Kyyjärven kunnan toimintaohje sisäilmaongelmissa. Sisäilmatyöryhmä Kunnanhallitus

Transkriptio

1 1 Kyyjärven kunnan toimintaohje sisäilmaongelmissa Sisäilmatyöryhmä Kunnanhallitus

2 2 SISÄLTÖ 1 OHJEIDEN TAUSTA JA TARKOITUS..3 2 TOIMINTAOHJEET HENKILÖKUNNALLE Työntekijän ilmoitusvelvollisuus Esimiehen velvollisuudet Työterveyshuollon rooli Sisäilmatyöryhmän rooli Tiedottaminen henkilöstölle... 6 KIINTEISTÖÖN LIITTYVIÄ OHJEITA Työpaikan sisäilmaa haittaavia tekijöitä Kiinteistön Lämpöolot ja sisäilma Kosteusvaurioiden syyt ja seuraukset Kosteus- tai homevaurion korjaus Suojautuminen homevaurion korjaustyön aikana Siivous korjaustyön yhteydessä YHTEENVETO Tietolähteitä 11 LIITE 1. Sisäilmaongelmien käsittelyprosessi(työsuojeluhallinto/aluehallintovirasto) Toimintaohje sisäilmaongelmissa

3 3 1 OHJEIDEN TAUSTA JA TARKOITUS Kyyjärven kuntaan perustettiin kunnanhallituksen päätöksellä (58 ) sisäilmatyöryhmä, jonka tehtävänä on toimia sisäilmaongelmien neuvottelevana ja koordinoivana käsittelevänä elimenä: Työryhmän tehtävänä on ilmenneiden sisäilmaongelmien tilannekartoituksen ja toimenpidesuunnitelmien tekeminen. Työryhmän jäseniksi on nimetty työsuojelupäällikkö, kunnanjohtaja, kunnan rakennusmestari sekä työterveyshoitaja. Sisäilmatyöryhmän puheenjohtajana toimii työsuojelupäällikkö ja sihteerinä rakennusmestari. Tarvittaessa sisäilmatyöryhmä kutsuu kokoukseen kohdetyöpaikan esimiehen ja työntekijöiden edustajan sekä ulkopuolisen asiantuntijan. Sisäilmatyöryhmän toiminta-ajatus pohjautuu suunnitelmalliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön työsuojelun, kiinteistöhallinnan ja - hoidon, työterveyshuollon ja kiinteistön käyttäjien kesken. Sisäilmaasioiden hoitamiseksi tehdään tilannemääritys ja asetetaan tavoitteet. Työryhmä tekee tarvittaessa hallintokunnille toimenpide-ehdotuksia yhdessä keskustellen ja sopien. Sisäilmatyöryhmässä on vallalla yhteisymmärrys ja jäsenten roolit ovat selkeitä ja kaikilla ryhmän jäsenillä tiedossa. Työryhmä ottaa käsiteltäväkseen pitkäkestoiset kosteusvauriot tai tapaukset, joissa on epäily sisäilmasta johtuvasta terveyshaitasta. Sisäilmatyöryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään sisäilmaongelmia koskevia ilmoituksia, tekee päätöksiä tutkimuksista sekä jatkotoimenpiteistä tehtyjen tutkimustulosten ja asiantuntijoiden toimenpidekehotusten mukaisesti sekä seuraa korjaustoimenpiteiden etenemistä. Ryhmä arvioi tarvittaessa, millainen terveydellinen riski sisäilmaongelmaan kohteessa liittyy eli miten vakavia ja todennäköisiä terveyshaittoja esille tulleet sisäilman haittatekijät mahdollisesti voivat aiheuttaa. Työryhmä keskustelee mahdollisten väistötilojen tarpeesta ja esittää aikataulua niiden toteutukselle. Tarvittavaa kustannusennusteen perusteella arvioitua alustavaa rahoitusta, riippuen hankkeen selvitys- ja korjaustöiden laajuudesta esitetään kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Hankkeen kustannus tarkentuu vielä myöhemmin suunnittelun edetessä ja rahoitukselle tulee mahdollisesti hakea täydennystä myöhemmin. Sisäilmatyöryhmä laatii viestintäsuunnitelman. Selkeä ja yhtenäinen viestintä ongelman selvittelyn aikana synnyttää luottamuksen ilmapiirin. Tiedottamisen tulee olla avointa, asiallista ja tosiasioihin perustuvaa. Tämä toimintaohje kuvaa sen, kuinka menetellään sisäilmaongelmissa kun epäillään, että työpaikan sisäilman aiheuttaa työntekijöiden oireilua. Ohjeessa kuvataan sisäilmatyöryhmän ja työterveyshuollon sekä työntekijän ja esimiehen roolit sisäilmaongelmia koskevissa kysymyksissä. Ohje sisältää myös erillisen kiinteistöohjeen, jossa on toimintaohjeita kiinteistöistä vastaaville. Ohjeissa käsitellään mm.: esimiehen ja yksittäisen työntekijän vastuu ilmoitusvelvollisuus ja reagointivelvollisuus mistä saa selvitysapua kosteus- ja homevaurioepäilyssä tai henkilöiden oire-epäilyissä asiantuntijuus miten menetellään oireilevien työntekijöiden kohdalla tutkimukset ja lisäselvitykset eri yhteistyötahot ongelman selvittelyssä - asiantuntijuus miten ongelmista tiedotetaan muille kiinteistössä työskenteleville - tiedottaminen

