YLEINEN OHJE VKS:2007:4 syyttäjille Dnro 4/31/ YSL 3 2 mom. VKS:2000:2 toistaiseksi VKS:2000:4
|
|
- Pirjo Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YLEINEN OHJE VKS:2007:4 syyttäjille Dnro 4/31/07 Annettu Säädösperusta YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:2000: alkaen VKS:2000:2 toistaiseksi VKS:2000:4 Syyttämättäjättämispäätöksen laatiminen ja sisältö 1. Yleistä Tällä ohjeella kumottavassa valtakunnansyyttäjän ohjeessa VKS:2000:1 on laajemmin lausuttu toimenpiteistä luopumisen tausta-arvoista ja tavoitteista. Nämä tulee edelleen ottaa huomioon syyttäjän toimivaltaa toimenpiteistä luopumiseen arvioitaessa, vaikka tässä ohjeessa ei enää toisteta sanottuja säännösten taustalla olevia jo vakiintuneita periaatteita ja tavoitteita. Toimenpiteistä luopumista koskevien säännösten tarkoituksen tunteminen on tärkeää, koska syyteharkintakäytännön yhdenmukaisuus on syyttäjäntoiminnassa hyvin keskeinen tavoite. 2. Päätösten laatimisesta ja niiden vastaajakohtaisuudesta Rikosasioiden diariointi- ja asianhallintajärjestelmässä (Sakari-järjestelmä) päätökset laaditaan asiakirjat tuottavassa LotusNotes -sovelluksessa (Notes). Osa tiedoista on kuitenkin päivitettävä erikseen diaarin sisältävän asioiden hallintajärjestelmän puolella. Asiakirjapohjissa on osa päätöksessä edellytetystä tekstistä valmiina. Pidemmissä perusteluissa on suositeltavaa käyttää lisäksi muitakin itse lisättäviä väliotsikoita. Väliotsikointi parantaa perustelujen luettavuutta ja mahdollistaa perustelujen selkeän jakamisen osakysymyksiin. Väliotsikoiden käyttö auttaa myös syyttäjää itseään tekstin jäsentämisessä ja asian johdonmukaisessa esittämisessä. Pääsääntöisesti jokaisesta esitutkinnassa rikoksesta epäiltynä kuulustellusta henkilöstä, jota vastaan syyte jätetään nostamatta, on tehtävä erillinen syyttämättäjättämispäätös. Ns. prosessuaaliset syyttämättäjättämispäätökset ja seuraamusluonteiset syyttämättäjättämispäätökset tehdään eri asiakirjapohjille. Milloin samaa henkilöä on epäilty useasta eri rikoksesta, joista esimerkiksi jostakin rikoksesta syyte jätetään ajamatta
2 2 vähäisyysperusteella ja muista rikoksista ei ole näyttöä, seuraamusluonteisesta ja ei näyttöä -ratkaisusta on tehtävä eri päätökset. Poikkeuksellisesti voi yksittäistapauksessa olla perusteltua tehdä edellä mainituissa tilanteissakin vain yksi ratkaisu, jos päätöksen perustelut ovat näin olennaisesti paremmin ymmärrettävät. Tällöin Sakari-järjestelmään merkitään ensisijaisena pidettävä peruste. 3. Syyttämättäjättämispäätöksen sisältö 3.1 Prosessuaaliset syyttämättäjättämispäätökset Sakari-järjestelmän ratkaisukoodi 02 (Syyttämättä jättäminen). Tunnistetiedot Syyttämättä jätetty Asianomistajat - Syyttäjäyksikön nimi, virkapaikan käynti- ja postiosoite sekä puhelin- ja telekopionumerot. - Päätöksen vuotuinen, yksikkökohtainen juokseva ratkaisunumero. - Päätöksen allekirjoituspäivä (= julkiseksitulopäivä) numeroin. - Syyttäjän asian diaarinumero (= asianro). Syyttämättä jätetyn sukunimi ja etunimet sekä syntymäaika. Henkilötunnuksen loppuosaa ei merkitä päätökseen. Oikeushenkilön nimi merkitään täydellisenä. Kaikkien asianomistajien, myös oikeushenkilöiden, nimet tulee merkitä täydellisinä. Tutkittu tai epäilty rikos ja lainkohdat - Rikosnimike - Tekoaika ja -paikka - Esitutkintapöytäkirjan numero ja - Lainkohta. Rikosnimike ja sitä vastaava lainkohta kirjoitetaan täydellisenä. Esim. Varkaus, Rikoslaki 28 luku 1 1 momentti. Lyhenteitä ei tule käyttää. Jos rikosnimikettä muutetaan, muutokset on tehtävä myös Sakari-järjestelmässä. Tapahtumatiedot Tapahtumatiedoissa kerrotaan ensin, mitä asiassa on tapahtunut tai epäilty tapahtuneen. Syyttämättä jätetyn henkilön yhteys tapahtumien kulkuun selostetaan lyhyesti eli kerrotaan, mitä syyttämättä jätetty henkilö on tehnyt tai mitä hänen on epäilty tehneen sekä millä perusteella juuri hänen on epäilty syyllistyneen asiassa rikokseen. Tapahtumatietoja ei saa esittää rikosta syyksilukevassa muodossa. Päätöksen vakuuttavuus edellyttää myös tapahtumien kuvaukselta selkeyttä ja keskittymistä olennaisiin asioihin. Tapahtumatiedoissa ei saa kuvata epäolennaisia seikkoja
