VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v Tilikaudelta

Transkriptio

1 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v Tilikaudelta

2 2 1. Yhtiön toiminnan tausta Yhtiön perustaminen ja osakeanti Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Oy Vasso Ab:n itsenäinen toiminta käynnistyi vuoden 2002 syksyllä, jolloin pidettiin yhtiön perustamiskokous. Yhtiö rekisteröitiin ja merkittiin kaupparekisteriin Yhtiön perustivat: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Liedon kunta, Naantalin kaupunki, Paimion kaupunki, Raision kaupunki, Salon kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Turun yliopistosäätiö, Åbo Akademi ja Palveluverkkosäätiö. Yhtiökokous kokoontui tilikauden aikana neljä kertaa. Perustamiskokouksessa valittiin yhtiön ensimmäinen hallitus osakassopimuksen mukaisesti. Liitteessä ensimmäisen hallituksen kokoonpano. Tammikuussa yhtiökokous täydensi yhtiöjärjestystä niin että mahdollinen voitto rahastoidaan tai käytetään yhtiökokouksen päättämällä tavalla yhtiön toimintaan; selvitysmenettelyssä omaisuus jaettaisiin osakkaille omistuksen suhteessa. Kevätyhtiökokouksessa yhtiö päätti toteuttaa yhtiön osakkeiden uusmerkinnän tarjoamalla Varsinais-Suomen kunnille ja sosiaalialalla toimiville oikeushenkilöille mahdollisuuden merkitä yhtiön osakkeita. Kunkin merkitsijän tuli merkitä toukokuun loppuun mennessä vähintään viisi osaketta nimellisarvoltaan 100 euroa. Syysyhtiökokouksessa saatettiin todeta, että yhtiö onnistui osakepääoman korotuksessa hyvin: Varsinais-Suomen kunnista yhtiön osakkeita oli merkinnyt 27 uutta kuntaa ja yksi kuntayhtymä. Lisäksi viisi uutta järjestöä liittyi osakkeenomistajiksi. Kunnat seutukunnittain ovat: Turun seutu: Askainen, Lemu, Masku, Nousiainen, Rusko, Rymättylä, Vahto, Velkua. Salon seutu: Halikko, Perniö, Somero. Vakka-Suomi: Laitila, Kustavi, Mietoinen, Pyhäranta, Vehmaa. Loimaan seutu: Koski, Loimaa, Loimaan kunta, Mellilä, Pöytyä. Turunmaa: Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd. Kuntayhtymät: Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä. Järjestöt Lisäksi seuraavat viisi järjestöä päätti merkitä yhtiön osakkeita: Kaarinan seudun vammaisten palveluyhdistys ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry, Suomen Uusperheellisten liitto ry ja Operaatio TOIVO ry. Uusia osakkaita uusmerkinnällä saatiin yhteensä 33, joten osakkaiden kokonaismäärä on annin jälkeen 44. Ulkopuolelle jäi 21 pientä kuntaa, joiden väkiluku on eli 11.6 % Varsinais- Suomen kuntien asukasluvusta. Osaamiskeskuksen toiminnasta pääsevät osallisiksi kuitenkin kaikki kunnat.

3 3 Vanhat osakkaat eivät tässä osakeannissa merkinneet lisää yhtiön osakkeita. Uusia osakkeita annissa merkittiin yhteensä 165, yhtiön perustajilla on osakkeita 245. Osakepääoma on korotuksen jälkeen euroa. Osakepääoman enimmäismäärä on euroa ja vähimmäispääoma euroa. Osakepääoman korotus merkittiin kaupparekisteriin Hallitus Oy Vasso Ab:n hallitus kokoontui tilikauden aikana 10 kertaa. Yhtiön osakassopimuksen mukainen ensimmäinen hallitus valittiin perustamiskokouksessa Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin osakassopimuksen mukaisesti Turun kaupungin edustaja, sosiaalikeskuksen tutkimuspäällikkö Marit Holmberg, varapuheenjohtajaksi Turun yliopistosäätiön edustaja, sosiaalityön professori Katja Forssén, yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Kertomusvuoden (tilikauden) hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat liitteessä. Talous Yhtiön perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta, joka vuonna 2003 oli euroa sekä hankerahoituksesta. Valtionavustus määräytyy väkiluvun ja pinta-alan mukaisesti. Sen on tarkoitus kattaa osaamiskeskuksen perustoiminnan kulut; käytännössä se riittää toimisto- ja hallintomenoihin ja kolmen (vajaasti) työntekijän palkkausmenoihin. Perusrahoituksen lisäksi Oy Vasso Ab:n toimintaan vuonna 2003 saatiin euroa tilinpäätöksessä toteutunutta hankerahoitusta. Hankerahoituspäätösten arvo tilinkertomusvuodelta oli noin euroa. Kirjanpidollisesti hankkeiden tilinpäätös on päätetty tehdä projektin päättymisvuotena. Hankerahoitusta saatiin täydennyskoulutuksen kehittämishankkeeseen stm:ltä, Liedon kunnalta, (jonka kanssa hankkeen toteuttamissopimus, hankeraha L-S:n lääninhallitukselta) ja Varsinais-Suomen liitolta Varsinais-Suomen sosiaalialan tietohallinnon nykytilan kartoitukseen. Kirjanpidossa hanketulo tuloutetaan talousarvioon toimeksiantajan kanssa sovitussa aikataulussa. Vuoden aikana luotiin perusta yhtiön kirjanpitotavalle. Arvonlisä- ja tuloverotusasioita selvitettiin yhdessä verottajan kanssa. Ennakkopäätös haettiin ja saatiin ei-liiketoiminnallisen, luonteeltaan yleishyödyllisen hankkeen arvonlisäverottomuudesta. Samoin alustava päätös perustoiminnan, valtionavustuksen, verottomuudesta. Oy Vasso Ab:tä perustettaessa yhtiö oli ilmoitettu arvonlisäverovelvolliseksi. Ns. ansiotulojen osalta yhtiön toiminta tulee olemaan verollista. Tulojen passivointi Päättyneellä tilikaudella yhtiö passivoi saatuja valtionavustuksia yhteensä euroa, jonka Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen käyttöön. Passivointiin päädyttiin, koska yhtiön toiminta varsinaisesti käynnistyi vasta keväällä 2003, jolloin kolmen hengen perushenkilökunta oli palkattu ja jonka vuoksi palkkausrahoja näin säästyi ja siirtyi käytettäväksi seuraavalle tilikaudelle. Koska valtionavustus on saatu nimenomaan yhtiön perustoimintaan, voidaan pitää perusteltuna siirtää osa saadusta avustuksesta seuraavan vuoden kulujen kattamiseen, varsinkin kun päättyneellä tilikaudella aloitettu toiminta ja hankkeet jatkuvat vielä seuraavalla tilikaudella muodostaen kiinteän kokonaisuuden.

