110. TIISTAINA 11. MARRASKUUTA 2014

Transkriptio

1 PTK 110/2014 vp 110. TIISTAINA 11. MARRASKUUTA 2014 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2014 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomareiden sidonnaisuusja sivutoimirekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 224/2014 vp 3) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 225/2014 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle apurahansaajien eläkevakuuttamista koskevien säännösten tarkistamiseksi Hallituksen esitys HE 226/2014 vp Ensimmäinen käsittely 5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 53/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2014 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 83/2014 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 12/2014 vp

2 2 Tiistaina ) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 121/2014 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 13/2014 vp 8) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys HE 146/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 17/2014 vp 9) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvolain, tieliikennelain ja autoverolain 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 119/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 19/2014 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä laeiksi uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta 62 Hallituksen esitys HE 86/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 20/2014 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta sekä laiksi maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 118/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 16/2014 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 96/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 13/2014 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 151/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 14/2014 vp

3 110 PTK 110/2014 vp 3 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 185/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 15/2014 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 201/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 16/2014 vp 16) Laki sotilasvammalain 6 :n muuttamisesta Lakialoite LA 46/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 17/2014 vp 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta Hallituksen esitys HE 200/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 18/2014 vp 18) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kaupparekisterilain, yhdistyslain ja yritys- ja yhteisötietolain 10 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 149/2014 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 19/2014 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ), toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ) ja ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 34 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Sirkka-Liisa Anttila /kesk (e) Thomas Blomqvist /r Tuija Brax /vihr Maarit Feldt-Ranta /sd Christina Gestrin /r (e) Satu Haapanen /vihr (e) Timo Heinonen /kok (e) Mikael Jungner /sd Ilkka Kantola /sd Pia Kauma /kok (e) Pentti Kettunen /ps (e) Kimmo Kivelä /ps (e) Eero Lehti /kok (e) Elina Lepomäki /kok (e) Päivi Lipponen /sd Maria Lohela /ps (s) Marjo Matikainen-Kallström /kok (e) Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (s) Markku Mäntymaa /kok (s) Martti Mölsä /ps (e) Elisabeth Nauclér /r

4 4 Tiistaina /1 Sirpa Paatero /sd Mauri Pekkarinen /kesk (e) Tuula Peltonen /sd (e) Arto Pirttilahti /kesk (e) Juha Rehula /kesk (e) Päivi Räsänen /kd (e) Annika Saarikko /kesk (p) Mikko Savola /kesk (e) Jouko Skinnari /sd (e) Kaj Turunen /ps (e) Jutta Urpilainen /sd Pia Viitanen /sd Jyrki Yrttiaho /vr Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 3 edustajaa: Pia Viitanen /sd (14.18) Jyrki Yrttiaho /vr (14.26) Päivi Lipponen /sd (15.08) Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan union asioiden tutkimuslaitoksen hallituksen eräiden jäsenten vaalin toimittaminen Puhemies Eero Heinäluoma: Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksen hallituksen jäsenistä yksi valitaan valtioneuvoston kanslian, yksi ulkoasiainministeriön, kaksi Suomen Akatemian, yksi Suomen yliopistot UNIFI ry:n ja yksi Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ehdotuksesta. Nämä kuusi jäsentä valitaan toimikaudeksi Vaali toimitetaan tiistaina kello 14 pidettävässä täysistunnossa. Ehdokaslistat vaalia varten on jätettävä keskuskansliaan viimeistään maanantaina kello 12. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 Lähetekeskustelu Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2014 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle suuren valiokunnan, perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan, lakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Ulkoasiainministerin ja oikeusministerin esittelypuheenvuorojen jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia ja muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Keskustelu 1 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (esittelypuheenvuoro): Herra puhemies! Hallituksen ihmisoikeusselonteossa korostuu kansainvälisen ja kotimaisen ihmisoikeustoiminnan samansuuntaisuus. Selonteko antaa Suomen ihmisoikeustoiminnan suuntaviivat, joiden ytimessä on yhdenvertaisuuden sekä avoimen päätöksenteon ja kansalaisosallistumisen merkitys. Ulkoministeriö on ollut kokonaisvastuussa selonteon valmistelussa. Oikeusministeriö on koordinoinut selonteon kotimaisen ja EU:ta koskevien osien valmistelua. Myös muut ministeriöt ovat osallistuneet laajaan valmisteluun, jossa on laajasti kuultu asianosaisia, kansalaisjärjestöjä, kansalaisyhteiskuntaa ja asiantuntijoita. Selontekomenettelyä ovat täydentäneet erillisinä asiakirjoina Suomen ensimmäinen, vuosien kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ja viime vuonna hyväksytty ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia ja ihmisoikeuspoliittinen toimintaohjelma. Nämä ohjaavat jatkossakin perus- ja ihmisoikeustoimintaa. Selonteko puolestaan on hallituskaudet ylittävät periaatelinjaus. Kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan johdonmukaisuutta on edelleen pyritty tiivistämään eduskunnan edellyttämällä tavalla. Tämä näkyy selonteon siinä osassa, jossa käsitellään neljää temaattista aluetta: sananvapauden turvaamista ja vihapuheen poiskitkentää, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia, vammaisten henkilöiden oikeuksia

5 110/1/1 PTK 110/2014 vp 5 sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täytäntöönpanoa. Kansainvälisissä kokouksissa kaikki puhujat ovat yleensä keskittyneet muiden, kohteiltaan vaihtelevien maiden ihmisoikeuspuutteisiin, mutta harva on halunnut tuoda esiin niitä ongelmia, joita perus- ja ihmisoikeuksiin liittyy puhujan omassa maassa. Uskottavuus ihmisoikeuksien käsittelyssä syntyy siitä, että kotikenttä on kunnossa, ja avoimuudesta myös omien ihmisoikeuspuutteiden käsittelyssä. Kerromme mielellämme ja perustellusti saavutuksistamme esimerkiksi sukupuolten tasa-arvon suhteen, joka on keskeinen tekijä siinä, että Suomi on arvioitu maailman vähiten epäonnistuneeksi valtioksi. Samalla on kuitenkin tärkeää tuoda esiin, että myös meillä Suomessa riittää parannettavaa, yhtenä esimerkkinä naisiin kohdistuva väkivalta, johon myös kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat kiinnittäneet huomiota. Hallitus onkin antanut eduskunnalle esityksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn niin sanotun Istanbulin sopimuksen hyväksymisestä. Maailmanlaajuisessa ihmisoikeustoiminnassa on ristiriitaisia trendejä. EU ja sen kanssa samanmieliset maat ovat joutuneet useammin puolustamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallista luonnetta erityisesti keskusteltaessa naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. On myös kiinnitetty huomiota siihen, että uusien ihmisoikeuksia vahvistavien sitoumusten tekeminen, ja joskus vanhojen uusiminenkin, on kohdannut aikaisempaa enemmän vastustusta. Tämäkin itse asiassa kertoo siitä, että ihmisoikeuksissa on tapahtunut edistystä. Siinä, missä aiemmin monet valtiot olivat valmiita hyväksymään päätöslauselmia ja sopimuksia ihmisoikeuksien vahvistamisesta sen vuoksi, että eivät erityisemmin uskoneet joutuvansa niiden täytäntöönpanosta vastaamaan, ovat ne nyt havainneet, ettei näin ole, vaan kansainvälinen sopimus- ja valvontajärjestelmä toimii. Ja tähän on vaikuttanut myös se, miten kansalaistoiminta on laajentunut sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa ja miten sekä perinteinen että uusi sosiaalinen media puuttuu aktiivisemmin ihmisoikeusloukkauksiin, joiden piilotteleminen, ja vastaavasti niihin reagoimatta oleminen, on käynyt aikaisempaa vaikeammaksi. Rahoitusmarkkinoiden kriisi, taloustaantuma ja julkisen talouden leikkaukset ovat vaikuttaneet ihmisoikeuksien valvonnan voimavaroihin. Säännöstö ei sinänsä estä välttämättömiä julkisten menojen leikkauksia, mutta ne tulee kuitenkin suunnitella ja toteuttaa niin, että niihin ei sisälly heikommassa asemassa elävien väestöryhmien syrjintää eikä ketään sysätä köyhyysrajan alapuolelle. Olemme korostaneet johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien velvoittavuutta. On myös tärkeätä turvata riittävät arvioinnin ja valvonnan edellytykset ja huolehtia siitä, ettei pääsy oikeussuojakeinojen piiriin heikenny. Edellisessä selonteossa asetimme tavoitteeksi kansainvälistä laitonta asekauppaa rajoittavan sopimuksen aikaansaamisen. Tällainen, vahvasti ihmisoikeuskriteerit sisältävä sopimus on nyt hyväksytty YK:ssa ja astuu voimaan tämän vuoden jouluna. Suomi on korostanut naisten oikeuksia ja asemaa konflikteissa ja niiden ratkaisuissa. Olemme panostaneet sotarikosten ja ihmisoikeusloukkausten uhreiksi joutuneiden aseman parantamiseen. Kansainvälisen yhteisön on kyettävä puuttumaan riittävän selkeästi ja johdonmukaisesti kaikkiin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin, tapahtuivatpa ne millä puolella maailmaa tahansa. Pidämme ihmisoikeuskysymyksiä esillä säännönmukaisesti osana muiden maiden kanssa käymäämme poliittista yhteydenpitoa. Edistysaskeleena voi myös lukea ihmisoikeusperustaisuuden vahvistumisen kehityspolitiikassa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Hallitus on kehittänyt ohjeistoa ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi yritystoiminnassa, ja kansainvälinen keskustelu yritysvastuusta tulee jatkumaan. Herra puhemies! Taloudellisen taantuman oloissa ja kansainvälisten suhteiden kärjistyessä on vaarana, että voimapolitiikka ja kansalliseen etuun rajoittuminen ajaisivat ihmisarvon vahvistamiseen tähtäävän kansainvälisen yhteistyön ohitse. Tällaisen asenteen yleistyminen olisi hyvin lyhytnäköistä sekä oman kansakuntamme että kansainvälisen kehityksen kannalta. Perusja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja täytäntöönpanosta täytyy pitää ja kannattaa pitää kiinni. Se tekee myös omasta maastamme ja koko maailmasta enemmän puolustamisen ja toiminnan arvoisen. Kiitoksia.