4 4 Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan esimiehelle kiinteistöön liittyvistä ongelmista. Esimiehen tulee ilmoittaa havainnoista viipymättä kiinteistöjen kunnosta vastaavalle kunnan rakennusmestarille. Sisäilmaongelmaan viittaavat aistinvaraiset tuntemukset (ilman tunkkaisuus, maakellarin haju, näkyvä homekasvusto) sekä muut henkilöstön kokemat oireet (silmien, ihon ja limakalvojen ärsyyntyminen, äänen käheys, kuiva yskä ja toistuvat tulehdukset) on ilmoitettava esimiehelle sekä työsuojeluvaltuutetulle. Sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja voivat aiheuttaa useat tekijät kuten pöly tai rakenteista sekä ulkoilmasta peräisin olevat kaasumaiset aineet tai toiminnasta aiheutuva haitta tai homevauriot. Sisäilman laatuun voidaan vaikuttaa mm. varmistamalla riittävä ilmanvaihto, huolehtimalla oikeasta sisälämpötilasta, siivoamalla säännöllisesti sekä valitsemalla mahdollisuuksien mukaan pölyttömiä materiaaleja. ( Tämä toimintaohje tulee olla esillä jokaisessa työyksikössä. Esimiehen vastuulla on käydä ohjeet läpi työntekijöiden kanssa. 2 TOIMINTAOHJEITA HENKILÖKUNNALLE 2.1. Työntekijän ilmoitusvelvollisuus Työntekijän epäillessä työolosuhteiden aiheuttavan oireilua, hänen tulee ottaa yhteyttä esimieheen ja työterveyshuoltoon. Työterveyshuollossa selvitetään onko oireilla/sairaudella ja työolosuhteilla keskinäistä syy-yhteyttä. Esimiehen velvollisuus on viedä asiaa eteenpäin omassa organisaatiossa. (ks. työturvallisuuslaki 4 luku) Kun työntekijä epäilee oireidensa johtuvan huonosta sisäilmanlaadusta, hänen tulee: 1) ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja 2) kertoa epäilynsä lähiesimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle sekä täyttää sisäilmaongelmaa koskeva ilmoituslomake.(pohjolan lomake), tieto menee kiinteistön hoidosta vastaavalle rakennusmestarille, työsuojelupäällikölle ja työyksikön esimiehelle. Ilmoitukset tapahtuvat aina sisäilmaa koskevalla ilmoituslomakkeella. Näin varmistetaan tiedon kulkeminen kaikille asiasta vastaaville henkilöille. Kohteista, joissa on todettu sisäilmasta johtuvaa oireilu, myös työterveyshuolto tekee ilmoituksen sisäilmatyöryhmälle. 2.2 Esimiehen velvollisuudet Kun epäillään sisäilmaongelmaa, joka aiheuttaa oireilua, on työyksikön lähiesimiehen tehtävänä: ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ilmoitetun epäkohdan poistamiseksi: o ilmoittaa asiasta rakennusmestarille. Teknisen toimen tehtävänä on huolehtia kiinteistöjen rakenteiden sekä niissä sijaitsevien ilmastointi ym. laitteiden kunnosta. o saattaa asia tarvittaessa osastonsa ylempien esimiesten tietoon o ilmoittaa asiasta sisäilmatyöryhmän puheenjohtajalle (työsuojelupäällikkö), jotta kohde voidaan ottaa tarvittaessa sisäilmatyöryhmän käsittelyyn o tiedottaa asian etenemisestä (tutkimukset, korjaukset jne.) työyksikön henkilökunnalle mikäli korjaustoimenpiteitä ei voida toteuttaa, selvitetään muut vaihtoehdot työntekijän terveyden takaamiseksi. Teknisten ongelmien (lämpö, veto yms.) osalta asia hoidetaan rakennusmestarin kanssa.

