YSjäL 3 2 mom. VKS:2000: toistaiseksi

Transkriptio

1 YLEINEN OHJE syyttäjille VKS:2007:2 Dnro 5/31/07 Annettu Säädösperusta YSjäL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:2000: toistaiseksi Esitutkinnan rajoittaminen 1 Esitutkinnan rajoittamisen merkityksestä ja tavoitteista Esitutkinnan rajoittaminen on poikkeus pääsääntöisestä esitutkinnan toimittamisvelvollisuudesta eli esitutkintapakosta. Syyttäjän päätöksellä tapahtuvasta esitutkinnan rajoittamisesta säädetään esitutkintalain (ETL) 4 :n 3 ja 4 momentissa: Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos hän oikeudenkäynnistä rikos- asioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 7 tai 8 :n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista (ETL 4 3 momentti, laissa 645/2003). Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, että esitutkinta lopetetaan, jos tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavaan seuraamukseen, taikka jos jo suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden perusteella on varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta muulla kuin 3 momentissa mainitulla perusteella. Esitutkinnan lopettaminen edellyttää lisäksi, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan jatkamista. Esitutkinta on kuitenkin aloitettava uudelleen, jos siihen asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi on perusteltua syytä (ETL 4 4 momentti, laissa 245/2006). ETL:n 4 :n 3 momentissa on säädetty esitutkinnan rajoittamisesta, joka nojautuu odotettavissa olevaan seuraamusluonteiseen syyttämättä jättämiseen. Tämä rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen yhteydessä omaksuttu esitutkinnan rajoittamismahdollisuus merkitsi Suomessa uutta syyttäjän vallankäytön muotoa, jota eduskunnan lakivaliokunta kiirehti jo rikosoikeudellisista toimenpiteistä luopumista koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä (LaVM 17/1989 vp).

2 2 ETL 4 :n 4 momentilla, joka tuli voimaan , laajennettiin syyttäjän mahdollisuuksia rajoittaa esitutkintaa. Sillä ulotettiin rajoittamismahdollisuus muillakin kuin seuraamusluonteisilla perusteilla ennakoitavissa olevan syyttämättäjättämisen eli ns. prosessuaalisen syyttämättäjättämisen tilanteisiin ja lisäksi tyypiltään aivan uusiin, selkeästi kustannusperusteisiin tilanteisiin, joilla ei ole nimenomaista normatiivista yhteyttä syyttämättä jättämisen perusteisiin. Esitutkinnan rajoittamisen perusteita ja niiden normipohjaa kokonaisuutena tarkastellen tilanne jälkeen voidaan kuvata seuraavasti: I Seuraamusluonteinen rajoittaminen ETL 4,3 1. Vähäisyys ROL 1:7,1-k 2. Nuoruus ROL 1:7,2-k 3. Kohtuus ROL 1:8,1-k 4. Konkurrenssi ROL 1:8,2-k 5. Erityissäännös (esim. RL 35:7 ja 50:7) II Prosessuaalinen rajoittaminen ETL 4,4, 1. virkkeen loppu 1. ei rikos 2. ei näyttöä ROL 1:6 3. ei syyteoikeutta ROL 1:2,2 4. syyteoikeus vanhentunut RL 8:1 III Kustannusperusteinen rajoittaminen ETL 4,4, 1. virkkeen alku Kaiken esitutkinnan rajoittamisen yhteisenä taustaperiaatteena on ennen kaikkea prosessitaloudellisuus. Oikeudenkäyntimenettelyn uudistusten ja kustannustietoisuuden lisääntymisen myötä myös rikosprosessin eri viranomaisten voimavarojen tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan suuntaamisen tarve on korostunut. Tältä kannalta esitutkinnan rajoittaminen on erityisen tärkeä keino, sillä se säästää koko rikosasian käsittelyketjun - esitutkintaviranomaisen, syyttäjän ja tuomioistuimen - voimavaroja. Voimavarojen säästämisellä saatava prosessitaloudellinen hyöty on sitä suurempi mitä aikaisemmassa vaiheessa rajoittamispäätös tehdään. Käytännössä syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välisellä yhteistyöllä (jäljempänä: esitutkintayhteistyöllä) voidaan sopia ja luoda sellaiset käytännöt, jotka tehokkaimmin tukevat myös esitutkinnan rajoittamisen soveltamista oikea-aikaisesti, riittävän laajasti ja muutoinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Esitutkintayhteistyöllä voidaan myös neuvotellen torjua sellaisten, sekä syyttäjän että esitutkintaviranomaisen voimavarojen käytön näkökulmasta epätarkoituksenmukaisten tilanteiden syntyminen, joissa syyttäjä ei rajoitakaan esitutkintaa, vaikka tutkinnanjohtaja on sitä esittänyt.

