Parisuhteen ja seksuaalisuuden puheeksi ottaminen arjen työssä

Transkriptio

1 Parisuhteen ja seksuaalisuuden puheeksi ottaminen arjen työssä Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, KM, kätilö. Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin Lapset, nuoret, perheet yksikkö

2 Esityksen rakenne Seksuaalisuus Parisuhde Ammattilaisen omien arvojen ja asenteiden tarkastelu Puheeksi ottaminen Katriina Bildjuschkin 2

3 Terveys fyysinen emotionaalinen psyykkinen hengellinen sosiaalinen seksuaalinen (Perttilä, 1999) Katriina Bildjuschkin 3

4 Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja se käsittää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolit, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan, mielihyvän, seksuaalisuhteet ja lisääntymisen. Seksuaalisia kokemuksia ja seksuaalisuuden ilmenemismuotoja ovat ajatukset, fantasiat, halut, uskomukset, asenteet, käyttäytyminen, seksuaalisuuden harjoittaminen, roolit ja suhteet. Vaikka seksuaalisuus voi pitää sisällään kaikki nämä ulottuvuudet, ihminen ei aina koe tai ilmennä niitä kaikkia. Biologiset, psykologiset sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset, eettiset, lailliset, historialliset, uskonnolliset ja hengelliset tekijät vaikuttavat vuorovaikutuksessa seksuaalisuuteen. (WHO, Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. 2010) Katriina Bildjuschkin 4

5 Seksuaalisuus Seksuaalisuus kuuluu ihmisenä olemiseen. Seksuaalisuus on sitä, mitä olemme ja seksi sitä, mitä teemme, joko kehoillamme tai mielemme tasolla. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tietoa, apua ja palveluja seksuaaliterveytensä hoitamiseksi. Seksuaalisuus ei ole koskaan valmis tai lopullinen, se muuttuu elämän kulussa ja kehityskriisien myötä. Myönteisten ja itselle sopivien ratkaisujen löytämiseksi ihminen tarvitsee tukea Katriina Bildjuschkin 5

6 Seksuaalisuus Seksuaalisuus voidaan kuvata (Greenberg & al.) biologisena, sosiokulttuurisena ja psykologisena ulottuvuutena. Seksuaalisuus on aina henkilökohtainen kokemus, eikä sitä voi toisen puolesta määrittää. Yksikön oma kokemus voi muuttua ja vaihdella ja aiempi minäkuva ja identiteetin kokemus tarkentua, kun yksikö pohtii omaa seksuaalisuutaan ja sukupuolen kokemustaan Katriina Bildjuschkin 6

7 Seksuaalisuus Minäkuva Fyysinen, Biologinen, Anatominen, Hormonaalinen Seksuaalisuus Psyykkinen Kognitiivinen Emotionaalinen Itsetunto ja -arvo Identiteetti Sosiaalinen Kulttuurinen Eettinen Sukupuoli Henkinen Keho Seksuaalioikeudet Elämänkulku Katriina Bildjuschkin Bildjuschkin 7

8 Erik H. Erikson Psykososiaaliset kehityskriisit IKÄ RISTIRIITA TOIMINTO ANTI 0 1 luottamus - epäluottamus oraali, luotettava hoitaja 1 3 autonomia häpeä, epäilys anaali, kehon ja lihasten hallinta 3 6 aloitteellisuus - syyllisyys genitaali, liike 6 12 tuotteliaisuus - alemmuus hallinta, kyky, tuottavuus identiteetti roolien hajaannus identiteetti, minäkuva läheisyys - eristyneisyys intiimit suhteet, uravalinta luovuus - jumiutuminen luova ja tuottava toiminta lapsille toivo tahto aloite, tarkoitus kyvykkyys uskollisuus rakkaus hoiva 50 itsekunnioitus - epätoivo oman elämän +/- integrointi viisaus Katriina Bildjuschkin 8

9 Seksuaalioikeudet - kaiken työn perusta ja ohjaava arvo Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia ja seksuaaliterveys osa ihmisen kokonaisterveyttä. html Katriina Bildjuschkin 9