4 4 Henkilökunta Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluivat vuoden 2003 lopussa toimitusjohtaja Markus Hemmilä, kehittämispäällikkö Päivi Pihlaja ja suunnittelija Merja Anis (määräaikaisena). Lisäksi tilikauden aikana yhtiössä työskentelivät seuraavat henkilöt eripituisia aikoja: Marit Holmberg ma toimitusjohtajana , projekteissa Juha Klemelä, Pirjo Järvi ja Tarja Kallio, sopimukseen perustuen (toimeksianto) yhtiölle työtä tekivät Meeri Kojonkoski, Riitta Lehtonen, Paula Kukkonen, Satu Vuorinen, Timo Kestilä ja Suvi Pitkäranta. Toimitilat Yhtiön ensimmäiset toimitilat vuoden 2003 alussa sijaitsivat yhteiskuntatieteiden talossa Turun yliopistossa. Käytössä oli tammikuusta elokuun alkuun asti kaksi työhuonetta. Elokuun alusta lukien 2003 yhtiö vuokrasi omat tilat Kaarinan kaupungista, osoite Lautakunnankatu 6, Kaarina. Alkuvuoden aikana etsittiin pysyviä toimitiloja Turun kaupungin alueelta siinä onnistumatta. Alkuaikana hankittiin ja kilpailutettiin yhtiön tarvitsema toimistoinfra koneineen, laitteineen ja toimistokalusteineen. Yhtiö onnistui hankkimaan perustoiminnan tarvitsemat välineet ja tilat edullisesti. Käytännössä työ saatiin vakiintumaan pysyvien ja asiantuntijatiimin työskentelyn kannalta tarkoituksenmukaisten toimitilojen myötä elokuusta 2003 lukien. Osaamiskeskusneuvottelukunta Osaamiskeskustyötä valtakunnallisesti johtaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa yhtiötä edustivat tammikuulle 2003 asti sosiaalitoimenjohtaja Maija Kyttä Turusta varajäsenenään sosiaali- ja terveysjohtaja/toimitusjohtaja Markus Hemmilä Raisiosta/Oy Vasso Ab:stä ( ). Vuoden 2003 alkupuolella sosiaali- ja terveysministeriö nimesi toimitusjohtaja Markus Hemmilän neuvottelukunnan varsinaiseksi jäseneksi ja tutkimuspäällikkö Marit Holmbergin Turusta varajäseneksi Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat (12) ovat muodostaneet oman yhteistyöryhmän, jonka toiminta vakiintui tilikauden aikana. Osaamiskeskusjohtajat suunnittelivat mm. yhteisen kehittämisprosessin toteuttamista vahvistaakseen rooliaan ja kykyään yhteistyö- ja kehittäjärakenteena omalla alueellaan ja valtakunnallisesti. Konsultointiprosessi toteutetaan vuoden 2004 aikana. Osaamiskeskusten välillä on virinnyt yhteistyötä myös päivähoidon ja lastensuojelun kehittämisessä, siitä tarkemmin lastensuojelua ja varhaiskasvatusta kuvaavissa luvuissa. Työntekijät osallistuivat osaamiskeskusten yhteisille neuvottelupäiville elokuussa Valiokuntatyöskentely Vasson hallituksen alaisuudessa on toiminut toimitusjohtajan apuna valmisteluvaliokunta, johon ovat kuuluneet: Marit Holmberg, Jarkko Rasinkangas, Helvi Heiniö ja Antero Paananen. Valiokuntatyössä on lähinnä haettu osaamiskeskustyölle strategista, maakunnan ominaispiirteistä lähtevää toiminnan linjausta.

5 5 2. Yleistä Vakinaisten tilojen myötä käynnistyivät myös osaamiskeskuksen ensimmäiset omat hankkeet, täydennyskoulutuksen kehittäminen, sosiaalis-emotionaalisesti tukea tarvitsevien lasten päivähoidon kehittäminen ja tietohallinnon nykytilan selvitys. Jo syksyllä 2002 osaamiskeskuksen verkostotyönä oli laadittu kolme hankeanomusta, yksi sosiaalityön asiakasprosessien kehittämisestä toinen tietohallinnon kehittämisestä ja kolmas kehittämistyön yleisestä mallista sosiaalialalla. Hankeanomukset eivät saaneet vielä rahoitusta. Vuoden 2002 toiminnasta on laadittu yksityiskohtaisempi oma toimintakertomuksensa. Vasson painopisteeksi valittiin aloitusvaiheessa 2003 varhaiskasvatus, lastensuojelu ja vammaispalvelut. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointikysymykset on otettu erityiseksi haasteeksi käytännön toiminnassa. Avajaiset Vasson avajaisseminaari toteutettiin syyskuuta. Seminaarista tiedottaminen, sen organisointi ja toteuttaminen sujuivat hyvin ja palaute seminaarista oli kokonaisuutena hyvä. Seminaarin teemaksi valittiin hallituksen linjausten mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointi. Vasson työntekijät osallistuivat workshoppien vetämiseen ja toimivat myös kouluttajina. Avajaisiin osallistui noin 200 henkilöä. Ohjelmassa oli seuraavia esitelmiä: - Sosiaalialan kehittäminen ja osaamiskeskusten rooli, Sosiaalineuvos Martti Lähteinen, STM - Sosiaalityön mahdollisuudet lapsiperheiden tukijana, Sosiaalityön professori Katja Forssén, Turun yliopisto - Supporting Parent Groups in the Family Centre in Leksand, Avdelningschef Thomas Johansson - Verkostomainen osaaminen ja sen kehittäminen, Sosiaalitoimenjohtaja Maija Kyttä, Turun kaupunki - Työryhmätyöskentelyä päivähoitoa, lastensuojelua ja vammaispalveluja koskevissa työryhmissä. - Lifespace Intervention in Youth Care Work, PhD Guy Graham, Irlanti. Arviointi Lokakuun alussa toteutettiin Vasson toiminnan arviointi. Arviointi toteutettiin ns. hyvän tulevaisuuden muistelumenetelmällä. Tavoitteena oli määritellä polkua yhteisesti asetettujen tavoitteiden suuntaan sekä sitouttaa keskeiset toimijat vuoropuhelun myötä myös toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Arviointipäivä toteutettiin yhteistyössä Stakesin kanssa. Arvioinnin tuotos toimii pohjana toiminnan suunnittelussa ja yhtiön strategian rakentamisessa.

6 3. Verkostorakenteen vakiinnuttaminen ja yhteistyön kehittäminen Toimitusjohtaja kiersi seutukuntien kuntajohtajien kokouksissa keväällä 2003 kertomassa yleistä osaamiskeskuksen toiminnasta, Oy Vasso Ab:stä yhtiönä ja yhtiökokouksen päätöksestä toteuttaa osakeanti. Keväällä ja kesällä Vasson työntekijät kävivät seutukuntien sosiaalijohdon kokouksissa kertomassa Sosiaali- ja terveysministeriön johtaman Verkostoivat erityispalvelut hankkeen ( ) viimeisestä vaiheesta: seudullisten suunnitelmien laatimisesta sosiaalihuollon erityispalvelujen, kuten lastensuojelun, päihdehuollon, vammaispalvelujen ja erityispäivähoidon järjestämiseksi. Seutukierrosten tuloksena päädyttiin laatimaan suunnitelmat lastensuojelun, erityispäivähoidon ja vammaispalvelujen kehittämisestä maakunnallisesti. Selvitystyöstä laadittiin raportti: Sosiaalihuollon verkostoituvat erityispalvelut. Selvityksistä suunnitelmiin Varsinais-Suomessa. Raportti julkaistaan Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisusarjassa Lisäksi selvitys löytyy Vasson kotisivuilta Raportti kirjoitettiin yhdessä Turunmaalla toimivan ruotsinkielisen sosiaalialan osaamiskeskuksen (FS Kompetenscentret inom det sociala området) kanssa. Kertomusvuoden aikana yhteistyö kehittyi Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen ja kasvatustieteen laitoksen kanssa sekä Turun ammattikorkeakoulun kanssa, yhteistyötä on selostettu tarkemmin sosiaalityötä ja varhaiskasvatusta kuvaavissa luvuissa. Tietohallinnon kehittämiseksi Turun kauppakorkeakoulun kanssa tehtiin toimeksiantosopimus sosiaalialan tietohallinnon nykytilan selvityksen tekemistä Varsinais-Suomen kunnissa. Kertomusvuoden aikana yhteistyötä tehtiin useiden hankkeitten kansa, kuten Syke, Harava, Hyvi (hyvinvointi-indikaattorit), Ako (Aluekeskusohjelma), Hope (Hoivapalveluyrittäjien tietoverkkohanke), Vakasso (Vakka-Suomen kuntien sosiaalityön kehittämishanke), Juuria (tarkemmin tietohallinnon kohdalla), Seutuyhteistyö kehittyi erityisesti Turun seudun aluekeskusohjelman kanssa. Toimitusjohtaja oli sairaanhoitopiirin IT neuvottelukunnan jäsen sekä lastensuojelujärjestöjen tietohallintoprojektin ohjausryhmän jäsen. Turun lastentalo hankkeelle laadittiin arviointisuunnitelma yhteistyössä sosiaalipolitiikan laitoksen kanssa. Vuoden kuluessa Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Varsinais-Suomen liiton kanssa käydyissä neuvotteluissa päädyttiin tekemään päätökset Syke hankkeen jatkotoiminnan siirtämisestä Oy Vasso Ab:n alaisuuteen vuonna Syke hankkeen eri sopijaosapuolet hyväksyivät alustavasti aiesuunnitelman. Maakuntaliiton kanssa jatkettiin ponnisteluja resurssien saamiseksi Vasson toiminnan vahvistamiseen. Toimitusjohtaja osallistui uuden maakuntaohjelman hyvinvointitavoitteita suunnittelevan ryhmän työhön Lastensuojelu ja sosiaalityö Lastensuojelun kehittämistoiminnalle Vassossa vuonna 2003 on ollut kuvaavaa toiminnan aloittamiseen liittyvät tehtävät ja verkostojen rakentaminen. Merja Anis aloitti lastensuojelun suunnittelijana toukokuun alussa. Kehittämistyö painottui pääasiassa Verkostoituvat erityispalvelut