3 3 2 Esitutkintalain 4 :n 3 momentista Yleistä ETL 4 :n 4 momentin säätämisen yhteydessä lakivaliokunta piti tärkeänä, että yhtenäisen soveltamiskäytännön aikaansaamiseksi syyttäjistölle tarvittaessa annetaan asiaa koskeva ohjeistus (LaVM 1/2006 vp, s. 9). Tällainen tarve on olemassa, kun otetaan huomioon yhtäältä po. säännöksen sisältö ja tietty tulkinnanvaraisuus ja toisaalta ne alueelliset erot, jotka tilastojen valossa liittyvät nykyisen ETL 4 :n 3 momentin soveltamiseen. ETL 4 :n 3 momentissa tarkoitettu esitutkinnan rajoittamismahdollisuus kytkeytyy aina seuraamusluonteisen syyttämättä jättämisen edellytyksiin. Rajoittaminen voi nojautua joko ROL 1 luvun 7 tai 8 :n kaikkia rikoksia koskeviin yleisiin syyttämättäjättämissäännöksiin tai rikoslaissa taikka muualla lainsäädännössä oleviin erityisiin, vain tiettyjä rikoslajeja koskeviin syyttämättäjättämissäännöksiin. Säännöksen rakenteesta seuraa, että muutokset seuraamusluonteisen syyttämättä jättämisen soveltamisalassa heijastuvat automaattisesti esitutkinnan rajoittamisen edellytyksiin. Esitutkinnan rajoittaminen ei edellytä, että rikos on selvitetty. Näyttökysymysten epäselvyys ei siis ole este esitutkinnan rajoittamiselle. Esitutkinnan rajoittamispäätös ei ole syyksilukeva ratkaisu; siinä ei oteta kantaa sen paremmin rikoksesta epäillyn syyllisyyden kuin syyttömyydenkään suhteen. Tämä onkin seuraamusluonteisen syyttämättä jättämisen ja esitutkinnan rajoittamisen välinen ratkaiseva ero. Kun esitutkinnan rajoittaminen ei edellytä, että rikos on selvitetty, siitä seuraa myös, että rikoksen tekijän ei aina tarvitse olla selvillä esitutkintaa tällä perusteella rajoitettaessa. Todettakoon, ettei myöskään ETL 4 4 momentissa ole erikseen rajattu näitä tilanteita prosessuaalisen esitutkinnan rajoittamisen ulkopuolelle. Käytännössä edellä sanottu tarkoittaa ETL 4 3 momentin osalta kuitenkin vain vähäisyysperusteen soveltamista ja sitäkin vain silloin, kun ratkaisevaa on ROL 1:7:n 1-kohdassa tarkoitettu teon haitallisuus. Vähäisyysperusteen soveltaminen ei niissä tapauksissa ole sidoksissa tekijän syyllisyyteen tai tämän persoonaan ja henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyviin seikkoihin. Sitävastoin nuoruus-, kohtuus- tai konkurrenssiperustetta (ROL 1:7, 2 -kohta ja 1:8) ei voi rajoittamisperusteena käyttää, ellei rikoksen tekijästäkään ole tietoa. Muutoin asian selvitetyn tilan vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää, että käsillä olevan aineiston perusteella rikos voidaan yksilöidä ja kyetään arvioimaan syyttämättä jättämisen edellytyksiä. Se, kuinka monipuolista tietoa kulloinkin tarvitaan, riippuu sovellettavasta syyttämättäjättämissäännöksestä.

4 4 Kun esitutkinnan rajoittamisratkaisu ei ole syyksilukeva, myöskään oikeuskysymysten epäselvyys ei sinänsä estä esitutkinnan rajoittamista. Esitutkinnan rajoittaminen näissä tilanteissa perustuu seuraavanlaiseen hypoteesiin seuraamusluonteisesta syyttämättä jättämisestä: Käytettävissä olevan aineiston valossa arvioituna, jos esitutkinta toimitettaisiin loppuun ja jos rikokseen liittyvät näyttö- ja oikeuskysymykset saataisiin syyksilukevan ratkaisun edellyttämällä varmuudella esitutkinnassa selvitettyä, tulisin tekemään asiassa seuraamusluonteisen syyttämättä- jättämispäätöksen. Tämän säännöksen perusteella tutkinta voidaan myös jättää kokonaan toimittamatta, jos esitutkinnan rajoittamisen edellytykset ovat olemassa jo ennen esitutkinnan aloittamista. Vähäisyysperuste Nuoruus- ja kohtuusperusteet Konkurrenssiperuste 3 Esitutkintalain 4 :n 4 momentista Vähäisyysperusteen soveltamismahdollisuus on usein ilmeinen jo tutkinnan alussa, jos kyse on yleiseltä luonteeltaan vähäisen rikoslajin lievästä teosta. Nuoruusperusteessa tekijän syyllisyyden arviointi ja kohtuusperusteessa tarkoitettujen olosuhteiden selvittäminen puolestaan saattavat edellyttää pitkälle vietyä esitutkintaa. Jos kuitenkin esimerkiksi tekijä on teon yhteydessä vakavasti loukkaantunut tai jos hän on laitoshoidossa, esitutkinta voidaan mahdollisesti jättää toimittamatta tai keskeyttää jo tutkinnan alkuvaiheessa Jos sovittelu asiassa on toimitettu ja se voisi muodostaa perusteen syyttämättä jättämiselle, syyttäjä voi päättää esitutkinnan rajoittamisesta. Konkurrenssiperustetta sovellettaessa rikostapauksen erityispiirteillä ei ole samanlaista merkitystä kuin muita syyttämättäjättämisperusteita sovellettaessa. Kysymys on silloin vain tekojen keskinäisestä ajallisesta yhteydestä ja odotettavissa olevasta rangaistuksesta. Sen vuoksi konkurrenssiperusteen soveltamisedellytyksiä voidaan usein arvioida jo hyvin aikaisessa tutkinnan vaiheessa, jolloin esitutkinnan rajoittaminen on erityisen tarkoituksenmukaista juuri tällä perusteella.