5 5 2.3 Työterveyshuollon rooli Sisäilmaongelmia selvitetään periaatteessa samalla tavalla kuin muitakin työympäristössä olevia haittaja vaaratekijöitä. Jos työntekijän oireiden taustalla epäillään työperäisyyttä, ilmoittaa oireileva itse tai hänen luvallaan häntä hoitava työterveyshuollon ammattilainen epäilystä esimiehelle. Oireileva henkilö ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja aika varataan työterveyshoitajalle. Työterveyshoitaja varaa tarvittaessa oireilevalle työntekijälle ajan lääkärintarkastukseen. Vastaanotolla selvitetään nykyisten oireiden ja aiempien sairauksien lisäksi tutkittavan elinympäristön tila sekä kotona, työssä että harrastuksissa. Oireiden ilmaantuminen ja häviäminen elinympäristön vaihtuessa selvitetään myös tarkasti mm. esiintyykö oireita jatkuvasti vai painottuvatko ne työpäiviin tai viikonloppuihin, tai miten lomat vaikuttavat oireisiin. Tarvittaessa voidaan pitää oirepäiväkirjaa muutamien viikkojen ajan. Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota silmien sidekalvon, nenän limakalvojen, nielun ja alimpien hengitysteiden löydöksiin. Mikäli oireilevia henkilöitä on useampia samassa työpaikassa, voidaan kosteus- ja sisäilmaongelman laajuutta ja vakavuutta selvittää työterveyshuollon sisäilmastokyselyllä (Örebro, Työterveyslaitoksen sisäilmakysely). Kyselyä käytettäessä vastaajamäärä on oltava riittävän suuri, vähintään 20 henkilöä, jotta yhteenvetoja kannattaa tehdä. Kyselyyn vastataan nimellä, näin työterveyshuolto voi kutsua oireilevat henkilöt terveystarkastukseen. Tarvittaessa sisäilmakysely voidaan toistaa toimenpiteiden jälkeen aikaisintaan 6 kk korjaustoimenpiteistä korjaustoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi.. Jos tiloissa esiintyy sisäilmaongelmia, eikä niitä voida korjata välittömästi, työterveyshuolto seuraa työntekijöiden terveydentilassa tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa suosittelee työtilojen käytöstä luopumista tai voimakkaasti oireilevien sijoittamista muihin tiloihin (työkelpoisuuslausunto). Perustellut ammattitautiepäilyt työterveyshuolto lähettää Työterveyslaitokselle tai asianomaisen erikoisalan yksikköön jatkotutkimuksia varten. 2.4 Sisäilmatyöryhmän rooli Sisäilmatyöryhmän tehtävänä on vaikeiden ja monitahoisten sisäilmaongelmien ratkaiseminen. Sisäilmatyöryhmään tuodaan ongelmat silloin, kun haitta- ja oireilmoitusten perusteella tilanne vaikuttaa laajemmalta työympäristöön liittyvältä ongelmalta. Selkeät ja helposti tunnistettavat tekniset ongelmat hoidetaan ilmoituskäytännön mukaisesti kiinteistöhuollon kanssa. Laajasti henkilökuntaa/asiakkaita koskevista ongelmista työsuojelupäällikkö on yhteydessä terveystarkastajaan. Työpaikan lähiesimiehen tulee ilmoittaa useita työntekijöitä koskevasta sisäilmaan liittyvästä ongelmasta sisäilmatyöryhmälle/työsuojelupäällikölle, tekniselle toimelle, työterveyshuoltoon ja ylemmälle esimiehelle. Sisäilmatyöryhmä kokouksessaan harkitsee/päättää mahdollisesta työpaikkakäynnistä. Työpaikkakäynnin kutsuu koolle työsuojelupäällikkö. Esimiehen tehtävä on tiedottaa työpaikkakäynnistä työyksikön henkilökuntaa. Työpaikkakäynnillä kohteen toiminnasta vastaava esimies esittelee kohteen ja kertoo ongelmasta sisäilmatyöryhmälle. Tarvittaessa työpaikkakäynnille pyydetään mukaan sisäilmatyöryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita, esim. AVI:n työsuojeluvastuualueen tarkastaja. Työpaikkakäynnin jälkeen sisäilmatyöryhmä sopii jatkotoimenpiteiden tarpeen (kuntoarvio, kuntotutkimus, sisäilmamittaukset, oirekyselyt ja muut selvitykset, kuten AVI:n työsuojeluvastuualueen tarkastajan kutsuminen, ellei osallistunut ensimmäiseen työpaikkakäyntiin), nimeää vastuuhenkilöt ja seuraa tilannetta kokouksissaan. Kokouksissa tehdään myös päätökset näytteiden ottamisesta ja muista suoritettavista mittauksista. Kokouksista toimitetaan pöytäkirjaotteet, jotka ovat myös Dynastyssa Toimintaohje sisäilmaongelmissa luettavissa, kutakin työyksikköä koskevien asioiden käsittelystä,