3 3 Tapahtumatietoihin sisällytetään myös poikkeuksellisen pitkät rikosnimikkeet tai asianomistajien nimet, jotka eivät mahdu omille kentilleen. Päätös Perustelut Päätöksen peruste esitetään suorasanaisena: - Jätän syytteen nostamatta, koska asiassa ei ole tapahtunut rikosta, - Jätän syytteen nostamatta, koska asiassa ei ole todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi, - Jätän syytteen nostamatta, koska epäillyn rikoksen syyteoikeus on vanhentunut tai - Jätän syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta. Perustelut tulee esittää yleiskielellä. Niissä ei pääsääntöisesti ole syytä käyttää ammattisanoja eikä harvinaisia vierasperäisiä sanoja. Samoin pelkkä viittaus esimerkiksi johonkin korkeimman oikeuden ratkaisuun jättää asianosaiset tietämättömiksi perustelujen todellisesta sisällöstä. Mitä lievempi epäilty rikos on, sitä suppeammat perustelut yleensä riittävät. Vastaavasti mitä vakavampi rikos on tai mitä epäselvempi ja monimutkaisempi asia on, sitä tarkemmin perustelut on esitettävä. Myöskään perusteluja ei saa esittää rikosta syyksilukevassa muodossa. - Ei rikos Päätös tehdään tällä perusteella silloin, kun syyttäjän käsityksen mukaan kaikki asian oikeudelliselle harkinnalle merkitykselliset seikat ovat tulleet riittävästi selvitetyiksi, mutta tunnusmerkistötekijän, syyllisyyden tai oikeudenvastaisuuden puuttumisen vuoksi asiassa ei ole kyseessä rikos. Perusteluissa on tällöin lausuttava, mikä tunnusmerkistötekijä ei täyty tai mistä rikoksen rakenneosan puutteesta on kysymys. Esimerkiksi petoksessa ei toteudu jokin rangaistussäännöksessä edellytetyistä tunnusmerkistötekijöistä hyötymistarkoitus, erehdyttäminen, erehdyksen vallassa tehty disponointi tai vahingon aiheutuminen. Rangaistusvastuun edellytykset voivat puuttua sen vuoksi, että tekijä on ollut tekohetkellä syyntakeeton. Oikeudenvastaisuuden puuttuminen voi tarkoittaa sitä, että tekijällä on ollut menettelynsä perusteena oikeutettu hätävarjelu tai pakkotila. Syyntakeisuuden tai oikeudenvastaisuuden puuttumisesta on kuitenkin oltava esitutkinta-aineiston perusteella vakuuttava selvitys, jotta syyteharkinnassa voitaisiin päätyä syyttämättä jättämiseen sillä perusteella, ettei teko ole rikos. Valtaosassa tapauksia syyntakeisuuden arviointi kuuluu tuomioistuimelle ja usein myös oikeudenvastaisuutta koskeva harkinta sopii paremmin tuomioistuimen tehtäväksi. - Ei näyttöä Näyttö voi puuttua joko rikoksesta ylipäätään tai rikoksesta epäillyn syyllisyydestä siihen. Asian saattaminen syyteharkintaan esitutkintaviranomaisen toimesta on kuitenkin edellyttänyt, että asiassa on
4 - Syyteoikeus vanhentunut 4 rikokseen syylliseksi epäiltyjä henkilöitä. Päätöksen perusteluissa todetaan aluksi ne riidanalaiset kysymykset, joita syyttäjä pitää olennaisina epäillyn rikoksen kiistettyjen tai epäselvien tunnusmerkistötekijöiden täyttymisen osoittamisen kannalta. Tämän jälkeen selostetaan lyhyesti sekä syytettä tukeva että sitä vastaan puhuva näyttö. Keskeisintä perusteluissa on arvioida todistustosiseikkojen (todisteiden) näyttöarvoa. Syytteen nostamista tukevien ja sitä vastaan puhuvien seikkojen punninnasta tulee ilmetä, miksi syyllisyyden tueksi esitetty näyttö ei riitä syytteen nostamiseen eli miksi syyttäjä on esitetyn näytön perusteella päätynyt ratkaisussa kerrottuun johtopäätökseen. Vaikeissa näyttökysymyksissä arvioinnilla on keskeinen merkitys ratkaisun perustelujen vakuuttavuudelle ja yksinkertaisissa asioissa arviointi selventää asianosaisille päätöksen perusteita. Näytön arvioinnin perusteella tehdyssä johtopäätöksessä kerrotaan, mistä tunnusmerkistötekijästä ei ole ollut riittävää näyttöä. Arvioinnin ja johtopäätöksen teko on ei näyttöä -päätöksen tärkein osa. Ellei syytettä tukevaa näyttöä juuri ole, sekin tulee todeta ja samalla kertoa, miksi syyttämättä jätettyä henkilöä oli kuultu syylliseksi epäiltynä. Koska syyttäjän harkinta perustuu vain kirjalliseen aineistoon, kovin hienojakoiseen arviointiin eri henkilöiden kertomusten luotettavuudesta ei ole syytä mennä. Päätöksessä ei tule toistaa eri henkilöiden esitutkintakertomuksia, vaan olennaista on esittää syyttäjän esitutkinnassa ilmenneestä näytöstä tekemät johtopäätökset. Perusteluihin merkitään, minkä rikoslain 8 luvun säännöksen nojalla ja milloin syyteoikeus on vanhentunut. Perusteluissa ei oteta kantaa epäillyn syyllisyyteen. Jos peruste esiintyy yhdessä näyttöperusteen kanssa, on viimeksi mainittu ensisijainen, koska sitä on pidettävä vastaajan kannalta edullisempana vaihtoehtona. - Ei syyteoikeutta Päätös tehdään tällä perusteella, milloin kysymyksessä on syyttäjän käsityksen mukaan asianomistajarikos eikä asianomistaja ole määräajassa esittänyt syyttämispyyntöään tai hän on peruuttanut sen taikka muutoin luopunut syytteen nostamisesta. Päätös on laadittava aina kun kysymys syyteoikeuden puuttumisesta edellyttää syyttäjän oikeudellista harkintaa. Jos esimerkiksi varkautena tutkittu teko on syyttäjän käsityksen mukaan näpistys tai pahoinpitelynä tutkittu teko lievä pahoinpitely, tulee asiassa tehdä päätös tällä perusteella. Näin myös, jos kysymys on tilanteesta, jossa syyttäjällä olisi syyteoikeus erittäin tärkeän yleisen edun sitä vaatiessa. Perusteluissa esitetään ne seikat, joiden nojalla syyttäjä on katsonut, että syyteoikeus puuttuu. Allekirjoitus Allekirjoituksen yhteyteen tulee syyttäjän virka-asema ja nimen selvennys.