6 6 Tiistaina /1/2 2 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies, ärade talman! Ulkoministeri Tuomioja on esitellyt puheenvuorossaan selonteon valmistelua, Suomen kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa ja ihmisoikeusongelmia. Kuten ministeri Tuomioja totesi, käsittelen omassa puheenvuorossani selonteon kansallista toimintaa ja EU-asioita koskevia osuuksia, jotka on valmisteltu oikeusministeriön toimesta. Tämä ihmisoikeusselonteko 2014 on toinen ihmisoikeusselonteko, joka sisältää myös kansallista perus- ja ihmisoikeustilannetta käsitteleviä asioita. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet toteutuvat kuitenkin ensisijaisesti juuri kansallisella tasolla. Valtioneuvostolla on vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Tässä selonteossa on ensimmäistä kertaa onnistuttu yhdistämään eri teemojen käsittelyssä Suomen kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa koskevia asioita. Tämä on iso edistysaskel. Selonteossa tarkastellaan Suomen kansallista perus- ja ihmisoikeustilannetta lähinnä rakenteiden kautta. Samalla tehdään havaintoja siitä, että tilanteessamme on paljon korjattavaa, ja ei ole merkityksetöntä, millaisten rakenteiden kautta tilannetta tarkastellaan. Esimerkkinä voi mainita laillisuusvalvojien huomautukset, joilla tulisi olla välitön vaikutus hallinnon toimintaan. Temaattisissa jaksoissa on kuitenkin tehty myös havaintoja yksittäisistä perus- ja ihmisoikeusongelmista. Selontekoon kohdistuu sen luonteesta johtuen suuria paineita käsitellä laajasti eri asiakokonaisuuksia. Kaiken kattava yleisesitys ei ole kuitenkaan tehokas tapa edistää oikeuksien toteutumista. Valtioneuvostolla täytyy olla valmius priorisoida ja nostaa tarkasteluun erityisen keskeisiä tai ajankohtaisia aiheita. Tässä on mielestäni onnistuttu hyvin. Selonteko on selkeästi edellistä rajatumpi, ja siinä tehdään konkreettisia kehittämislinjauksia. Värderade talman! Vid beredningen har man utgått från de observationer som riksdagen gjorde i samband med behandlingen av den föregående redogörelsen. I redogörelsen ingår bland annat en utvärdering av genomförandet av Finlands första nationella handlingsplan för grundläggande och mänskliga rättigheter. Handlingsplanen ledde till konkreta åtgärder: 82 procent av projekten som ingick i planen genomfördes helt eller delvis, och enbart 3 procent förverkligades inte alls. Både beredningen och uppföljningen av handlingsplanen har skett i ett nära samarbete mellan statsrådet och människorättsorganisationerna. Därtill har det bland annat gjorts en utredning om förverkligandet av sexuella minoriteters och könsminoriteters rättigheter samt problemen i anslutning till detta. Suomi edistää perus- ja ihmisoikeuksia myös Euroopan unionissa. Tässä selonteossa syvennetään vuoden 2013 EU-selonteossa tehtyjä peruslinjauksia. Suomi ajaa EU:n perusoikeusulottuvuuden vahvistamista ja sitä, että oikeusvaltioperiaate toteutuu jäsenvaltioissa. Näitä tavoitteita edistäisi esimerkiksi EU:n mahdollisimman nopea liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja EU:n perusoikeusviraston mandaatin laajentaminen kattamaan koko unionin toimiala, jotka ovat Suomen keskeisiä tavoitteita. Selonteossa on nostettu neljä teemaa erityistarkasteluun. Tiiviin esitystavan vuoksi haluttiin käsitellä muutamia aiheita yksityiskohtaisemmin. Nämä aiheet valittiin siksi, että ne kaikki ovat tärkeitä Suomen kansainvälisessä toiminnassa, osa suorastaan Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan kärkiä, ja ajankohtaisia myös kansallisesti. Olemme saaneet niistä myös huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusvalvontaelimiltä, ja kansainvälisen toimintamme uskottavuus edellyttää, että asiat ovat kunnossa myös täällä kotona. Meillä oli ulkoministeriön kanssa teemojen osalta työnjakona se, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sekä tss-oikeuksia koskevat jaksot valmisteltiin oikeusministeriössä, muut UM:ssä. Haluaisin nostaa esimerkiksi seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien edistämisen, josta on tehty selonteossa konkreettisia kehittämislinjauksia. Selonteon valmistelua varten teetettiin oikeusministeriön julkaisusarjassa julkaistu selvitys seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Selvitys toi esille useita epäkohtia. Syrjintä alkaa usein jo kouluvuosina ja voi estää vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä toteuttamasta oikeuksiaan täysimääräisesti esimerkiksi työelämässä. Tällä voi olla kansantaloudellisiakin vaikutuksia. Suomi ei tällä hetkellä esiinny mitenkään

