6 Valtuustokysely koskien Etelä-Hervannan koulun ympäristön liikennejärjestelyjä - Ulla-Leena Alppi

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) Aika , klo 15:30-16:31 Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat 6 Valtuustokysely koskien Etelä-Hervannan koulun ympäristön liikennejärjestelyjä - Ulla-Leena Alppi 7 Valtuustokysely koskien pinkin värin ottamista raitiotien värivaihtoehdoksi - Jaakko Mustakallio, Sanna Marin ja Minna Minkkinen 8 Valtuustokysely koskien maksuttoman ehkäisyn käyttöönottamista nuorille - Iiris Suomela

2 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja Suomela Iiris, 2. varapuheenjohtaja Raevaara Aarne Dundar-Järvinen Aila Jäntti Aleksi Heinämäki Anna-Kaisa, saapui 15:45 Jussila Anne-Mari Kivistö Anneli Ivanoff Antti Wigelius Ari Aleksovski Atanas Axen Erkki Kanerva Esa Luoto Heikki, saapui 15:45 Backman Henri Sasi Ilkka Sirniö Ilpo Rokosa Inna Tulonen Irja Mustakallio Jaakko Jaakko Stenhäll Loukaskorpi Johanna Markkanen Jouni Ovaska Jouni, saapui 16:09 Kummola Kalervo Kiili Kalle Kaivonen Kirsi Oksanen Lasse Kaleva Lassi Lyly Lauri Rauhala Leena Kajan Maija, saapui 15:50 Höyssä Matti Karjalainen Miisa Hanhela Milka Minkkinen Minna Tapio Noora Haapa-aho Olga Rajala Petri, saapui 15:41 Siuro Petri Puisto Sakari Marin Sanna Alppi Ulla-Leena Vallin Veikko Hanhilahti Vilhartti, saapui 16:11 Schafeitel Yrjö Porttikivi Ilkka, varajäsen Nyyssönen Tuire, sihteeri Kyöttilä-Vettenranta Tiina Mäkinen Merja

3 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) Poissa Salmi Pekka, 1. varapuheenjohtaja Liimola Anne Taina Anneli Suoniemi Juhana Gustafsson Jukka Hyötynen Kalle Kostiainen Leena Helimo Matti Aaltonen Mikko Alatalo Mikko Parviainen Olli-Poika Tynkkynen Oras Löfberg Peter Viitanen Pia Ahonen Reeta Ollila Riitta Tanus Sari Torkkola Sinikka Vikman Sofia Elovaara Tiina Friman Väinö Allekirjoitukset Ikonen Anna-Kaisa Puheenjohtaja Nyyssönen Tuire Sihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) 6 Valtuustokysely koskien Etelä-Hervannan koulun ympäristön liikennejärjestelyjä - Ulla- Leena Alppi TRE:2295/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Liikenneinsinööri Katja Seimelä, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Merkittiin. Perustelut Ulla-Leena Alpin valtuustokysely: Etelä-Hervannan koulun ympäristössä on jo pitkään vallinnut koululaisten kannalta turvaton tilanne autojen ajaessa kävelyja pyöräilytieksi merkityillä teillä. Suurimmat ongelmat ovat Sähköraitilla ja Nosturinraitilla, jotka ovat hyvin kapeita ja niillä liikkuu paljon jalankulkijoita. Näillä raiteilla tapahtuu päivittäin koululaisten saattokuljetuksia samaan aikaan kouluun kävelevien pienten lasten kanssa. Raiteilla on runsaasti myös koulun iltakäyttäjien ajoa. Samat ongelmat ovat Valtaraitilla ja Ahvenisraitilla. Teekkarinkadun ja Arkkitehdinkadun välisellä matkalla sijaitsee päiväkoti, kaksi pienten lasten leikkipuistoa, iso koulu, kenttä päiväkotilapsille. Raiteilla onkin lähes päivittäin vaaratilanteita pienten koululaisten ja tiellä kulkevien lapsiperheiden väistellessä autoja ja muita moottoriajoneuvoja. Erityisesti talvella lumipenkat kaventavat lisää jalankululle ja pyörille tarkoitettua tietä, jolloin lastenvaunuja työntävät jalankulkijatkin joutuvat keinottelemaan itsensä lumipenkoille ajoneuvojen tieltä. Tilanne on absurdi ja vaarallinen. Se on myös huonon malliesimerkin antamista lapsille. Lapset oppivat sen, että liikennesäännöistä ei tarvitse välittää. Lähitalojen asukkaat ovat jo yli neljän vuoden ajan ottaneet ongelmasta yhteyttä kaupungin johtaviin luottamushenkilöihin, kuten kahteen apulaispormestariin, sekä viranhaltijoihin. Heistä useampi on käynyt myös paikan päällä katsomassa tilannetta, mutta mitään korjausta lasten turvallisen koulutien varmistamiseksi ei ole tehty. Asukkaat ovat pyytäneet myös poliisin katsastamaan tilanteen. Hekään eivät ole reagoineet tieliikennerikkomuksiin paikalla käyntiensä jälkeen. Osa koululaisten vanhemmista (jotka eivät itse aja autolla kevyen liikenteen väylillä) ja muut asukkaat ovat erittäin huolissaan tilanteesta ja kysyvätkin pitääkö tapahtua vakava liikenneonnettomuus ennen kuin asiaan saadaan korjaus. Asukkaat ovat myös toimittaneet apulaispormestari Aleksi Jäntille