6 6 päätetyistä toimenpiteistä ja mittausten tai muiden tutkimusten tuloksista lähiesimiehelle ja ylemmälle esimiehelle /osastopäällikölle. Pöytäkirjaotteet toimittaa sisäilmatyöryhmän sihteeri. 2.5 Tiedottaminen henkilöstölle Lähiesimiehen tulee työyksikössään tiedottaa sisäilmaongelmasta, sen jatkotoimenpiteistä ja prosessin etenemisestä sekä mahdollisen ongelman korjaamisesta. Rakennusmestari tekee yhteistyötä esimiehen kanssa tiedottamisen osalta. Tarvittaessa esimies pyytää sisäilmatyöryhmän jäsenistä asiantuntijan mukaan työpaikkakokoukseen kertomaan tilanteesta. Henkilöstölle tiedotettavia/keskusteltavia asioita ovat mm. *tehdyt selvitykset sisäilmaongelman laajuudesta *milloin ja miten tarvittavat rakenteelliset korjaukset tullaan suorittamaan *mitä työsuojelullisia asioita henkilöstön on otettava huomioon korjaustöiden aikana *miten henkilöstön terveydentilaa selvitetään ja seurataan *vastuuhenkilöt/tahot kustannus- yms. kysymyksissä *miten tilanteesta tiedotetaan kiinteistössä asioiville *muut vaihtoehdot, jos korjaustoimet eivät ole mahdollisia *mistä henkilöstö saa keskitetysti ajantasaista lisätietoa prosessin etenemisestä On erittäin tärkeää asianmukaisen tiedon saannin vuoksi, että työyksikön esimies tiedottaa työntekijöille avoimesti sisäilmaan liittyvistä kysymyksistä, ongelmista, selvityksistä, tuloksista ja mahdollisista toimenpiteistä. Teknisen toimen, korjaustoimenpiteiden toteuttajana, on niin ikään toimittava avoimesti ja kerrottava tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista työyksikön toimintaan. Pienemmistä toimenpiteistä tekninen toimi on ilmoitusvelvollinen työyksikön esimiehelle. Seurantaa tulee jatkaa työyksikössä myös korjaustoimenpiteiden jälkeen. Arvio olosuhteiden kehittymisestä on hyvä tehdä 1 / 2 vuotta - 1 vuosi korjausten jälkeen ja esimiehen tulee saattaa asiantila tiedoksi myös sisäilmatyöryhmälle. Seuranta on vaivaton toteuttaa esimerkiksi haitta- ja vaaratekijöiden arvioinnin ja toimenpiteiden toteutumisen päivityksen yhteydessä vuosittain. Yhteenvetona: Tiedotus on tärkeää. Henkilökunnalle kertoa sisäilmaongelmien ratkaisuprosessista: * Mitä tiedetään * Mitä ei tiedetä * Mitä tullaan tekemään * Milloin tullaan tekemään * Mitkä ovat jatkotoimenpiteet * Miten seurataan.