7 110/1/3 PTK 110/2014 vp 7 edukseen kansainvälisissä vertailuissa, vaikka hallitus onkin ryhtynyt useisiin lainsäädäntötoimiin tilanteen parantamiseksi. Esimerkiksi sateenkaarijärjestöjen kattojärjestön ILGA-Europen vertailussa olemme pudonneet vuosi vuodelta pääasiallisesti sen vuoksi, että verrokkimaissamme lainsäädäntö on edennyt Suomea nopeammin. Puhemies! Toisena teemana haluaisin mainita taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien aseman. Nämä oikeudet, kuten oikeus välttämättömään toimeentuloon tai maksuttomaan perusopetukseen, vaikuttavat suuren joukon elämään hyvin konkreettisesti myös täällä Suomessa. Emme aina tunnista, että köyhyydessä, syrjäytymisessä tai pääsyssä erilaisiin palveluihin on kyse myös perus- ja ihmisoikeuksista. Ne asettavat reunaehtoja sille, miten esimerkiksi säästötoimia tulisi kohdentaa. Oikeustieteellisessä tutkimuksessa on tuotu esiin, että tss-oikeuksia ei aina tunnisteta eikä osata soveltaa. Niihin löytyy esimerkiksi suhteellisen vähän viittauksia kansallisessa oikeuskäytännössä. On tärkeää tunnistaa oikeuksien velvoittavuus ja varmistaa ihmisten yhdenvertaisuuden toteutuminen. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat usein paikallistasolla ja kunnissa, mistä syystä yhteistyö paikallistason toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää. On myös tärkeää, että resursseja käytetään tehokkaasti ja yhdensuuntaisesti. Kolmas selonteossa erikseen tarkasteltava teema on sananvapauden ja vihapuheen jännitteinen suhde. Nämä kaksi täytyy pystyä erottamaan toisistaan. Useat Suomen kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusvalvontaelimiltä saamat suositukset liittyvät tarpeeseen torjua voimakkaammin rasistista ja muuta vihapuhetta. Valtioneuvosto on selonteossa sitoutunut omassa toiminnassaan nollatoleranssiin suhteessa rasistiseen ja muuhun vihapuheeseen. Tämä on tärkeä sitoumus etenkin aikana, jolloin useat tutkimukset ja muut lähteet osoittavat rasistisen ja muukalaisvihamielisen viestinnän voimistuneen vaarallisesti. Ihan lyhyesti, puhemies! Neljäs tarkasteltava teema eli vammaisten oikeudet on hyvin ajankohtainen, kun Suomi valmistautuu ratifioimaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen. Myös tätä osiota on käsitelty tässä selonteossa seikkaperäisesti. Puhemies! Tiedän, että eduskunnassa on kova kiire saada suuria lakipaketteja eteenpäin. Toivon silti, että tämä selonteko saa perusteellisen käsittelyn. Meidän on tärkeä pysähtyä tarkastelemaan Suomen perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa myös yksittäistä hallituskautta pidemmällä perspektiivillä. Meillä ei ole varaa sulkea silmiämme kansallisilta ongelmiltamme. Toivon siis, että eduskunta keskustelee selonteosta kattavasti ja tekee linjauksia, joiden pohjalta seuraava valtioneuvosto voi suunnata johdonmukaisesti perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaansa. Kiitos. 3 Pauli Kiuru /kok (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun Yhdistyneet kansakunnat vuonna 1948 hyväksyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, oli kulunut vain muutama vuosi toisen maailmansodan päättymisestä. Sekä YK:n perustamisen että Ihmisoikeuksien julistuksen laatimisen taustalla oli juuri koettu valtava katastrofi. Ihmisoikeudet perustuvat ajatukseen, että on olemassa universaaleja ja luovuttamattomia oikeuksia, joiden loukkaamista ei voi koskaan hyväksyä. Nämä oikeudet kuuluvat yhtäläisesti kaikille, eikä niitä minkään kulttuurisen, uskonnollisen tai poliittisen syyn varjolla saa jättää huomiotta. Ihmisoikeudet vaativat aktiivista puolustamista siksi on hyvä, että valtioneuvosto tällä selonteolla muistuttaa meitä perusarvoistamme. Suomi toimii ihmisoikeuksien puolesta lukuisilla kansainvälisillä areenoilla. Meille luontevin väylä kansainväliseen vaikuttamiseen on Euroopan unioni, mutta myös niin ikään YK, Etyj ja rauhankumppanuuden kautta myös Nato ovat Suomelle tärkeitä toimintakenttiä. Ihmisoikeuksien perusta on oikeudessa elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen, joiden loukkaamisesta joutuvat globaalisti kärsimään erityisesti naiset. Usein naisten oikeuksien kohentumisen esteenä ovat uskonnolliset ja kulttuuriset syyt. Tällaisten syiden varjolla ei kuitenkaan voida hyväksyä mitä tahansa. Vieraiden kulttuurien suvaitseminen ei ole peruste katsoa läpi sormien tyttölasten silpomista, alaikäisten naittamista tai pedofiliaa. Ikävä tosiasia on sekin, että sotien ja konfliktien uhrit ovat yhä useammin siviilejä. Väkivalta siviilejä kohtaan on lisääntynyt sotatoimialueilla, eikä sotarikollisia ole helppoa saada oikeuteen. Erityisessä vaarassa kehittymättömissä maissa ovat usein vammaiset ja seksuaaliset vähemmistöt.

8 8 Tiistaina /1/4 Ihmisoikeuksien etenemisen kannalta keskeistä on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisten tietoisuutta omista luovuttamattomista oikeuksistaan. Tässä yhteydessä nousee esille etenkin sananvapaus ja vapaa, poliittisista päättäjistä riippumaton lehdistö, jonka merkitys myös korruption vastaisessa työssä ja demokratian edistämisessä on keskeinen. Ihmisoikeuksien toteuttamista edistää myös vapaa kauppa ja taloudellisen kanssakäymisen lisääminen. Maailmankaupan avautumisen myötä köyhyys on maailmassa vähentynyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä 1990-luvulla uskaltanut ennustaa. Lisääntynyt kauppa ja kehittynyt teknologia ovat myös lisänneet ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja auttaneet siten myös kehitysmaiden ihmisiä tulemaan paremmin tietoisiksi omista oikeuksistaan. Ihmisoikeustilanteen kansainvälinen parantaminen ja Suomen kaupalliset intressit kulkevat parhaimmillaan käsi kädessä. Hyvänä ajankohtaisena esimerkkinä on Team Finlandin, Tekesin ja ulkoministeriön yhteistyönä valmistelema BEAM Business with Impact -ohjelma, joka edistää kehitysmaihin suuntautuvaa innovaatioja liiketoimintaa. Ensi vuoden alusta käynnistyvän ohjelman ajatuksena on rahoittaa suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden kuten yliopistojen ja järjestöjen kehitysmaita hyödyttäviä innovaatioita. Tämänkaltaiset hankkeet avaavat monia kasvun mahdollisuuksia kehitysmaaliiketoiminnassa aikana, jona perinteiset markkinat vetävät huonosti ja yrityksemme etsivät esimerkiksi Afrikan suunnalta uusia kasvumahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Samalla kun edistämme ihmisoikeuksien toteutumista maailmalla, tulee meidän seurata tilannetta myös lähellämme. Esimerkiksi Unkarin kehitys Euroopan unionin sisällä on erittäin huolestuttavaa. Suomen ihmisoikeustilanne on kansainvälisesti vertaillen huippuluokkaa, mutta parantamisen varaa on meilläkin. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta eurooppalaisesti vertaillen poikkeuksellisen paljon langettavia tuomioita sananvapautta koskien. EIT on useissa tapauksissa katsonut, että suomalaisten tuomioistuinten ratkaisut ovat loukanneet lehdistön vapaata tiedonvälitysoikeutta. Myös tuomioistuinten käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi, mikä voi johtaa oikeusturvan vaarantumiseen. Ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu Suomessa, myös kodeissa ja suljetuissa yhteisöissä, kaikissa sosioekonomisissa luokissa. Myös pienempien uskonnollisten ryhmien keskuudessa on paljastunut sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa, johon puuttuminen saattaa usein olla viranomaisille vaikeaa yhteisöjen pyrkiessä painostamaan jäseniään vaikenemaan hyväksikäyttötapauksista. Avun pyytämisen kynnystä tulee madaltaa, ja turvakotien palvelut ja viranomaisten tuki väkivallan uhreille on taattava. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, etteivät ihmisoikeudet ole eivätkä saa olla pelkkää teoriaa tai hyväntekeväisyyttä kaukaisissa maissa. Niiden tulee olla koko ajattelumme perusta, niin kansainvälisesti, kotimaassa kuin yksityisessä elämässämmekin. 4 Merja Kuusisto /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun eduskunta viisi vuotta sitten käsitteli edellistä ihmisoikeusselontekoa, ryhmämme totesi monien kansallisten ja kansainvälisten ihmisoikeuskysymysten nivoutuvan erottamattomasti yhteen. Ihmisoikeuspolitiikan on oltava johdonmukaista ollakseen vaikuttavaa. Siksi pidämme hyvänä sitä, että kotimaista perusoikeustoimintaa ja kansainvälistä politiikkaa käsitellään rinta rinnan. Voimme esiintyä kansainvälisenä toimijana uskottavasti vain, jos tunnustamme avoimesti omat ihmisoikeusongelmamme kotimaassa ja sitoudumme parantamaan tilannetta toimintaohjelman avulla. Arvoisa puhemies! Viime vuosikymmeninä ihmisoikeuksien kehitystä on leimannut pirstaleisuus. Moninaisten ihmisoikeussopimusten valvonta vaihtelee sopimustyypeittäin. YK:n piirissä varsin kattava ja yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu perustuu vertaisarviointiin, ja se on parantanut vuoropuhelua myös kansallisten viranomaisten ja YK:n sopimusvalvontaelinten välillä. Useat raportointi- ja seurantamenettelyt ovat mahdollistaneet myös kansalaisyhteiskunnan aktiivisuuden eri maiden ihmisoikeustilanteen kehittämiseksi. Silloin kun valvontajärjestelmää osataan hyödyntää tehokkaasti, voi seurauksena olla ihmisoikeussuojan tason selvä parantuminen. Pirstaloitumisen myönteisenä seurauksena voi pitää ihmisoikeuskentän verkostoitumista ja vuorovaikutuksen lisääntymistä. Ihmisoikeuksien kehitys ei ole ollut pelkästään myönteinen. Erilaiset konfliktit ja niitä seu-