5 5 3.1 Prosessuaalisesta rajoittamisesta Yleistä ETL 4 :n 4 momentin 1. virkkeen loppuosassa tarkoitettu esitutkinnan rajoittamismahdollisuus kytkeytyy puolestaan aina ns. prosessuaalisen syyttämättä jättämisen - ei rikos, ei näyttöä, ei syyteoikeutta ja syyteoikeus vanhentunut - edellytyksiin, mikä säännöksessä ilmaistaan viittauksella muihin kuin 3 momentissa mainittuihin perusteisiin. Tästä rakenteesta seuraa, että muutokset prosessuaalisen syyttämättä jättämisen soveltamisalassa heijastuvat automaattisesti esitutkinnan rajoittamisen edellytyksiin. Säännös täydentää ETL:n 43 :n 2 momentin 1-kohtaa (laissa 645/2003), jossa säädetään esitutkinnan lopettamisesta poliisin päätöksellä toimittamatta asiaa syyttäjälle syyteharkintaan eli nk. ESH - päätöksestä. Näin voidaan menetellä, jos tutkinnassa on käynyt selville, ettei rikosta ole tehty taikka ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaadetta. ETL 43 :n 2 momentin 1-kohdan soveltaminen on luonteeltaan toteavaa eli soveltamisen ei tule sisältää mitään erityistä harkintaa tai tulkintaa. Kyse voi esimerkiksi olla selkeästä riita-asiasta, tekijäksi voi paljastua alle 15 -vuotias henkilö, tekijä saattaa kuolla esitutkinnan aikana tai asianomistaja peruuttaa vaatimuksensa asianomistajarikoksessa. Varsinaisten rikos- ja prosessioikeudellisten tulkintakysymysten harkinta kuuluu syyttäjälle. Jos kysymys ETL 43 :n 2 momentin 1-kohdan soveltamisesta on tulkinnallinen, tutkinnanjohtaja voi tehdä asiassa ETL 4 :n 4 momentin esityksen esitutkinnan rajoittamisesta syyttäjälle. ETL 4 :n 4 momentilla ei ole tarkoitettu siirtää syyttäjälle niitä asioita, joita tutkinnanjohtajat ETL 43 :n 2 momentin 1-kohdan mukaisilla ESH -päätöksillä jo nykyisin ratkaisevat. Syyttäjä voi esitutkintayhteistyön keinoin pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan juttukannan seulontaan tutkintavaiheessa siten, että prosessuaalisin perustein rajoitettavaksi soveltuvat tapaukset voidaan tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. ETL:n 9 :n 2 momentin mukaisissa tilanteissa tutkinnanjohtaja voi lopettaa esitutkinnan osittain. Prosessuaalinen esitutkinnan rajoittaminen on yleensä syytä tehdä koko tutkittavana olevaa asiaa koskien. Poikkeuksellisesti ja erityisestä syystä saattaa olla perusteltua tehdä rajoittamisratkaisu vain jotakin tiettyä rikosepäilyä koskien. ETL 4 :n 4 momentin perusteella esitutkintaa ei voi rajoittaa jättämällä sen kokonaan toimittamatta, vaan kyse on aina jo aloitetun esitutkinnan lopettamisesta. Esitutkinta voi olla erilaisten tiedustelujen yms. toimen-

6 6 piteiden myötä jo aloitettu, vaikka yhtään kuulustelua ei olisi toimitettukaan. Esitutkinnan rajoittaminen prosessuaalisin perustein on mahdollista niissäkin tilanteissa, joissa tekijästä ei ole selvitystä, ellei juuri tekijän henkilöllisyydellä ole jotakin erityistä merkitystä sovellettavan tunnusmerkistön tai syyteoikeuden kannalta. Esimerkiksi RL 28 luvun 15 :n tapaan joissakin rikoksissa syyteoikeus määräytyy juuri rikoksen tekijän henkilöön liittyvien seikkojen perusteella. Asian selvitetyn tilan vähimmäisvaatimuksena voidaan tässäkin pitää, että käsillä olevan aineiston perusteella esitutkinnan kohteena oleva asia voidaan yksilöidä siten, että prosessuaalisen syyttämättä jättämisen edellytyksiä kyetään arvioimaan. Se, kuinka monipuolista tietoa kulloinkin tarvitaan, riippuu sovellettavasta perusteesta. Ei rikos Ei syyteoikeutta ja syyteoikeus vanhentunut Näissä tapauksissa jo aloitettu esitutkinta koskee tekoa, joissa syyttäjä voi oikeudellisessa arvioinnissaan yhtyä tutkinnanjohtajan rajoittamisesitykseen siinä, ettei kysymyksessä ole rikos. Tämän päätösperusteen soveltamisen ei ole tarkoitettu johtavan siihen, että esitutkintaviranomaiselle kuuluva esitutkinnan toimittamisvelvollisuuden (ETL 2 ) olemassaolon eli ns. syytä epäillä -kynnyksen arviointi siirtyisi syyttäjille. Jo sanamuotonsa mukaisesti ETL 4 :n 4 momentissa on aina kyse esitutkinnan lopettamisesta eikä sen ETL 2 :ään tai muuhun normiin perustuvasta toimittamatta jättämisestä. Käytännössä edellä todettu tarkoittaa myös sitä, että syyttäjän ei tule päättää esitutkinnan lopettamisesta tällä perusteella, jos tutkinnanjohtajan rajoittamisesitys perustuu vain siihen samaan materiaalin, jonka perusteella ETL 2 :n mukaisen esitutkinnan toimittamisvelvollisuuden on katsottu olevan olemassa. Säännöksessä mainittua todennäköisyyden kynnystä - varsin todennäköinen - on perusteltua tulkita käytännössä ahtaasti. Jos rikoksen olemassaolon kannalta keskeinen näyttö- tai oikeuskysymys jää kertyneen selvityksen valossa kovin tulkinnalliseksi, esitutkintaa on perustellumpaa jatkaa kuin lopettaa se tähän lainkohtaan perustuvalla rajoittamispäätöksellä. Näissä tilanteissa jo aloitetun esitutkinnan kestäessä ilmenneiden seikkojen valossa käy selväksi tai ainakin varsin todennäköiseksi, että syyttäjä tulisi tällä perusteella tekemään asiassa päätöksen syyttämättä jättämisestä. Kysymys syyteoikeuden olemassaolosta on luonteeltaan oikeuskysymys. Esimerkiksi alun perin virallisen syytteen alainen teko ilmeneekin asianomistajarikokseksi, kuten pahoinpitely lieväksi pahoin-