5 5 Jakelu Päätökseen merkitään kenelle päätös on lähetetty tiedoksi. Päätös on tehtävä ja annettava tiedoksi syyttämättä jätetylle ja asianomistajalle niin hyvissä ajoin, että asianomistajalle jää riittävästi aikaa ROL 1 luvun 14 :ssä tarkoitetun syytteen valmisteluun ja nostamiseen. Tiedoksianto on toimitettava postitse tai noudattaen mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetään. Päätös lähetetään lisäksi tiedoksi asianomaiselle esitutkintaviranomaiselle ja mahdolliselle rikosilmoituksen tehneelle tai asiassa kuullulle valvontaviranomaiselle. Syyttämättäjättämispäätökseen liitettävä ohje Järjestelmä tuottaa asianosaisille tarkoitetun ohjeen, joka liitetään päätökseen. 3.2 Seuraamusluonteiset syyttämättäjättämispäätökset Syyksi luettu rikos ja lainkohdat Sakari-järjestelmän ratkaisukoodi 03 (Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen). Tunnistetietoja sekä syyttämättä jätettyä ja asianomistajia koskevat tiedot merkitään kuten edellä kohdassa Rikosnimike - Tekoaika ja -paikka - Esitutkintapöytäkirjan numero ja - Lainkohta. Rikosnimike ja sitä vastaava lainkohta kirjoitetaan täydellisenä. Jos rikosnimikettä muutetaan, muutokset tulee tehdä Sakarijärjestelmässä. Teonkuvaus Päätös Syyksi luettua rikosta koskeva teonkuvaus kirjoitetaan kuten haastehakemukseen. Päätöksen peruste esitetään suorasanaisena: - Jätän syytteen nostamatta rikoksen vähäisyyden perusteella, - Jätän syytteen nostamatta, koska teko on tehty nuorena henkilönä ja on johtunut ymmärtämättömyydestä ja harkitsemattomuudesta, - Jätän syytteen nostamatta, koska oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina, - Jätän syytteen nostamatta, koska rikos ei yhteisen rangaistuksen / aikaisemman rangaistuksen johdosta olennaisesti vaikuta kokonaisrangaistukseen. Mikäli syyttämättä jättäminen perustuu erityissäännökseen, peruste kerrotaan lyhyesti.
6 Perustelut Syyksi lukeminen 6 Perustelujen kirjoitustavassa noudatetaan edellä kerrottuja ohjeita (yleiskielen käyttäminen, perustelujen laajuus rikoksen vakavuuden mukaan ym). Mm. konkurrenssiperusteen osalta on tärkeää perustella ratkaisu niin, että se on ymmärrettävä lain säännöksiä tuntemattomalle asianosaiselle. Perustelut sisältävät erilliset osat syyksi lukeminen ja toimenpiteistä luopuminen, jotka on erotettava toisistaan väliotsikoilla. Tässä kohdassa todetaan, että vastaaja on syyllistynyt tiettyyn rikokseen ja esitetään ne perustelut, joiden nojalla rikos on luettu syyksi. Tunnustetuissa asioissa riittävät yleensä suppeat perustelut. Jos rikos on kiistetty, perusteluissa tulee esittää kiistämisen peruste ja ne syyt, joiden nojalla syyttäjä on pitänyt kiistämistä ilmeisen perusteettomana. Toimenpiteistä luopuminen Tässä kohdassa perusteluja esitetään ne syyt, joiden vuoksi toimenpiteistä on luovuttu eikä syytettä ole nostettu. Tarkoituksena ei ole toistaa lainkohdan sanamuotoa, vaan kertoa ne tosiasialliset seikat, joiden vuoksi lainkohdan sisältö toteutuu. - Vähäisyysperuste Virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta, milloin rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja sitä on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä (ROL 1 luvun 7 :n 1 kohta). Syyttämättä jättämisen edellytyksenä on, että rikoksesta ei vakiintuneen yleisen tuomioistuinkäytännön perusteella ole in concreto odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Teon haitallisuudella tarkoitetaan sen vahingollisuutta ja vaarallisuutta. Haitallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon paitsi toteutuneet vahinkoseuraukset myös se vahinko, joka teosta olisi ennalta arvioitaessa todennäköisesti voinut syntyä. Tekijän syyllisyyden arviointiin vaikuttavat tahallisuuden ja tuottamuksen eri asteet sekä useat rikoslain 6 luvussa mainitut rangaistuksen mittaamisperusteet. Syyllisyys saattaa siten olla alentunut esimerkiksi painostuksen, uhan, provokaation tai houkutuksen takia. Myös toimiminen hätävarjelua, pakkotilaa tai kieltoerehdystä lähellä olevassa tilanteessa vähentää syyllisyyttä ja menettelyn moitittavuutta. Päätös syyttämättä jättämisestä perustuu kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon sekä teon haitallisuus että tekijän syyllisyys. Syyttämättä jättämisestä ei saa muodostua missään rikostyypissä sellaista rutiiniratkaisua, joka voitaisiin jo ennakolta tiedostaa ja ottaa käyttäytymisessä huomioon. Syyttämättä jättämisen tulee perustua aina kunkin yksittäistapauksen erityispiirteisiin. Syyttäjän on arvioitava, onko rikosta pidettävä rikoslajin normaalitapaukseen verrattuna vähäisenä. - Nuoruusperuste Virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta rikoksesta, jonka joku on tehnyt alle 18-vuotiaana, milloin siitä ei ole odotettavissa
7 7 ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta ja sen katsotaan johtuneen pikemmin ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta kuin piittamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan (ROL 1 luvun 7 :n 2 kohta). Syyttämättä jättämisen edellytyksenä on, että rikoksesta ei vakiintuneen yleisen tuomioistuinkäytännön perusteella ole in concreto odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Ymmärtämättömyys liittyy kykyyn harkita tekoja ja ymmärtää niiden oikeudellinen ja tosiasiallinen luonne. Harkitsemattomuus ilmaisee tavoitteen sulkea syyttämättä jättämisen ulkopuolelle ennen kaikkea suunnitelmallinen ja harkittu lain rikkominen. Myös rikoslajilla voi olla arvioinnissa merkitystä, esim. väkivaltarikoksissa teon tosiasiallisen luonteen nuorenkin on katsottava yleensä ymmärtävän. Harkintavallan rajat ovat kuitenkin laajemmat kuin täysi-ikäisten kohdalla ja mm. omaisuusrikoksissa rikoksella aiheutettu vahinko voi olla suurempi kuin vähäisyysperusteen nojalla. Vaikka rikoksen uusiminen on usein syyttämättä jättämisen este, voi rikoksiin aikaisemminkin syyllistyneen teko esimerkiksi rikosten välillä kuluneen ajan, tekojen laadun taikka teko-olosuhteiden vuoksi yksittäistapauksessa johtua pikemminkin harkitsemattomuudesta kuin piittaamattomuudesta. Mitä lähempänä vastaaja on rikosoikeudellisen vastuun 15 vuoden alaikärajaa, sitä painavampi on nuoruuden merkitys syyttämättä jättämisen harkinnassa. -Kohtuusperuste Jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, virallinen syyttäjä saa sen lisäksi, mitä 7 :ssä säädetään, jättää syytteen nostamatta, milloin oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina ottaen huomioon tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto tai muu tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi, hänen henkilökohtaiset olonsa, rikoksesta hänelle aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat (ROL 1 luvun 8 :n 1 kohta). Sekä kohtuusperusteen että konkurrenssiperusteen soveltaminen edellyttävät, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista. Vaikka edellytykset on nimenomaisesti mainittu vain näissä perusteissa, yleiseen ja yksityiseen etuun liittyvät näkökohdat otetaan huomioon myös muita perusteita sovellettaessa. Yleinen etu viittaa yleiseen oikeustajuntaan, järjestelmän legitiimisyyteen ja sen yleisestävyyteen liittyviin seikkoihin. Yleinen etu saattaa vaatia syytteen nostamista esimerkiksi tilanteissa, joissa syyttämättä jättäminen olisi rikoksen vakavuuden vuoksi ristiriidassa yleisen oikeustajunnan vaatimusten kanssa. Vastaavasti luottamus järjestelmän toiminnan yhdenvertaisuutta kohtaan saattaa edellyttää seuraamuskysymyksen käsittelyä tuomioistuimessa, jos esimerkiksi rikoksentekijä on yhteiskunnallisesti huomattavassa asemassa.
