitys lupaehdoiksi Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 20/01/2 voimassa oleva lupamääräys 12 esitetään poistettavaksi ja 13 määräyksen, mitä Vaasan hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessä Nro 02/0025/2 muuttanut,

16 toinen kappale esitetään poistettavaksi ja ensimmäinen kappale muutettavaksi seuraavaan sisältöiseksi: "Luvan haltijan on osallistuttava Pikkalanojan kunnostamiseen erikseen rahallisella panoksella, minkä suuruus määräytyy kaivospiiristä tulevien jätevesien ja kaupungin jätevesien kuormitusten suhteessa mitattuna ensimmäisen kerran kolmen menneen kalenterivuoden perusteella tämän päätöksen lainvoimaisuudesta ja tarkistetaan sen jälkeen kolmivuosijaksojen perusteella." Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöstä nro 53/02/2 ja sen lupamääräyksiä 1, 7, 10 d ja 10 h sekä 15 esitetään muutettavaksi seuraavasti: Lupa-asian ratkaisussa sekä lupamääräyksessä 1. mainittu Koirinoja esitetään muutettavaksi Pikkalanojaksi, koska peruskartoissa purkuojan nimenä käytetään Pikkalanojaa. Lupamääräyksestä 7 esitetään poistettavaksi toteutetut maisemointia, ympäristöojitusta ja valumavesien johtamista koskevat kohdat. Lupamääräyksen 15 kohdan osalta esitetään todettavaksi siinä määrätty vakuus asetetuksi. Lupamääräyksen 10 d kohtaan esitetään seuraavaa muutosta: "Jätevesien vaikutuksia on tarkkailtava Pikkalanojassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti, jolloin hakijaa ei velvoiteta tarkkailemaan veden laatua Rakkolanjoessa eikä Haapa- ja Hanhijärvessä. Hakijan jätevesien vaikutukset ovat havaittavissa vain Pikkalanojassa. Lupamääräyksen 10 h kohdan rikastamon kuivatuotannon pölypäästöjen tarkkailua ei esitetä jatkettavaksi tarpeettomana tehtyjen mittausten perusteella. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselta, Lappeenrannan kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä kaupunginhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Lappeenrannan kaupungissa välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Etelä-Saimaa -nimisessä sanomalehdessä. Lisäksi hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille. 16 Lausunnot 1. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että kaivoksen ja rikastamoiden toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Toiminnassa esiintyneitä häiriö- ja poikkeustilanteita ovat olleet rikastushiekka-altaan patovuoto (2008) ja rikastushiekka-altaan pinnasta tuulen nostattaman kalkin aiheuttama pölyhaitta (2009). Toiminnan merkittävimmät pölylähteet ovatkin liikennöinti sekä raaka-aineiden ja rikastushiekan varastointi. Prosessista aiheutuvat pölypäästöt ovat olleet mittausten perusteella alhaiset. Pölypäästö on vaihdellut välillä 1 12 mg/nm 3 ollen vuonna 2008 noin 2 mg/nm 3. Koska pölypäästö

17 on kuitenkin osana laitoksen kokonaiskuormitusta, tulisi päästötasoa edelleen tarkkailla. Alhaisesta päästötasosta ja kuormituksesta johtuen voisi mittausväli olla esimerkiksi viisi vuotta. Maanpoistomassojen läjitysaluetta koskevan lupamääräyksen nro 7 kertaluonteiset velvoitteet ovat hakemuksen mukaan ainakin pääosin toteutettu. Lupamääräystä ei kuitenkaan ole syytä kokonaan poistaa ennen kuin rakentamisesta ja maisemoinnista on toimitettu loppuraportti, ja valvontaviranomainen on todennut määräyksen velvoitteiden kaikilta osin toteutuneen. Samassa yhteydessä voitaisiin läjitysaluetta koskevaa tarkkailua keventää. Hakijan euron suuruinen pankkitakaus on voimassa asti. Nykyiseen lupamääräykseen voitaisiin lisätä ajankohta vakuuden uusimisesta esim. kaksi kuukautta ennen vakuuden umpeutumista. Valtion aluehallinnon uudistamisesta johtuen olisi määräyksessä syytä mainita myös se viranomainen, jolle vakuus osoitetaan. Vakuuden määrää voitaisiin tässä yhteydessä myös tarkistaa. Tätä varten hakijan tulisi esittää vielä laskelma sopivan vakuuden perusteeksi. Hakemuksen liitteenä on Ihalaisen teollisuusalueen jätevesien päivitetty