7 7 pitelyksi, eikä asianomistaja ole teosta alunperinkään rangaistusta vaatinut, tai aluksi perusmuotoisena rikoksena, vaikkapa ympäristön turmelemisena, tutkittu teko ilmeneekin sen lieväksi tekomuodoksi, ympäristörikkomukseksi, jonka osalta syyteoikeus on jo vanhentunut. Näissäkin tilanteissa säännöksessä mainittua todennäköisyyden kynnystä on perusteltua tulkita käytännössä ahtaasti. Jos syyteoikeuden olemassaoloa koskeva oikeuskysymys jää kertyneen selvityksen valossa kovin tulkinnalliseksi, esitutkintaa on näissäkin tilanteissa perustellumpaa jatkaa kuin lopettaa se tähän lainkohtaan perustuvalla rajoittamispäätöksellä. Ei näyttöä Näyttöperusteisen rajoittamisharkinnan ajatuksellisen perusta on olennaisesti erilainen kuin muussa prosessuaalisessa esitutkinnan rajoittamisessa. Siinä on kyse eräänlaisesta kaksoistodennäköisyydestä : etukäteisarvion tekemisestä mahdollisesti saatavissa olevan näytön mahdollisesta riittävyydestä. 3.2 Kustannusperusteisesta rajoittamisesta Riittämättömän näytön tilanteissa normaalisti kysymykseen tuleva esitutkinnallinen toimenpide on tutkinnanjohtajan itsenäisellä päätöksellä tapahtuva esitutkinnan keskeyttäminen, mikä ei edellytä syyttäjän osallistumista. Keskeyttämiseen sisältyy aina se varaus, että tutkintaa voidaan myöhemmin jatkaa, jos uutta näyttöä ilmenee. Esimerkiksi joku aikanaan taltioitu DNA-tunniste saatetaan myöhemmin identifioida ja rikoksesta epäillystä saadaan silloin selvitystä. Esitutkintalainsäädännössä ei ole varsinaisia säännöksiä esitutkinnan keskeyttämisestä ja sen perusteista. Siihen vain viitataan erilaisista esitutkintaratkaisuista ilmoittamista koskevassa ETL:n 47 :ssä. ETL:n 4 :n 4 momentilla ei ole tarkoitettu siirtää esitutkinnan keskeyttämisharkintaa ja -päätöksiä tutkinnanjohtajilta syyttäjille. Tämä koskee myös tilanteita, joissa rikoksen tekijän henkilöllisyyttä ei ole saatu selvitetyksi. Niissä ja muissa ns. pimeissä jutuissa menettelyllinen pääsääntö on edelleen esitutkinnan keskeyttäminen. ETL 5 :n mukaisesti esitutkinnassa selvitetään rikos, sen tekoolosuhteet ja erinäiset muut seikat. Samalla kerätään ja dokumentoidaan näyttö tarvittavassa laajuudessa. Tästä ja keskeyttämisen käyttöalasta sekä alussa mainitusta esitutkintapakosta johtuen esitutkinta voidaan lopettaa näytön puuttumiseen nojaavalla rajoittamispäätöksellä vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa. Lisänäytön saamisen tulee silloin olla tiedossa olevien seikkojen perusteella arvioituna varsin epätodennäköistä ja käytännössä lisänäytön hankkimisyritysten myös suuritöisiä. Silloin myös säännöksen taustalla vaikuttava prosessitaloudellisuus puoltaa sen soveltamista. Prosessitaloudellinen vaikutus on sitä vahvempi, mitä vähäisemmästä rikosepäilystä on kysymys.