7 7 hankkeen selvitystyöhön kesällä ja syksyllä sekä Vep -selvitysten pohjalta suunnitellun lastensuojelun maakunnallisen hankkeen valmisteluun ja Vep raportin kirjoittamiseen loppuvuodesta. Verkostoituvat erityispalvelut hanke Varsinais-Suomen lastensuojelun, päihdehuollon ja maahanmuuttajien erityispalvelujen kehittämistarpeita kartoitettiin Vasson tiimin seutukuntakierroksilla sosiaalijohtajien kokouksissa sekä erillisillä sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalijohdon haastatteluilla. Haastatteluja toteutettiin yhdeksässä eri kunnassa lastensuojelussa ja/tai maahanmuuttajatyössä toimiville sosiaalityöntekijöille tai johtaville sosiaalityöntekijöille/sosiaalijohtajille. Kehittämissuunnitelmista keskusteltiin myös Vassossa järjestetyissä kahdessa verkostokokouksessa syksyn aikana. Vep työskentelyn ja selvitysten pohjalta kirjoitettiin Verkostoituvat erityispalvelut loppuraportti yhdessä Turunmaalla toimivan ruotsinkielisen sosiaalialan osaamiskeskuksen (FS Kompetenscentret inom det sociala området) kanssa. Raportin julkaisee Länsi-Suomen lääninhallitus. Sosiaalityön osalta Vasson osuus raportin sisällöstä painottuu lastensuojelun kehittämistarpeisiin ja suunnitelmiin Vasson toiminnan painopistealueen mukaisesti, mutta sisältää tietoa myös maahanmuuttajien erityispalvelujen sekä päihdehuollon palvelujen kehittämistarpeista. Lastensuojelun maakunnallisen kehittämishankkeen valmistelu Vep hankkeen aikana esiin tulleiden lastensuojelun kehittämistarpeiden pohjalta suunniteltiin maakunnallinen Yhteinen lastensuojelu hanke, johon sitoutui 28 Varsinais-Suomen kuntaa: Alastaro, Halikko, Kisko, Kuusjoki, Lieto, Lemu, Loimaa, Marttila, Masku, Mellilä, Merimasku, Muurla, Mynämäki, Naantali, Paimio, Parainen, Perniö, Piikkiö, Pyhäranta, Raisio, Rusko, Rymättylä, Salo, Sauvo, Somero, Suomusjärvi, Vahto ja Vehmaa sekä Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymä. Hakijakuntana on Salo. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön Kuntoutus- ja Kehittämiskeskus Huvitus sekä Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos. Hankkeen päätavoitteeksi asetettiin lastensuojelun perus- ja erityispalvelujen saatavuuden ja osaamisen turvaaminen maakunnallista, seudullista ja moniammatillista yhteistyötä lisäämällä ja kehittämällä. Hankkeessa pyritään luomaan seudullisesti toimivia, hallinnollisesti kevyitä lastensuojelun palvelurakenteita ja ketjuja, jotka hyödyttävät kuntia yhteisesti. Sisällöllisenä päätavoitteena on lasten hyvinvointia korostavan näkökulman vahvistaminen palveluissa. Tavoitteet kiteytettiin viiteen pääkohtaan: 1) Lastensuojelupalveluiden seudullisia ja maakunnallisia yhteistyökäytäntöjä ja rakenteita selkeytetään ja aktivoidaan sekä uusia yhteistyömuotoja organisoidaan ja käynnistetään kuntien kesken. 2) Moniammatillista yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan varhaisen vastuunoton ja tarkoituksenmukaisten palvelujen turvaamiseksi lasten ja nuorten asioissa. 3) Lastensuojelutyön sisältöjä ja osaamista kehitetään välittämällä tietoa työmenetelmistä ja käytännöistä sekä luomalla toimivia ammatillisia konsultaatiokäytäntöjä. 4) Sijaishuollon palveluja kartoitetaan ja Laituri hankkeessa luotuja laatukriteerejä kokeillaan sijaishuollon yksiköissä (ks. kohta Laituri hanke) 5) Tuotetaan materiaalia maakunnalliselle lastensuojelun kehittämissuunnitelmalle.

8 8 Hanke toteutetaan palkkaamalla maakunnallinen lastensuojelun seutukehittäjä. Toiminta perustuu verkostoitumiseen ja yhteistyöhön lastensuojelussa toimivien tahojen kanssa - kuntien lasten ja nuorten palveluissa toimivat tahot, kolmas sektori, yksityiset palveluntuottajat, koulutus ja tutkimustahot, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus sekä alueella käynnissä olevat lastensuojelun hankkeet, kuten Laituri-, Vakasso-, Harava- ja Varvas hankkeet sekä valtakunnalliseen yhteistyöhön sosiaalialan osaamiskeskusten ja koulutus- ja tutkimustahojen kanssa. Hankkeessa mukana olevat kunnat osallistuvat toimintaan työpanoksellaan sekä tarjoamalla tiloja ja välineitä suunnittelu- ja koulutustilaisuuksien käyttöön. Lastensuojelun asiantuntijaryhmän valmistelu Maakunnallisen lastensuojelun asiantuntijaryhmän tehtävänä on toimia lastensuojeluun liittyvän tiedon välittymisen sekä palvelujen kehittämiseen liittyvän keskustelun vuorovaikutuksellisena foorumina. Asiantuntijaryhmään kutsutaan edustajat kaikista Varsinais-Suomen seutukunnista, Turun yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta, lastensuojelujärjestöistä sekä Vassosta. Vasson kuntakierrosten yhteydessä kartoitettiin Varsinais-Suomen lastensuojelun asiantuntijaryhmän kokoonpanoa alustavasti ja ryhmä kootaan vuonna Vasson avajaiset ja lastensuojeluteema Vasson syyskuussa pidettyjen avajaisten yhteydessä kokoontui työryhmä, jossa käsiteltiin maahanmuuttajalasten ja perheiden hyvinvointikysymyksiä. Ryhmään osallistui 20 henkilöä. Työryhmän alustajina olivat suunnittelija Merja Anis Vassosta, maahanmuuttajaperhetyön konsultti Ella Lazareva Yhteiset Lapsemme ry:stä ja johtava sosiaalityöntekijä Arja Iho Turun ulkomaalaistoimistosta. Esitelmissä käsiteltiin maahanmuuttajia ja sosiaalipalveluja koskevaa tutkimusta sekä maahanmuuttajalapsia ja perheitä koskevia asioita lastensuojelun sijaishuollon ja avohuollon näkökulmasta. Ryhmässä välittyi tietoa uusimmista tutkimuksista, sijaishuollon työmenetelmistä ja kokemuksista maahanmuuttajaperheiden kanssa sekä avohuollon lastensuojelutyön ajankohtaisista haasteista maahanmuuttajien kohdalla. Keskustelu oli vilkasta ja työryhmä tuotti myös suosituksia maahanmuuttajalasten ja perheiden palvelujen kehittämiseksi. Konsultaatio Lastensuojelun juridinen konsultaatio, joka aloitettiin Vasson ja Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteistyönä kokeilumuodossa vuonna 2002, vakiintui pysyväksi toiminnaksi elokuussa Konsultointipalvelusta vastaa Turun yliopiston siviilioikeuden assistentti Eeva Valjakka. Palvelu on toiminut puhelinpäivystyksenä tunnin ajan maanantaisin sekä sähköpostitse siten, että vastaus kysymykseen tulee kolmen päivän kuluessa. Toiminta oli kokeiluaikana käyttäjille maksutonta. Toiminnan vakiinnuttua elokuusta alkaen maksu on ollut 40 alkavalta puolelta tunnilta. Vuonna 2003 juridista konsultaatiota käyttivät eniten Kustavi, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Pyhäranta ja Yläne. Kysymykset koskivat yleisimmin huostaanottoa sekä lasten huolto- ja tapaamisasioita. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat apua esimerkiksi selvitysten laatimisessa tuomioistuimelle sekä huostaanoton kriteerejä arvioitaessa. Vuoden 2003 aikana konsultaatiopyyntöjä tuli noin 20, joista puolet syksyn aikana, kun toiminta oli jo maksullista. Konsultaatiopyyntöön vastaaminen ei tavallisesti vie puolta tuntia enempää, joten kertamaksu on yleensä 40. Konsultaatiopyynnöt ja vastaukset tapahtuivat tavallisimmin sähköpostitse.