tarkkailuohjelma. Ohjelmaan on tehty vain vähäisiä korjauksia vastaamaan nykytilannetta ja se voidaan hyväksyä sellaisenaan. Rakkolanjokea pistekuormittaa Ihalaisen teollisuusalueen lisäksi Lappeenrannan kaupungin Toikansuon jätevedenpuhdistamo. Vuosina keskimääräisestä pistemäisestä kiintoainekuormituksesta 15,9 % ja BOD 7ATU -kuormituksesta 1,6 % oli peräisin Ihalaisen teollisuusalueelta. Hygieenisesti Ihalaisen vesi on hyvälaatuista, mutta suolapitoisuutta kuvaava sähkönjohtavuus on ollut jätevesille tyypillisellä tasolla. Teollisuusalueen jätevesien lisäksi (noin m 3 vuonna 2008) louhoksesta pumpataan vuosittain noin m 3 lisävettä Pikkalanojaan. Louhokselta pumpattavat vedet sisältävät ajoittain myös jonkin verran kiintoainetta. Hakemuksen liitteenä olevan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n lausunnon perusteella lupaviraston antaman päätöksen määräyksen kohdan 12 mukainen velvoite voitaisiin poistaa taikka vähintään laskea kustannusosuutta nykyisestä 5 %:sta 2 %:iin. Koska Ihalaisen jätevesien mahdollista vaikutusta Rakkolanjoen sameuteen (lähinnä talviaikana) ja kiintoainepitoisuuteen ei voida täysin sulkea pois, on määräyksessä 10d esitetty tarkkailuvelvoite edelleen jossain määrin perusteltu. Määräyksessä 13 (Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös Nro 02/0025/2) on hakija velvoitettu osallistumaan Haapajärven ja sen yläpuolisen Rakkolanjoen kunnostamiseen 10 %:n suuruisella osuudella. Hakija esittää, että sen osuus laskettaisiin kaivospiiristä tulevien jätevesien ja kaupungin jätevesien kuormituksen suhteessa laskettuna kolmivuotisjaksoin ja että kustannusvelvoite koskisi ainoastaan Pikkalanojaa. Määräyksen mukainen 10 %:n kustannusosuus vaikuttaa nykyisten tarkkailutulosten perusteella ylimitoitetulta, ottaen huomioon Ihalaisen vesien kuormitusosuus ja osin jopa laimentava vaikutus. Selvitysten perusteella kunnostusvelvoite voitaisiin lisäksi rajata koskemaan ainoastaan Haapajärven yläpuolista vesistöä. Sopivan maksuosuuden määrittäminen vaatisi kuitenkin vielä nykyistä tarkempaa kaik- 17

18 kien osapuolten hyväksymää selvitystä eri kuormitusten vaikutuksista vastaanottavassa vesistössä. 2. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kalatalousviranomaisena lausunut, että voimassa olevan Nordkalk Oyj:n ja Lappeenrannan kaupungin yhteisen jätevesiluvan kalataloutta koskevat lupamääräykset määrättäisiin sellaisenaan uusiksi lupamääräyksiksi. Lisäksi edellytetään, että Nordkalk Oyj:n lupaehdot noudattavat samaa periaatetta kuin Lappeenrannan kaupungille jo määrätyt jätevesien johtamista ja puhdistamista koskevat lupamääräykset. 3. Lappeenrannan kaupunginhallitus ja 4. kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ovat antaneet samansisältöiset lausunnot. Hakijan esittämien lupamääräysten 1, 7, 15, 10 d ja 10 h osalta niillä ei ole huomautettavaa. Melua koskevaa lupamääräystä 3 tulisi muuttaa siten, että toiminnasta aiheutuva melutaso yhdessä alueen muiden toiminnanharjoittajien kanssa ei saa ylittää ekvivalenttitasoa 55 db klo 7 22 ja ekvivalenttitasoa 50 db klo Meluntorjuntaa tulee teollisuusalueella edelleen kiinnittää huomiota ja laatia yhteinen meluntorjuntasuunnitelma alueella toimivien toiminnanharjoittajien kanssa. Päästöjä ilmaan koskevasta lupamääräyksestä 4 tulee poistaa kokonaisleijuman vuorokausipitoisuusraja, koska kyseistä suuretta ei seurata, vaan pitoisuusseurantana käytetään jatkuvatoimisia hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittauksia. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrattavan tunnusluvun lisäksi tulisi tavoitteeksi asettaa myös vuorokausiraja-arvoon verrattava tunnusluku vuorokausipitoisuuden 50 µg/m 3 ylityksiä enimmillään 35 kappaletta vuodessa. Kesällä 2009 havaittiin rikastushiekka-altaiden eteläpuolisilla alueilla voimakkaan tuulen aiheuttamaa rikastushiekan pölyämistä. Kuivien rikastushiekkakenttien tilannetta on seurattava erityisesti kuivina ajankohtina ja tarvittaessa on käynnistettävä kastelu tai muita toimenpiteitä, joilla pölyämistä voidaan ehkäistä. Lupamääräyksen 10 kohdasta g) voidaan poistaa kokonaisleijumamittaukset ja muuttaa mittausvelvoite jatkuvatoimiseksi hengitettävien hiukkasten mittaukseksi, jota tulee suorittaa ainakin yhdessä mittauspisteessä. Lisäksi hiukkasmittauksia tulisi suorittaa lyhyempiaikaisina mittauksina erikseen valvontaviranomaisen hyväksymissä kohteissa kuten rikastushiekka-altaiden lähellä olevien asuinkiinteistöjen läheisyydessä. Yhdyskuntailman laadun mittauksista on sovittava tarkemmin valvovan viranomaisen kanssa siten, että mittauksissa huomioidaan koko teollisuusalueen vaikutuksen ilman laatuun. Tarkkailuvelvoitteeseen tulisi sisällyttää myös osallistuminen alueellisiin bioindikaattoritutkimuksiin. Lupamääräyksen 10 kohdan e) mukaista talousvesikaivojen tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä fluoridin osalta. Lupamääräyksiä tarkistettaessa on otettava huomioon rikastushiekan tuotteistaminen, joka tehostaa materiaalin hyödyntämistä. 18

19 Jätevesien johtamista koskevan päätöksen nro 20/01/2 Lupamääräyksen 12 osalta todetaan, että laidunveden toimittamista ja aitaamista koskeva lupaehto on kytketty Lappeenrannan kaupungin jätevesilupaan. Sen peruuttaminen tulisi toteuttaa kaupungin vastaavaa jätevesilupaehtoa muuttamalla. Ennen sitä nykyisen 5 % kustannusosuuden säilyttäminen on perusteltua. Määräyksen 13 osalta todetaan, että toiminnanharjoittajan esittämä ei ole riittävä arvioitaessa kokonaisuudessaan hakijan toiminnasta aiheutunutta kokonaisvaikutusta Haapajärven kuormitukseen ja kunnostamiseen vaikuttavia kokonaisvaikutuksia. Haapajärvi on voimakkaasti sisäkuormitettu. Sisäisen kuormituksen tärkeimpänä syynä pidetään yleensä pitkän aikavälin kuormitusta vesistöön. Pitkän aikavälin kuormitus aiheuttaa ravinnekertymää pohjasedimenttiin. Kesäisin tai hapettomina aikoina talvella ravinteet voivat vapautua vesistöön. Kertymä on tapahtunut vuosikymmenten aikana. Kustannusjakoa koskevaa lupaehtoa määriteltäessä tulee huomioida hakijan myös aikaisempina vuosikymmeninä aiheuttama vaikutus eikä vain parin viimeisen vuoden parantuneeseen vedenlaatuun perustuva vaikutus. Lupaehdossa 13 kustannusjako on ratkaistu voimassaolevalla lupapäätöksellä seuraavasti: "Mikäli tässä kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämisestä aiheutuu luvan hakijoille yhteisiä kustannuksia, elleivät kaupunki ja yhtiö muuta sovi, on niistä kaupungin osuus 90 % ja Partek Nordkalk Oyj Abp:n osuus 10 %. Lupamääräyksen muotoilu pitää sisällään kustannusjaon. Mikäli kustannusjaosta halutaan poiketa, täytyy siitä yhteisesti sopia osapuolten kesken. Määräyksen muuttamisesta ei ole neuvoteltu. Hakemus Rakkolanjoen ja Haapajärven kunnostuksesta on jätetty vuonna 2005 ja päätös on saanut lainvoiman Jos osapuolten kunnostusta koskeva lupamääräyksiä ja ehtoja muutetaan kesken toteutusvaiheen toisen osapuolen tekemällä hakemuksella, on se kohtuutonta. 19 Selitys Hakija on lausunnoista ja muistutuksista antamassaan selityksessä lausunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että pölyn sitomisessa kastelu on avainasemassa. Koska toiminta-alue on laaja, niin kastelulla ei voida kattaa kaikkia alueita kaiken aikaa, jolloin pölypäästöjä ei vastaisuudessakaan voida täysin estää. Päällystetyille teille kulkeutunut pöly, joka sateella liejuuntuu, pyritään poistamaan harjaamalla. Hakija pitää perustellumpana saatujen mittaustulosten perusteella lopettaa 0-selvitysten tekeminen pölypäästömittausten muodossa, kuin siirtyä lausunnossa esitettyyn viiden vuoden mittausväliin. Ulkoilman pölypitoisuuksien mittausten suorittamisille Ihalaisen teollisuusalueella on sekä ympäristölliset että terveydelliset perusteet ja hakija esittää, että mittauksia suoritetaan kolmen vuoden välein riittävän pitkillä toteutusajoilla aina erikseen valvovan viranomaisen kanssa sovitussa kohteessa.