5 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) seuraavan listan ehdotuksia, joissa on vaihtoehtoja koulun ympäristön lapsille vaarallisen tilanteen korjaamiseksi. 1.Saattoalueet Arkkitehdinkadulle. 2. Nosturinraitille ja Sähköraitille saattokuljetuskielto. 3. Nosturinraitin ja Elementinpolun risteyskolmion pienennys niin, ettei pysäköinti siinä onnistu, ja koulun parkkipaikalle vain yksi sisäänajoväylä. 4. Koulun alueen läpiajon esto (läpiajoa tapahtuu kaikkina vuorokauden aikoina). 5. Elementinpolku 19 ja Elementinpolun väliin este estämään parkkipaikalta ajon Elementinpolulle. (muodostunut oikaisureitiksi). 6. Valtaraitille ja Ahvenisraitille koulun kohdalle ajoesteet. (Ovat kevyen liikenteen väyliä). 7. Elementinpolun alkupäässä oleva väärään suuntaan osoittava opaste oikeaan suuntaan osoittavaksi. 8. Elementinpolulle ja Mekaniikanpolulle ajoesteet koulun kohdalle estämään läpiajoa. 9. Koululla vanhemmille jakoon ajo-ja pysäköintiohjeet. Samoin talojen huoltoyhtiöille ajo-ohjeet. 10. Selvitys mistä tullut palveluliikenteelle lupa ajaa kevyen liikenteen väylällä. 11. Parkkipaikka Laattapuiston kentälle. Kentän toinen pää on tyhjä ja sinne olisi helppoa tehdä iso parkkipaikka koulun henkilökunnalle, saattoliikenteelle, iltakäyttäjille. 12. Säännöllinen pysäköinninvalvonta. Apulaispormestari Aleksi Jäntin vastaus Ulla-Leena Alpin kyselyyn: Ulla-Leena Alppi on tehnyt valtuustokyselyn Etelä-Hervannan koulun ympäristön liikenneturvallisuuteen liittyen. Lähitalojen asukkaat ja osa koululaisten vanhemmista on huolissaan moottoriajoneuvoliikenteestä koululle johtavilla jalankulun ja pyöräilyn reiteillä. Aloitteessa on esitetty 12 parannustoimenpidettä. Etelä-Hervannan koulun asemakaavoitus on vireillä. Kaavavalmistelussa on todettu nykyinen koulurakennus niin huonokuntoiseksi, ettei sen korjaaminen ole kannattavaa vaan rakennus puretaan sisäilmaongelmien takia. Alakoululaiset siirtyvät väliaikaisiin tiloihin jo syksyllä 2018 ja yläkoululaiset viimeistään syksyllä 2019 Vuoreksen koulun valmistuessa. Uusi koulurakennus toteutetaan yhteensä oppilaalle. Rakennukseen tulee myös tilat 160 lapsen päiväkodille sekä Hervannan alueen hammashoitolalle. Tavoitteena on aloittaa koulutyö syksyllä 2022 uudessa rakennuksessa. Asemakaavoituksen yhteydessä tarkastellaan sekä koulun saattoliikenteen että kouluympäristön liikennejärjestelyitä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin nähtävilläoloaikana kuusi mielipidettä, joista kolmessa käsiteltiin samoja ongelmia kuin valtuustoaloitteessa on kuvattu: Nosturinraitin kautta tapahtuvaa

6 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) liikennesääntöjen vastaista koulun saattoliikennettä sekä moottoriajoneuvoliikennettä jalankulun ja pyöräilyn reiteillä. Valtuustoaloitteessa kuvatut toimenpide-ehdotukset ovat hyvin mietittyjä ja monin osin toteuttamiskelpoisia. Ehdotukset vastaavat liikennejärjestelmän suunnitteluyksikön käsitystä ja alustavia suunnitelmia ongelmien ratkaisemiseksi. Hervanta on kaavoitettu alueeksi, jossa autoilla liikkumista ei ole suunniteltu suurkortteleiden sisälle. Autoliikenne on osoitettu päättyväksi suurille