8 8 Yleistä Kustannukset, asian laatu ja seuraamus ETL 4 :n 4 momentin 1. virkkeen alkuosassa on lausuttu julki eräänlainen (rikos)prosessiekonominen suhteellisuusperiaate poikkeuksena esitutkintapakolle (ETL 2 ) muutoin rakentuvassa järjestelmässämme. Säännös ilmentää sitä ajattelua, että yhteiskunnan voimavarojen käytön kannalta on järkevää kiinnittää huomiota myös niiden kustannustehokkaaseen kohdentamiseen. Säännöksestä ei kuitenkaan suoraan seuraa, että vähäisimmät rikokset voitaisiin ilman muuta jättää tutkimatta. Tämän estää säännöksen edellyttämä vertailuoperaatio ja sen vaadittu lopputulos, selvä epäsuhde. Säännös ulottaa rajoittamismahdollisuuden siis puhtaasti kustannusperusteisiin tilanteisiin. Laajennus on periaatteellisesti merkittävä. Tällä perusteella esitutkintaa rajoitettaessa soveltamisen edellytyksiä ei voi - toisin kuin saman lainkohdan muissa ja ETL 4 :n 3 momentin tilanteissa - johtaa syyttämättäjättämisen normatiivisesta perustasta yleisen ja yksityisen edun tulkintaa lukuunottamatta. Soveltamisharkinta on pelkistetyn prosessiekonomista: tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset suhteutetaan tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavissa olevaan seuraamukseen. On siis mahdollista, että jos esitutkintaa ei kustannusperusteisti rajoitetakaa, tutkintaa jatkettaessa saadaan tältäkin osalta ainakin syytteen nostamiseen riittävä näyttö. Säännöksessä tarkoitetun suhteen arviointi edellyttää ensinnäkin riittävän yksilöityä käsitystä tutkinnan jatkamisesta aiheutuvien kustannusten suuruudesta. Niistä syyttäjä saa tiedon tutkinnanjohtajalta, esimerkiksi rajoittamisesitykseen sisältyvänä työmäärä- ja/tai työkustannuslaskelmana tai -arviona. Säännöksen soveltamistilanteet voivat olla liittyä joko yksittäisiin tekoihin tai laajoihin juttukokonaisuuksiin. Rikosasian laatu tulee silloin arvioitavaksi joko tarkastellen yksittäisen asian itsenäistä merkitystä tai silmälläpitäen sen suhteellista merkitystä koko tutkittavassa rikoskokonaisuudessa. Mitä epäolennaisemmasta osasta kokonaisuuden kannalta on kysymys, sitä vähemmän asian laadulle tarvitsee antaa merkitystä. Laajassa rikoskokonaisuudessa voidaan silloin keskittyä törkeimpiin rikoksiin ja lopettaa tutkinta joidenkin vähäisempien tekojen osalta. Esitutkintayhteistyön näkökulmasta nämä kysymykset tulevat esille syyttäjän osallistuessa tutkinnan kohdistamisen suunnitteluun. Yksittäisen asian laadun voidaan ajatella viittaavan erityisesti lieviin rikoksiin ja rikkomuksiin. Asian laadun arviointi kytkeytyy myös yleisen ja yksityisen edun punnintaan.

9 9 Odotettavissa olevan seuraamuksen arvioinnissä keskeistä on ko. teon rangaistus in concreto. Säännöksen ominta soveltamisaluetta ovat rikokset, joista ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Selvä epäsuhde Suhteuttavia seikkoja - kustannukset, asian laatu, seuraamus - ei voi mitata samoilla yksiköillä. Tästä johtuen säännöksessä tarkoitetun selvän epäsuhteen arviointi on aina punnintaa tai kokonaisarviointia, jota ohjaamaan ei voi esittää mitään suhdelukua tms. Sama koskee sen arviointia, onko epäsuhde laadultaan selvä. Säännöksen tarkoitus ei ole kaavamaisesti lopettaa esitutkintaa työläissä ja samalla vähäisissä asioissa, joita usein ovat esimerkiksi kiinteistö- ja naapuruusasioihin liittyvät epäilyt omankädenoikeudesta ja luvattomasta käytöstä. Soveltaminen edellyttää sitä, että tutkittavana oleva tapaus on lajissaan em. epäsuhtaa ajatellen lajissaan tavanomaista suuritöisempi. 4 Tärkeä yleinen ja yksityinen etu esitutkinnan rajoittamisen harkinnassa 4.1 Tärkeä yleinen etu Yleistä Tärkeä yleinen ja yksityinen etu mainitaan sekä ETL 4 :n 3 momentissa että ETL 4 :n 4 momentissa niiden soveltamisen edellytyksinä. Tarkkaan ottaen ETL 4 :n 3 momentissa etu viittaa syytteen nostamiseen ja 4 :n 4 momentissa esitutkinnan jatkamisen tarpeeseen. ETL 4 :n 3 momenttiin perustuvassa esitutkinnan rajoittamisen harkinnassa on esikysymyksenä arvioitava mainittuja edellytyksiä syyttämättä jättämisen kannalta ja tämän jälkeen erikseen harkittava, muodostavatko ne esteen esitutkinnan rajoittamiselle. Tässä arvioinnissa on mahdollista päätyä myös siihen, että esitutkinnan rajoittaminen voi olla ETL 4 :n 3 momentissa tarkoitetun yleisen tai yksityisen edun vastaista, vaikka syyttämättäjättämissäännöksessä tarkoitettu tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei estäisikään seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä. Samankaltainen päättely soveltuu myös prosessuaaliseen rajoittamisharkintaan. Rikosoikeudellinen järjestelmä perustuu vahvasti yleisestävyyden ajatukseen. Yleisprevention kannalta järjestelmän toiminnassa ei ole keskeistä pelkästään rangaistusten langettaminen, vaan myös se, että järjestelmä toimii yleisen oikeustajunnan suuntaisesti ja luottamusta herättävällä tai ylläpitävällä tavalla. Näiden näkökohtien kannalta esitutkinnan rajoittaminen ja seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen eivät ole kaikissa tapauksissa saman

