2014 Kontiolahti Joensuu North Karelia. Ampumahiihdon maailmancup kisalehti. Sivu 5. Sivu 6. Sivu 10. Sivu 12

Transkriptio

1 Ampumahiihdon maailmancup -kisalehti Sivu 5 Mäkäräinen hakee jatkoa hyville Kontiolahtikisamuistoilleen Sivu 6 Voimalla 600 talkoolaisen Sivu 10 Cuptori on kisojen olohuone Sivu 12 E.ON Kontiolahti Joensuu North Karelia 0IBU WORLD CUPBIATHLON1 Tutustu stadion- alueeseen!

2 Ministeri Stubbin tervehdys Ampumahiihto on hieno laji. Urheilijalta se vaatii paljon tarvitaan kestävyyttä, nopeutta ja tarkkuutta. Mahtavaa lajissa on myös se, että sitä on helppo seurata katsomosta. Toivon, että yhä useampi nuori löytää ampumahiihdon pariin, jotta suomalaiset saisivat jännittää tulevaisuudessakin hienon urheilumuodon parissa. Suomi tarvitsee myös lisää lajin huippuja. Oma suosikkini on Kaisa Mäkäräinen, jota fanitan täysillä. Pääsin itse kokeilemaan ampumista taannoisilla urheilumessuilla Suomen Ampumahiihtoliiton osastolla. Arvostukseni lajia kohtaan vain nousi. Kokeilin ampumista makuulta ja seisten. Vaikeaa oli. En ole kokemuksen jälkeen ihan varma siitä, kuinka hyvin käsittelisin asetta vauhti- ja kestävyysalueella. Toivotan kaikille urheilijoille hyvää luistoa ja tarkkuutta sekä katsojille jännittäviä kisoja! Alexander Stubb Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Jännitystä ja elämyksiä ampumahiihdon maailmancupissa Kontiolahdella järjestettävän ampumahiihdon maailmancupin ennakkotunnelmat ovat myönteisiä odotuksia täynnä. Kilpailupäivät ovat Sotshin olympiakisojen jälkeen maaliskuuta, joten tarjolla on erinomainen tilaisuus nähdä tuoreet olympiamitalistit lähietäisyydeltä. Kisaohjelma takaa jännitystä jokaiselle päivälle, sillä jaossa ovat kolmen henkilökohtaisen maailmancupin osakilpailun pisteet. Torstain ja lauantain pikakilpailut sekä sunnuntain takaa-ajot tarjoavat mielenkiintoista seurattavaa. Ampumahiihtoa pidetään maailman parhaana TV-lajina. Sitä se onkin, mutta kisojen katsominen paikan päällä muun kisayleisön kanssa antaa huikeita kokemuksia, joita on hieno muistella myöhemmin. Tunnelmaa luo myös se, että yleisö lippuineen on kansainvälistä. Moni viime kisoissa paikan päällä ollut suomalainen katsoja on luvannut ottaa mukaan Suomen lipun. Erityistä jännitystä antaa myös se, että odotamme suomalaisten urheilijoiden Kaisa Mäkäräisen johdolla taistelevan palkintosijoituksista. Tapahtumaa järjestämässä on Joensuun seutukunnan kuntien ja yhteisöjen laaja yhteistyöverkosto. Kisavieraille yhteistyö näkyy muun muassa aiempaa huomattavasti laajempana oheisohjelmatarjontana. Joensuun torilla on monipuolinen Cuptori telttoineen, ohjelmineen ja myyntipisteineen. Torilta lähtevät myös ilmaiset yleisökuljetukset kisapaikalle. Stadionilla on tapahtumapuisto, jossa on iso Cupteltta. Yleisön mukavuutta lisää myös se, että käytössä on lämpimiä WC- kontteja. Katsomoalueet on laajennettu kaksinkertaisiksi. Myös videoscreenien määrää on lisätty. Liikennejärjestelyjen selväpiirteisyyteen on kiinnitetty erityinen huomio. Yleisöliikenne kisapaikalle kulkee nyt Uuron eritasoliittymän kautta. Ampumahiihdon maailman cupin järjestäminen ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoisten talkootyötä. Tässä tapahtumassa on mukana yli 600 talkoolaista. Heille lausumme lämpimät kiitokset, samoin kuin kaikille yhteistyökumppaneille. Hyvät kisavieraat, tervetuloa kokemaan elämyksiä ja nauttimaan kisatunnelmasta! Esa Haapala Tapahtuman johtaja Ampumahiihdon maailmancup - kisalehti Sisällysluettelo Päätoimittaja: Esa Haapala Pääkirjoitukset; Alexander Stubb ja Esa Haapala...2 Ampumahiihto on lajina haaste tv-tuotannolle...9 Toimituspäällikkö: Heidi Lehikoinen Ohjelmisto ja lippuhinnasto...3 Cuptori on kisojen olohuone...10 Ilmoitukset: Katja Antrela Kohti MM-kisoja...4 Musiikkielämyksiä VIP-teltassa...10 Taitto ja ulkoasu: Painosmäärä: Arja Korhonen kpl Mäkäräinen hakee jatkoa hyville Kontiolahti-kisamuistoilleen...5 Maailmancupissa maistuvaa ruokaa kaikille kohderyhmille...11 Painopaikka: Jakelu: Painotalo PunaMusta Amapumahiihtostadion, Kontiolahti Voimalla 600 talkoolaisen...6 Kilpailunjohtaja Ville Haapala iloitsee uusista tilaratkaisuista...8 Kontiolahden ampumahiihtostadion...12 Kannen kuva: Heidi Lehikoinen Uutisia ja taustatietoja Ampumahiihdon maailmancup - kisoista löydät: 2