8 8 Tärkeä yksityinen etu liittyy asianomistajan taloudellisiin intresseihin, lähinnä rikoksella aiheutetun vahingon korvaamiseen taikka hallintatai käyttöoikeuksiin. Arvioitaessa yksityisen edun tärkeyttä on kiinnitettävä huomiota vahingon suuruuteen ja osapuolten taloudellisiin oloihin sekä asianomistajan mahdollisuuksiin saada vahinkonsa korvatuksi. Merkitystä voi olla esimerkiksi sillä, onko vahingon kärsinyt luonnollinen henkilö vai sellainen oikeushenkilö, jolle vahingonkorvauskanteen ajaminen erikseenkään ei tuota erityisiä vaikeuksia. Asianomistaja voi myös saada korvauksen vahingostaan vakuutusyhtiöltä, joka voi toteuttaa takautumisoikeutensa eri oikeudenkäynnissä. Syyttämättä jättäminen voi nojautua kohtuusperusteeseen, jos rikoksentekijä on osallistunut tai pyrkinyt osallistumaan sovittelumenettelyyn tai muuten sopinut tai pyrkinyt sopimaan asiasta ja vahingon korvaamisesta asianomistajan kanssa. Sovittelu on erityisen suositeltava menettely asianomistajarikoksissa ja sellaisissa rikoksissa, jotka ovat luonteeltaan lähellä asianomistajarikosta. Kohtuusperuste voi soveltua tapauksiin, joissa tekijä on luopunut rikoksen jatkamisesta tai ehkäissyt tai poistanut taikka pyrkinyt ehkäisemään tai poistamaan rikoksensa vahinkovaikutukset. Syyttäjä voi ottaa huomioon sen, kuinka aikaisin rikoksentekijä on ryhtynyt tässä tarkoitettuihin toimiin ja kuinka oma-aloitteista hänen toimintansa on ollut. Tekijän pyrkimys edistää oman rikoksensa selvittämistä ei ole nimenomainen syyttämättä jättämisen peruste, mutta se voi vaikuttaa syyttäjän kokonaisharkintaan. Tekijän henkilökohtaiset olot puoltavat syyttämättä jättämistä, jos rikoksentekijä on vaikeasti sairas. Sama on tilanne silloin, kun rikoksentekijä tai hänelle läheinen henkilö on teon yhteydessä vakavasti loukkaantunut. Tekijän korkea ikä ei sinänsä ole syyttämättä jättämisen peruste, mutta se voi puoltaa syyttämättä jättämistä. Tarkoituksenmukaista saattaa olla jättää syyte nostamatta myös, jos rikoksentekijä on sijoitettuna laitoshoitoon. Tekijälle teosta koituneet ankarat viralliset tai epäviralliset seuraamukset, kuten kurinpitorangaistus tai työpaikan menetys, voivat olla kohtuussyistä syyttämättä jättämisen perusteena. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimet voivat olla toimenpiteistä luopumisen perusteena, jos rikoksentekijään kohdistetaan syyteharkinnan aikaan päihteiden käytön vieroittamiseen tarkoitettua hoitoa. Oikeudenkäynti ja rangaistus saattaisivat tällöin vaikuttaa epätarkoituksenmukaisesti hoitosuhteeseen. Säännöksen perusteluissa on esimerkkinä lainkohdassa tarkoitetuista muista seikoista mainittu asianomistajan nimenomainen toivomus siitä, ettei syytettä nostettaisi. Tällaisissa tapauksissa syyttäjän on varmistauduttava siitä, että asianomistaja on esittänyt toivomuksensa vapaasta tahdostaan. Perusteluissa on mainittu myös tilanne, jossa rikoksen syytteeseenpanoaika on kulunut miltei loppuun ja rikos on sattumanvaraisesti vasta tässä vaiheessa tullut
9 9 viranomaisen tietoon. Muissakin tapauksissa syyteoikeuden vanhentumisen läheisyys voidaan ottaa kokonaisharkinnassa huomioon. Jos rikoksentekijä on pysyvästi ulkomailla, mistä hänen haastamisensa oikeudenkäyntiin olisi työlästä ja tulokseltaan epävarmaa, toimenpiteiden epätarkoituksenmukaisuus voidaan ottaa huomioon muuna seikkana. Kohtuusperusteen soveltamisalaa ei ole rajattu vain lieviin rikoksiin. Mitä vakavammasta rikoksesta on kysymys, sitä painavampia siihen liittyvien poikkeuksellisten olosuhteiden tulee kuitenkin olla, jotta syyttämättä jättäminen tulisi kysymykseen. Jos tekijään tai tekoon liittyy useita edellä kuvatuista erityisistä seikoista, joista mikään ei yksinään riitä syyttämättä jättämisen perusteeksi, syyttäjän on suoritettava kokonaisharkinta yhteisvaikutuksen arvioimiseksi. - Konkurrenssiperuste Jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, virallinen syyttäjä saa sen lisäksi, mitä 7 :ssä säädetään, jättää syytteen nostamatta, milloin rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä tai aikaisemmin tuomitun rangaistuksen huomioon ottamista koskevien säännösten johdosta olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään (ROL 1 luvun 8 :n 2 kohta). Päätöksessä on mainittava ne muut rikokset, joista yhteinen rangaistus määrättäisiin, tai se aiempi ehdoton vankeustuomio, joka rangaistusta määrättäessä otettaisiin huomioon. Lisäksi on esitettävä arvio nyt syyttämättä jätetyn rikoksen vaikutuksesta kokonaisrangaistukseen. Yhteiskunnan voimavarojen käytön kannalta on edullista, että joistakin rikoksista voidaan jättää syyte nostamatta, kun muista rikoksista tuomittava rangaistus on riittävä seuraamus. Odotettavissa