pysäköintialueille ja korttelin sisälle on rakennettu kävelylle ja pyöräilylle mitoitettuja raitteja ja polkuja. Tontteja on kuitenkin vuosien saatossa lohkottu alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ja kiinteistöjen huoltoliikenne toteutettu jalankulun ja pyöräilyn reittien kautta. Huoltoliikenteen vuoksi moottoriajoneuvoliikenteen kulkua ei ole rajoitettu puomeilla tms. esteillä ja reittejä käytetäänkin yleisesti oikoreitteinä alueen sisällä. Maastokäynneillä on havaittu, että liikennemerkeissä on puutteita ja virheitä, mikä osaltaan on edistänyt epätoivottua liikennekäyttäytymistä. Asemakaavaan liittyvässä liikennesuunnittelussa etsitään vaihtoehtoja järjestää päiväkodin saattoliikenteen sekä hammashoitolan ja iltakäytön pysäköinti. Vaihtoehtoina tutkitaan tällä hetkellä Arkkitehdinkadun ja Valtaraitin koilliskulmassa olevan yleisen pysäköintialueen laajentamista 30 paikalla, pienimuotoista pysäköintiä koulun tontilla Sähköraitin kautta sekä mahdollisuutta osoittaa pysäköintiä Sähkökadun itä- ja länsipuolisille pysäköintialueille. Kouluikäisten saattaminen ei edellytä pysäköintiä, joten pysähtymiseen soveltuvia paikkoja on alustavasti suunniteltu Arkkitehdinkadulle. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa saattoliikenteelle yksisuuntainen ajoreitti Sähkökadun pysäköintialueelle. Pysäköintialueiden käytöstä toteutetaan toukokuussa tutkimus, minkä perusteella arvioidaan jatkosuunnittelumahdollisuudet. Uusissa asemakaavoissa ei tulla osoittamaan koulujen tai päiväkotien tonteille henkilökunnan pysäköintiä vaan tila käytetään mieluummin lasten ulkoilupihana. Myös Etelä- Hervannan koulun kohdalla henkilökunnan pysäköinti tulee pääasiallisesti ratkaista tontin ulkopuolella. Ajo tontilla olevalle kentälle tullaan estämään rakenteellisesti, joten koulun piha-alue vapautuu iltakäyttäjien pysäköinnistä pihapelien yms. käyttöön. Läpiajo koulun pihan kautta etelä-pohjoissuunnassa ei jatkossa ole mahdollista. Tontin järjestelyille on asetettu tavoitteeksi, että Nosturinraitin kautta ei pääse yksityisautolla koulun tontille. Tampereella on tavoitteena lisätä kävelyä ja pyöräilyä. Tätä tavoitetta tukee kävelyn ja pyöräily erottelu toisistaan. Koko läntisen Hervannan alueella on tarkasteltu kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista. Keskeinen tavoite on poistaa moottoriajoneuvoliikenne niiltä reiteiltä, joilla huoltoliikenteen järjestämiselle on osoitettavissa vaihtoehtoja. Esimerkiksi Valtaraitti suunnitellaan vain kävelyn ja pyöräilyn väyläksi. Ahvenisraitti tulee olemaan tärkeä väylä Pohjois-

7 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) Hervannan koululta hammashoitoon Etelä-Hervannan koululle kuljettaessa. Myös Ahvenisraitilta poistetaan suurelta osin moottoriajoneuvoliikenne. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tieliikennelaiksi (HE 180/2017). Vahvistuessaan laki mahdollistaa uuden väylätyypin: pyöräkadun. Hervannassa on lukuisia huoltoajolle sallittuja raitteja, jotka olisi mahdollista muuttaa pyöräkaduksi. Pyörät ja huoltoliikenne ajaisivat pyöräkadulla pyöräilijän ehdoilla. Pyöräkadun rinnalla kulkisi erillinen jalkakäytävä. Pyöräkatua on ajateltu toteutettavaksi esim. Mekaniikanpolulle välille Insinöörinkatu-Mekaniikanpolku Jatkosuunnittelussa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kohtiin, joissa moottoriajoneuvoliikenne päättyy. Tarvittaessa ajo estetään rakenteellisesti. Liikennejärjestelyihin liittyvät muutokset ajoitetaan toteutettavaksi vaiheittain ennen uuden koulurakennuksen käyttöönottoa. Liikennemerkkimuutoksia tullaan toteuttamaan jo vuonna Koulun toiminnan käynnistyessä tulee viestinnässä kiinnittää huomiota uuteen liikkumiskulttuuriin kasvamiseen.