3 Ratkeaako maailmancupin kokonaiskilpailun voitto Kontiolahdella? Miesten ja naisten kolme henkilökohtaista kilpailua takaavat sen, että Kontiolahdella nähdään jännittäviä taisteluja myös maailmancupin kokonaiskilpailun kannalta. Kilpailutapahtumat alkavat torstaina 13. maaliskuuta miesten pikakilpailulla kello Uudessa valaistuksessa kilpaillaan naisten pikakilpailu samana iltana Perjantaina on harjoituspäivä, mutta lauantaina 15. maaliskuuta on jälleen pikakilpailuiden aika. Päätöspäivänä sunnuntaina kilpaillaan takaa-ajoissa, jossa Kaisa Mäkäräinen juhli edellisessä Kontiolahden maailmancupissa 2012 riemukkaasti voittoa. Kisaohjelma: Torstai klo Pikakilpailu 10 km, miehet klo Pikakilpailu 7,5 km, naiset Lauantai klo Pikakilpailu 10 km, miehet klo Pikakilpailu 7,5 km, naiset Sunnuntai klo Takaa-ajo 12,5 km, miehet klo Takaa-ajo 10 km, naiset Osta lippusi ennakkoon! Maailmancup on elämys, joka kannattaa kokea paikan päällä. Jännittävien kilpailutapahtumien lisäksi vain paikan päällä koet ainutlaatuisen tunnelman, jota täydentävät myös oheisohjelmat. Stadionin ravintola- ja kahvilapalvelut takaavat, että nälkä ja jano lähtevät maukkailla tuotteilla edullisin hinnoin. Liput kannattaa ostaa ennakkoon. Silloin ne ovat edullisimmillaan eikä portilla tarvitse jonottaa. To La Su Kokoaikalippu VIP-LIPUT Lapset 7 17 v Lapset alle 7 v. A-, B-, C- ja D-katsomot Ennakkoon 17,50 22,50 22,50 52,50 Portilta Lapset alle 12 v. Maastokatsomot HANKI LIPUT KONTIOLAHDEN URHEILIJAT TOIMISTO varaukset@biathlon-kontiolahti.fi p LIPUT JA MATKAILUNEUVONTA: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Koskikatu JOENSUU p / biathlon@visitkarelia.fi Ennakkoon 8,50 12,50 12,50 27,50 Portilta Maastokatsomot Eläkeläiset, opiskelijat ja lapset v. Ennakkoon 4,50 8,50 8,50 21,50 Portilta Lisätietoja tapahtumasta netissä kontiolahtibiathlon.com ja mobiilissa m.kontiolahtibiathlon.com Lapset alle 12 v. Lippujen hinnat sisältävät Lippupalvelun toimitusmaksut 3

4 MM-kisat ovat huikea mahdollisuus monille Ampumahiihdon MM-kilpailut ovat valtava mahdollisuus monille muillekin kuin mitaleista kamppaileville urheilijoille. Pohjois-Karjalalle merkitys on monella tapaa laaja, samoin suomalaiselle ampumahiihdolle ylipäätään. Paikallisesti yhteinen suurkisojen järjestäminen iloisella pohjois-karjalaisella osaamisella ja tekemisellä luo uskoa ja vahvuutta koko maakuntaan. Pohjois-Karjala saa valtavan näkyvyyden eri medioissa ympäri maailmaa, sanoo Karelia Expertin toimitusjohtaja Markku Litja. MM-kilpailut toimivat tänä vuonna matkailumarkkinoinnin kärkenä Venäjälle, Keski-Eurooppaan sekä kansallisesti. Lisäksi tapahtuma näkyy Pohjois-Karjalassa markkinointitoimenpiteissä Karelia Expertin eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteet ovat selvät: Tavoitteena on Pohjois-Karjalan tapahtumaimagon ja tunnettuuden lisääminen. Taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Kisojen jälkeenkin alue muistetaan siitä, että täällä on kisat järjestetty, eli ei pelkästään kisa-aikaa muisteta. Samaa voisi verrata ennen kisoja tapahtuvaan käyntiin alueella. Odotamme kisojen lisäävän mielenkiintoa alueemme matkailutarjontaa kohtaan, Litja miettii odotuksia ja tavoitteita. Suomalaiselle ampumahiihdolle kotikisat ovat tärkeät monella tapaa. Laji ja urheilijat saavat ainutkertaisen mahdollisuuden. Parhaimmillaan lajilla on tilaisuus rakentaa vankka pohja tuleville vuosille niin harrastajamäärien kuin talouden osalta. Taloudellinen merkitys on tietysti erittäin merkittävä sekä liitolle, että järjestäjälle. Tämän tapah- tuman tuotolla liitto voi turvata liiton vastuulla olevien toimintojen toteutumisen vuosiksi eteenpäin. Myös näkyvyys ajatellen yleisöä paikan päällä, yhteistyökumppaneitamme sekä tietenkin myös television kautta kotikatsomoille on merkittävä tekijä tulevaisuuttamme ajatellen, Ampumahiihtoliiton toimitusjohtaja Jukka Haltia sanoo. Suomalaiset pääsevät jälleen osoittamaan kykynsä hyvän kansainvälisen