10 Lait Tasa-arvolaki Yhdenvertaisuuslaki Opas neuvolatyöhön tasa-arvosta: Asetus neuvolatoiminnasta ) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut, jotka sisältävät seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskevan neuvonnan, hedelmättömyyden ehkäisyn, seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen tukemisen, sukupuolitautien torjunnan ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyn sekä seksuaaliterveyteen liittyvän muun neuvonnan ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen; Katriina Bildjuschkin 10

11 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman avulla parannetaan väestön seksuaalija lisääntymisterveyttä ja vähennetään näin terveyseroja ja väestön eriarvoisuutta. Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistetään lisäämällä tietoa, tehostamalla yhteistyötä ja kehittämällä palveluja. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma perustuu STM:n julkaisemaan Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaan Uusi ohjelma on päivitetty STM:n toimeksiannosta THL:n Seksuaalija lisääntymisterveysyksikössä yhteistyössä asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa Katriina Bildjuschkin 11

12 Seksuaalikulttuuri Seksuaalikulttuuriksi kutsutaan niitä seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyviä uskomuksia, tapoja ja arvoja, jotka ovat syntyneet aikojen kuluessa ihmisten välisen vuorovaikutuksen seurauksena Seksuaalikulttuuri ilmenee millaisia seksuaalisia aktiviteetteja ja pyrkimyksiä pidetään sopivina tai haitallisina lapsille ja nuorisolle Nämä käsitykset muuttuvat vähitellen tieteellisen tutkimuksen edistymisen myötä Kulttuuri asettaa omat rajat ja ihanteet seksuaalisuuden ja siihen liittyvän mielenkiinnon ilmaisemiselle Seksuaalikulttuuri siirtää tietoja, tapoja ja arvoja sukupolvelta toiselle (Kontula & Meriläinen ) Katriina Bildjuschkin 12

13 Arvostaa kehoaan. Seksuaalisesti terve ihminen Käyttäytyy vastuullisesti. Kommunikoi kunnioittavasti. Ilmaisee rakkautta ja läheisyyttä omia arvojaan vastaavalla tavalla. (SIECUS, ) Katriina Bildjuschkin 13

14 Seksuaalisesti terve ihmissuhde Pohjaa yhteisiin arvoihin ja on Luonteeltaan yhteisymmärrykseen perustuvaa Ei riistä kumpaakaan Rehellistä Kummallekin mielihyvää tuottavaa Suojattua (raskaudet, sti) (Kontula & Lottes ) Katriina Bildjuschkin 14

15 Väkivalta suhteessa Seksuaalisuutta ja sukupuolta loukkaavassa väkivallassa on kyse ihmisen itsemääräämisoikeuden ja koskemattomuuden loukkaamisesta. Turvallisuuden tunteeseen kuuluu olennaisesti luottamus ja sitä loukataan väkivallan teossa. Luottamus on välttämätöntä seksuaalisen hyvinvoinniin ja nautinnon kannalta. Seksuaaliseen tilanteeseen heittäytyminen ei onnistu, jos ihminen joutuu samaan aikaan varomaan toista ihmistä Katriina Bildjuschkin 15

16 Parisuhteet, ihmissuhteet Parisuhteiden pohja luodaan jo varhaislapsuudessa. Ensimmäisten kiintymyssuhteiden katsotaan olevan pohja aikuisrakkaudelle. Parisuhteessa opitut kiintymyssuhdetyylit aktivoituvat ja voivat joko lujittaa tai horjuttaa parisuhteen vuorovaikutusta. Parisuhde tekee hyvää yleiselle hyvinvoinnille. Älä kuitenkaan ammattilaisena oleta, että asiakkaasi parisuhde on se, mitä itse olet tottunut parisuhteena ajattelemaan Katriina Bildjuschkin 16

17 Kulmakivet: Parisuhteen kulmakivet ja vaiheet - Pysy kartalla itsestäsi ja kumppanistasi - Puhu, mieluummin kiltisti ja kauniisti - Ota toinen tosissasi - Olkaa tiimi - Kosketa, halaa, pussaa Vaiheet: - Rakastuminen - Itsenäistyminen - Rakastaminen Katriina Bildjuschkin 17