8 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) 7 Valtuustokysely koskien pinkin värin ottamista raitiotien värivaihtoehdoksi - Jaakko Mustakallio, Sanna Marin ja Minna Minkkinen TRE:2744/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Tuominen Ville-Mikael Valmistelijan yhteystiedot Projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Merkittiin. Perustelut Jaakko Mustakallion, Sanna Marinin ja Minna Minkkisen valtuustokysely: Tampereen raitiotie Oy on julkaissut vaihtoehtonsa Tampereelle tulevan raitiovaunun väreistä. Yhtiön mukaan raitiovaunun värit valitaan sinisen, vaaleansinisen ja punaisen väliltä. Tamperelaisilta kysyttiin kaupunkilehti Tamperelaisen ja Aamulehden kyselyissä mieluisinta väriä raitiovaunulle. Molemmat kyselyt voitti ylivoimaisesti pinkki. Kaupunkilaiset ovat aktivoituneet myös sosiaalisessa mediassa. Tamperelaiset pinkin ratikan puolesta -ryhmään on liittynyt lyhyessä ajassa jo yli 2800 jäsentä. Raitiotien ja raitiovaunujen valtavan imagovaikutuksen takia kysymme pormestarilta, miksi kaupunkilaisten laajasti haluama pinkki väri on jätetty raitiovaunujen värivaihtoehdoista pois? Kysymme myös, mitä pormestari aikoo tehdä, että pinkki väri saadaan tasavertaiseksi vaihtoehdoksi muiden värien rinnalle, kun pohditaan tulevien raitiovaunujen väriä. Asia voi kuulostaa mitättömältä, mutta tavoitellessaan rohkeaa, eteenpäin menevää ja katsovaa kaupunki-imagoa, tulee Tampereen myös kyetä tekoihin, jotka tukevat näitä päämääriä. Pinkit raitiovaunut erottuisivat kaupunkikuvasta säästä ja vuodenajasta riippumatta, sopisivat hyvin yhteen sinisten bussien kanssa ja toimisivat myös matkailun edistämisen ja kaupungin tunnettavuuden parantamisen kannalta erinomaisesti. Tampere on myös pyrkinyt kehittämään toimintaansa siten, että asukkaiden osallisuutta lisätään aktiivisesti. Olisikin varsin kummallista, ettei kaupungin yhdessä tärkeimmässä ja näkyvimmässä hankkeessa kysyttäisi aidosti asukkaiden näkemystä. Kaupunkilaisilla on ääni ja meidän päättäjien on kuunneltava asukkaita, on kyse sitten kaupungin tai sen yhtiöiden asioista.

9 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) Apulaispormestari Aleksi Jäntin vastaus Jaakko Mustakallion, Sanna Marinin ja Minna Minkkisen valtuustokyselyyn: Tampereen kaupunki omistaa 100-prosenttisesti Tampereen Raitiotie Oy:n. Raitiotie osakeyhtiö on perustettu joulukuussa Kaupungin ja osakeyhtiön välinen vastuiden ja velvoitteiden siirtosopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa viime vuoden marraskuussa. Siirtosopimukseen on kirjattu: Kaupunki ensisijaisesti vastaa ja päättää asioista, joilla on merkitystä kaupunkikuvaan, miljööseen, maisemaan sekä kaupungin kokonaisimagoon ja brändiin. Yhtiö omistaa raitiotiejärjestelmän brändin ja valmistelee sen yhteistyössä Kaupungin kanssa. Tampereen raitiotien, Ratikan brändistrategian ja identiteetin suunnittelu on edennyt kesäkuusta 2017 maaliskuuhun 2018, jolloin raitiovaunujen kolme päävärivaihtoehtoa julkaistiin. Lähtökohtana on ollut, että Ratikalla tulee olla oma brändi, joka perustuu erityisesti palvelulupaukseen ja matkustuskokemukseen. Ratikka ja linja-autot muodostavat tulevaisuudessa yhtenäisen palvelukokonaisuuden. Ratikan brändin, myös värien tulee luoda pitkän aikavälin edellytykset mm. viestinnälle. Ratikan brändi ja ulkoasu ovat myös keskeinen Tampereen kaupunkikuvan ja Tampere-imagon elementti. On olennaista, että Ratikan brändi ja sen elementit tukevat Tampereen keskeisiä mielikuvavahvuuksia. Tampereeseen liittyvät vahvuudet ovat vuonna 2017 kaupunkistrategian ja Tampereen brändityön pohjaksi tehdyn kyselyn mukaan osaava ja innovatiivinen, aktiivinen ja elämyksellinen sekä helppo ja viihtyisä. Tampereen brändityö jatkuu kevään 