tapahtuman järjestäjinä. Maailmancup toimii tärkeänä testikisana MM-kisoja ajatellen. Tänä vuonna testataan järjestelmän toimivuus ja tarvittaessa tehdään lopulliset viilaukset. Kaikessa toiminnassa tänä vuonna kehoitamme myös liiton kakkia jäsenseuroja osallistumaan MM-kisaan, Haltia kertoo kisahuuman nostatuksesta. Urheilullisesti Ampumahiihtoliitto toivoo toki suomalaisten kunnostautuvan laajalla rintamalla, vaikka Kaisa Mäkäräinen yhä ykköstoivo tuleekin olemaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman laaja menestyminen kotikisoissa kotikatsomon edessä, sanoo Haltia ja toivoo ampumahiihtoseuraväkeä laajasti paikalle Maailmanmestaruuskilpailujen päiväkohtainen ohjelma: Kilpailuohjelma: 5. maaliskuuta: Sekaviesti 7. maaliskuuta: Pikakilpailu, miehet ja naiset 8. maaliskuuta: Takaa-ajo, miehet ja naiset 11. maaliskuuta: Normaalikilpailu, naiset 12. maaliskuuta: Normaalikilpailu, miehet 13. maaliskuuta: Viesti, naiset 14. maaliskuuta: Viesti, miehet 15. maaliskuuta: Yhteislähtö, miehet ja naiset Kilpailujen kellonajat varmistuvat ja julkistetaan keväällä. Avajaiset järjestetään 4. maaliskuuta. Kontiolahden Urheilijoiden Ahti Toivanen on yksi kotikisoihin tähtäävistä nuorista lupauksista. 4

5 Mäkäräinen hakee jatkoa hyville Kontiolahti-kisamuistoilleen Kontiolahden Urheilijat teki minusta ampumahiihtäjän Kaisa Mäkäräinen on niitä suomalaisurheilijoita, jotka koetaan oman kylän tytöksi kahdella alueella. Kaisa Mäkäräinen on niitä suomalaisurheilijoita, jotka koetaan oman kylän tytöksi kahdella alueella. Ristijärveltä kotoisin olevasta ja Vuokatissa urheilulukionsa käyneen naisen edesottamuksia seurataan tiiviisti ja ylpeänä Kainuussa. Samalla lailla suhtaudutaan Pohjois-Karjalassa, jossa Mäkäräinen on asunut vuodesta Mikä sinussa on pohjoiskarjalaisinta? Murre on tarttunut! En tiedä, olenko siitä aina niin ylpeä, mutta se tarttui nopeasti, Mäkäräinen sanoo ja nauraa. Joensuuhun hän muutti heti urheilulukion jälkeen. Silloin hän myös sai ensikosketuksensa lajiin, josta tuli hänelle se kaikista rakkain. Kontiolahden Urheilijat teki minusta ampumahiihtäjän, tai ainakin he tekivät vaihdon hiihtäjästä ampumahiihtäjäksi erittäin helpoksi. Kaikki tuli valmiina. Seura antoi todella hyvän tuen ja auttoi ensimmäisenä vuonna. Ei minulla olisi ollut opiskelijana mahdollisuuksia ostaa asetta ja patruunoja, Mäkäräinen sanoo. Hän kävi urheilulukion hiihtäjänä, mutta tutustui jo silloin moniin ampumahiihtäjiin. Kokeilusta Kontiolahdella hän on kulkenut pitkän tien maailmanmestariksi ja maailmancupin kokonaiskilpailun voittajaksi. Vuoden 1999 MM-kilpailut ovat tulleet tutuiksi vasta jälkikäteen muiden urheilijoiden ja järjestäjien juttujen pohjalta. Mäkäräinen itse ei tuolloin kisoja seurannut. Ensimmäiseksi kisamuistokseen hän poimii Hopeasomman Olin katsomassa kisoja, joissa Mari (Laukkanen) kilpaili 16-vuotiaiden sarjassa. Itse olin silloin jo yliopistossa. On hauskaa, että olemme nyt samassa joukkueessa. Parhaat kotikisamuistot 2012 maailmancupista Parhaaksi Kontiolahden kisamuistokseen Mäkäräinen nostaa Kontiolahden maailmancupin 2012, jossa hän kotiyleisön riemuksi oli pikakilpailun toinen ja voitti takaa-ajon. Hän toivoo runsaasti tapahtumisissa mukana eläviä katsojia myös maaliskuun maailmancupiin sekä tietysti MM-kisoihin Toivon, että MM-kisat onnistuvat järjestelyiltään, mutta toivon ihmisten muistavan ne siitä, että voitin monia mitaleita, Mäkäräinen sanoo hymyillen. Olympialaisissa Mäkäräisen parhaaksi jäi seitsemäs sija. Se tuli yhteislähdössä. Kun koko ajan taistelet mitalista ja tiedät, että kaikki resurssit on olemassa, mutta et vaan pysty ottamaan sitä Ei näistä nyt hirveästi jäänyt käteen. Maailmancupissa seitsemännestä sijasta olisi varmaan eri fiilikset kuin täällä, hän sanoi apeana. Kontiolahden radat ovat Mäkäräiselle tuttuakin tutummat. Vaikka ollaan merenpinnan tasolla, rata on yksi kovimmista. Ampumapaikalle tulo on vähän omanlaisensa, kun nousun jälkeen on vielä pitkä tasainen pätkä. Sitä jos jaksaa ensi kesänä hinkata, hyvä tulee. Ampumapaikka ei ole helppo muttei vaikeakaan. Minä tykkään, erityisesti nousuista tykkäävä Mäkäräinen sanoo. Mikä on parasta Kontiolahden ja Joensuun alueella? Oma koti. Kun olen Joensuussa, vietän paljon aikaa kotona. En vietä juurikaan aikaa kaupungilla tai tee mitään sen ihmeempää, vaan viihdyn kotona. 5