9 110/1/4 PTK 110/2014 vp 9 ranneet vakavat paikalliset ihmisoikeusloukkaukset ovat paikoitellen jääneet ilman riittävää kansainvälisen yhteisön huomiota. Kansainvälinen oikeus on ollut hampaaton tarjoamaan konkreettisia työkaluja hädänalaisten ihmisten puolustamiseksi. Se on heikentänyt luottamusta ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuteen ja koko ihmisoikeussopimusjärjestelmään. Arvoisa puhemies! Selonteko nostaa poliittisena periaatelinjauksena selkeästi esiin ne painopisteet, joihin Suomi on ihmisoikeuksien edistämisessä kansainvälisesti sitoutunut. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä painottaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien velvoittavuutta myös taloudellisen taantuman aikana niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Suomen on toimittava aktiivisena ulkopoliittisena vaikuttajana. Voimme omien vahvuuksiemme mukaisesti tarjota keinoja, joilla parannetaan vaikeimmissa asemissa olevien maiden ja alueiden ihmisten elämänolosuhteita. Eräs tärkeä suomalainen tavoite on nousta maailman huippuasiantuntijaksi koulutuksen ja ympäristöteknologioiden saralla. Vahvuuksiamme hyödyntämällä voimme myös auttaa rakentamaan yhteiskuntia, joissa demokratia on vielä hauras. Arvoisa puhemies! Kansallisina häpeäpilkkuina pidämme naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyttä ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelua. Tilanteen vakavuutta lisää se, että kyseiset teemat ovat myös kansainvälisen politiikkamme painopistealueita. Myös vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen ratifiointi ja sen vaatimat lainsäädännön uudistushankkeet on saatava maaliin tällä hallituskaudella. Olemme tyytyväisiä, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävä Istanbulin sopimus saadaan ratifioitua tämän hallituksen toimesta. Seuraavan hallituksen on tärkeää turvata riittävät voimavarat sen käytännön toteuttamiselle esimerkiksi väkivallan uhrien auttamiseen. Suomi laahaa jäljessä omien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien kehittämisessä, vaikka pyrimme kansainvälisessä toiminnassamme edistämään myös vähemmistöjen oikeuksia. Eduskuntaryhmämme katsoo, että Suomeen tarvitaan ohjelma, johon on kirjattava selkeät toimenpiteet edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta ja oikeuksia. (Timo Soini: Entäs enemmistö?) Esimerkiksi nyt valmisteilla oleva translain muutos korjaa vain osan transsukupuolisten ihmisten kokemista ihmisoikeusongelmista. Isyyslain muutos jätti puolestaan vielä kehittämisen varaa erilaisten vanhempien yhdenvertaisuuden varmistamisessa. Arvoisa puhemies! Globaalin muuttoliikkeen kasvu on tosiasia. Ihmiset joutuvat lähtemään kotimaistaan monista eri syistä: toiset pakenevat sisällissotia, toiset poliittista vainoa ja sortoa, toiset köyhyyttä ja kaaosta epäonnistuneissa valtioissa. Lähialueiden kriiseistä johtuen Eurooppaan henkensä uhalla pyrkivien joukko on nyt suurempi kuin kertaakaan edellisen 20 vuoden aikana. Samalla on hyvä muistaa, että maailman 52 miljoonasta pakolaisesta vain murto-osa päätyy Eurooppaan. Viime vuosina Välimereen on hukkunut tuhansia pakolaisia. Meidän tulee vaikuttaa tämän murhenäytelmän pysäyttämiseksi. Unionin yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa on viime vuosina viety lainsäädäntötasolla eteenpäin. Silti monin paikoin Euroopassa pakolaisten kohtelu on ala-arvoista. Poliittinen vastuunjako EU:n sisällä on saatava reilummaksi. Pakolaiset ansaitsevat ihmisarvoisen kohtelun ja turvaa hakevat oikeudenmukaisen prosessin riippumatta siitä, mihin päin Eurooppaa sattuvat päätymään. Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli ihmisoikeuksien suojelemisessa ja kehittämisessä. Eri maissa ihmisoikeuksia edistävät aktiiviset yksilöt, jotka puuttuvat paikallisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja tuovat niitä yleiseen tietoon. Tietyissä tilanteissa ihmisoikeuspuolustajien työ aiheuttaa heille vakavan turvallisuusriskin. Suomen tulee yhdessä EU:n kanssa luoda turvallisia reittejä hakea turvaa Euroopan alueelta ja kehittää (Puhemies koputtaa) kansallisia menettelytapoja, jotta ihmisoikeuspuolustajien olisi mahdollista saada Suomeen viisumi nopeutetulla menettelyllä. Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit edellyttävät, että seuraavalla hallituskaudella annetaan uusi kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma, jossa seurattaisiin erityisesti tämän selonteon esiin nostamien kehittämistarpeiden toteutumista. Edellytämme myös, että hallitusohjelman yhteydessä päätetään ohjelman toteuttamisen tarvitsemista voimavaroista. Nyt käsittelyssä oleva selonteko tarjoaa aktiiviselle ihmisoikeuksien seuranta- ja kehittämistyölle hyvän alustan. Kiitos.