7 7 3 KIINTEISTÖÖN LIITTYVIÄ OHJEITA 3.1 Työpaikan sisäilmaa haittaavia tekijöitä Sisäilman erilaisiin ongelmatilanteisiin löytyy tietoa mm. työturvallisuuskeskuksen ( ), työterveyslaitoksen ( ja hengitysliiton ( )verkkosivuilta. Hyvän sisäilman tunnusmerkkeinä ovat oikea huonelämpötila, sopiva ilman kosteus, puhtaus ja raikkaus. Sisäilman laatuun vaikuttavat monet eri tekijät, tärkeimpinä ovat kunnossa oleva rakennus sekä toimivat ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet, lisäksi myös toiminnasta johtuvat tekijät. Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät erilaisina oireina ja sairauksina. Näitä ovat esimerkiksi hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky, väsymys, kuumeilu ja hengitystieinfektiot sekä pitkäaikaissairaudet, kuten astma. Terveyshaittojen lisäksi huono sisäilma aiheuttaa epäviihtyvyyttä. ( ) Työpaikan sisäilman laatuun vaikuttavat ongelmat voivat liittyä rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin, erilaisiin epäpuhtauslähteisiin, puutteellisesti toimivaan ilmanvaihtoon tai epätyydyttäviin lämpöoloihin ( ). Yleisimmät sisäilmahaitat ovat tunkkaisuus ja epämiellyttävät hajut ilman epäpuhtaudet, kuten pölyt, allergeenit, mikrobit ja kaasumaiset aineet veto ja puutteellinen ilmastointi liian korkea tai alhainen lämpötila ilman kuivuus tai liiallinen kosteus. ( ). Rakenteet voivat homehtua, kun kosteutta on siellä, missä sitä ei pitäisi olla. Käytännössä mikä tahansa materiaali homehtuu, jos se on jatkuvasti kosteana. Työntekijän tulee tehdä ilmoitus työpaikan sisäilmaa koskevassa asiassa, kun työpaikalla havaitaan seuraavia merkkejä: pintojen värit muuttuvat maalit hilseilevät, kupruavat tai irtoavat kaakelit irtoavat on tunkkainen tai maakellarin haju on näkyvää homekasvua. ( )