10 10 Luottamus järjestelmää kohtaan Teon moitittavuuden osoittaminen Muu seuraamus Oikeuskysymyksen epäselvyys Kokonaisarviointi arvoisia ratkaisuja. Esitutkinnan rajoittamisessa epäilty rikos jää selvittämättä ja syyllisyyskysymys ratkaisematta. Esitutkinnan rajoittamispäätös ei siten täytä rikosprosessin tehtävää oikeusriitojen lopettajana ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä samalla tavoin kuin seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen, jota edeltää rikoksen ja sen tekoolosuhteiden selvittäminen ja jossa virallinen syyttäjä auktoritatiivisesti osoittaa rikokseen syyllisen. Esitutkinnan rajoittamispäätökseen ei voida liittää mitään yhteiskunnan moitetta eikä kannanottoa rikoksesta epäillyn menettelyn paheksuttavuudesta. Edellä todetun mukaisesti rikoksesta epäilty ei kaikissa tapauksissa välttämättä ole edes tiedossa. Jos rikosasia on laadultaan sellainen, että järjestelmää kohtaan tunnettavan luottamuksen ylläpitäminen edellyttää rikosepäilyn selvittämistä, yleinen etu vaatii esitutkinnan toimittamista. Tällainen saattaa tilanne olla esimerkiksi, jos rikosepäily on herättänyt julkista huomiota, jos epäilty on yhteiskunnallisesti huomattavassa asemassa tai jos rikollisen toiminnan jatkamisen vaara on ilmeinen. Esitutkinnan toimittamisen tarpeeseen yleisen edun kannalta vaikuttaa aina rikoksen laji. Mitään rikoslajia ei kuitenkaan ole nimenomaisesti suljettu esitutkinnan rajoittamisen ulkopuolelle. Nuorten kohdalla ETL 4 :n 3 momentin mukaisessa esitutkinnan rajoittamisessa tulisi noudattaa pidättyvyyttä etenkin, jos asia on laadultaan sellainen, että ROL 1 luvun 9 :n 2 mom:n mukaisen huomautuksen antaminen saattaisi olla tarkoituksenmukaista. Myös rikokseen liittyvä muu seuraamus, esim. menettämisseuraamus, voi vaatia esitutkinnan toimittamista siihen saakka, että edellytykset menettämisseuraamuksen tuomitsemiselle tai esineen hävittämiselle voidaan todeta. Vaikka oikeuskysymysten epäselvyys ei sinänsä ole este esitutkinnan rajoittamiselle, joissakin tapauksissa voi olla yleisen edun kannalta tärkeää saada ratkaistuksi, miten epäiltyä menettelyä on rikosoikeudellisesti arvioitava.

11 Tärkeä yksityinen etu Joissakin tilanteissa tärkeä yleinen etu saattaa vaatia esitutkinnan jatkamista, jotta rikoskokonaisuuden kaikkien osien tutkimisella saataisiin selvyyttä rikollisen toiminnan todellisesta laajuudesta tai ajallisesta kestosta. Vahingonkorvausvaatimuksen toteuttamismahdollisuus Rikosvahinkolaki Toissijainen syyteoikeus 5 Päätöksentekomenettely Tutkinnanjohtajan esitys Yksityinen etu ETL:n 4 :n 3 ja 4 momentissa viittaa etenkin asianomistajan vahingonkorvausintressiin. Pelkästään asianomistajan mahdollisen vahingonkorvausvaatimuksen toteuttaminen ei ole este esitutkinnan rajoittamiselle, ellei kyseessä ole tärkeä etu. Mitä suurempi asianomistajan rikokseen perustuva taloudellinen intressi on, sitä tärkeämmästä edusta on yleensä asianomistajan kannalta kysymys. Merkitystä voi olla myös osapuolten taloudellisilla oloilla ja asianomistajan mahdollisuuksilla saada vahinkonsa ilman esitutkintaa korvatuksi vahingon aiheuttajalta tai vakuutusyhtiöltä. Vaikka yksityinen intressi olisi tärkeää vähäisempikin, on harkittava tutkinnan jatkamista ainakin siihen saakka, että asianomistajan käytettävissä on riittävät tosiasiatiedot ja muu selvitys vaatimuksensa toteuttamiseen. Asianomistaja voi saada korvauksen rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla. Siinä tapauksessa korvaushakemukseen tulee ko. lain 26 :n 1 momentin mukaan liittää joko esitutkintapöytäkirja, tai jollei sitä ole laadittu, muu luotettava selvitys tapahtumasta sekä selvitys vahingosta ja muu tarpeellinen näyttö. Jos asianomistajalle aiheutettu vahinko on rikosvahinkolain nojalla korvattava, esitutkintaa tulisi jatkaa ainakin niin pitkälle, että asianomistajalla on riittävä selvitys korvaushakemuksensa perusteeksi. Asianomistajan syyteoikeuden kannalta esitutkinnan rajoittamispäätös rinnastuu syyttämättäjättämispäätökseen, jonka tekemisen jälkeen asianomistaja voi käyttää omaa toissijaista syyteoikeuttaan (vrt. ROL 1 luku 14 1 mom.). Esitutkinnan rajoittaminen edellyttää tutkinnanjohtajan esitystä. Sen tekeminen on yksin tutkinnanjohtajan harkinnassa.