9 9 Maahanmuuttajatyössä toimivien vertaiskonsultaatio alkoi kokeilumuotoisesti syksyllä Vasson toimintana. Maahanmuuttajatyöhön erikoistuneita työntekijöitä on sosiaalialalla jo jonkin verran ja työhön liittyvät erityiskysymykset ovat usein vaikeasti jaettavissa muiden kollegojen kanssa, jotka eivät kohtaa vastaavia kysymyksiä omassa työssään. Toisaalta maahanmuuttajat ja muut vähemmistöt ovat yksi asiakasryhmä tavanomaisten palvelujen piirissä. Erityskysymyksissä voidaan tarvita työnohjauksellista tukea. Vertaiskonsultaatiotoiminnalla pyritään vastaamaan näihin tarpeisiin. Eri kuntien tai toimipisteiden työntekijät keskustelevat ryhmässä työssään esiin tulleista kysymyksistä ja asiakastapauksista. Vertaiskonsultaatioryhmän tehtävä on ensisijassa työnohjauksellinen, mutta se voi toimia myös koulutuksellisesti sekä yleisemmin tiedon välittäjänä ja kehittämisideoiden luojana. Ryhmän käynnistäjänä ja vetäjänä toimi Vasson suunnittelija. Ryhmään osallistui alkuvaiheessa viisi henkilöä kolmesta eri toimipaikasta. Valtakunnallinen yhteistyö Valtakunnallista osaamiskeskusyhteistyötä lastensuojelun osalta aloiteltiin Vasson, Itä-Suomen osaamiskeskuksen ISO:n ja Pikassos Oy:n yhteistyötapaamisessa Vassossa marraskuussa. Tapaamisessa vertailtiin käynnistettyä toimintaa ja suunnitelmia sekä sovittiin, että ryhdytään yhdessä rakentamaan laajempaa yhteistoimintaa muiden osaamiskeskusten kanssa. Tässä tarkoituksessa sovittiin suunnittelukokouksesta, joka toteutetaan keväällä Valtakunnallista verkostoitumista tapahtui myös syksyn osaamiskeskuspäivillä Järvenpäässä, jossa kokoontui mm. lastensuojelutyöryhmä. Osaamiskeskusten lastensuojelusta vastaavat työntekijät vaihtoivat siellä kokemuksia tähän mennessä toteutetusta toiminnasta. Yhteistyöverkostoa maahanmuuttajia koskevan sosiaalityön ja perhetyön puitteissa rakennettiin Pohjanmaan sosiaalialan osaamiskeskuksen SoNetBotnian maahanmuuttajatyön suunnittelijan kanssa keväällä sekä Helsingissä toimivan Väestöliiton Kotipuu hankkeen kanssa loppuvuodesta. Kotipuu järjestää perheneuvontaa maahanmuuttajille ja koulutusta maahanmuuttajatyön alalta. Kotipuun kanssa suunniteltiin myös laajempaa verkostoitumista maahanmuuttajaperhetyön puitteissa. Valtakunnallinen sosiaalityön neuvottelukunta kokosi syksyllä artikkelikäsikirjoituksia Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 julkaisuun. Suunnittelija Merja Anis kirjoitti tätä julkaisua varten artikkelin aiheesta Sosiaalityön mahdollisuuksia hyvinvointipoliittisena vaikuttajana. Julkaisun jatkotyöskentely tapahtuu keväällä Yhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa Vasson ja Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen yhteistyömuotoja on suunniteltu kahdessa yhteispalaverissa keväällä ja syksyllä. Lisäksi syksyllä järjestettiin käytännön opetukseen liittyvän yhteistyön suunnittelemiseksi yhteispalaveri yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan oppiaineiden, ammattikorkeakoulun ja Vasson edustajien kesken. Mahdollisina yhteistyön muotoina tulivat esiin opinnäytetöiden hyödyntäminen hankkeisiin ja yleisemminkin kehittämistyöhön liittyvässä tutkimus- ja arviointityössä, koulutusyhteistyö sekä käytännön opetuksen järjestäminen Vassossa toteutettavana harjoitteluna. Konkreettinen yhteistyö käynnistyi loppuvuodesta Yhteinen lastensuojelu hankkeen valmistelun sekä lastensuojelun ja päivähoidon koulutusfoorumihankkeen puitteissa. Sosiaalipolitiikan laitoksen Sosiaaliraportointi kurssin opiskelijat tekevät ohjattuina opiskelijatöinä selvityksiä kuntien lastensuojeluun ja päivähoitoon liittyvistä suunnitelmista ja Projektit ja asiantuntijuus kurssin opiskelijat Varsinais-Suomessa käynnissä olevista lasten ja perheiden tukemiseen kohdistuvista