olevina rangaistuksina kysymykseen tulevat kaikki rangaistuslajit. Tässä harkinnassa huomioon voidaan ottaa sekä syyteharkinnassa että käräjäoikeudessa avoinna olevat asiat. Sen sijaan aikaisemmin tuomittuna rangaistuksena tulee kysymykseen vain aiempaan tuomioon sisältyvä ehdoton vankeusrangaistus, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla lainvoimainen. Konkurrenssiperuste voi soveltua vähäistä vakavampiinkin rikoksiin, mutta törkeiden rikosten osalta soveltamisalaa rajoittaa tärkeä yleinen etu. Yleisen edun arviointiin voi joissakin tapauksissa vaikuttaa rikoksen liitännäisseuraamus, esimerkiksi konfiskaatio tai ajokielto. Konkurrenssiperusteen soveltamista rajoittaa myös tärkeä yksityinen etu. Samanlaisten rikosten asianomistajia olisi pyrittävä kohtelemaan yhdenvertaisesti. Tätä yhdenvertaisuusperiaatetta saattaa loukata esimerkiksi syytteen nostaminen vain osasta samaan rikossarjaan sisältyvistä samanlaisista teoista, joilla on eri asianomistajat. Laajoissa rikossarjoissa konkurrenssiperustetta voidaan kuitenkin käyttää siten, että juttukokonaisuus on pääkäsittelyssä hallittavissa. Olennaisuusvaatimuksen täyttyminen on arvioitava kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Jos jostakin teosta on odotettavissa
10 10 sakkorangaistus ja muista vankeusrangaistus, ei ensin mainitun teon vaikutus kokonaisrangaistukseen ilmeisesti ole olennainen. Jos kaikista rikoksista odotettavissa oleva seuraamus on samaa rangaistuslajia, tulee syyttämättä jätettävän teon yleensä olla vähäisempi kuin muut rikokset. Jälkikonkurrenssitilanteissa myöhemmin ilmi tulleen rikoksen ei välttämättä tarvitse olla tuomioon johtaneita rikoksia vähäisempi. Myös laajoissa rikossarjoissa voidaan samanarvoisia osatekoja jättää syyttämättä, jos ne eivät olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistukseen ja jutun hallittavuus pääkäsittelyssä tätä edellyttää. - Erityissäännökset Erityissäännöksillä tarkoitetaan rikoslaissa ja muissa laeissa olevia tiettyjä rikoslajeja koskevia syyttämättä jättämiseen oikeuttavia säännöksiä. Sovellettu muu lainkohta kirjoitetaan täydellisenä (esim. rikoslaki 35 luku 7 ). Perusteluista tulee ilmetä asianomaisen säännöksen soveltamisedellytykset, jollei säännöksen sisältöä ole kirjoitettu asianosaisten huomioon otettaviksi tarkoitettuihin ohjeisiin. Tätä perustetta tulee käyttää myös niissä tapauksissa, joissa syyttäjä katsoo tekijän menettelyyn soveltuvan rangaistusvastuusta vapauttavan perusteen, joka ei tee menettelyä sallituksi (rikoslain 4 luku 2, 4 luku 4 2 momentti, 4 luku 5 2 momentti, 4 luku 6 3 momentti). Lainkohta Muu seuraamus Allekirjoitus Jakelu Tiedoksiantaminen Päätöksen perusteena oleva lainkohta tulee merkitä lyhentämättömänä, esim. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 1-kohta (vähäisyysperuste). Jos syyttämättä jätetylle on annettu suullinen huomautus, asiassa on päästy sovintoon sovittelumenettelyssä tai jos huumausaineen käyttörikoksessa on pidetty puhuttelu, niistä tehdään merkintä sekä Sakari-järjestelmään että syyttämättäjättämispäätökseen. Allekirjoituksen yhteyteen tulee syyttäjän virka-asema ja nimen selvennys. Jakelu merkitään kuten prosessuaalisissa syyttämättäjättämispäätöksissä. Edellä prosessuaalisten päätösten kohdalla lausutun ohella syyksilukevissa päätöksissä on otettava huomioon, että tuomioistuinkäsittelyyn saattamiselle säädetyn määräajan laskemiseksi päätökseen on merkittävä se päivämäärä, jolloin päätös on annettu postin kuljetettavaksi tai henkilökohtaisesti syyttämättä jätetylle taikka tämän asiamiehelle. Jos virallinen syyttäjä on seuraamusluonteisesti päättänyt jättää syytteen nostamatta, syyttäjän on syyttämättä jätetyn vaatimuksesta saatettava syyllisyyttä koskeva ratkaisunsa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vaatimus on toimitettava syyttäjälle kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona ROL 9 :n 1 momentissa tarkoitettu tiedoksianto tapahtui. Kun syyttäjän ratkaisu jättää syyte ajamatta on saatettu tuomioistuimen käsiteltäväksi, syyttämättä jätetylle on