6 Voimalla 600 talkoolaisen Urheilutapahtuman kantava voima ovat talkoolaiset, joita ampumahiihdon maailmancupiinkin tarvitaan 600. Maailmancup ja tulevat MM-kilpailut ovat herättäneet runsaasti mielenkiintoa myös Suomen rajojen ulkopuolella, sillä kymmeniä ulkomaalaisia talkoolaisia on tulossa mukaan. Merkittävässä roolissa ovat myös alueen oppilaitokset. Talkoolaisten rekrytoinnissa ja sijoittelussa järjestäjien apuna on ollut Sympa-rekrytointijärjestelmä. Maailmancupin tavoitteena on saada koottua, koulutettua ja innostettua talkoolaisia myös MM 2015-kilpailuja silmällä pitäen. Mielestäni on tärkeää löytää jokaiselle talkoolaiselle mielenkiintoinen talkootehtävä ja luoda positiivisen yhdessä tekemisen meininki, kunnon pohjoiskarjalainen positiivinen pöhinä. Jokaisen talkoolaisen panos on tehtävästä riippumatta erittäin tärkeä kilpailijoiden ja kisavieraiden viihtymisen kannalta. Tavoitteenamme on, että maailmancupin aikana ennätämme jutella mahdollisimman monen talkoolaisen kanssa jo MM-kilpailuista. Olisi todella hienoa, jos saamme kevään kokoon puolet MM-kilpailujen vaatimasta reilusta 1000 talkoolaisesta, sanoo vapaaehtoispäällikkö Sami Leinonen. Vahvaa oppilaitosyhteistyötä kisajärjestelyissä Maailmancupin kisajärjestelyissä pohjoiskarjalaisilla oppilaitoksilla ja niiden opiskelijoilla on merkittävä rooli. Yhteistyö erityisesti Pohjois-Karjalan Ammattiopiston ja Karelia-Ammattikorkeakoulun kanssa merkitsee lähes 300 opiskelijan mukanaoloa kisajärjestelyissä. Olemme saaneet luotua erinomaisen yhteistyön pohjoiskarjalaisten oppilaitosten kanssa maailmancupiin liittyen ja yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa entisestään. Lisäksi yhteistyön tiivistäminen maakuntamme ulkopuolisten oppilaitosten kanssa on kevään ohjelmassa, kertoo vapaaehtoispäällikkö Leinonen. Pohjois-Karjalan Ammattiopiston Kauppa ja hallinto koulutusalan talous- ja toimistopalvelujen koulutusohjelman lehtori Virva Torni korostaa myös maailmancupin tuomaa mahdollisuutta tehdä ja toteuttaa käytännön asioita luokkahuoneen ulkopuolella. Opiskelijoiden oppimisen kannalta on erittäin tärkeää olla mukana omaan alaan liittyvissä käytännön toteutuksissa mukana. Opiskelijat saavat uusia oppimiskokemuksia käytännön työtehtävien kautta. Tämä on mukava lisä opetukseen, toteaa Torni. Matkailualan kolmannen vuoden opiskelija Kati Kokkonen suorittaa Kontiolahden Urheilijoilla viimeisen kaksi kuukautta kestävän harjoittelunsa opintoihin liittyen. Mikäpä olisi parempi paikka päästä mukaan kansainvälisen tapahtuman järjestämiseen?! Oman alani ja oppimiseni kannalta tämä on siis aivan mahtava mahdollisuus. Työtehtäviini kuuluvat erilaiset kisajärjestelyt ja suunnittelutehtävät lähinnä kilpailutoimistossa ja itse kilpailujen aikaan minut löytää Kimmelin Sub-Officesta, Kokkonen kertoo. Hän on mahdollisuudesta innoissaan. Olen aina mielenkiinnolla seurannut talviurheilulajeja televisiosta, mutta suuremmissa kilpailuissa en ole tätä ennen ollut vapaaehtoisena mukana. Odotan eniten uusia kokemuksia, yhdessä tekemistä, sekä tietenkin huippua kisatunnelmaa! Muusta monipuolisesta yhteistyöstä Pohjois-Karjalan ammattiopiston kanssa kertoo se, että kisojen valmistelu- ja toteutusvaiheessa on opiskelijoita mukana käytännön tehtävissä hyvin monialaisesti niin palvelu-, sosiaali- ja terveysaloilta kuin myös rakentamisesta ja talotekniikasta sekä turvallisuusja logistiikka-aloilta. Talkoolaisena tapahtuman ytimessä Maailmancupin ja MM-kilpailujen kisajärjestelyt ovat upea tapa kokea kansainvälisen suurtapahtuman tunnelma aivan tapahtuman ytimessä. Talkoolainen pääsee monissa tehtävissään näkemään ja kokemaan paljon sellaisia asioita, joita katsomosta käsin tai television välityksellä ei voi edes kuvitella. Talkoolaisten yhteenkuuluvuuden tunne, yhteiset kokemukset ja ponnistelut kisajärjestelyjen onnistumisen eteen kannattaa jokaisen kokea vähintään kerran elämässään, Leinonen kannustaa ja toivottaa kaikki kisajärjestelyistä kiinnostuneet lämpimästi tervetulleeksi mukaan kisojen talkootiimiin. 6