12 12 Tutkinnanjohtajan harkinta helpottuu, jos paikallisesti osana esitutkintayhteistyötä on syyttäjien ja tutkinnanjohtajien kesken sovittu noudatettavista suuntalinjoista ja tarkoituksenmukaisista menettelytavoista. Esitutkinnan rajoittamispäätöksen muoto ja sisältö Esitutkinnan rajoittamista koskeva päätöksentekomenettely tulisi pyrkiä järjestämään mahdollisimman joustavaksi ja yksinkertaiseksi, jotta sillä saavutettaisiin tavoiteltu työnsäästö. Toisaalta esitutkinnan rajoittaminen on pääsääntönä olevasta esitutkintapakosta poikkeamista merkitsevää yhteiskunnallista vallankäyttöä, jota on tarvittaessa voitava kontrolloida. Asianosaisten on joka tapauksessa saatava tieto heitä koskevan rikosasian tutkinnasta. Päätöksentekomuodon kannalta tärkeä on myös se esitutkinnan rajoittamispäätöksen oikeusvaikutus, että sen jälkeen asianomistaja voi käyttää toissijaista syyteoikeuttaan, jonka olemassaolo on voitava yksiselitteisesti osoittaa. Näistä syistä esitutkinnan rajoittamisesta on tehtävä kirjallinen päätös. Se voidaan kuitenkin laatia olennaisesti yksinkertaisemmaksi kuin syyttämättäjättämispäätös. Teonkuvausta ei yleensä tarvita eikä sitä usein edes voida laatia, kun rikos ja sen teko-olosuhteet ovat selvittämättä. Tarvittaessa teon tarkempi yksilöinti ilmenee rikosilmoituksesta. Päätöksen perusteluiksi riittävät normaalisti viittaus asianomaiseen syyttämättäjättämissäännökseen, jollei kyse ole kustannusperusteisesta rajoittamisesta, ja lyhyt selventävä perustelu. Laajan samankaltaisten tekojen kokonaisuuden sellaisia osia, joilla ei ole erillistä asianomistajaa ja joista ei ole erillistä rikosilmoitusta, voidaan konkurrenssiperusteisesti rajata tutkinnan ulkopuolelle ilman muodollista päätöstä esitutkinta-asiakirjoihin tehtävällä merkinnällä. Muissa tapauksissa esitutkinnan rajoittamispäätöksessä tulee mainita ainakin: syyttäjäyksikkö päätöksen tehnyt syyttäjä päätöksen virasto- tai syyttäjäkohtainen juokseva numero rikosilmoituksen numero epäillyn nimi ja syntymäaika ilman henkilötunnusta (jos epäilty on tiedossa) epäillyn rikoksen nimike, tekoaika ja -paikka tiedossa olevat asianomistajat tutkinnanjohtajan esitys ratkaisun perusteena oleva syyttämättäjättämissäännös. LIITTEINÄ on kolme esimerkkiä, yksi ETL 4 :n 3 momentin ja kaksi ETL 4 :n 4 momentin mukaisesta rajoittamispäätöksestä. Päätökseen liitetään ohjeet asianosaisille sekä ao. esitutkintalain säännöksen ja syyttämättäjättämissäännöksen sisältö.

13 13 Jos poikkeuksellisesti on tarpeen tehdä samassa asiassa kaksi tai useampia päätöksiä esitutkinnan rajoittamisesta, ne on syytä selvyyden vuoksi tehdä ja kirjata erillisinä päätöksinä. Sakari Sakarissa päätökset tehdään noudattaen siitä erikseen annettavia teknisiä ohjeita. Arkistointi Päätökset arkistoidaan syyttäjäyksikössä arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Julkisuus Rajoittamispäätösten julkisuus määräytyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) säännösten, lähinnä 24 :n 3 - kohdan perusteella. Erityisesti laajoissa tutkinnallisissa kokonaisuuksissa ennen tiedon antamista sellaisen kokonaisuuden osaa koskevasta rajoittamisratkaisusta on varmistauduttava siitä, ettei käsillä ole po. säännöksessä mainittu riski rikoksen selvittämisen ilmeisestä vaarantumisesta. Ilmoitus asianosaisille ETL 47 :n (laissa 645/2003) mukaan, kun on päätetty, ettei esitutkintaa toimiteta tai että esitutkinta lopetetaan 4 :n 3 momentin mukaan, tutkinnanjohtajan on huolehdittava siitä, että päätöksestä viipymättä ilmoitetaan asianomistajille ja esitutkinnassa asianosaisina kuulustelluille, jollei sitä ole pidettävä tarpeettomana. Ilmoitus saattaa olla tarpeeton esimerkiksi silloin, kun kyse on konkurrenssiperusteeseen nojautuvasta esitutkinnan rajoittamisesta sellaisen rikoksen osalta, jolla ei ole asianomistajaa. Kun kysymys kuitenkin on syyttäjän päätöksestä, syyttäjälläkin on intressi huolehtia, että siitä ilmoitetaan. Osana esitutkintayhteistyötä työnjaosta voidaan sopia paikallisesti, kunhan kummallekin viranomaiselle on yksiselitteisen selvää, kumpi ilmoittamisesta huolehtii. ETL 47 :ää ei muutettu ETL 4 :n 4 momentin (laissa 245/2006) säätämisen yhteydessä. Kyse lienee epähuomiossa tekemättä jääneestä muutoksesta. Asianosaisten oikeusturvaan liittyvien näkökohtien valossa näissä tilanteissa on katsottava syyttäjällä olevan velvollisuus huolehtia siitä, että päätöksestä ilmoitetaan asianosaisille. 6 Päätöksen peruuttaminen ja esitutkinnan uudelleen aloittaminen 6.1 Esitutkintalain 4 :n 3 momentti