11 Syyttämättäjättämispäätökseen liitettävä ohje 11 viivytyksettä annettava tieto käsittelyn ajasta ja paikasta sekä siitä, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Asia pannaan vireille normaalissa järjestyksessä eli tavallisesti haastehakemuksella. Asian käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin osin rikosasiain oikeudenkäynnistä voimassa olevia säännöksiä. Mikäli päätös on lähetetty syyttämättä jätetylle tavallisena postilähetyksenä, tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain 22 :n nojalla on katsottu, että 30 päivän määräaika alkaa vasta seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi. Määräaikaan sovelletaan myös säädettyjen määräaikain laskemisesta annettua lakia eli muun muassa niin sanottua pyhäpäiväsääntöä. Mikäli vaatimus toimitetaan syyttäjälle vasta määräajan jälkeen, ratkaisua ei ole syytä saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos kuitenkin syyttämättä jätetty osoittaa, että hän ei tosiasiassa ollut voinut saada tietoa päätöksestä ajoissa (esim. väärän osoitteen tai ulkomailla oleskelun takia), ihmis- ja perusoikeusmyönteisen laintulkinnan mukaisesti epäillyllä voidaan katsoa olevan oikeus saada syyllisyyskysymys tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos hän heti päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Järjestelmä tuottaa päätökseen liitettäväksi muutoin samansisältöisen ohjeen kuin prosessuaalisessa syyttämättäjättämispäätöksessäkin, paitsi että ohjeessa todetaan ROL 1:10:ään perustuen syyttämättä jätetyllä olevan oikeus vaatia syyttäjän ratkaisun käsittelemistä tuomioistuimessa. 4. Päätöksen peruuttaminen Jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, hän saa ROL 1 luvun 11 :n mukaan peruuttaa päätöksensä vain, jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin. Ylemmällä syyttäjällä on oikeus ottaa asia uudelleen ratkaistavaksi siten kuin siitä erikseen säädetään. Uuden selvityksen tulee liittyä juuri siihen rikokseen, josta on jätetty syyttämättä. Syyte voidaan kuitenkin nostaa myös siinä tapauksessa, jos ilmenee, että syyttämättä jätetty oli ennen päätöstä syyllistynyt muihinkin rikoksiin, ja kaikkien rikosten yhteys edellyttää yhteistä syyteharkintaa. Syyttämättä jätetyn henkilön päätöksen tekemisen jälkeinen moitittava käytös tai korvausvastuun täyttämättä jättäminen ei oikeuta päätöksen peruuttamiseen eikä päätöstä voida tehdä tältä osin ehdollisena. Peruuttamismahdollisuus rajoittuu kunkin syyttäjän omiin päätöksiin. Sen syyttäjänviran, jossa päätös on tehty, uudella haltijalla on kuitenkin sama oikeus peruuttamiseen kuin päätöksen tehneellä syyttäjällä, jos päätöksen tehnyt syyttäjä ei ole enää samassa syyttäjäyksikössä. Säännöksiä syyttämättäjättämispäätöksen peruuttamisesta on sovellettava myös peruutettaessa muita kuin seuraamusluonteisia päätöksiä. Mikäli päätös on perustunut näytön
12 12 puuttumiseen, syytekynnys voi ylittyä uuden selvityksen nojalla. Jos jälkikäteen ilmenee päätöksen perustuneen saman aineiston virheelliseen arviointiin, asia voidaan saattaa ylemmän syyttäjän uudelleen harkittavaksi. 5. Syyttäjän muut ratkaisut 5.1 Yleistä Pääsäännöstä huolimatta erillistä syyttämättäjättämispäätöstä ei tarvitse laatia kaikissa syyttäjän syyteharkintaan saatetuissa tapauksissa. Asianosaisten on kuitenkin aina saatava tieto syyttäjän ratkaisusta. 5.2 Syyttäjän muu päätös Sakari-järjestelmän ratkaisukoodi 07 (Syyttäjän muu päätös) tuottaa Notes-sovelluksessa ratkaisuasiakirjapohjan Ilmoitus asian käsittelyn päättymisestä. Syyttäjän on harkittava tämän ratkaisuvaihtoehdon soveltuvuus ja sen sijasta on aina mahdollista tehdä myös prosessuaalinen päätös syyttämättä jättämisestä. Tämä ratkaisuvaihtoehto soveltuu käytettäväksi ainoastaan seuraavissa tapauksissa: 1) On tulkinnatta selvää, että kyse on asianomistajarikoksesta eikä syyttäjällä ole syyteoikeutta. Syyteoikeuden puuttumiseen ei siis liity lainkaan harkintaa. Tällaisesta voi olla kyse esimerkiksi tapauksessa, jossa asianomistaja peruuttaa syyttämispyyntönsä vahingonteosta, jonka kohteena on ollut ainoastaan yksityinen omaisuus, tai asianomistaja ei ole alunperinkään esittänyt syyttämispyyntöä. Jos tunnusmerkistön valintaa on perusteltava, asiassa on tehtävä syyttämättäjättämispäätös. Tätä ratkaisuvaihtoa voi käyttää myös, milloin syytteen nostamisen edellytyksenä on jonkin viranomaisen ilmoitus tai määräys, mutta sitä ei ole annettu. 2) Henkilöä on esitutkinnassa kuultu rikoksesta epäiltynä, mutta syyttäjän käsityksen mukaan hän onkin asianomistaja. Pääsääntöisesti asianomistaja saa yksityiskohtaisemman tiedon syyttäjän ratkaisusta siten, että hänelle toimitetaan joko haastehakemus tai syyttämättäjättämispäätös, joihin hänet on merkitty asianomistajaksi. Myös todistajaksi katsottavan henkilön kohdalla tämä menettely voi olla tapauskohtaisesti arvioiden riittävä. 3) Henkilöä on kuultu rikoksesta epäiltynä, mutta jo esitutkinnan aikana on selvinnyt, ettei hänelle ole osuutta koko asiaan ja esitutkintaviranomaisen olisi tullut lopettaa esitutkinta hänen osaltaan. Tällainen henkilö on kuitenkin toimitettu syyteharkintaan joko asiayhteyden vuoksi tai muista syistä. Henkilöstä ei tällöin tehdä muita syyteharkintaratkaisuja, vaan kaikki häntä koskevat, epäillyt rikokset päätetään tällä samalla ratkaisulla.