7 Menossa mukana! Olethan Sinäkin? Yhteis- ja erillishaku ovat käynnissä ma pe Varmista opiskelupaikkasi! Lisätietoja 7

8 0IBU WORLD CUPBIATHLON1 0IBU WORLD CUPBIATHLON1 0IBU WORLD CUPBIATHLON1 Kilpailunjohtaja Ville Haapala iloitsee uusista tilaratkaisuista Kilpailunjohtaja Ville Haapalalle maailmancup on tärkeä esikisa MM-koitosta ajatellen. Maaliskuussa Haapala pääsee tiiminsä kanssa näkemään, miten uudet tilaratkaisut toimivat käytännössä. Tilojen käytöstä on olemassa hyvä suunnitelma, ja nyt on hyvä nähdä tarvitaanko niitä vielä hienosäätää MM-kilpailuja varten. Sitten tietenkin kilpailuissa on paljon uusia toimitsijoita, joille tulee hyvää kokemusta isosta tapahtumasta, Haapala sanoo. Erityisen iloinen hän on päärakennuksen laajennuksesta, joka poistaa aiemmin vaivanneen tilanpuutteen. Nyt useampia toimintoja ei tarvitse ahtaa samoihin tiloihin. Se auttaa sekä toimitsijoita että joukkueita. Myös maalialueen laajennus helpottaa sujuvien järjestelyjen rakentamista erityisesti medialle maalialueella. Haapalan tiimi on sopiva sekoitus vankkaa kokemusta ja uutta voimaa. Osa toimitsijoista on ollut mukana kansainvälisten kilpailujen järjestelyissä jo 90-luvulta asti. Heillä on vankka kokemus monista tapahtumista. Toisaalta meidän joukkomme uudistuu myös koko ajan, ja uusia ihmisiä tulee mukaan sopivasti. Kilpailutapahtumat eivät maailmancupissa ja MM-kilpailuissa juuri toisistaan eroa. Jotain eroa Haapala kuitenkin kysyttäessä keksii: MM-kilpailuissa on ehkä urheilijoilla ja joukkueilla enemmän voitettavaa, mikä voi aiheuttaa joukkueille paineita. Viime viikkoina ennen h-hetkeä Haapalaa työllistävät eri asioiden varmistelut. Hänen vastuullaan on huolehtia, että asiat ovat hoituneet suunnitellusti ja kaikki on valmista kilpailutapahtumiin. Itse olen olympialaisissa helmikuun lopulle saakka, joten minulla ei ihan pintatilanteesta ole välttämättä tarkkaa kuvaa. Toisaalta järjestelytoimikunnalla on hyvä kokemus tapahtumien järjestämisestä, joten kysymys lienee lähinnä pienten asioiden varmistamisesta, hän arvelee. Haapala odottaa maailmancupista hienoa keväistä urheilutapahtumaa ja samalla onnistunutta kenraalia MM-kilpailuja ajatellen. Maailmancupin ratkaisut ovat lähellä, mikä osaltaan lisää mielenkiintoa. Luvassa on hienoja kilpailupäiviä ja toivottavasti myös paikallista menestystä. Itse olen yrittänyt käydä erilaisissa tapahtumissa ihan mielenvirkistyksen vuoksikin. Toivottavasti mahdollisimman moni saapuu paikan päälle katsomaan kisoja. Näin luomme pääosan esittäjille eli urheilijoille erinomaisen tunnelman. Seinänousun uudet rakennelmat parantavat katsojien viihtyvyyttä maastossa. Kuva nuorten SM-kilpailuista. E.ON Kontiolahti Joensuu North Karelia E.ON Kontiolahti Joensuu North Karelia E.ON Kontiolahti Joensuu North Karelia 8

9 Mielenkiintoinen laji on haaste tv-tuotannolle Ampumahiihto on televisionkatsojallekin jännittävä laji, jossa tilanteet vaihtelevat kilpailujen aikana merkittävästi ampumapaikalta toiseen. Juuri tähän perustuu sen kiehtovuus mutta myös haastavuus tv-tuotannolle. Yle tarjoaa Kontiolahdenkin ampumahiihtotapahtumat kotikatsomoihin. Helppoa tässä lajissa tv:n näkökulmasta ei ole oikeastaan mikään. Massalähdöt, takaa-ajot ja viestit ovat omalla tavallaan vähän helpompia johtuen siitä, että periaatteessa kilpailu etenee ryhmänä ampumapaikalta toiselle. Viestissä täytyy tuntea joukkueet ja eri osuuksien hiihtäjät, kuka nostaa joukkuetta ja kuka todennäköisesti putoaa omalla osuudellaan. Näiden kauttahan luodaan paljolti kisan tarinaa ja draamaa, tuottaja-ohjaaja Jukka Ahonen sanoo. Ahosen tiimissä tärkeitä lenkkejä ovat kaikki, mutta lopputuloksen kannalta merkittäviä on erityisesti varoittajat. Väliaikalähdöissä ohjaaja onkin täysin varoittajaketjun varassa. Pikakilpailussa Ylellä on normaalisti kahdeksan varoittajaa maastossa, yksi autossa lukemassa tulosmonitoria ja päävaroittaja, jonka tehtävä on kertoa ketä seuraamme missäkin kohtaa. Päävaroittaja on ohjaajalle ehdottomasti