2018 ajan. Tampereen Ratikalle määritetyllä identiteetillä tavoitellaan laatusanoja lämmin, valoisa, energisoiva ja rauhallinen. Raitiotien brändin suunnitteluprosessiin on osallistunut kaupungin liike-elämän edustajia, matkailun ja muotoilun toimijoita ja kaupungin organisaatiosta mm. joukkoliikenteen tilaajan, raitiotien kehitysohjelman, kaupunkimarkkinoinnin ja viestinnän asiantuntijoita. Ratikan brändistrategiassa päätösvastuu on siirtosopimuksen mukaisesti Tampereen Raitiotie Oy:llä. Brändin suunnittelutyöstä on vastannut Villivisio Oy. Vuoden alusta alkaen raitiovaunujen suunnitteluun on tullut mukaan vaunujen muotoilusta vastaava Idis Design Oy. Tavoite on antaa vaunujen suunnittelijoille liikkumavaraa, koska vaunun suunnittelussa on kyse muotojen, värien ja toimivuuden kokonaisuudesta, jossa vaunujen ulkoväri on yksi osatekijä. Raitiovaunujen muotoilukokonaisuuteen kuuluu vaunujen ulkonäön lisäksi matkustamon ja ohjaamon muotoilu. Matkustuskokemukseen vaikuttavat keskeisesti myös istuimet, otetangot ja valaistus, joiden muotoilutyö on parhaillaan käynnissä. Raitiovaunujen ulko- ja sisätilojen muotokieli ja värimaailmat muodostavat kokonaisuuden. Raitiovaunun eri osatekijöitä ei voi suunnitella ja päättää toisistaan erillään.

10 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) Aamulehti ehti jo vuonna 2016 kyselemään Tampereen raitiovaunujen värityksestä. Kaupunkilehti Tamperelainen järjesti kyselyn hieman myöhemmin. Kyselyissä ehdotetut vaihtoehdot ovat olleet irrallaan Tampereen raitiovaunujen muotoiluprosessista. Raitiotien identiteetin suunnittelussa karsittiin alkuvaiheessa pois väriyhdistelmät, jotka sekoittuisivat esimerkiksi Helsingin raitiovaunuihin, Tampereen busseihin, Turun joukkoliikenteen tunnusväriin tai jääkiekkojoukkueisiin. Värivaihtoehtojen ennakkokarsinta tehtiin strategisin perustein. Tampereen Ratikan ilmeen tulee olla aikaa kestävä. Suunniteltujen brändivärien on tarkoitus kunnioittaa Tamperetta, sen sijaintia kahden järven välissä sekä rohkeutta ja luovuutta, jolla kaupunki on aikakaudesta toiseen uudistanut itseään. Ratikan brändielementit tukevat osaltaan Tampereen mielikuvavahvuuksia niin kuntalaisten kuin matkailijoiden suuntaan. Tampereen raitiovaunujen väreistä on käynnissä kaikille avoin kysely, joka alkoi 9. huhtikuuta ja päättyy 15. toukokuuta. Kysely on tampereenratikka.fi -osoitteessa. Kyselyssä on mahdollisuus arvioida tulevien raitiovaunujen asiantuntijatyönä valikoituja kolmea värivaihtoehtoa: punainen, tummansininen ja vaaleansininen. Kyselyssä on pyydetty arvioimaan esitettyjen värien sopivuutta kaupunkikuvaan, erottumista muusta liikenteestä, kestävyyttä ajassa, tyylikkyyttä ja rohkeutta. Kyselyssä on avoimen palautteen antamisen mahdollisuus. Kyselyn tulokset julkaistaan toukokuun aikana. Kansalaiset, eri matkustajaryhmien edustajat ovat päässeet osallistumaan raitiovaunujen muotoiluun ja suunnitteluun. Ouluun raitiovaunuvalmistaja Transtechin luokse on tehty nk. maketti-vierailuja. Näiden katselmuksien myötä saatu palaute otetaan huomioon vaunujen suunnittelussa. Raitiovaunujen suunnittelussa tulee luottaa ammattilaisiin. Avoimella kyselyllä värivaihtoehdoista pyritään kuitenkin keräämään kaupunkilaisten ajatuksia suunnittelun tueksi. Kyselyssä esillä olevista vaihtoehdoista poiketen lopulliset vaunut eivät välttämättä ole yksivärisiä. Myös raitiovaunujen värien lopullinen sävy saattaa tarkentua kyselyssä esillä olleista, kun tiedetään mm. millainen vaunujen sisäpuolinen ilme tulee olemaan. Myös Tampereen brändityön ja Tampereen Raitiotie Oy:n kesken jatketaan yhteistyötä kokonaisilmeestä kevään 2018 aikana. Kokonaisuutta voidaan arvioida vasta, kun Ratikan huolella suunnitellut muodot ja värit yhdistetään.