13 5.3 Muu päättymisperuste 5.4 Syytekohtien yhdistely 13 Kaikissa edellä kerrotuissa tapauksissa päätös lähetetään tiedoksi asianosaisille. Sakari-järjestelmän ratkaisukoodi 06 (Muu päättymisperuste) tuottaa Notes-sovelluksessa ratkaisuasiakirjapohjan Päätös, jota käytetään tapauksissa, joihin ei liity syyteharkintaa. Sellaisia ovat mm. seuraavat tilanteet: 1) Rikoksesta epäilty on rikoksen tekoaikaan ollut alle 15-vuotias tai epäilty kuolee syyteharkinnan aikana. 2) Jos ns. poliisirikosta koskevassa asiassa ei toimiteta lainkaan esitutkintaa tai jos esitutkinta päätetään toimittamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä päättää asian perustellulla päätöksellään. Jos taas asia lähetetään syyteharkintaan, riittää, että se todetaan lyhyesti päätöksessä. Poliisirikoksen tutkinnanjohtajan tulee lisäksi huolehtia siitä, että asia päätetään myös poliisin tietojärjestelmässä. 3) Syyttäjän ratkaisu esitutkinnan tai lisätutkinnan toimittamiseen, silloin kun esitutkintaviranomainen on lopettanut esitutkinnan ja kysymys esi-/lisätutkinnan toimittamisesta on saatettu syyttäjän ratkaistavaksi. Asia päätetään tällä ratkaisuvaihtoehdolla, mikäli se on kirjattu syyttäjän diaariin. 4) Syytesiirto ulkomaille. 5) Järjestelmä- tai muu tekninen virhe taikka kun mikään muu päätös ei sovellu. Mikäli tapaukseen liittyy asianosaisia, päätös on lähetettävä heille tiedoksi, ellei kyse ole 5 kohdan mukaisesta teknisen virheen poistamisesta. Syytekohtien yhdistelyä käytetään aidoissa lainkonkurrenssitilanteissa, kuten esim. sellaisessa, jossa poliisi on kirjannut viisi petosta, mutta syyttäjä syyttää vain yhdestä törkeästä petoksesta. Lisäksi syytekohtien yhdistelyä voidaan käyttää sellaisten rikosten osalta, joissa ei ole asianomistajaa eikä menettämisseuraamusvaatimuksia ja jotka ovat rikosoikeudellisesti arvioiden hyvin vähäisiä verrattuna saman vastaajan siihen tai niihin tekoihin, joista asiassa nostetaan syyte. Mikäli sanotut edellytykset eivät täyty, tulee rikoksista laatia joko syyte tai syyttämättäjättämispäätös. Tämä ohje kumoaa valtakunnansyyttäjän antamat ohjeet syyttämättä jättämisestä erityisesti yleissäännösten nojalla (VKS
14 :1), syyttämättäjättämispäätöksen laatiminen ja sisältö (VKS:2000:2) ja seuraamusluonteinen syyttämättäjättäminen pahoinpitelyrikoksissa (VKS:2000:4). Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Valtionsyyttäjä Pekka Koponen
Syyttämättäjättämispäätöksen laatiminen ja sisältö
Syyttämättäjättämispäätöksen laatiminen ja sisältö YLEINEN OHJE Dnro 23/31/16 8.12.2016 Voimassa 1.1.2017 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2007:4 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen
Lisätiedotsyyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
LisätiedotAsianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI
LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957
LisätiedotPalontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä
Palontutkinnan opintopäivät 28.11.2018 Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka
LisätiedotILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS
ILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS Poliisiammattikorkeakoulu 8.5.2017 Kihlakunnansyyttäjä Pohjanmaan syyttäjänvirasto ILMOITUSKYNNYS Ympäristönsuojelulaki 188 1 mom.: Valvontaviranomaisen tulee
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
LisätiedotKantelija on antanut hankitusta selvityksestä vastineensa.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 05.02.2014 Dnro OKV/1084/1/2012 1/5 ASIA Syyttämättäjättämispäätöksen lähettäminen rikosilmoituksen tehneelle KANTELU A arvostelee oikeuskanslerille 21.8.2012 osoittamassaan asiamiehensä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden
LisätiedotAsiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen
Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)
LisätiedotSUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto
Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen
Lisätiedot17.1.2007 YSjäL 3 2 mom. VKS:2000:3 1.2.2007- toistaiseksi
YLEINEN OHJE syyttäjille VKS:2007:2 Dnro 5/31/07 Annettu Säädösperusta 17.1.2007 YSjäL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:2000:3 1.2.2007- toistaiseksi Esitutkinnan rajoittaminen 1 Esitutkinnan rajoittamisen
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotOhje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa
VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta
LisätiedotSyyttämis- ja. tuomitsemiskäytäntö. Analyysi Leila Suvantola, tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu VT, HTT, Ympäristöoikeuden dosentti
Syyttämis- ja tuomitsemiskäytäntö Analyysi 2013-2016 Leila Suvantola, tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu VT, HTT, Ympäristöoikeuden dosentti Teemat Syyttäjän harkinta: ratkaisut esitutkinnan aikana ja
LisätiedotY:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015
LisätiedotLaki. nuorisorangaistuksen kokeilemisesta
EV 206/1996 vp- HE 109/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o
LisätiedotEI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI
EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen
LisätiedotLakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotValvonta ja pakkokeinot. Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.
Valvonta ja pakkokeinot Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.2017 MRL 24 luku Pakkokeinot ja seuraamukset Rakennustyön keskeyttäminen
LisätiedotVerkkorikoksen uhrin oikeudet. Erityises1 silmällä pitäen uhkailua, vainoamista ja kunnianloukkausta
Verkkorikoksen uhrin oikeudet. Erityises1 silmällä pitäen uhkailua, vainoamista ja kunnianloukkausta Mikko Vuorenpää Rikosprosessioikeuden professori Lapin yliopisto Käsiteltävät aiheet Lähtökoh1a Kuka
LisätiedotVajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen
Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä
LisätiedotYmpäristörikosten syyteharkinta yksi näkökulma monitahoiseen kysymykseen
Ympäristörikosten syyteharkinta yksi näkökulma monitahoiseen kysymykseen LEILA SUVANTOLA, YLIOPISTOTUTKIJA, YMPÄRISTÖOIKEUDEN DOSENTTI (UEF), KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄ (VV.) Esitys Ympäristörikosprosessin yleiskuva
LisätiedotRikosoikeudellisen vastuun alkaminen
Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta
LisätiedotRIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA
RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA Ensihoitopalvelualan opintopäivät, 11.2.2019 Jenna Uusitalo OTT-koulutettava, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Hoitajan ja potilaan lainsäädäntö Potilaalla on
LisätiedotSyyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet
Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
Lisätiedot2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET
YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
LisätiedotHE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta
EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu
LisätiedotFINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295
Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen
LisätiedotNÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA?
NÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA? Palontutkinnan opintopäivät 29.11.2017, Jyväskylä Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Marika Visakorpi Sisä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSASIAN KULKU
LisätiedotRikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.
1 of 34 21/03/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 11.7.1997/689 11.7.1997/689 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudenkäynnistä
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotLaki. ajokorttilain muuttamisesta
Laki ajokorttilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ajokorttilain (386/2011) 65 :n 3 momentti, muutetaan 64 :n 1 momentti ja 2 momentin 3 ja 4 kohta, 65 :n 1 momentin johdantokappale,
LisätiedotYLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/07. 29.1.2007 YSL 3 2 mom. Voimassa 1.1.2007 alkaen toistaiseksi. Syyteharkintaratkaisun perusteleminen
YLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/07 Annettu Säädösperusta 29.1.2007 YSL 3 2 mom. Voimassa 1.1.2007 alkaen toistaiseksi Syyteharkintaratkaisun perusteleminen 1. Yleistä Tässä ohjeessa käsitellään
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2012 295/2012 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009
Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun :n ja 7 luvun :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäynnissä
Lisätiedot- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos
Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten
LisätiedotKantelija on antanut hankitusta selvityksestä häneltä pyydetyn vastineen.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.11.2017 Dnro OKV/1334/1/2017 1/5 ASIA Esitutkintapäätöksen perusteleminen KANTELU Asianajaja on kantelijan edustajana oikeuskanslerille 19.6.2017 osoittamassaan kantelussa arvostellut
LisätiedotAntamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu
Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet
LisätiedotEtusivu VKS:n määräykset ja ohjeet Huumausainerikokset VKS:2006:1 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta (kumoaa ohjeen VKS:2002:3)
1 / 7 18.3.2011 20:09 Etusivu VKS:n määräykset ja ohjeet Huumausainerikokset VKS:2006:1 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta (kumoaa ohjeen VKS:2002:3) VKS:2006:1 Seuraamuksen määrääminen
LisätiedotDnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä
LisätiedotOhjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman
1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen
Lisätiedot3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen
III.A.3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen 315 3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen Esitutkintatoimien tilastoinnista Tiedot selvitetyistä rikoksista sisältyvät poliisitilastoon. Rikos merkitään
LisätiedotSISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä
SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä
LisätiedotVAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö
1 VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 11.6.2012 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Viite: lausuntopyyntö 8.5.2012, OM 20/41/2011 syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevasta työryhmämietinnöstä
LisätiedotTuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta
Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
LisätiedotVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ YLEINEN OHJE VKS:2006:1 syyttäjille Dnro 34/31/06
1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ YLEINEN OHJE VKS:2006:1 syyttäjille Dnro 34/31/06 Annettu Säädösperusta 23.10.2006 YSjäL 3 2 mom. Voimassa Kumoaa 1.11.2006 - VKS:2002:3 toistaiseksi Dnro27/31/02 Seuraamuksen määrääminen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotLaki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 28.09.2009 Dnro OKV/13/21/2008 1/6 ASIA Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO Valtionsyyttäjä on 12.8.2008 oikeuskanslerille osoitetussa kirjoituksessa arvostellut
LisätiedotPaikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2012
Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän
LisätiedotOhje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta
Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 47/2004 vp oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta sekä eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämän lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa yksittäistapauksissa
LisätiedotASIA. Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 03.11.2017 Dnro OKV/17/30/2015 1/6 ASIA Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 3 :n 3 momentin mukaan
LisätiedotPoliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä
Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,
LisätiedotKESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8
1 KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty MATIKAINEN-KALLSTRÖM MARJO
LisätiedotRANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)
RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään
LisätiedotMenettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa YLEINEN OHJE Dnro 19/31/14 12.2.2015 Voimassa 16.2.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2010:2 dnro 17/31/10 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite
LisätiedotLaki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän
Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 12/1994 Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotYLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi
YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotKantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.
PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan
LisätiedotKalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?
Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia
LisätiedotEV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp
EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta
Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,
Lisätiedot4 Syyttäjien toiminta
III.A.4 Syyttäjien toiminta 321 4 Syyttäjien toiminta Yleistä Lainsäädäntö. Syyttäjän syyteharkinta johtaa joko syytteen nostamiseen taikka syyttämättä jättämiseen. Lisäksi syyttäjän tekemiin ratkaisuihin
LisätiedotLaki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö
Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin
LisätiedotLaki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta
Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti
LisätiedotViite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015
LisätiedotKESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8
KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty KLlNGA ESA EINO 21.11.1939
LisätiedotPoliisin menettely esitutkinnassa
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä
LisätiedotPäätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 115/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä oikeudenkäynnistä
LisätiedotSyyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä
Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704. Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704 SISÄLLYS N:o Sivu 689 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa... 2207 690 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta...
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp Hallituksen esitys lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja siihen liittyviksi
LisätiedotTämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.
11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,
LisätiedotLausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista
Vantaan käräjäoikeus Lausunto 06.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Työryhmän ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia.
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotJätealan ympäristörikokset
Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle
LisätiedotRikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.
Annettu Naantalissa 11 päivänä heinäkuuta 1997 Lakioikeudenkäynnistä rikosasioissa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Syyteoikeudesta Yleissäännös 1 Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa
LisätiedotSORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT
SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi
Lisätiedotväkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos
LisätiedotEDUSKUNNAN VASTAUS 264/2006 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta
EDUSKUNNAN VASTAUS 264/2006 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä, laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
LisätiedotMenettely sananvapausrikosasioissa
Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotRiidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin
Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
Lisätiedot12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004
12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna
Lisätiedot