20 Maanpoistomassojen läjitysaluetta nykyisessä luvassa koskeva lupamääräys sisältää muun muassa maisemoinnin tuolloin lupahakemuksessa esitetyn maisemointisuunnitelman mukaisesti. Ryhdyttäessä toteuttamaan maisemointia Hanhijärven kyläläiset alkoivat vastustaa suunnitelmaa, koska se olisi peittänyt totutun kaivosnäkymän. Kyläläiset esittivät oman vaihtoehdon, minkä mukaisesti maisemointi on tehty. Muutoksesta on tiedotettu valvovalle viranomaiselle, joka on antanut muutokselle suullisen hyväksynnän. Muilta osin on edetty hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Näin tehdään myös niiden maanpoistomassojen osalta, mitkä avolouhoksen laajentamisen vuoksi läjitysalueelle vielä siirretään. Hakija hyväksyy lausunnossa esitetyn ja tulee esittämään maanpoistomassojen osalta loppuraportin niin pian kuin se on mahdollista näin mahdollistaen alueen tarkkailun keventämisen. Voimassa olevan luvan lupamääräyksen 15 mukaan euron vakuuden asettamisen perusteena oli varmistaa läjitysalueita koskevien velvoitteiden ja jälkihoidon toteuttaminen. Kun ne perusteet, mitkä vakuudelle on läjitysalueiden osalta määrätty, on tietyin osin jo toteutettu, yhtiö yhtyy siihen, mitä lausunnossa esitetään. Vakuuden määrää esitetään yhtiön esittämään laskelmaan perustuen tarkistettavaksi euroon. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntoa hakija pitää epätarkkana. Lappeenrannan kaupungilla ja Nordkalk Oyj Abp:llä ei ole yhteistä jätevesilupaa edes kalataloutta koskevalta osalta. Olennaisin ero on se, että tehdyissä päätöksissä kaupungille on määrätty tehtävän suorittaminen ja yhtiölle velvoite osallistumiseen. Sitä, mihin yhtiön ei ole osallistuttava Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 02/0025/2 ja Itä- Suomen ympäristölupaviraston tekemän päätöksen ISY-2005-Y-81 perusteella, ei ole otettu lausunnossa huomioon. Epäselväksi jää lausunnossa esitetty vaatimus saman periaatteen noudattamisesta yhtiön lupaehdoissa kuin jo kaupungille määrätyissä jätevesien johtamista ja puhdistamista koskevissa lupaehdoissa. Lappeenrannan kaupunginhallituksen ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntojen osalta hakija toteaa, että Nordkalk Oyj Abp:lle (53/02/2) myönnetty lupa korvasi ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 20/01/2, jota Vaasan hallinto-oikeus muutti antamallaan päätöksellä nro 02/0025/2 lupamääräyksen 13 osalta. Valituksessaan hallinto-oikeudelle yhtiö vaati määräyksen 13 kumoamista siltä osin kuin yhtiölle on annettu määräys osallistumisesta Rakkolanjoen kunnostamiseen valtakunnan rajalle saakka ja selvityksen jatkamisesta yhdessä kaupungin kanssa laimennusvesien johtamiseksi. Vaasan hallinto-oikeus arvioi ja kirjasi päätöksenä perusteluihin kuormituksen arvioimisen perusteeksi alueellisen ulottuvuuden. "Tarkkailututkimustulokset ja muu asiakirjoista saatava selvitys huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että yhtiön jätevesien kuormitusvaikutukset eivät ulotu Rakkolanjoen Haapajärven alapuoliselle osuudelle." Tähän hallinto-oikeuden hyväksymään linjaukseen perustuu yhtiön muutosvaatimukset yllämainittujen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 20/01/2 ja Vaasan hallinto-oikeuden antamassa päätöksessä nro 02/0025/2 yksilöityihin lupamääräyksiin 12 ja 13. Hakija vaati tuolloin valituksessaan 20