11 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) 8 Valtuustokysely koskien maksuttoman ehkäisyn käyttöönottamista nuorille - Iiris Suomela TRE:2950/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Taru Kuosmanen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Merkittiin. Perustelut Iiris Suomelan valtuustokysely: Monet Suomen suurista kaupungeista ovat päättäneet joko selvittää tai ottaa käyttöön maksuttoman ehkäisyn nuorille. Toteutustavat vaihtelevat kuntakohtaisesti. Esimerkiksi Jyväskylässä uudistusta on edistetty kokeilun kautta, kun taas Rovaniemi päätti maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille ilman välivaiheita. Kaupunkien vertailun myötä käy ilmi, että päätösten vaikutus näkyy suoraan nuorten hyvinvoinnin ja seksuaaliterveyden paranemisessa. Mitä laajemmin maksutonta ehkäisyä on tarjolla, sitä vähemmän kyseisessä kunnassa tehdään esimerkiksi raskaudenkeskeytyksiä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnista Vantaa tarjoaa kaikista laajimman maksuttoman ehkäisyn. Tämä näkyy suoraan tilastoissa: Vantaalla raskaudenkeskeytysten määrä on viimeisen 5 vuoden aikana pienentynyt jopa 40 prosenttia, kun taas Helsingissä ja Espoossa on jääty vain parinkymmenen prosentin vähennyksiin. Ei-toivottujen raskauksien vähenemisen lisäksi seksuaaliterveyden koheneminen näkyy myös nuorten hyvinvoinnissa, mielenterveydessä ja seksitautien vähenemisessä. Siksi maksuttoman ehkäisyn hyötyjen arvioinnin ei tule rajautua pelkästään raskaudenkeskeytysten vähenemisen tuottamiin taloudellisiin säästöihin, vaan hyötyjä on arvioitava laajemmin. Laajojen kansainvälisten ja myös suomalaisten tutkimusten mukaan maksuton ehkäisy säästää kustannuksia. Erityisesti ns. pitkävaikutteiset ehkäisymenetelmät (kapselit, kierukat) ovat tehokkaimpia niin resurssien säästämisen kuin ennen kaikkea nuorten hyvinvoinnin edistämisen kannalta, sillä niiden kohdalla käyttövirheen riskiä ei käytännössä ole vuotiaiden ryhmässä suunnittelematon raskaus selittyy yli 80 prosentissa ehkäisyn käyttövirheellä. Pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien kertahankintahinta on kuitenkin korkea, mikä vaikuttaa nuorten ehkäisymenetelmän

12 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) valintaan. Noin 150 euron kertamaksu esimerkiksi hormonikierukasta on yli puolet nykyisestä opintorahasta. Kustannustehokkuus ei valitettavasti auta argumenttina pitkävaikutteisen ehkäisyn puolesta, jos nuoren rahat eivät yksinkertaisesti riitä 150 euron kertahankintaan. Maksuton ehkäisy nuorille puuttuu erityisesti tähän epäkohtaan mahdollistamalla jokaiselle nuorelle kaikista sopivimman ehkäisymenetelmän valinnan varallisuudesta riippumatta. Kysymykseni asiasta vastaavalle viranhaltijalle: 1. Miten kaupunki arvioi maksuttoman ehkäisyn laajaalaisia vaikutuksia nuorten terveyteen ja hyvinvointiin muutenkin kuin raskaudenkeskeytysten osalta? 2. Maksuttoman ehkäisyn tarjoamista nuorille on mahdollista rajata vain tiettyihin ehkäisymenetelmiin, tietyille kohderyhmille tai rajatulle ajanjaksolle. Miten erityyppiset rajaukset vaikuttavat maksuttoman ehkäisyn vaikutuksiin? 3. Mitkä ovat mahdollisia ensimmäisiä askeleita kohti maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille Tampereella? Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Iiris Suomelan kyselyyn: Hyvä seksuaaliterveys on tärkeä osa nuoren kokonaisterveyttä ja seksuaaliterveyttä tukevat palvelut ovat siten keskeisen tärkeitä nuorten hyvinvoinnille. Myös mahdollisuus valita itselle sopivin raskaudenehkäisymenetelmä elämäntilanteesta ja varallisuudesta riippumatta on osa seksuaalioikeuksia. Nuorten raskaudenehkäisypalveluita tarjotaan Tampereen kaupungin avo- ja asumispalveluiden opiskeluterveydenhuollossa ja nuorisoneuvolassa. Lisäksi äitiysneuvolat, ehkäisyneuvola ja terveysasemat palvelevat osaltaan alle 25-vuotiaita. Palveluita kehitetään jatkuvasti ja maksuttoman