14 Esitutkintalain 4 :n 4 momentti ETL 4 :n 3 momentin mukaisen esitutkinnan rajoittamispäätöksen peruuttamisesta ei ole otettu säännöksiä lakiin. Ratkaisun pysyvyyttä puoltaa tarve voida pitää asiaa loppuun käsiteltynä. Toisaalta, kun ratkaisu nojautuu odotettavissa olevaan seuraamusluonteiseen syyttämättä jättämiseen, ratkaisu tulee voida peruuttaa ainakin niillä perusteilla, joilla seuraamusluonteisen syyttämättäjättämispäätöksen peruuttaminen on mahdollista ROL 1 luvun 11 :n mukaan. Tämän mukaisesti esitutkinnan rajoittamisesta päättänyt syyttäjä voi määrätä tutkintaa jatkettavaksi ainakin, jos rajoittamispäätös on asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin. Näitä perusteita on luonnollisesti tulkittava esitutkinnan rajoittamisen edellytysten kannalta; selvitys sinänsä on usein puutteellista näissä tapauksissa. Ylemmällä syyttäjällä on oikeus samankin aineiston perusteella määrätä esitutkintaa jatkettavaksi. ETL 4 :n 4 momentin loppuun lisättiin valiokuntakäsittelyssä (LaVM 1/2006 vp., s. 9) maininta siitä, että esitutkinta on aloitettava uudelleen, jos siihen asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi on perusteltua syytä. Näiden uusien seikkojen sisältö ja merkitys on luonnollisesti arvioitava jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen ko. tapauksen piirteiden ja päätöksen perusteiden valossa. Päätöksen tehnyt syyttäjä voi päättää esitutkinnan jatkamisesta. Päätös ei edellytä tutkinnanjohtajan esitystä, mutta ennen päätöksen tekoa asiasta on syytä neuvotella ao. tutkinnanjohtajan kanssa. Tutkinnanjohtaja voi myös itse tehdä aloitteen tutkinnan jatkamisesta.

15 Ilmoitukset Päätöksestä ilmoitetaan myös asianosaisille kirjeellä tai puhelimitse, ellei siihen ole tutkinnallista estettä. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Valtionsyyttäjä Matti Nissinen

16 16 Liite 1 HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS esitutkinnan rajoittamisesta Porkkalankatu 13 (PL 318) HELSINKI Päivämäärä: Puh. vaihde Päätöksen nro: 06/521 Rikosilmoituksen nro: 3300/R/12345/06 Diaarinumero: 06/123 Epäilty: Jaakko Järvinen Syntymäaika: Asianomistaja: Epäilty rikos: Syyttäjän päätös: Myyntimarket Oy Varkaus Helsinki Rikoslaki 28 luku 1 Esitutkintaa ei toimiteta Päätöksen perusteet: - tutkinnanjohtaja Markku Monosen esitys Järvinen on jo syytteessä lukuisista muista omaisuusrikoksista - anastettu omaisuus on saatu takaisin Lainkohdat: - Esitutkintalaki 4 3 momentti - Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 2 -kohta Simo Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Jakelu Epäilty, asianomistaja, poliisi

17 17 Liite 2 HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS esitutkinnan rajoittamisesta Porkkalankatu 13 (PL 318) HELSINKI Päivämäärä: Puh. vaihde Päätöksen nro: 06/522 Rikosilmoituksen nro: 3300/R/12346/06 Diaarinumero: 06/124 Epäilty: Matti Meikäläinen Syntymäaika: Asianomistaja: Epäilty rikos: Syyttäjän päätös: Maija Meikäläinen Lievä pahoinpitely Helsinki Rikoslaki 21 luku 7 Esitutkinta lopetetaan Päätöksen perusteet: - tutkinnanjohtaja Markku Monosen esitys syyttäjällä ei ole syyteoikeutta - asianomistaja ei vaadi rangaistusta ja kyse on asianomistajarikoksesta - jo suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden perusteella kyseessä on lievä pahoinpitely eikä pahoinpitely, kuten esitutkinnan alussa arvioitiin Lainkohdat: - Esitutkintalaki 4 4 momentti - Rikoslaki 21 luku 16 Simo Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Jakelu Epäilty, asianomistaja, poliisi

18 18 HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS esitutkinnan rajoittamisesta Porkkalankatu 13 (PL 318) HELSINKI Päivämäärä: Puh. vaihde Päätöksen nro: 06/523 Rikosilmoituksen nro: 3300/R/12347/06 Diaarinumero: 06/125 Liite 3 Epäilty: Usko Lainkeino Syntymäaika: Asianomistaja: Epäilty rikos: Syyttäjän päätös: Niilo Naapuri Omankädenoikeus, elokuu 2005, Helsinki Rikoslaki 17 luku 9 Esitutkinta lopetetaan Päätöksen perusteet: - tutkinnanjohtaja Pekka Peltosen esitys tutkinnan jatkamisen kustannukset olisivat suhteettoman suuret - arvioitu tutkinnan jatkamisen kesto olisi muutamia työpäiviä, kun kysymys Lainkeinon oikeudesta ko. tien katkaisemiseen on osoittautunut poikkeuksellisen tulkinnalliseksi - Naapurilla on vaihtoehtoinen ja käyttökelpoinen tieyhteys tontilleen kunnes asia tietoimituksessa ratkaistaan Lainkohdat: - Esitutkintalaki 4 4 momentti Simo Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Jakelu Epäilty, asianomistaja, poliisi