10 10 projekteista. Selvitysten tulokset tulevat olemaan kehittämistyön suunnittelun ja hankkeiden työskentelyn pohjana. Sosiaalipolitiikan laitoksen henkilökunnan kanssa käytiin keskusteluja myös opinnäytetöihin liittyvästä yhteistyöstä Yhteinen lastensuojelu hankkeen arvioinnissa sekä sosiaalialan henkilöstölle tarkoitetun arviointikoulutuksen suunnittelussa. Osallisuus hankkeissa Vasso on ollut eri tavoin osallisena useissa ylikunnallisissa tai seudullisissa käynnissä olevissa kehittämishankkeissa. Vakasso Vasson pilottihankkeena Vakasso hanke (Sosiaalitoimen osaamisen kehittäminen Vakka-Suomessa) aloitti Vasson pilottihankkeena vuonna Tavoitteena on ollut parantaa syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alaisina olevien lapsiperheiden asemaa seutukunnassa kehittämällä kuntien yhteistyötä ja lisäämällä tietoisuutta hyvistä toimintakäytännöistä. Kohderyhmänä on sosiaalitoimien ja niihin läheisesti verkostoituvien terveydenhuollon ja koulutoimen henkilökunta. Hankkeessa pyritään aikaansaamaan yhteistyötä erilaisten palvelujen tuottamisessa ja organisoimisessa mm. erilaisia tukirahoituksia hakemalla. Vakasso järjesti vuonna 2003 seuraavia koulutuksia: Koulutus mielenterveyspotilaan kohtaamisesta perhetyöntekijöille ja lapsiperhetyötä tekeville kodinhoitajille. Kouluttajana toimi Veli Kaukkila Suomen Mielenterveysseurasta ja osallistujia oli 9. Varhaisen vastuunoton seminaari yhdessä MLL:n Varvas projektin kanssa Kouluttajana oli lehtori Riitta Lehtonen Turun yliopistosta ja osallistujia oli 53. Vanhemmuuden roolikarttakoulutus Kouluttajana oli perheterapeutti Pertti Ylitalo Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymästä ja osallistujia oli 35. Koulutus uudesta hallintolaista ja sen soveltamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Kouluttajana oli varatuomari Jarkko Helminen ja osallistujia oli 43. Vakasso on yhdessä seudun kuntien kanssa suunnitellut ja käynnistänyt uusia hankkeita ja toimintoja. Varhaisen puuttumisen ja lastensuojelun erityisosaamisen mallin luomiseksi alkoi Vakasson kanssa tiiviissä yhteistyössä toimiva uusi hanke vuonna Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi kiertävä erityissosiaalityöntekijä -hankkeelle rahoituksen ajalle Hankkeen tavoitteena on mm. sosiaalityön ja poliisin yhteistyön lisääminen, varhainen puuttuminen ja seutukunnallisen erityisosaajan palvelun tarjoaminen. Hankkeeseen palkattiin erityissosiaalityöntekijäksi Marika Lehtinen alkaen. Erityissosiaalityöntekijä toimii työparina ja konsulttina seudun kunnissa. Vakasso suunnitteli yhdessä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön Kuntoutus- ja Kehittämiskeskus Huvituksen kanssa lastensuojelullisen varhaiskuntoutuksen (Varvas) projektia, joka sai rahoituksen Mannerheimin Lastensuojeluliitolta ja raha-automaattiyhdistykseltä. Kuntoutusryhmien toiminta alkoi Uudessakaupungissa ja Kaarinassa vuoden lopulla. Vakka-Suomen seutukunnassa on yhdessä Vakasson kanssa suunniteltu myös seudullista perhetukikeskus - sekä neuvolan perhetyö hanketta, joista jälkimmäinen on saanut rahoituksen.

11 11 Vakasso järjesti tukiperheiden ja tukihenkilöiden laajan hakukampanjan huhtikuussa Yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa sovittiin Eppu tukihenkilökurssin toteuttamisesta vuonna Seutukunnassa on etsitty myös sijaisperheitä ja Vakasson tehtävänä on työstää sijaisperheille koulutusta ja työnohjausta. Marraskuussa 2003 lähetettiin sijaisperheille kysely koulutustarpeista. Hanketta hallinnoi Uusikaupunki ja hankkeen projektipäällikkönä on toiminut VTM Raili Aitonurmi. Turun yliopiston sosiaalityön lehtori Riitta Lehtonen on kuulunut sekä hankkeen ohjausryhmään että projektiryhmään aluksi Vasson suunnittelijana vuonna Vuonna 2003 Riitta Lehtonen on jatkanut Vakasson ohjausryhmässä ja toiminut Vasson palkkaamana työnohjaajana hankkeessa. Laituri hankkeen aluekoordinointi Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman valtakunnallisen Laituri-projektin tavoitteena on luoda asiantunteva ja tunnettu, kaikkien ulottuvilla oleva arviointikriteeristö sijaishuollon laadun arviointija kehitystyökaluksi vuoden 2004 loppuun mennessä. Hanke on organisoitu alueellisten pilottiryhmien ja ohjausryhmien sekä valtakunnallisen ohjausryhmän muodossa. Varsinais-Suomen pilottiryhmässä ovat edustettuina Lausteen perhekuntoutuskeskus, Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymä, Turun kaupungin Lakkatien lastenkoti ja Mäntymäen perhetukikeskus, Ammatillisten perhekotien liitto, SOS-lapsikylä, Länsi-Suomen lääninhallitus, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos ja Vasso. Pilottiryhmät tuottavat prosessikuvauksia sijoitusprosessin vaiheista ja valtakunnallinen ohjausryhmä kokoaa tuotokset yhtenäisiksi prosessikuvauksiksi ja arvioinnin kriteereiksi. Hankkeen pilottiryhmissä on mukana sosiaalialan osaamiskeskusten edustajia. Suunnittelija Merja Anis aloitti Varsinais-Suomen pilottiryhmän aluekoordinaattorina syksyllä Aluekoordinaattorit osallistuvat pilottien toimintaan sekä valtakunnallisiin koordinaattorien ja ohjausryhmän tapaamisiin ja toimivat tiedon välittäjinä eri suuntiin. Arviointikriteeristön valmistuttua osaamiskeskukset voivat olla arvioinnin käynnistäjiä kokoamalla ja koordinoimalla sijaishuollon yksiköitä arvioivia auditointiryhmiä. Kriteeristöä tullaan aluksi soveltamaan kokeiluluontoisesti joissakin sijaishuollon yksiköissä tai alueilla. Varsinais-Suomessa kokeilun käynnistämisvaiheen suunnittelu sisällytettiin Yhteinen lastensuojelu hankkeen puitteissa toteutettavaksi, sillä sijaishuollon palvelujen kartoittaminen ja arviointi tuli yleisesti esiin ajankohtaisena kehittämisalueena myös Vep selvitysten kautta. Länsi-Suomen lääninhallitus järjesti joulukuussa lastensuojelun sijaishuoltoon painottuvan koulutuspäivän, jossa useat Varsinais-Suomen Laiturin pilottiryhmän jäsenet toimivat alustajina. Vasson suunnittelija osallistui seminaariin alustamalla aiheesta Sosiaalialan osaamiskeskus lastensuojelun tukena. Varvas hankkeen tutkimusryhmään osallistuminen MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen koordinoiman Varvas (varhainen vastuunotto) hankkeen tavoitteena on varhaisen vastuunoton vahvistaminen lasten ja perheiden palveluissa. Hanke toteutetaan vuosina Varsinais- Suomen alueella hankkeessa ovat mukana Kaarina ja Uusikaupunki ja pääkaupunkiseudulla Vantaa. Hanke toimii lasten ja vanhempien ryhmätoiminnan ja moniammatillisen yhteistoiminnan muodossa. Yhtenä keskeisenä ajatuksena on luoda yhteistyömalli, jossa yhdistetään kuntien ja muiden yhteistyötahojen omien ja Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön työntekijöiden osaaminen. Kehitettävän työmuodon tavoitteena on olla osa toimivaa ja pitkäjänteistä perheiden lähiverkostotyötä.