tärkein henkilö tuotannossa, hänen mukana tuotanto onnistuu tai kaatuu ja hän käytännössä luo kisan draaman valinnoillaan. Ohjaaja ei ehdi eikä pysty vaikuttamaan siihen ketä seurataan, vaan rakentaa sen miten ja millaisilla kuvilla valittua urheilijaa seurataan. Jos tässä onnistutaan, tv-katsojankin on ehkä vähän helpompi seurata tilannetta. Jos taas epäonnistutaan, todennäköisesti yhdelläkään katsojalla ei ole selvää kuvaa kilpailun kehittymisestä. IBU:n reaaliaikainen tulospalvelu tärkeä väline tv-tuotannolle ja katsojalle Normaalimatkan kisa on haastavin seurattava niin tv-tuotannolle kuin katsojallekin. Pahimmillaan suosikkeja saattaa olla ampumassa neljällä eri paikalla yhtä aikaa. Suurin parannus tuotannon ja katsojien kannalta on varmasti ollut sähköiset taulut. Ennen niitä taulujen näyttäminen oli melkoista kikkailua ja rajoittui käytännössä yhteen tai kahteen urheilijaan kerrallaan. Nykyään saadaan massalähdöissäkin vaikka kaikkien paikkojen ammunnat yhtä aikaa kuvaan ja se tietysti selventää ammuntaa katsojalle huimasti. Katsojalle valtava apu on myös IBUn tarjoama reaaliaikainen tulospalvelu heidän nettisivuillaan. Käytännössä se on täysin sama kuin mitä päävaroittaja seuraa ulkotuotantoautossa ja minkä perusteella päävaroittaja ja ohjaaja tekevät valinnat. Lähetysten televisiointi vaatii melkoisesti myös kamerakalustoa. Yle on toteuttanut maailmancupeja noin 25 kameralla, MM-kisoissa kameramäärää nousee Ahosen arvioiden mukaan kameran paikkeille. Johtuen siitä, että MM-kisoissa kameroilla täytyy kattaa käytännössä jokainen metri kaikista käytettävistä radoista ja tuotantoon tulee jonkin verran sellaisia erikoiskameroita mitä mc-kisoissa ei käytetä. Maalmancupkisoissa kansainvälistä signaalia on tekemässä noin 80 yleläistä, MM-kisoissa tuotantohenkilökunnan määrä on noin sata. Ohjaajalla valmistautuminen mc-kisaan kestää käytännössä koko mc-kauden, eli koko ajan täytyy seurata kisoja jotta pysyy selvillä urheilijoiden kunnosta ja varsinkin siitä kenen kunto menee ylöspäin ja kenen suunta on alaspäin. MM-kisojen puolitoistaviikkoinen tuotanto kysyy ehkä eniten istumalihaksia sekä sitä, että koko tiimi pysyy skarppina ja valmiina reagoimaan yllättäviin tilanteisiin niin ensimmäisessä kisassa kuin myös viimeisessä. Maailmancupissa kokeillaan joitain teknisiä ratkaisuja Maailmancup on Ylelle merkittävä tapahtuma myös MM-kisoja silmälläpitäen. Joitain asioita kokeillaan, kuten muutamia kamerapaikkoja ja esimerkiksi kameralla varustettua minihelikopterin käyttöä suorassa lähetyksessä. Varsinainen tekninen valmistautuminen MM-kisoihin alkoi joulukuussa 2013 ensimmäisillä projektikokouksilla ja alustavien kamerasuunnitelmien teolla. Esikysely ulkomaisille tv-yhtiöille lähetetään keväällä olympialaisten jälkeen. Tällä kyselyllä selvitetään karkea tarve esimerkiksi sähköille, konteille, studioille, haastattelupaikoille ja selostamoille. Syyskuussa niin kutsuttu World Broadcaster Meeting tuo tv-yhtiöiden väen Kontiolahdelle päiväksi tai pariksi suunnittelemaan ja läpikäymään tulevaa. Heidän kanssaan käydään läpi kaikki palvelut mitä järjestäjät ja Yle tarjoavat ja myös mahdollisimman tarkasti mitä mikin yhtiö tarvitsee. Sen jälkeen pitäisi olla viimeistään selkeä kuva tilapäisestä rakennustarpeesta. Ampumahiihto tarjoaa jo nykyisellään monenlaisia kilpailuja, mutta kehitysideointia tulevaisuutta koskien käydään jatkuvasti. Henkilökohtaisesti toivon, että väliaikalähdöt pysyvät ohjelmassa, ne ovat vaikeimpia, haastavimpia ja sen takia hienoimpia tehdä. Uskon myös että suomalainen hiihdon ja ampumahiihdon ystävä ei halua että kaikki hiihdot menevät massalähdöiksi. Tekninen kehitys yleisesti ja myös tv-alalla on huiman nopeaa ja mahdollistaa entistä enemmän tarkempaa analyysia ammunnoista ja hiihtoajoista, Ahonen sanoo. Ylelle ampumahiihto on yksi omista suurista lajeista ja katsojaluvut varsinkin naisten kisoissa ovat todella hyvät, riippuen päivästä ja ajankohdasta välillä Toivottavasti saataisiin lähivuosina myös suomalainen miesampumahiihtäjä maailmancupin kisoissa kymppisakkiin, se lisäisi varmasti katsojien kiinnostusta tätä hienoa lajia kohtaan. Jukka Ahonen (vas.) suunnittelee ARD:n kollegoidensa Mirko Erbachin ja Volkmar Kochenin kanssa tulevia tv-tuotantoja. Selin kameraan tapahtuman johtaja Esa Haapala. 9