10 10 Tiistaina /1/5 5 Lea Mäkipää /ps (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet ovat elämän peruskysymyksiä kaikkialla. YK:n ihmisoikeusjulistuksesta on kulunut 66 vuotta; niistä ajoista on menty eteenpäin, vaikka tekemistä vielä riittää. Kansainväliset sopimukset sitovat laillisesti niitä valtioita, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet sopimukset eli sisällyttäneet sopimukset omaan lainsäädäntöönsä. Näitä sopimuksia valvotaan erityisesti YK:n kautta. Mikä onkaan maailmanihmisoikeustilanne, kun pelkästään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä tuhansia valituksia, joista suomalaisten tekemiä valituksia on reilut 500? Taloudelliset kriisit ovat maailmassa pahimmat ihmisoikeuksien horjuttajat sotien ja muiden konfliktien ohella. Nykyinen talouskriisi lisää ihmisten välistä epätasa-arvoa kaikkialla maailmassa. Maassamme on valtava työttömyys, eikä hallitus ole pystynyt turvaamaan kansalaistemme tärkeintä perusoikeutta, oikeutta työhön. Jokaisella työtä tekevällä tulisi olla oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, mikä turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon. Pätkätyöt ja osa-aikaisuudet ovat riistäneet käytännössä sadoiltatuhansilta tämän oikeuden. Jos työtä on, ei palkalla elä. Suomessa omaishoitajat pyyteettömästi huolehtivat läheisestään usein ilman palkkaa tai nimellisellä korvauksella. Kansalaisiamme on myös pienellä takuueläkkeellä. Sama palkka samasta työstä, se ei ole Suomessa toteutunut: naisen euro on edelleen 80 senttiä. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei toteudu maailmanlaajuisesti. Maailmassa on lähes 200 miljoonaa lapsityöläistä. Naisten ja lasten oikeudet ovat monissa kulttuureissa hyvin ohuella pohjalla. Oikeus koulutukseen tai valinnanvapaus avioliiton ja perheen koon osalta ei toteudu. Erityisesti tyttöjä sorretaan. Ruoka ja terveys eivät ole kansalaisoikeuksia sadoille miljoonille ihmisille. Täällä Suomessakin keskustelu perheväkivallasta, lasten hyväksikäytöstä, syrjäytyneisyydestä on aina paikallaan. Arvoisa puhemies! Jotta meidän oikeutemme hyvinvointiin, ruokaan, asuntoon, terveyteen tai koulutukseen voisivat toteutua, valtion on oltava aktiivinen. Esimerkiksi niin kuntaliitoksissa kuin sote-uudistuksessa on huomioitava tasavertaisten ihmisoikeuksien toteutuminen syntymästä kuolemaan, myös siellä syrjäisimmässä maaseudun torpassa. Toinen esimerkki on lasten oikeudet. Jokaisella lapsella on oltava oikeus sekä isään että äitiin. Meillä on perustuslailla turvattu subjektiiviset oikeudet, mutta on vaarana, että myös näitä oikeuksia tullaan rajaamaan talouslaman ja kestävyysvajeen hoitamisen takia. Köyhimmät ja vähäväkisimmät kärsivät aina. Perus- ja ihmisoikeuksien polkemisessa poljetaan demokratiaa. Suomen vammaisten asemassa on vielä paljon kehitettävää, jotta tasavertaisuus toteutuu. Vammaisista vain pieni osa saa työtä, ja jos työtä on, palkkaus on usein kaksi kolmasosaa vammattoman vastaavasta palkasta. Palvelujen ja apuvälineiden saanti vaihtelee asuinkunnittain suuresti. Kotimaassa myös mielenterveyspotilaat kokevat syrjintää työn, asumisen ja palvelujen saannin osalta. Vakuutusoikeusjärjestelmän takkuamisen takia tuhannet suomalaiset käyvät toivotonta valitusrumbaansa vakuutuslääkäreitä ja -yhtiöitä vastaan. Arvoisa puhemies! Pakolaisuus on osa ihmisoikeusongelmaa lähtömaassa ja vastaanottopäässä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä on ryhdyttävä ponnekkaisiin toimiin, jotta pystytään patoamaan esimerkiksi Afrikan rannikolta vyöryvä laiton siirtolaisuus Välimeren maihin, kuten Espanjaan ja Italiaan. Ongelman ratkaisu ei ole turvapaikkarumba ympäri Eurooppaa, vaan asioiden kuntoon saattaminen lähtijän kotimaassa. On muistettava, että kaikki Eurooppaan tulijat eivät ole pakolaisia. Vain pieni osa heistä täyttää pakolaisuuden kriteerit. Suuri joukko tulee Eurooppaan työttömyyttä pakoon, hakemaan parempaa tulevaisuutta, jota Euroopassa ei pystytä tarjoamaan. Tästä on kysymys, kun puhutaan laittomasta siirtolaisuudesta Eurooppaan. Emme hyväksy rasismia, emme kenenkään sortamista terveyden, vakaumuksen, íhonvärin tai muun vastaavan syyn perusteella. Näillä perusteilla ei myöskään saa kenenkään sananvapautta perusteettomasti rajoittaa. Pidämme tärkeänä, että poliittinen kilpailu ja mielipiteet ovat vapaita, vaikka niistä ei joku pitäisi. Ei voi olla niin, että jos kyseessä on jotakin maailmankatsomusta edustava erityisryhmä, ei ihmisillä tällöin ole oikeutta sanoa omia johtopäätöksiään ääneen. Hyvä ihmisoikeustilanne on kansainvälinen kilpailutekijä. Perussuomalaiset haluavat auttaa maamme takaisin kasvu-uralle. Tarjoamme vaihtoehdon kansalle myös oman kehitysapumallimme kautta. Se on rakenteellinen uudistus, jossa