18 Parisuhteen negatiivinen vuorovaikutuskehä Henkilö A Pettynyt ja loukkaantunut B:hen takertuu huutaa, raivoaa kritisoi, syyttää KÄYTTÄYTYMINEN Henkilö B Puolustautuu vetäytyy, ottaa etäisyyttä torjuu kivettyy, vaikenee pettymys raivo, viha häpeä SEKUNDAARINEN TUNNE (ilmaistaan) turhautuminen ärsyyntyminen viha jään yksin, tyhjän päälle hylätyksi tuleminen pelko, kauhu lohdutus kiintymys turvallisuus MERKITYS ITSELLE PRIMAARINEN TUNNE (ei ilmaista) SYVEMPI TARVE olen aina väärässä en kelpaa avuttomuus riittämättömyys suru pelko hyväksytyksi tuleminen kumppanuus huolenpidon ja rakkauden hyväksyntä Katriina Bildjuschkin 18

19 Seksuaalisuuden ja parisuhteen puheeksi ottaminen Puheeksi ottaminen vaatii rohkaistumista, jonka onnistumiseksi kannattaa aloittaa kysymyksestä: - Mitä minä itse ajattelen seksuaalisuuden olevan? - Miten ajattelen sen kuuluvan ihmisten elämään? - Mikä on seksuaalisuuden arvo ja merkitys juuri minulle? - Millainen sinun mielestäsi on riittävän hyvä parisuhde? Katriina Bildjuschkin 19

20 Ohjaa paria: Parisuhteessa olevien tukeminen - säilyttämään kosketus kumppaniin - pitämään yllä ihailua ja rakkautta - pitämään yllä elävää yhteyttä kumppaniin - luomaan positiivinen näkökulma - siirtymään jumiutuneesta taistelusta vuoropuheluun - ratkaisemaan ongelmat rakentavasti - kunnioittamaan kumppanin unelmia - luomaan yhteisiä tavoitteita - välttämään parisuhteen karikot (kriittisyys, halveksunta, puolustautuminen, vetäytyminen) - huomaamaan erilaisuus kasvun mahdollistajana Katriina Bildjuschkin 20

21 Ammattilaisten omat arvot ja tunteet Arvot Ihmiskäsitys Ihmiskäsityksemme luo pohjaa kohtaamisille ja peilaamme asioita oman kokemuksen kautta. Millainen ihminen on ja miten hänen seksuaalisuutensa kohdataan? Miten omat arvosi ja ihmiskäsityksesi toteutuvat omassa elämässäsi? Katriina Bildjuschkin 21

22 Ammattilaisten oma arvot ja tunteet Ammattilaisena myös omat tunteet ja omat kokemukset aktivoituvat parien ja perheiden kanssa työskennellessä. Olemme kaikki kasvaneet jossain seksuaalikulttuurissa; seksuaalikulttuuri kuvaa asennettamme seksuaalisuuteen. Lasten kasvattamiseen kuuluu heidän ohjaamisensa siinä, mitä saa sanoa ääneen ja millaista puhetta pidetään epäasiallisena. Useimpiin kulttuureihin kuuluu puhumattomuus seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa tai niiden pitäminen alatyylisinä. Oman seksuaalikulttuurin tarkastelu auttaa ymmärtämään, miksi seksuaalisuuden puheeksi ottaminen saattaa tuntua epämiellyttävältä. Seksuaalisuutta pidetään vahvasti yksityisyyteen liittyvänä asiana, josta uteleminen ei ole sopivaa. Parisuhteen tukemiseksi asiasta on kuitenkin rohkaistuttava kysymään Katriina Bildjuschkin 22

23 Seksuaalisuuden kohtaaminen asiakastyössä voidaan rakentaa työntekijän omien arvojen pohtimisen, osaamisen, yhteiskunnan velvoitteiden ja kulttuurisen tuntemisen ulottuvuuksille. Onnistuakseen puheeksi ottaminen vaatii luontevia sanoja, jotka kaikki osapuolet ymmärtävät samoin Katriina Bildjuschkin 23