12 12 Vasson suunnittelija on osallistunut hankkeen tutkimusryhmään, johon kuuluu Huvituksen edustajien lisäksi edustajia myös Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja kasvatustieteen laitoksilta. Hankkeen prosessiarvioinnin käynnistämiseksi suoritettiin hankkeessa mukana olevien viranomaisten haastattelut syksyllä Vasson suunnittelija teki lokakuussa Kaarinassa sosiaalityöntekijän, kouluterveydenhoitajan sekä opetushenkilökunnan haastattelut (yhteensä viisi haastattelua). Loppuvuodesta hankkeeseen saatiin tutkija, joka suoritti haastattelut Uudessakaupungissa ja jatkaa tutkimusta hankkeessa. 5. Varhais- ja erityiskasvatus Varhaiskasvatuksen kehittäminen on keskittynyt alussa erityiskasvatuksen ja päivähoidon erityispalvelujen kehittämiseen. Tämä on ollut linjassa valtakunnallisen suunnittelun kanssa (mm syrjäytymisen ehkäisy). Toimintasuunnitelman mukaan vuoden 2004 painopisteeksi otetaan erityiskasvatuksen jälkeen varhaiskasvatus ja päivähoidon peruspalvelujen ja asiantuntijuuden kehittyminen ja välittyminen. Varsinais-Suomessa on ollut suhteellisen vähän seudullisia tai kuntien yhteisiä kehittämishankkeita vuoden 2003 alkaessa. Kuntayhteistyötä on ollut kahden tai kolmen kunnan välillä. Vuoden aikana on kehitetty alueellista yhteistyötä lujittamalla koulutuksen, kehittämistoiminnan ja hanketyön yhteyksiä. Päivähoidon erityispalvelujen kehittämisestä tehtiin selvitys maakunnalliseen vep raporttiin. Kuntien kanssa laadittiin kehittämissuunnitelmat, jotka pyrittiin hankkeistamaan osana vep työtä, ks. tarkemmin kohdassa Hankkeiden suunnittelu. Vep työ on raportoitu Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisusarjassa (2004). Yhteistyötä on tehty paikallisen lääninhallituksen yksikön kanssa (koulutus, varhaiskasvatuksen suunnitelmat), muiden osaamiskeskusten, sosiaali- terveysministeriön ja Stakesin kanssa. Alueellisessa toiminnassa on ollut mukana selkeästi myös kuntakohtaista ja yksikkökohtaista (päiväkodit) työtä. Seuraavaksi tarkastellaan toimintaa sen eri lohkoilla kuten Vasson yhteisen perustehtävän muotoutumista ja verkottumista, koulutusta, varhais- ja erityiskasvatuksen hanketoimintaa, tutkimusta ja varhaiskasvatussuunnitelman alkuvaihetta. Toimintakertomuksessa on mukana sellainen toiminta, jossa Vassolla on ollut koordinoivaa tai muutoin aktiivisen osallisuuden rooli. Tämän vuoksi erilliset hankkeet, joissa Vasson tämän alueen työntekijä on ollut mukana osallisena, eivät ole esittelyssä (mm. Harava, Syke). Avajaisseminaari Vasson avajaisseminaarissa varhaiskasvatuksen workshopin ohjelma oli seuraava: Johdanto aiheeseen: erityisen tuen tarve laadullisesti ja määrällisesti; rakenteelliset ja sisällölliset kehittämiskohteet, kehittämispäällikkö Päivi Pihlaja, Vasso Lapsen erityisen tuen tarve lähtökohtana palveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä, teemaryhmän jäsenet ryhmissä Pedagogisten käytäntöjen kehittäminen kehittävän vertaisarvioinnin avulla Stakesin terveiset tuo projektikoordinaattori Risto Ruokolainen, Stakes.

13 13 Verkostotyö Yhteys kuntiin ja kunnan varhaiskasvatuksen työntekijöihin on ollut tiivistä ja yhteyttä on pidetty eri tavoin mm. vep-prosessissa. Kunnat ovat ottaneet yhteyttä mm. tiedottamalla koulutustarpeistaan tai erilaisin kysymyksin. Toiminta eri hankkeiden yhteydessä on ollut antoisaa ja vuorovaikutteista. Päivähoidon erityiskasvatuksen osalta verkottuminen lähti käyntiin Varsinais-Suomen kiertävien erityislastentarhanopettajien verkoston kokoamisella. Ensimmäinen tapaaminen oli Keltoverkon tarkoituksena on tukea päivähoidon erityispalvelujen kuntatason työtä kunnissa. Tapaamisia oli tämän lisäksi syksyllä kaksi, joissa suunniteltiin lisäksi alueen kehittämistä ja ideoitiin hankesuunnitelmaa. Valtakunnalliseen osaamiskeskusten neuvottelukuntaan työstettiin yhdessä Pohjois-Suomen (Poske) kanssa esitys varhaiskasvatuksen tilasta ja osaamiskeskusten roolista. Varhaiskasvatuksen osaamiskeskusverkosto Poskessa on aloittanut 2001 varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö ja Poskeen on luotu toimintamallia ja sisältöä. Posken lisäksi vain Vassossa on ollut varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö. ESO:ssa on ollut Lapsi kaupungissa projektissa suunnittelija. Pikassoksessa on toiminut asiantuntijaverkko ja oma varhaiskasvatuksen määräaikainen suunnittelija aloitti vuoden 2004 alussa. Siitä syystä, että varhaiskasvatuksen kehittäjiä on ollut vain muutama, yhteyttä on pidetty Oulun, Helsingin ja Turun välillä. Valtakunnallinen verkosto kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Lisäksi osaamiskeskuspäivien yhteydessä elokuussa oli yhteinen tapaaminen. Aiheiden koordinoinnista ja tapaamisten suunnittelusta ovat vastanneet Posken ja Vasson työntekijät. Verkosto on käynyt läpi varhaiskasvatuksen tilannetta eri osaamiskeskuksissa, esittelyt käynnissä olevia hankkeita ja mm. suunnitellut yhteistä esitettä ja laajempaa asiasta tiedottamista. Koulutus ja konsultaatio Vuonna 2002 oli käynnistynyt Erityiskasvatuksen osaajaksi I koulutus ja sen suunnittelijana kurssinjohtajana toimi Vasson kehittämispäällikkö. Koulutus siirtyi työntekijän mukana osaksi Vasson toimintaa: Koulutuksen järjestäjänä oli Vasson ohella Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Keväällä 2003 alkoi erityiskasvatuksen osaajaksi II koulutus. Yhteensä koulutuksessa oli mukana 50 osallistujaa Varsinais-Suomesta. Koulutus koostui yksikkökohtaisista kehittämishankkeista ja seminaaripäivistä. Yksikkökohtaisten kehittämishankkeiden tueksi koulutuksen osallistujilla oli tutorryhmätoimintaa. Ryhmiä oli yhteensä molemmissa ohjelmissa 10. Erityiskasvatuksen osaajaksi koulutus sisälsi yhteensä 10 seminaaripäivää. Tutorryhmien ohjaajat saivat ryhmäohjausta koko prosessin ajan. Koulutuksen päätösseminaareissa osallistujat esittelivät hankkeidensa tuloksia, seminaarit olivat avoimia myös kunnan työntekijöille. Yksittäisiä koulutustilaisuuksia Valtakunnallisen varhaiskasvatuksen laadun kehittämishankkeen, Valoa/STM, päätösseminaari oli Helsingissä keväällä. Siinä Päivi Pihlajalla oli esitelmä varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmästä. Seminaarin esitelmien pohjalta koottiin julkaisu, johon kukin esitelmöijä työsti artikkelin. Julkaisu ilmestyy alkuvuodesta 2004 STM:n sarjassa.