11 110/1/6 PTK 110/2014 vp 11 kehitysapua ei rahoiteta (Puhemies koputtaa) suoraan valtion varoista, vaan erityisen kehitysapurahaston kautta. Arvoisa puhemies! Ihmisoikeustilanteessa on kyse jokaiselle ihmiselle kuuluvista perustarpeista, mikä vaatii valtiovallalta todellisia tekoja. 6 Aila Paloniemi /kesk (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihmisoikeusselonteolla on merkittävä rooli kansainvälisen ja kansallisen ihmisoikeuspolitiikkamme linjaamisessa. Jatkuva ja määrätietoinen ihmisoikeustyö kotimaassa antaa meille vahvan selkänojan toimia kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa: sekä monenkeskisissä järjestöissä että kahdenvälisissä suhteissa muihin valtioihin. Suomen ulkopolitiikassa ihmisoikeuksien edistämisellä on aivan keskeinen rooli. Selonteko painottaa pitkäjänteistä toimintaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi, korostaa syrjimättömyyttä ja avoimuutta ja keskittyy kokonaisuuksiin, joissa toimintalinjan täsmentäminen on tarpeellista. Selonteko linjaa yleiset periaatteet, ja käytännön ihmisoikeustyötä ohjaa puolestaan kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien turvaamista sekä Suomessa että maailmalla. Kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa keskusta painottaa naisten ja lasten oikeuksien edistämistä, kansalais- ja poliittisia oikeuksia, sananvapautta sekä entistä suurempaa huomiota tss-oikeuksiin etenkin Euroopan unionin yhteisessä politiikassa. Ihmiskauppa on yksi räikeimmistä ihmisoikeusrikoksista, ja sitä rahoittavat esimerkiksi seksin ostajat. Nigerialaisten prostituoitujen lisääntynyt tuonti EU-alueelle osoittaa, ettei ihmiskaupan hillitsemisessä ole onnistuttu. Olemme kuitenkin sitoutuneet Istanbulin sopimuksessa toimimaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Vastuu on siis meillä kaikilla. Arvoisa puhemies! Kansainvälisesti vertailtuna Suomen perus- ja ihmisoikeustilanne on varsin hyvä, ja toiminta on entistä johdonmukaisempaa. Kansallinen ihmisoikeusinstituutio, Ihmisoikeuskeskus, aloitti toimintansa vuonna Kansallista yhteistyötä on parannettu perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkostolla ja vuoropuhelua on lisätty kansalaisjärjestöjen kanssa. Suomen yhteyksiä EU:n perusoikeusvirastoon on myös tiivistetty. Suomen perus- ja ihmisoikeushaasteet liittyvät erilaisiin arjen ongelmiin. Meillä on esimerkiksi kohtuuttoman pitkät käsittelyajat sosiaalietuuksissa ja suuret kunta- ja koulukohtaiset erot oppilashuollon ja muun terveydenhuollon saatavuudessa. On tehtävä paljon enemmän konkreettista työtä sekä valtionhallinnossa että kunnissa, jotta naisten ja lasten, vammaisten ja vanhusten oikeudet toteutuisivat. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta rehottaa edelleen, kiusaaminen on yhä vaikeampi ongelma ja traumatisoi uhrinsa jopa eliniäksi. Hajanainen ja heikosti resursoitu lastensuojelu ei pysty läheskään aina auttamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Itse asiassa lastensuojelu on tänä päivänä monin paikoin kriisissä: Pätevistä työntekijöistä on valtava pula, jopa yli 100 asiakasta voi olla yhdellä lastensuojelutyöntekijällä, ja työntekijät vaihtuvat jatkuvasti. Perheiden ongelmiin ei todellakaan ehditä paneutua ajoissa. Nuorten syrjäytyminen on vakava ja kasvava ongelma. Synnytysten keskittäminen aiheuttaa monessa turvattomuutta. Koulujen lakkauttaminen pidentää koulumatkoja ja heikentää osaltaan sekä tasa-arvoisen ja laadukkaan perusopetuksen että myös toisen asteen koulutuksen. Vähemmistöihin kohdistuu edelleen Suomessakin suvaitsemattomuutta ja syrjintää. Huono taloustilanne ja siitä seuranneet rajut leikkaukset peruspalveluihin vaarantavat yhä enemmän kansalaisten perusoikeuksien toteutumista. Näin sanovat ihan ääneen jo monet asiantuntijatkin. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että valtiontaloutta tasapainotettaessa varmistetaan perusoikeuksien toteutuminen. Arvoisa puhemies! Euroopan unionin ihmisoikeusroolia on vahvistanut sen perusoikeusulottuvuuden syventyminen, oikeudellisesti sitova perusoikeuskirja ja tuleva liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Voidakseen olla uskottava toimija kansainvälisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden on itse noudatettava tinkimättömästi ihmisoikeuksia. Paljon parannettavaa on romaneihin kohdistuvan syrjinnän, antisemitismin ja vihapuheen vastaisessa toiminnassa. Unionin on jatkettava ulkosuhdepolitiikassaan ihmisoikeuksien johdonmukaista edistämistä. Tämä on juuri nyt erityisen tärkeää EU Venäjäsuhteissa ja EU Aasia-suhteissa. Kansalais- ja poliittiset oikeudet ovat heikentyneet itänaapurissa, ja Aasiassa kavennetaan ihmisoikeuksia

12 12 Tiistaina /1/7 vetoamalla kulttuurisiin ominaispiirteisiin. Ihmisoikeuksia ei voi tulkita kansallisessa kontekstissa, vaan ne koskevat kaikkia maailman ihmisiä. Aivan lopuksi: Perus- ja ihmisoikeuksien vahvistaminen edellyttää pitkäjänteistä ja johdonmukaista työtä sekä kotimaassa että maailmalla. Selonteon valiokuntakäsittelyssä on syytä keskittyä kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan sisältöjen tarkentamiseen ja tulevien toimintaohjelmien painopisteiden määrittämiseen. 7 Aino-Kaisa Pekonen /vas (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomi on ihmisoikeusasioiden edelläkävijämaa, mutta siitä huolimatta ensimmäinen valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko on hyväksytty vasta 10 vuotta sitten tässä salissa. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja kaikkialla. Ihmisoikeus on universaali oikeus, valitettavasti samalla kuitenkaan olematta sitä. Ihmisoikeudet ovat laaja teema ja käsittävät niin paljon asiaa, ettei kaikesta millään ehdi viidessä minuutissa puhua. Keskitynkin puheessa muutamaan tärkeäksi kokemaani asiaan. Mitä ihmisoikeudet tarkoittavat? Ne tarkoittavat samoja oikeuksia kaikille, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Ihmisten arvot ovat kuitenkin viime vuosina koventuneet, ja ihmisoikeudet jäävät helposti huomiotta. Esimerkkinä haluan nostaa vankeinhoidossa edelleen yleiset paljusellit, joissa vangit tekevät tarpeensa ämpäriin omassa sellissään sellikaverin silmien alla. Suomi on saanut useita huomautuksia niistä, ja Kataisen hallitusohjelmassa kiinnitettiinkin niihin huomiota ja luvattiin budjettiin rahaa ongelman poistamiseksi. Mutta nyt rahat on taas vedetty pois. Suomea pidetään maailmallakin yhtenä ihmisoikeuksien mallimaana, mutta olemmeko me sitä? Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa meillä on vieläkin paljon ongelmia. Tasa-arvoisen avioliiton mahdollistava lainsäädäntö on hyväksytty muissa pohjoismaissa, lukuun ottamatta Suomea. Tasa-arvoinen avioliittolaki saapunee eduskunnan suuren salin käsittelyyn vielä marraskuun aikana. Se on herättänyt paljon keskustelua ja tunteita täällä eduskunnassakin. Näyttää myös siltä, että transihmisten ihmisoikeudet etenevät pitkin harppauksin muissa maissa, mutta Suomessa ollaan tässäkin asiassa jäämässä pahasti jälkeen. Nyt olisikin hyvä aika kuulla tämän käsittelyn yhteydessä, mitä translain uudistamiselle kuuluu: vieläkö se ehtii eduskuntaan, vai hautautuuko se valtioneuvoston pöydälle? Nyt täällä salissa kyllä puhutaan kauniisti ihmisoikeuksien puolesta, mutta silti täällä ei haluta sallia samoja oikeuksia kaikille konkreettisesti. Kansanedustajien yksi tärkeimmistä tehtävistä on kuitenkin säätää lakeja, joiden edessä kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Arvoisa puhemies! Sekä YK:n ihmisoikeusjulistus että Suomen perustuslaki sanoo, että jokaisella on oikeus työpaikan vapaaseen valintaan ja että julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Toteutuuko tämä nyt sitten Suomessa? Ei toteudu. Laki ja käytäntö ovat asiassa ristiriidassa. Esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen tai sen keskeytyminen johtaa työttömyysetuuksien menettämiseen. Myös toimeentulotuen perusosaa voidaan tästä syystä alentaa. Sen lisäksi, että henkilö joutuu tekemään työtä, johon hänellä ei ole koulutusta tai jota hän ei halua tehdä, hänelle korvataan siitä vain 9 euroa päivässä. Periaatteessa työttömällä on oikeus kieltäytyä työstä, mutta ei ilman seurauksia. Vapautta valita työ, jota tehdä, ei siis käytännössä ole, ja se on ihmisoikeuksien vastaista. Työttömistä työnhakijoista tulee renkejä, ja Suomi tekee paluuta luokkayhteiskuntaan. Jos työkokeilupaikka on ollut mieleinen, toivovat työntekijät usein työllistyvänsä sinne. Yrittäjille työntekijä, josta ei koidu mitään maksuja, on tietenkin hyvä asia, mutta valtaosa ei kokeilun päätteeksi pysty kuitenkaan tarjoamaan työpaikkaa, mikä taas on työntekijän kannalta ongelmallista ja epäoikeudenmukaista. Vasemmisto vaatii mielekästä ja kunnollista työtä kunnon palkalla. Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on tehty paljon tasa-arvotyötä, niin että sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu paremmin kuin monissa muissa maissa. Kävin vastikään Sambiassa ja todistin monen ongelman ohella erästä, joka ei ole olemassa vain Sambiassa vaan myös monessa muussa kehittyvässä maassa. Tyttöjen ja naisten asema on heikko. Hieman kärjistetysti sanoen tyttöjen odotetaan vain menevän naimisiin eikä heillä nähdä elämässään juuri muuta roolia. Nuoria tyttöjä myydään vaimoiksi 11-vuotiaana, jotta perhe saa rahaa. Tyttöjä ei juuri kouluteta. Sambiassa vaimolla ei myöskään ole oikeutta esimerkiksi periä miestään tämän kuoltua vaan