24 Taitavaksi puheeksi ottajaksi tarvitaan kiinnostusta asiaan, koulutusta ja perustietoa seksuaalisuudesta. Tutkimusten mukaan erilaiset potilas- ja asiakasryhmät odottavat ammattilaisen aloittavan puheen seksuaalisuudesta. Puheeksi ottamisen osaaminen perustuu haluun puhua, uskallukseen kuulla asiakkaan kertoma ja riittävä tietopohja hänen auttamisekseen ja tietysti myös päätös ottaa seksuaalisuus ja parisuhde kiinteäksi osaksi omaa perustyötä Katriina Bildjuschkin 24

25 Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen Pohdi lista (Bildjuschkin, 2010) Pohtikaa yhdessä, miten sairaudet ja erityistilanteet tässä yksikössä vaikuttavat potilaiden seksuaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen sekä pari ja ihmissuhteisiin Kysy potilaalta suoraan seksuaalisuudesta, seksistä ja parisuhteesta Järjestä niin, että aikaa keskusteluun on samalla kerralla Ole kuunteleva mutta älä tunkeileva Luvan puhua ja kysyä antaminen riittää Kerro sairauden ja hoitojen vaikutuksista seksuaalisuuteen, seksiin ja parisuhteeseen Käytä sellaista kieltä, joka on luontevaa sinulle ja, jonka potilas voi ymmärtää Ohjaa potilasta konkreettisesti sairauden, tutkimusten ja hoitojen vaikutuksista seksuaalisuuteen ja seksiin sekä parisuhteeseen Ohjaa tarvittaessa toiselle vastaanotolle Älä jätä asiaa potilaan yksin hoidettavaksi, tarjoa apua Kunnioita potilaan yksityisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja kehon koskemattomuutta Muista ammatillisuus ja ammatillinen suhde potilaaseen Kohtaa oma (SAR-opinnot, Sexual Attitude Reassessment ) ja potilaan seksuaalisuus Hanki koulutusta ja pidä huoli, että saat työnohjausta Pohdi omaa arvomaailmaasi Jaa tietoa, reflektoi työkavereiden kanssa Luota omiin taitoihisi Kirjaa asia potilaan papereihin Katriina Bildjuschkin 25

26 Lähteitä: Bildjuschkin, K. (toim.) Seksuaalikasvatuksen tueksi Työpaperi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.helsinki. Bildjuschkin, K Terveystiedon opettajien ja oppilashuollon käsityksiä seksuaalisuudesta, sen kohtaamisesta ja seksuaaliterveyden opettamisesta peruskoulussa. Kumita- tutkimus. Työpaperi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.helsinki. Bildjuschkin, K. & Ruuhilahti, S Puhutaan seksuaalisuudesta. Ammatillisia kohtaantumisia sosiaali- ja hoitotyössä. Kirjapaja. Helsinki. Johnson, S. Tunnekeskeisen pariterapian käsikirja Duodecim. Helsinki. Klemetti, R. & Raussi- Lehto, E Edistä, ehkäise, vaikuta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Opas 33. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Kontula, O. & Lottes, I. (toim.) Seksuaaliterveys Suomessa. Tammi. Helsinki. Kontula, O. & Meriläinen. H Koulun seksuaalikasvatus luvun Suomessa. Katsauksia E26/2007. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. Perttilä, K. Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä Stakes. Helsinki. Ritamo, M., Ryttyläinen- Korhonen, K. ja Saarinen, s. (toim.) Seksuaalineuvonnan tueksi. Raportti 27/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Ruuhilahti, S. & Bildjuschkin, K. Lumme-,malli. Voimaa seksuaaliseen kasvuun Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja. Turku. Ryttyläinen, K. & Valkama, S. Seksuaalisuus hoitotyössä Edita. Helsinki. Sinisaari- Eskelinen, M., Jouhki, M-R., Tervo, P. ja Väisälä, L Työkaluja seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen. Plissitistä Betteriin. Sosiaalilääketieteen Aikakausilehti. Vol 53 Nro 4 (2106). Verkosta: luettu Sarjakuva: Valokuvat Bildjuschkin Katriina Bildjuschkin 26

27 Kiitos Katriina Bildjuschkin 27