14 14 Turun ensi- ja turvatalon päiväkodille järjestettiin perheen kanssa tehtävästä yhteistyöstä koulutus. Koulutuksen tarvearviointi oli maaliskuussa ja itse koulutus toteutui yhden illan tilaisuutena Vuoropäivähoidon kehittäminen on koulutuspäivän teemana, johon Turun ja Espoon kaupungit olivat tilanneet Vassolta luennon Lisäksi oli vuorohoidon koulutus Turun kaupungille. Ruotsinkielinen osaamiskeskus järjesti Nauvossa tapaamisen, jossa Päivi Pihlajalla oli luento erityiseen tukeen liittyen (7.10). Joulukuun 1. päivänä järjesti Stakes EriNetin päätösseminaarin, jossa oli luento erityiskasvatuksen kehittämisestä Suomessa. Turun ammattikorkeakoulu ja Vasso järjestivät yhteisen koulutustilaisuuden erityiskasvatukseen liittyen, johon oli pyydetty luento varhaiserityiskasvatuksesta; koulutus oli 11. marraskuuta. Maksupalvelutoiminta Varhais- ja erityiskasvatuksen alueella on ollut maksullista palvelutoimintaa. Toiminta liittyi koulutukseen ja konsultaatioon, josta laskutettiin yhteensä 8080 euroa kertomusvuonna. Osan kuluista käytettiin varhaiskasvatuksen menoihin ja suurin osa jätettiin vuodelle 2004 VASUkoulutusohjelman toteuttamista varten. Hanketoiminta Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa Ensimmäiseksi kehittämisen alueeksi varhaiskasvatuksen hanketyöskentelyssä tuli lasten sosiaalisemotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa. Projektin suunnittelu käynnistyi alkuvuodesta 2003, sillä syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät valtionavustushakemukset tuli olla lääninhallituksessa Mukaan hankkeeseen saatiin Turku, Lieto, Halikko ja Salo, joista Lieto toimi hakijakuntana. Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi hankkeelle määräraha. Suulliset kuntasopimukset ja neuvottelut päätyivät näin myönteiseen päätökseen, jonka jälkeen alkoi huhti- ja toukokuussa tarkempi päivähoitoyksiköiden valinta. Aikataulu oli nopea, mutta kiinnostuneita päiväkoteja löytyi hyvin. Alkuneuvotteluissa oli tärkeää, että päiväkodin johtaja oli sitoutunut ja innostunut hankkeesta. Yhdessä päiväkodissa vaihtui kesken hankkeen alkuvaiheen johtaja ja tässä yksikössä työntekijät olivat alussa ne, joiden kanssa asiasta keskusteltiin. Yksiköitä saatiin kustakin kunnasta kaksi, ja jokainen päiväkoti valitsi hankkeeseen osallistuvan lapsiryhmän. Jokaisesta päiväkodista tuli mukaan 1-2 lapsiryhmää, jotka edustavat mahdollisimman laajasti eri-ikäisiä lapsia ja erilaista palvelua. Mukana on 1-3 -vuotiaiden ryhmä, 3-6 -vuotiaiden ryhmiä, esikouluryhmiä ja kaksi vuorohoitoryhmää. Kesään mennessä päiväkoteja oli informoitu hankkeesta ja yksiköt valittu. Lisäksi hankkeeseen saatiin mukaan kaksi Turun yliopistossa graduaan tekevää kasvatustieteen opiskelijaa, joiden kanssa jo keväällä suunniteltiin tutkimusasetelmaa ja sen sisältöä. Hankkeen lähtökohtana on ennaltaehkäistä lasten syrjäytymistä ja puuttua varhain sosemvaikeuksiin. Hankkeessa on tarkoitus kehittää päivähoidon työntekijöiden erityispedagogisia valmiuksia hoitaa ja kasvattaa lapsia, joilla on sosiaalis- emotionaalisia vaikeuksia. Tavoitteena on myös kehittää päiväkodin kasvuympäristöä lapsen kehitystä tukevaksi sekä kasvua ja oppimista ohjaavaksi kontekstiksi. Hankkeen koordinaattoriksi palkattiin elokuun 12. päivä Tarja Kallio. Hankkeen organisaation muodostavat koordinaattori ja ohjausryhmä. Lisäksi Vassossa on sisäisesti organisoiduttu siten, että varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö on mukana työparina hankesuunnittelussa ja sisäisessä

15 15 arvioinnissa. Projektiin ohjausryhmään saatiin kustakin hankekunnasta jäsen, jotka edustavat eri toimenkuvia ja osaamista. Vassosta mukana ovat koordinaattori ja vk-kehittämispäällikkö. Hankkeen punaisen langan muodostavat säännöllisesti koontuvat konsultaatioryhmät, jotka alkoivat kokoontua heti kun niiden tutorit/työnohjaajat oli perehdytetty. Alussa kunkin työntekijän tuli arvioida analyysilomakkeen avulla varhaiskasvatustyötä ja tämän jälkeen tuli asiasta ja omista arvioinneista keskustella omissa tiimeissä. Tiimikeskustelun jälkeen lapsiryhmien työntekijät arvioivat työnohjausryhmissä pedagogisiaan käsityksiään ja toimintatapojaan. Ryhmien vetäjät ovat saaneet omaan työhönsä työnohjausta hankekoordinaattorilta. Syksyn aikana on toteutettu kaksi koulutusiltapäivää, työnohjaajat ovat saaneet omaa työnohjausta syksyllä kolme kertaa. Hankkeen ensimmäinen koulutus oli suunnattu pelkästään projektilaisille, jossa käsiteltiin projektiin liittyvien asioiden lisäksi sosem-lapsen kohtaamista. Toisessa koulutuksessa oli teemana lapsen varhainen vuorovaikutus ja siihen oli mahdollisuus osallistua myös muita päivähoidon työntekijöitä. Uusien hankkeiden suunnittelu Vasson varhais- ja erityiskasvatuksen uudet suunnitellut hankkeet liittyvät osaltaan Vep-prosessiin. Uusia hankkeita suunniteltiin yhteistyössä kuntien edustajien kanssa. Kehittämispäällikkö kävi jokaisessa seutukunnassa ja kutsui kaikista kunnista koolle erityispäivähoidon ja päivähoidon vastuuhenkilöt. Tapaamisia oli syksyllä 2003 yhteensä 12. Salon seutu, Loimaan seutu sekä Vakka- Suomi olivat mukana kokonaisuudessaan. Turun seudulla olivat kunnat jakautuneet pienempiin ryhmiin: Peimarin alue, Kaarina-Raisio-Naantali-Lieto muodostivat oman ryhmänsä, Turun seudun pienet läntiset kunnat ja Turku. Turunmaan kunnat ovat tehneet ensisijaisesti yhteistyötä ruotsinkielisen osaamiskeskuksen kanssa. Kuntatapaamisissa käytiin yleensä läpi kuntien päivähoidontilanne ja alueet, jotka kaipaavat kehittämistä. Tämän pohjalta saatiin eri alueille joko ideoita ja kehittämistoimintaa tai selkeitä hankesuunnitelmia. Hankesuunnitelmia tehtiin kolme, suluissa hakijakunta tai ehdotettu hakijakunta: 1. Päivähoidon erityispalvelujen kehittäminen Varsinais-Suomessa (Uusikaupunki) koski Varsinais-Suomea. Hakemuksen hyväksymisestä päätöksen tekee STM 2. Varhais- ja erityiskasvatuksen ja vanhemmuuden vahvistaminen päivähoidossa (Merimasku) Turun seudun pienet läntiset kunnat. Hankehakemuksesta päättää lääninhallitus.. 3. Lapsen kasvun ja kehityksen ohjaus oppiminen ja kuntoutus (Pöytyä) Loimaan seutu. Hankehakemusta ei lähetetty, koska hakijakuntaa ei hankkeelle saatu. Hankehakemusten lisäksi Peimarin alue, Kaarina-Lieto-Naantali-Lieto ja Turku eivät halunneet lähteä hakemaan erikseen hankerahoitusta, vaan kussakin kunnassa tai ryhmässä oli omat kehittämistarpeensa, joihin yhteisissä tapaamisissa pureudutaan. Vakka-Suomen osalta oli selvää, että se tarvitsisi jonkinlaisen seutukoordinaattorin, jolle kuuluisi myös päivähoidon erityispalvelut. Tämä olikin suunnitelmissa, mutta jäi loppuvaiheessa ulkopuolelle hakemuskierroksesta, eikä sinne näin ollen tullut tässä vaiheessa hankehakemuksia tai -suunnitelmia. Osallistuminen tutkimustoimintaan Vasson osuus tutkimustoiminnassa on ollut suhteellisen pientä, eikä ole suoranaisesti kuulunut kehittämispäällikön tehtävään. Toisaalta on pyritty luomaan yhteyksiä tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen välille, mutta toiminta on vasta alussa.