8 8 3.2 Kiinteistön Lämpöolot ja sisäilma Lämpöolot ( Lämpöolot koostuvat ilman lämpötilan, kosteuden ja virtausnopeuden sekä ympäröivien pintojen lämpötilojen yhteisvaikutuksesta. Työpaikan tavoiteltavat lämpötila-alueet ovat normaalioloissa (poikkeuksena hellekaudet) seuraavat: Paikallaan olo C Kevyt istumatyö C Kevyt työ C Keskiraskas työ C Raskas työ C Pään ja nilkan korkeudelta mitattujen lämpötilojen ero saisi olla korkeintaan kolme astetta ja lattian lämpötilan tulisi olla lämmityskaudella astetta. Lämpöhaittoja torjutaan ennakolta teknisillä ratkaisuilla ja suojavaatetuksella. Teknisen torjunnan keinoja ovat kuumien työvaiheiden automatisointi työtilan eristäminen kuumista pinnoista tai kohteista työpisteiden paikallinen jäähdyttäminen tuuletus kosteuden poistaminen eristämällä kosteuslähteet Jos lämmön tekniset torjuntakeinot eivät riitä, työtä tulee keventää tauotuksin tai työjärjestelyin. Raskaiden työvaiheiden tauotukseen on kiinnitettävä kuumatyössä erityistä huomiota. Lyhyet, usein toistuvat tauot normaalissa huoneenlämmössä ovat tehokkaampia kuin harvat, pitkät tauot. 3.3 Kosteusvaurioiden syyt ja seuraukset Kosteusvaurioiden tavallisimpia syitä ovat katto- ja putkivuodot, puutteellinen kosteus- tai lämpöeristys, huono salaojitus, riittämätön ilmanvaihto, liian matalat perustukset ja kosteuden tiivistyminen. Kosteusvaurio ilmenee joko suoranaisena vesivuotona tai kosteusläiskinä, pinnoitteen irtoamisena tai vioittumisena. Seurauksena voi olla näkyvää homekasvustoa. Tavallista kuitenkin on, että homekasvu on näkymättömissä pintamateriaalien alla. Homeongelma todetaan mittaamalla. Tulosten perusteella tehdään tarvittavat korjaukset. Lisää muita sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä (materiaalit, voc-yhdisteet) Kosteus- tai homevaurion korjaus Kun saadaan tieto kiinteistössä havaitusta kosteusvauriosta, on vaurion syyn selvittäminen ja tarvittavat korjaustoimenpiteet käynnistettävä viipymättä ottaen huomioon terveydelliset vaikutukset ja taloudelliset resurssit. Havaitun ongelman nopea ja järjestelmällinen hoito tuo huomattavia kustannussäästöjä.

9 9 Kun jossain rakennusosassa epäillään homevauriota, korjaustarve arvioidaan ja korjaustyö tehdään suunnitelmallisesti. Hyvin suunniteltuna työ edistyy vaiheittain oikeassa järjestyksessä ja hankkeen kokonaiskuva on tiedossa alusta alkaen: kerralla oikein -periaate. Korjaustyön vaiheet: 1. vaurion havaitseminen 2. vaurion syyn selvittäminen ja tarvittavien mikrobi- tm. näytteiden otto 3. vaurion laajuuden selvittäminen 4. korjaussuunnitelman laatiminen 5. vaurion aiheuttajan poistaminen 6. tarvittaessa rakenteiden kuivattaminen 7. vaurioituneiden rakenteiden uusiminen 8. käsittely desinfioivilla aineilla tarvittaessa 9. jälkiseuranta Suojautuminen homevaurion korjaustyön aikana Korjauksen aikana sisäilman mikrobipitoisuudet kohoavat kymmen- ja jopa satakertaisiksi normaalitilanteeseen verrattuna. Korjaustyöhön osallistuvat suojautuvat kuten asbestin purkutöissä. Koska mikrobit liikkuvat ilmavirtausten mukana, kohoavat ilman mikrobipitoisuudet myös korjauskohteen ulkopuolella. Mikrobipitoisen pölyn leviämisen estämiseksi purkutyömaa eristetään muista tiloista esimerkiksi muovien avulla osastoimalla. Joskus toiminnat (henkilöt) on siirrettävä toiseen rakennukseen korjaustyön ajaksi. Homeisten rakenteiden purkamisen aikana on suojauduttava vähintään P2-luokan (mieluummin P3-luokan) suodattimin varustetuilla hengityssuojaimilla, joko kokonaamarilla tai raitisilmakypärällä. Nämä suojaavat myös silmiä homealtistukselta. Lisäksi paljaat ihoalueet suojataan käsinein ja muulla suojavaatetuksella. Pois! 3.4 Siivous korjaustyön yhteydessä Korjaustyön aikana huolehditaan siivouksesta. Pölyisten työvaiheiden jälkeen tehdään välisiivouksia. Loppusiivous tehdään huolellisesti asianmukaisin menetelmin, jotta purku- ja korjaustyön yhteydessä rakennukseen levinneitä mikrobeja ei jää korjattuun tilaan. Laitoshuoltajien on suojauduttava kuten muidenkin korjaustyöhön osallistuvien. Siivous ja irtaimiston puhdistus ovat kiinteistön korjausten viimeinen vaihe. Homeremonttien yhteydessä ensin suoritetaan rakennussiivous ja sitten homeettomaksi siivous. Sisäilmaongelmaisten rakennusten irtaimiston käsittely tulisi toteuttaa seuraavasti: säilytetään vain ne tavarat, joita oikeasti tarvitaan tekstiilit pestään väh C, jos hajut eivät usealla pesukerralla poistu, tavarat laitetaan poistoon kovien tavaroiden pesu/pyyhintä tavallisella puhdistusaineella tehokkaalla hepa-suodattimella varustetulla imurilla imuroidaan pehmeät materiaalit (sohvat, patjat), jos haju ei lähde tavarat laitetaan pois. (Hellberg) Pehmeistä materiaaleista homepölyn puhdistaminen on hankalampaa kuin kovista pinnoista. Homeen haju tarttuu yleensä vahvemmin pehmeisiin pintoihin. Sohvat, nojatuolit, pehmustetut työtuolit ym. pyritään mahdollisuuksien mukaan korvaamaan uusilla kalusteilla, sillä pehmusteissa mahdollisesti esiintyvän mikrobikasvuston poistaminen on erittäin vaikeaa. Homepöly ja homeen