13 110/1/8 PTK 110/2014 vp 13 kaikki mieheltä jäänyt omaisuus siirtyy miehen suvulle: lapset, maat, talo ja jopa vaimon vaatteet. Vaimo voi sitten muuttaa takaisin omaan alkuperäiseen kotikyläänsä ilman mitään. Ongelma on noidankehä, jonka purkamiseksi tarvitaan paljon tietoisuutta, asennemuutosta ja tyttöjen kouluttamista. Onkin hienoa, että toimintaohjelma määrittää kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan kolmeksi kärkihankkeeksi naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ja osallisuuden lisäämisen. Arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet tarkoittavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta: sitä, että kaikilla on samat oikeudet. Tehdään siitä myös totta. 8 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kuten valtioneuvoston ihmisoikeusselonteossa 2014 todetaan, Suomen perus- ja ihmisoikeustilanne on kansainvälisesti vertaillen hyvä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisimme ryhtyä lepäämään laakereillamme. Paljon on vielä tekemistä sekä kotimaassa että ulkomailla. Valtiosääntöoikeuden tutkija Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta kiinnitti eilen Ylellä huomiota siihen, että valtiontalouden säästöjen johdosta perusoikeudet ovat vaarassa rapautua etenkin kaikkein heikoimpien kohdalla. Säästöjen vuoksi mielenterveysongelmista kärsivät uhkaavat jäädä vaille terapiaa ja oppimisvaikeuksista kärsivät lapset vaille riittävää tukea. Valtionosuuksien leikkaukset koettelevat monia kuntia rajusti, ja tällä voi olla vaikutusta myös perusoikeuksien toteutumiseen. Tutkijan viestiin on suhtauduttava vakavasti. Yksi kasvava ryhmä, jonka kohdalla perusoikeuksien toteutuminen voi olla vaarassa, on vanhukset. Ikääntyvässä Suomessa yhä useammat ovat vailla mahdollisuutta esimerkiksi liikkumiseen, ulkoiluun ja mielekkäisiin ihmissuhteisiin. Esteettömyys on hyvä periaate, vaikka sitä kohtaan välillä hyökätään lähinnä säästöperustein. Esteettömyydestä hyötyvät niin rollaattorilla kulkevat vanhukset, pyörätuolia käyttävät vammaiset kuin lastenvaunuja työntävät vanhemmat. Esteettömäksi rakennettu yhteiskunta on hyvä meille kaikille; etenkin elämän illassa liikunta- ja muut rajoitteet voivat kohdata ihan kenet hyvänsä. Esteettömyyden vaatimus koskee tänä päivänä myös voimakkaasti lisääntyviä sähköisiä palveluita. Nekin pitää toteuttaa niin, että muutkin kuin nettinatiivit pystyvät palveluita käyttämään. Arvot ovat myös kovenemassa. Esimerkiksi käsittelyssä olevassa sosiaalihuoltolakiesityksessä kotipalveluiden saatavuus on kytketty siihen, ovatko lapsiperheen ongelmat kenties ihan itse aiheutettuja. Tällaiset kytkennät ovat vaarallisia: kun avuntarve lapsilla ja perheillä on todellinen, pitää apua olla tarjolla ongelmien syntyhistoriasta riippumatta. On muistettava, että avuntarve voi tulla ennalta arvaamatta: kuka tahansa läheisistämme saattaa olla avun tarpeessa tai me itse. Suomeen ollaan myös synnyttämässä aiempaa suurempi ryhmä paperittomia ihmisiä, kun vapaaehtoisen paluun lainsäädäntöön ollaan tekemässä muutoksia. Paperittomat ovat maahanmuuttajia, jotka putoavat yhteiskunnan ulkopuolelle. He ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja pääosin kaikkien julkisten palveluiden ulottumattomissa. Tietoisilla päätöksillä ei pidä olla lisäämässä tällaisten ihmisten määrää. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien, niin sanottujen tss-oikeuksien, yhdenvertainen ja syrjimätön turvaaminen on ihmisoikeussopimuksiin ja omaan perustuslakiimme sisältyvä ehdoton velvoite. Ihmisoikeusselonteossa näiden oikeuksien toteutumiseen kiinnitetään ansiokkaasti paljon huomiota. Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteossa kiinnitetään huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien LHBTI-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Kehittämislinjauksen esitys strategian tai toimintaohjelman laatimisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämisestä on hyvin tärkeä. Hallituksen on syytä käynnistää valmistelu välittömästi. Tasa-arvoisen avioliittolain puuttumisen lisäksi meillä on muitakin konkreettisia ongelmia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksissa. Yksi vakavimmista on niin sanottu translaki, jonka mukaan sukupuolen juridiselle vahvistamiselle on ehtona esimerkiksi lisääntymiskyvyttömyys. Sukupuoltaan vaihtavan on lisäksi suostuttava avioliiton muuttamiseen rekisteröidyksi parisuhteeksi tai päinvastoin. Vihreät kehottaakin hallitusta tuomaan uudistetun, ihmisoikeuksia kunnioittavan translain viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi. (Silvia Modig: Hyvä!)