10 Kisatunnelma valtaa myös Joensuun torin CUPTORI ON KISOJEN OLOHUONE Joensuun keskustaan kisojen ajaksi nouseva Cuptori on kodikas ja lämminhenkinen paikka, jossa viimeistään kisatunnelma nousee kattoon. Cuptorilla on sädehtivä kansainvälisen tason valaistus ja monipuolista ohjelmaa. Katsottavana on vauhdikkaita tanssiesityksiä, sooloteoksia, mummoakrobatiaa, steelpannu-musiikkia ja tulishowta. Lisäksi torille tehdään yleisölle avoin luistinrata jossa voi luistella päivittäin klo Monipuolisen ohjelman lisäksi Cuptorilla on neljän päivän aikana nelisenkymmentä torikauppiasta myymässä ja esittelemässä Pohjois-Karjalan parasta antia. Cuptorin ohjelma käynnistyy torstaina Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kansanmusiikin opiskelijoiden esityksellä. Torstaina yleisöä viihdyttää ja laulattaa energisistä esiintymisistään tutuksi tullut RytmiHäiriköt (Itä-Suomen yliopiston big band). Luvassa on ainakin Ultra Bran mainioita biisejä. Mukana saa laulaa! Perjantain teema on vauhdikas ja liikunnallinen. Päivän ohjelmiston rytmittelee käyntiin Dragon steelband orkesteri. Teatteriryhmä Fiaskon Vanhenevien vartaloiden koreografioitu akrobatia esitys puolestaan ilahduttaa mummoakrobatian ystäviä. Perjantain alkuillassa kisayleisöä tanssittaa Joensuulainen salsayhdistys Salsa del Este (= Idän Salsa). Ohjelmassa on lämmintunnelmainen tanssiesitys sekä salsatuokio, johon yleisökin saa osallistua. Perjantain päättävät Catpeople-showtanssiryhmän energiset tanssiesitykset. Lauantain tapahtumarikkaassa päivässä ovat mukana muun muassa Motoran kansantanssiryhmät, jotka tuovat ampumahiihtoväelle tuulahduksen karjalaista tanssin ja musiikin iloa. Lauantai huipentuu Cuptorilla järjestettävään palkintojenjakotilaisuuteen ja vaikuttavaan crossover esityksen, jossa yhdistyvät stomb-henkinen rytmi-iloittelu, tulisirkus ja capoeira taistelulaji. Tilaisuuden päättää kansainvälisesti tunnetuin saamelaisartisti Wimme Saari. Kuulijat pääsevät shamanistiselle matkalle Lapin erämaille tunturien juureen. Sunnuntaina yleisöllä on mahdollisuus seurata Cuptorin screeneiltä suorana naisten 10 kilometrin takaa-ajo kilpailua. Kilpailu alkaa klo Musiikkielämyksiä VIP-teltassa Lisätietoja ohjelmasta: VIP-teltassa kuullaan pohjoiskarjalaisia musiikin huippuosaajia jokaisena kilpailupäivänä. Esitykset pidetään miesten ja naisten kilpailujen välisen tauon aikana (kellonaikoihin voi tulla pieniä muutoksia). To klo 18 Lauluyhtye LuoTu ja musiikkimatka maailman ympäri Lauluyhtye LuoTun tarina alkoi vuonna 2008, kun tenori Timo Turunen sekä sopraanot Henna-Mari Luolamo ja Talvi-Maaria Turunen päättivät yhdistää musiikilliset voimansa. Itä-Suomessa kolmikko on tullut tutuksi erityisesti Valot Tuhannet -konserteistaan, mutta tällä kertaa LuoTu vie kuulijat ainutlaatuiselle matkalle ympäri maailmaa. La klo 15 Harmonikkamestari Sami Hopponen Kansainvälisestikin suurta tunnustusta saanut virtuoosi Sami Hopponen on oman lajinsa todellinen mestari. Kultaisen harmonikan 2007 voittaja sekä lukuisia muita palkintoja kahminut harmonikkataiteilija viihdyttää VIP-yleisöä energisen letkeällä esiintymisellään. Ohjelmasta ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun Sami loihtii säveliksi harmonikkarepertuaarin parhaimmistoa. Su klo 12:30 Jazzia ja ikivihreitä Viimeisenä kisapäivänä VIP-teltan lavalle nousevat saman kylän pojat, viulisti Olli Hirvikangas ja pianisti Tuomas Turunen. Molemmat ovat lähtöisin Kontiolahden Lehmosta. Luvassa on legendaarinen kohtaaminen, jossa kaksi instrumenttinsa virtuoosia musisoi sekä svengaavissa että nostalgisissa tunnelmissa. 10