ehkäisyn tämänhetkiset käytännöt ovat yhteneviä kaikissa palveluissa. Tamperelaisten raskaudenkeskeytysten kokonaismäärässä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pääosa keskeytyksistä tehdään Hatanpään sairaalassa, jossa tehtiin vuonna 2015 yhteensä 446 keskeytystä, joista 186 alle 25- vuotiaille. Vuonna 2016 tehtiin nuorille keskeytyksiä 212 kokonaismäärän ollessa 474 ja vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 180 ja 449. Tays:n naisenklinikalla tehtiin viime vuonna lisäksi noin 50 raskaudenkeskeytystä, joiden jakautumisesta näihin ikäryhmiin ei ole tietoa. Alle 25-vuotiaiden osuus kaikista Hatanpään sairaalassa raskaudenkeskeytyksen läpikäyneistä on ollut näinä vuosina 42 %, 45 % ja viime vuonna 40 %. Suurin osa keskeytyksistä tehdään siis 25 vuotta täyttäneille. Yhden keskeytyksen hinta on noin 250 euroa polikliinisenä toimenpiteenä. Lisäksi ennen ja jälkeen keskeytyksen toteutuu vähintään kaksi vastaanottokäyntiä perusterveydenhuollossa (nuorisoneuvola, opiskeluterveyden-huolto tai terveysasema).

13 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) Pitkäkestoisten palautuvien ehkäisymenetelmien (hormonikierukka, kuparikierukka, kapseli) maksuttomasta jakelusta on tutkimusnäyttöä raskaudenkeskeytysten vähentämisessä ja uusinta-keskeytysten ehkäisyssä. Kuparikierukan asiakkaat saavat kaupungin palveluiden kautta edullisesti, kapseleista ja hormonikierukoista asiakas maksaa apteekkihinnan. Vaikka pitkäkestoisten menetelmien käyttö on yleistymässä myös nuorten keskuudessa, ehkäisypillereiden (ja -renkaiden/- laastareiden) käyttö on edelleen varsin yleistä. Eri valmisteiden hinnoissa on merkittäviä eroja, myös varsin edullisia valmisteita löytyy. Kysymys 1: Miten kaupunki arvioi maksuttoman ehkäisyn laajaalaisia vaikutuksia nuorten terveyteen ja hyvinvointiin muutenkin kuin raskaudenkeskeytysten osalta? Lähtökohtaisesti maksuton ehkäisy tukisi erityisesti niiden nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja hyvinvointia, joilla on tällä hetkellä vaikeuksia kustantaa toivomaansa ehkäisymenetelmää. Maksuton jakelu voisi lisätä siten nuorten tyytyväisyyttä käyttämäänsä raskauden ehkäisyyn ja siten sitouttaa nuorta menetelmän käyttöön. Raskaudenkeskeytysten ohella voisivat vähentyä myös ei-toivotut, mutta silti synnytykseen asti etenevät raskaudet, joita pieni osa nuortenkin raskauksista on. Seksuaalikäyttäytymisessä tai sukupuolitautitapausten määrissä ei todennäköisesti olisi odotet-tavissa epäsuotuisia muutoksia ilmaisjakelun myötä. Kondomien ilmaisjakelun laajentaminen voisi vaikuttaa suotuisasti sukupuolitautien ilmaantuvuuteen. Vaikutukset riippuvat osin siis sitä, millainen toimintamalli valittaisiin. Kysymys 2: Maksuttoman ehkäisyn tarjoamista nuorille on mahdollista rajata vain tiettyihin ehkäisymenetelmiin, tietyille kohderyhmille tai rajatulle ajanjaksolle. Miten erityyppiset rajaukset vaikuttavat maksuttoman ehkäisyn vaikutuksiin? Vaihtoehtoja maksuttoman ehkäisyn laajentamiseen voisi olla useita. Keskeiseen tavoitteen, raskaudenkeskeytysten vähentämisen, saavuttamisessa vaikuttavinta näyttää tutkimustiedon valossa olevan pitkäaikaisten ehkäisymenetelmien (hormoni- ja kuparikierukat, ehkäisykapseli) maksuton jakelu. Vaikuttavuuden kannalta voisi olla perusteltua keskittyä ilmaisjakelussa näihin menetelmiin, jotka ovat kertahankintana nuorille usein kalliita, vaikka vuosikustannus onkin edullinen. Toisaalta sopivan ehkäisymenetelmän valinta on hyvin yksilöllistä ja ihannetilanteessa eri menetelmävalintoja tekevien nuorten tulisi olla keskenään samanarvoisessa asemassa. Kondomi-jakelun lisääminen voisi vaikuttaa suotuisasti myös sukupuolitautien ilmaantuvuuteen ja kondomi on ainoa menetelmä, jota voidaan suoraan jakaa myös miehille. Menetelmien valikoiman laajuus ja jakelun kesto luonnollisesti vaikuttavat suoraan kustannuksiin, mutta toisaalta myös vaikuttavuus lisääntynee.