10 10 haju tarttuvat kaikille mahdollisille pinnoille. Näin ollen homeelle erityisesti herkistyneiden ihmisten huoneisiin ei saa viedä mitään homevauriokohteessa ollutta irtaimistoa. (ks. Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus ohje). YHTEENVETO Työturvallisuuslain (738/2002) 19 :n mukaan jokaisen työntekijän velvollisuus on ilmoittaa havainnoistaan työpaikallaan terveydelle vaaraa aiheuttavista vioista ja puutteellisuuksista. Ilmoitus tehdään kirjallisena lähiesimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Esimiehen tulee kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle mihin toimenpiteisiin ongelmien poistamiseksi aiotaan ryhtyä. Esimiehen vastuulla on joko itse pyrkiä poistamaan ongelma, tai ilmoittamaan siitä rakennusmestarille. Sisäilmaongelmien syyt voivat johtua mm. ilmastoinnin puutteellisuudesta tai tehottomuudesta, tiloissa käytetyistä materiaaleista tai seinä- tai lattiamateriaalien kosteusvaurioiden johdosta sisäilmaan joutuneista epäpuhtauksista. Tilojen käyttäjät ovat parhaiten tietoisia kiinteistössä esiintyvistä ongelmista. Ilmastoinnin tehokkuudessa ja toimivuudessa havaituista epäkohdista tulee ilmoittaa mahdollisimman nopeasti tekniseen toimeen, jotta laitteiden kunto voidaan tarkastaa ja tehokkain tapa estää kosteusvauriot on pitää kiinteistön rakenteet kuivina. Jokaisen, kiinteistöissä työskentelevän, on reagoitava nopeasti pieniinkin muutoksiin olosuhteissa. Ongelman nopea ja järjestelmällinen hoito takaa terveellisen ja turvallisen työskentely-ympäristön sekä pitkällä aikavälillä tuo myös huomattavia kustannussäästöjä. Toimiva sisäilma saadaan aikaan yhteistyöllä. Työyhteisössä voidaan miettiä valaistukseen, lämpö-tilaan yms. liittyviä ratkaisuja yhdessä esimiehen kanssa. Kiinteistöhuollolla/sisäilmatyöryhmällä on merkittävä rooli siinä vaiheessa, kun sisäilma aiheuttaa työntekijöille selkeitä kliinisiä oireita tai rakenteissa huomataan esim. kosteusvaurioihin viittaavia muutoksia. Työpaikan lähiesimies on tiedottajan vastuussa niin kiinteistöhuoltoon kuin sisäilmatyöryhmään päin sekä myös työntekijöihin päin ongelman selvittämisprosessin osalta.

11 11 1 Tietolähteitä: Lahtinen M., Lappalainen S., Reijula K. Sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamalli. /tietokortti 17 Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus. Työterveyslaitoksen oppaita ohje siivouksen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. ja sisaymparisto/tyokalut lämpöolot ja sisäilma kosteus

12 12 LIITE 1. Sisäilmaongelmien käsittelyprosessi

13 13