11 FAKTAA Cuptorin markkinat avoinna klo ja klo Cuptorin lavalla ohjelmaa klo välisenä aikana. Lisätietoja Cuptorin ohjelmasta ja aukioloajoista: Yleisöteltta palvelee stadionilla Kontiolahden ampumahiihtostadionilla kisavieraita palvelee suuri ja lämmitetty teltta, jossa voi käydä aistimassa suuren maailman kisatunnelmaa. Teltassa on tarjolla maittavaa ruokaa, pientä purtavaa sekä raikasta ja lämmintä juotavaa. Telttaan mahtuu lähes 1000 henkeä ja siellä on A-oikeudet. Kisataukojen aikana teltassa on myös ohjelmaa. Ilmaiset bussikyydit kisastadionille ja takaisin Cuptorilta kulkee maksuttomat kisabussit Kontiolahden kisa-alueelle päivittäin non-stoppina. Torstaina ensimmäinen bussi Cuptorilta kisa-alueelle lähtee klo , lauantaina klo ja sunnuntaina klo Tarkan bussiaikataulun löydät osoitteesta: FAKTAA Kontiolahden Urheilijoiden järjestämiä kansainvälisiä ampumahiihtokilpailuja Kansainväliset Abloy GPampumahiihtokilpailut vuosittain alkaen 1989 vuoteen 1999 Kultainen Karhu-iltakilpailu Biathlon Golden Bear 1988 ja 89 Veteraanien kansainväliset mestaruuskilpailut vuosittain alkaen 1997 Ampumahiihdon Eurooppa Cup-finaali 1995 Euroopan mestaruuskilpailut 1994 ja 2002 Maailmancup-osakilpailu 1990 (finaali), 1993 (finaali), 1997, 2003 (avaus), 2006, 2007 (avaus), 2010 ja Tulossa. Maailmanmestaruuskilpailut Tulossa Nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1996, 2005 ja 2012 Maailmancupissa maistuvaa ruokaa kaikille kohderyhmille Hyvä ruoka, parempi mieli -slogan on täyttä totta monessa yhteydessä. Ampumahiihdon maailmancupissa ruokapalveluhuollon vastaava Eila Arveli pitää tiiminsä kanssa huolen, että siitä kisoissa viihtyminen ei jää kiinni Kisavieraille eri yrittäjät tarjoavat monenlaista pientä ja vähän isompaa purtavaa. Tarjolla on monenmoista myyntikojua makkaranpaistajista keittoihin ja herkullisiin vohveliannoksiin Talkoolaisten ruokahuollosta vastaa Salokylän kyläyhdistys ostopalveluna, mutta kaiken muun hoitaa Arvelin porukka. Vastuuhenkilöinä projektissa työskentelevät Arvelin lisäksi Marja Suvinen, Pirjo Rönkkö, Olli Kortelainen ja Irma Riekkinen. Suuren ihmismäärän ruokkiminen vaatii paljon työtä etukäteen. Arvelin kertoo valmistelujen olleen pitkäjännitteistä ja tarkkaan suunniteltua. On kartoitettava tarvittavat tilat ja tilapäisrakentamisen tarve. Samoin on katsastettava nykyisten keittiökoneiden kunto ja kestävyys ja hankittava lisää keittiölaitteita ja välineitä. Lisäksi osa välineistä vuokrataan, listaa Arveli. Myös henkilöstön eli talkoolaisten hankinta on suuri tehtäväalue, kun jokainen talkoolainen tulee sovittaa hänelle parhaiten sopivaan tehtävään. Ruokalistojen laadinta ja listojen kääntäminen englannin- ja venäjänkielille vaatii aikaa ja resursseja. Huolto myös kouluttaa henkilöstönsä siten, että selviydytään mahdollisimman hyvin tästä vaativasta palvelutehtävästä, Arveli lisää. VIP-ravintolan tarjoilu hoituu yhteistyössä KontU:n talkooväen ja Joensuun ammattiopiston toisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa. Myös opettajat ovat ohjaamassa opiskelijoita työtehtävissä. Olemme pyrkineet luomaan monipuolisen ateriakokonaisuuden jokaiselle päivälle, sisältäen liha-, kala- ja kana- sekä kasvisvaihtoehdot. Lisäksi tehdään vielä vähän jotain extraakin ja yllätyksiä, omien resurssien mukaan, naurahtaa Arveli. Lauantai tulee olemaan karjalainen perinnepäivä karjalanpiirakoineen- ja paisteineen, unohtamatta muikkuja ja muita herkkuja. Medialle on tarjolla ampumahiihtokeskuksessa monipuolinen lounas joka sisältää mm. erilaisia keittoja ja salaatteja sekä maistuvat jälkiruoat. Talkoolaisille tarjolla on pääasiassa erilaisia keittoja, voileipiä, kahvia ja pullaa. Talkoolaisia huollossa, opiskelijoiden lisäksi, työskentelee noin 60 henkilöä, joista kolmasosa on uusia. Osalla talkoolaisista on vankkaa kokemustausta monista maailmancupin kisoista ja MM -kisasta. Kuva: Arja Korhonen 11

12 Tervetuloa mukaan kisahuumaan! Kontiolahden Ampumahiihtokeskus Ampumahiihtokeskus sijaitsee Kontiolahdella Höytiäisen rantamaisemissa. Stadionilla on Kansainvälisen Ampumahiihtoliiton A-luokitus. Upean hirsisen päärakennuksen lisäksi stadionalueella on kansainvälisen tason mediatilat. Lisäksi stadionin erinomaiset voitelu- ja huoltotilat sijaitsevat päärakennuksen välittömässä läheisyydessä. Kiinteitä voitelu- ja huoltotiloja on yhteensä 21. Perille ampumahiihtokeskukseen pääsee joko Kajaanintieltä (4 km) tai Kontiolahden aseman tienristeyksestä (2 km). 12