14 Tampere Pöytäkirja 3/ (14) Laajennettavan ilmaisjakelun kokonaiskustannusten ja toisaalta sen vaikuttavuuden ja mahdollisten säästöjen arvioiminen erilaisten jakelumallien osalta on haasteellista ja monimutkaista. Olisi myös arvioitava mahdollinen henkilöstöresurssin lisäämisen tarve maksuttoman jakelun toteuttamisessa. Jatkoselvitystyötä tehdään tarvittaessa osana vuoden 2019 budjettivalmistelua. Kysymys 3: Mitkä ovat mahdollisia ensimmäisiä askeleita kohti maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille Tampereella? Maksutonta ehkäisyä toteutetaan Tampereella jo eri tavoin. Tällä hetkellä annetaan maksutta ehkäisypillereitä, -renkaita tai -laastareita ensimmäisen ehkäisyn aloituksen yhteydessä (tapahtuu pääsääntöisesti alle 25 vuoden iässä) sekä synnytyksen tai raskaudenkeskeytyksen jälkeen kuudeksi kuukaudeksi. Iästä riippumatta pitkäaikaiset raskaudenehkäisymenetelmät (hormoni-kierukka, kuparikierukka, kapseliehkäisy) ovat olleet tarjolla maksutta raskaudenkeskeytyksen jälkeen vuoden 2017 alusta. Tavoitteena on vähentää toistuvia raskaudenkeskeytyksiä. Maksuttomia asetuksia tehtiin vuonna 2017 yhteensä 90, joista noin puolet alle 25-vuotiaille. Lisäksi erityistilanteissa (sosiaalisin syin) voidaan asettaa asiakkaalle maksutta pitkäaikaisia ehkäisymenetelmiä. Nuorisoneuvolassa asetetaan ainakin toistaiseksi nuorille maksutta ehkäisy-kapseleita osana Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden koulutusta (noin 100 asetusta vuodessa). Jos kondomiehkäisy valikoituu ehkäisynaloitusneuvontakäynnillä pääasialliseksi ehkäi-symenetelmäksi, voidaan nuorelle antaa mukaan 30 kondomia. Lisäksi koulu- ja opiskelu-terveydenhuollossa sekä nuorisoneuvolassa on kondomeita tarjolla vastaanottokäyntien yhteydessä. Seuraava askel maksuttoman ehkäisyn laajentamiseksi voisi olla ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisymenetelmän tarjoaminen maksutta, iästä tai elämäntilanteesta riippumatta. Tällä ratkaisulla olisi todennäköisesti vaikutusta myös 25 vuotta täyttäneiden raskaudenkeskeytysten määriin (suurin osa keskeytyksistä) ja se voisi ehkäistä osan varhain synnytyksen jälkeen tehtävistä keskeytyksistä. Myös kondomijakelun laajentaminen nykyisestä olisi perusteltua huomioiden klamydiainfektion yleisyys nuorten aikuisten keskuudessa. Pirkanmaan kunnissa maksuttoman ehkäisyn käytännöt vaihtelevat. Sote-uudistuksen myötä maakuntaan on laadittava yhtenäinen toimintamalli raskauden ehkäisyn maksuttomasta jakelusta kaikkien kuntien alueelle.