16 16 Erityiskasvatuksen osaamisen arviointi lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien osalta on tutkimus, johon Lastentarhanopettajaliitto on myöntänyt apurahan Teija Hiltuselle ja Päivi Pihlajalle. Tutkimus toteutetaan vuoden 2004 aikana. Lisäksi vuoden 2003 loppuun mennessä haettiin Erityisryhmätutkimukseen sosiaali- ja terveysministeriöltä taloudellista tukea, joka saatiin osittaisena. Vasson osuus STM:n hankkeessa on vuoden 2004 osalta olla mukana mm. tiedottamisessa ja tulosten levittämisessä. Tutkimus toteutetaan yhdessä Helsingin ja Turun yliopistojen kesken Turussa ja Helsingissä. Tässä ovat näin ollen mukana kuntien työntekijät sekä yliopistot. Yhteyttä koulutukseen ja kehittämiseen on luotu sosem- hankkeen osalta, johon saatiin mukaan kaksi kasvatustieteen pro gradua tekevää, joista toinen on mukana hankkeessa ja toinen ei. Lisäksi Vasso oli mukana Turun yliopiston Lapset ja tutkimus tapaamisessa, jossa yliopiston monitieteisessä ryhmässä kävimme läpi eri tutkimuksia. Tutkimustoimintaan voidaan lukea kuuluvaksi keväällä 2003 tehty kysely Päivähoidon erityiskasvatuksesta. Kysely lähetettiin jokaiseen Varsinais-Suomen kuntaan ja vastauksia palautettiin 43 kunnasta. Turunmaan kunnista kyselyyn vastasi vain Parainen, näin ollen lähes kaikki suomenkieliset kunnat Varsinais-Suomesta ovat mukana selvityksessä. Selvitys on mukana Vep-raportissa. Osallistuminen kasvatustieteen päiville marraskuussa antoi tutkimustietoa erityiskasvatukseen ja varhaiskasvatukseen liittyen. Lisäksi kehittämispäälliköllä oli kaksi omaa esitelmää: Erityiskasvatuksen osaamisen arviointi (yhdessä Teija Hiltusen kanssa) sekä Varhaiserityiskasvatus Suomessa. Varhaiskasvatussuunnitelma valtakunnallinen ja alueellinen työ Valtioneuvosto on linjannut suomalaista varhaiskasvatusta ja yhtenä osana ehdotuksissa oli laatia valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka laadinnasta vastasi Stakes. Suunnitelman ensimmäinen versio valmistui syksyllä Suunnitelman perusteet ovat kunnille ja varhaiskasvatuksen toteuttajille informaatio-ohjausta ja antavat välineitä kunnalliseen, kuntien väliseen tai päivähoitoyksikkökohtaiseen prosessiin. Asiakirja ei ole näin ollen esiopetuksen opetussuunnitelmaan rinnastettava normi, vaan tukimateriaali omien suunnitelmien työstämistä varten. Vasson kehittämispäällikkö oli Stakesissa kuultavana suunnitelman sisällöistä kesällä Vassossa alettiin suunnitella koulutusohjelmaa syksyllä 2003 kyseistä prosessia varten. Asiaa pohdittiin myös valtakunnallisella foorumilla osaamiskeskustapaamisissa ja STM:n varhaiskasvatukseen perehtyneen tarkastajan kanssa. Posken ja Vasson kehittämispäälliköt tapasivat aiheen suunnittelun parissa Oulussa syksyllä STM järjesti Stakesin kanssa syksyllä tilaisuuden, johon osaamiskeskukset ja lääninhallitusten varhaiskasvatuksen edustajat kutsuttiin pohtimaan valtakunnallista implementointia. Tilaisuudessa Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen edustajat esittelivät omat suunnitelmansa. Varsinais-Suomen alueelta suunnitteluryhmään kutsuttiin Länsi-Suomen lääninhallituksesta Marita Beijar, Turun yliopistolta Jarmo Kinos sekä päiväkotien johtajat Hilkka Koret (Paimio) ja Maija- Liisa Rantanen (Kaarina). Koret ja Rantanen toimivat koulutuksen ajan kurssinjohtajina. Vasson sosem- hankkeen koordinaattori tuli myös mukaan suunnitteluun. Suunnitelman runko, sisällöt ja aikataulu saatiin tehtyä ja esite sekä ilmoittautumislomake lähetettiin kuntiin. Rahoitus järjestyy siten, että käytetään päivähoidon alueelle kertyneet ylimääräiset tuotot koulutuksen kustannuksiin. Lisärahoituksen tarve tulee selvittää vuoden 2004 aikana.

17 17 Koulutus on kaksivuotinen, ja se alkoi keväällä 2004, ja päättyy vuoden 2006 keväällä. Mukaan tuli 88 osallistujaa 32 kunnasta. 6. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen maakunnallinen ja seudullinen kehittäminen on valittu osaamiskeskuksen yhdeksi painopistealueeksi. Vasson toimitusjohtaja on pitänyt yhteyttä Varsinais-Suomen vammaisverkostoihin. Vammaispalveluverkoston kanssa oli maaliskuussa tapaaminen, jossa kuultiin verkoston tekemistä selvityksistä ja keskusteltiin odotuksista Vasson toiminnalle. Lääninhallitus on ollut vetäjänä alueellisessa verkostossa, ja johtopäätöksemme oli, että Vasson vetämää eri ryhmää ei tarvita, vaan olemassa olevaa verkostoa tulisi täydentää Vasson työntekijällä sekä esimerkiksi yliopiston erityispedagogiikan professorilla. Lisäksi on sovittu, että verkostoon perustetaan uusi alaryhmä vastaamaan tutkimuksen ja opetuksen yhteyksistä kuntien vammaispalvelutyöhön ja järjestösektorin kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Verkostoituivat erityispalvelut hanke Vep seutukierroksilla sosiaalijohto esitti kehittämistarpeita runsaasti vammaispalvelujen yhteistyön ja toimivan yhteistyön tehostamiseksi sekä seudullisesti että maakunnallisesti. Tapaamisissa todettiin, että kuntien sosiaalityöntekijöillä on seutukunnittain omia neuvottelurenkaitaan ja konsultointitapojaan. Vammaispalveluista vastaavilla Turun seudun sosiaalityöntekijöillä on ollut jo 1990 luvulta alkaen säännöllisiä kokoontumisia, joiden tavoitteena on ollut kehittää yhteisiä toimintakäytäntöjä ja palvelujen myöntämiskriteerejä. Yhteistyö palvelujen järjestämisessä on muotoutunut naapurikuntien ja seutukunnan kuntien kesken moninaiseksi. Yleensä isompi naapurikunta tai seutukunnan keskuskunta myy asiantuntijapalveluja tai asumispalveluja naapureilleen. Yksityisiä palveluja käytetään täydentämään julkisia palveluja. Selvitysraportissa on katsaus vammaispalvelujen tilasta maakunnassa. (Länsi-Suomen lääninhallituksen vep raportti 2004). Kehittämistarpeet Seutukuntakierroksen aikana sosiaalijohtajat esittivät eniten vammaispalvelulain mukaisten subjektiivisiin oikeuksiin perustuvien palvelujen kehittämistarpeita. Eniten esillä olivat kuljetuspalvelujen järjestäminen, asunnon muutostyöt sekä palveluasumisen järjestäminen. Myös tulkkipalvelujen riittämättömyys tuli usein esille. Subjektiivisiin oikeuksiin liittyvää juridista konsultaatiotarvetta on kunnilla runsaasti. Myös päivä- ja työtoiminnan riittämättömyys ja järjestämisen vaikeudet olivat esillä sosiaalijohtajien seutukuntakokouksissa. Sosiaalijohtajien lisäksi vammaispalvelujen toimivuudesta tehtiin kohdennettu kysely maakunnan isoimpien kuntien sosiaalityöntekijöille. Kysely tehtiin seutukierroksella esiin tulleitten yleisellä tasolla todettujen kehittämistarpeitten konkretisoimiseksi ja ongelmien kirjon esille saamiseksi. Sosiaalityöntekijöitten vastauksissa tulikin esille runsaasti subjektiivisiin oikeuksiin perustuvien palvelujen järjestämisongelmia. Niissä korostui mm. vaikeavammaisuuden määrittelyyn edelleen liittyvät ongelmat ja esimerkiksi lääkärinlausuntojen tulkinta ja kirjavuus haetun etuuden näkökulmasta.