14 14 Tiistaina /1/9 Erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä LHB- TI-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista on pidettävä vahvasti esillä. Naapurimaassamme Venäjällä perus- ja ihmisoikeuskehitys on ollut huolestuttavaa viime vuosien aikana. Suomen ja EU:n on pidettävä huolta esillä niin kansainvälisissä kuin kahdenvälisissäkin yhteyksissä ja pyrittävä vaikuttamaan Venäjän johtoon. Ongelmia on runsaasti myös kehitysmaissa. Suomi onkin ansiokkaasti ottanut ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan kehityspoliittiseen toimenpideohjelmaansa, jonka yhtenä läpileikkaavana tavoitteena on sukupuolten tasa-arvo sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Kansainvälisillä foorumeilla esimerkiksi tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksien korostamisesta on tullut yksi Suomen linjausten tunnusmerkki. Myös valtion omistajaohjauksessa on omaksuttu periaate, että ihmisoikeudet otetaan vastuullisella tavalla huomioon koko hankintaketjussa. Vaikka paljon on tehty ja edistetty, Suomella on vielä parannettavaa myös kansainvälisesti. Alkuperäiskansoja koskeva ILO-yleissopimus 169, YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus ja Euroopan neuvoston niin sanottu Istanbulin sopimus naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan torjunnasta ovat edelleen ratifioimatta. Vihreät haluaa kannustaa maan hallitusta ripeisiin toimiin näiden asioiden edistämisessä. 9 Stefan Wallin /r (ryhmäpuheenvuoro): Värderade talman! Behövs arbete för mänskliga rätttigheter i ett nordiskt välfärdssamhälle som Finland? Man kunde ju tänka sig att det räcker om vi har ett samhälle som följer alla lagar. Det är ändå att bedra sig att tro att arbete för mänskliga rätttigheter är någonting överflödigt för oss. Vi är en del av en globaliserad värld att isolera sig är inget hållbart alternativ, också om tendenser till självgott monokulturellt navelskåderi tycks finnas också på vår politiska arena. Vi måste ha förmåga att se självkritiskt på det som vi själva gör. När vi talar om mänskliga rätttigheter har vi ingen anledning att enbart slå oss för bröstet. Också vi har mycket kvar att göra. Finland har blivit prickat av FN:s Cedawkommitté för våld mot kvinnor. Också redogörelsen som vi nu behandlar konstaterar att förekomsten av fall av våld mot kvinnor är hög i Finland sett i ett europeiskt perspektiv. Det här är en ful kontrast till det faktum att Finland historiskt sett är en föregångare när det gäller kvinnors position i samhället. Vårt land var först i världen med fulla politiska rätttigheter för kvinnor, vi hade 19 kvinnor i den första riksdagen, vi var veterligen det första landet i världen där kvinnorna har varit i majoritet i regeringen och vi hade den första kvinnliga försvarsministern. Alla barn bör ha rätt att växa upp i en trygg omgivning. Vi har också mycket att göra då det gäller att utveckla till exempel barnskyddet. Sektoröverskridande samarbete är nyckeln till en kvalitativ vård och service då blir barnets röst och rättigheter hörda. Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä edellyttää, että Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä, paremmin tunnettu Istanbulin sopimuksena, saatetaan kansallisella tasolla voimaan. Merkille pantavaa on, että tämä sopimus käsittää myös miehiin kohdistuvan lähisuhde- ja perheväkivallan. Nuoret miehet ja pojat ovat myös toisessa mielessä merkittävä kohderyhmä ihmisoikeuksiin ja yhteiskunnassa toisenlaiseksi koettuun liittyvien asenteiden muokkaamisessa. Jyväskylän yliopiston dosentti Sakari Suutarinen esitteli hiljattain huomiota herättäviä tuloksia 38:aa maata koskevasta eurooppalaisesta selvityksestä. Siinä kaikkein kriittisimmin maahanmuuttajiin suhtautuivat suomalaiset pojat. Hämmästyttävää on, että samalla kun puhumme toimimisesta globaalissa maailmassa, tämä mittaus osoittaa suomalaisten poikien etnisten ennakkoluulojen ja rasististen asenteiden koventuneen vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tässä meidän on syytä katsoa peiliin ja kysyä, mistä nämä asenteet kumpuavat. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tervetulleena valtioneuvoston korostusta siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia tulisi edistää laatimalla niitä koskeva kansallinen strategia tai toimintaohjelma. Ihmisten oikeus yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen hyväksyntään sekä yhdenvertaisuus lain edessä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta on merkittävä sivistyneen yhteiskunnan tuntomerkki. Suomi korostaa myös alkuperäiskansojen identiteetin ja kulttuurin merkitystä. Päämääränä on itsenäisten maiden alkuperäiskansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 169 ratifioimi-

15 110/1/10 PTK 110/2014 vp 15 nen, mikä on pitkään ollut ruotsalaisen eduskuntaryhmän tavoitteena. Selonteossa todetaan Suomen toimivan aloitteellisesti romanien yhdenvertaisten oikeuksien sekä taloudellis-sosiaalisen aseman vahvistamiseksi, joka sekin on tärkeä tavoite. Värderade talman! Rättigheterna för personer med funktionsnedsättning måste tryggas. Vår riksdagsgrupp delar helt redogörelsens syn att rättigheterna för personer med funktionsnedsättning kräver kontinuerlig uppföljning och tillräckliga resurser såväl i Finland som internationellt. Det är bra att handikappolitiken är ett viktigt element i Finlands utvecklingspolitik. Vi ska inte tolerera att personer med funktionsnedsättning diskrimineras. På hemmaplan gäller det att se till att denna grupp får sina behov bemötta i ett tillgängligt samhälle, att de får tillgång till service och kan delta i beslutsfattandet på lika villkor. Finland bör ratificera FN-konventionen om personer med funktionsnedsättning som vi har skrivit på redan Talman! Finland har ett starkt anseende som konfliktlösare i världen. Vi vill gärna framstå som läkare på den internationella arenan. För att vara en trovärdig aktör när det gäller mänskliga rättigheter måste vi vara beredda att sopa rent också framför egen trappa. Statsrådets redogörelse är ett viktigt verktyg för det här. Som politiska partier är vårt ansvar stort. Ett samhälle som bygger på mänskliga rättigheter tar hänsyn till de svaga och har förmåga att skydda dem mot aggressioner. Om det är så att aggressiva attityder och hatprat håller på att bli mer utbrett i vårt samhälle, är det ett monumentalt svek om vi stillatigande ser på. Vi bör med starkt engagemang och med klara politiska signaler ge oss i kast med problemen. Vi bör agera vägvisare för ett öppet samhällsklimat som bygger på förtroende och respekt. 10 Sauli Ahvenjärvi /kd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko linjaa valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Kotimainen perus- ja ihmisoikeustilanne on kansainvälisesti vertaillen hyvä, mutta edelleen on korjattavaa, ja uusia haasteita riittää. EU:n pääperiaatteisiin kaikessa ulkoisessa toiminnassa sisältyy ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, demokratian sekä oikeusvaltion kunnioittaminen. Uskonnonvapaus on erottamaton osa perusvapauksia. Osana ihmisoikeuksia se on jäänyt vähäiselle huomiolle, vaikka kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä elää maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan. Eri puolilla maailmaa kärjistyneen tilanteen vuoksi asiaan on kuitenkin alettu kiinnittää kasvavaa huomiota. EU:n neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2013 suuntaviivat uskonnon- ja uskonvapauden edistämisestä ja suojelemisesta. Suomen ekumeeninen neuvosto on ulkoministeriön rahoituksella selvittänyt uskonnonvapauden johdonmukaista integroimista Suomen ulkopolitiikkaan. Raportissa korostetaan tarvetta vahvistaa asiantuntijuutta sekä valtavirtaistaa uskonnonvapauden edistäminen. Lisäksi tulee luoda uudenlaista EU-yhteistyötä, jolla voidaan tehostaa uskonnonvapauden ajamista kansainvälisesti ja ottaa kumppaneiksi myös kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Uskonnonvapaudella ja sen myönteisellä tulkinnalla on Suomessa vahvat juuret. Usko on saanut näkyä ja kuulua. Uskonnonvapaus merkitsee myös oikeutta olla uskomatta. Tämä oikeus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muiden positiivista uskonnonvapautta rajoitettaisiin. Julkisuudessa esitetään usein vaatimus uskonnollisesta neutraaliudesta, siitä, että yhteiskunnan julkisivu pitäisi ikään kuin siivota puhtaaksi kaikesta uskontoon viittaavasta. Ongelmana on, että tämä näkökulma keskittyy negatiiviseen uskonnonvapauteen ja unohtaa uskonnonvapauden myönteisen ulottuvuuden. Kristillisdemokraattien mielestä on arvokasta, että Suomi tarjoaa myös uskonsa vuoksi vainotuille turvapaikan ja pakolaisaseman. Suomalaisella yhteiskunnalla on erityisiä vahvuuksia vastata moniarvoisuuden tuomiin haasteisiin. Arvoisa puhemies! Selonteossa korostuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin keskittyvä ihmisoikeuspolitiikka. Sen sijaan varsin vaatimattomalle huomiolle ovat jääneet monet muut tärkeät asiat, kuten romanien, lasten ja vammaisten oikeudet sekä jo mainittu uskonnon- ja omantunnonvapaus. On tärkeää, että Suomi pikimmiten ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja hallitus tuo loput ratifioinnin edellyttämät lakimuutokset eduskunnalle. On häpeällistä, että Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa ei terveydenhoitohenkilöstölle suvaita omantunnonvapautta ras-

16 16 Tiistaina /1/11 kaudenkeskeytyksiin. KD:n eduskuntaryhmä toivoo menestystä kansalaisaloitteelle, joka ajaa muutosta tähän asiaan. Romanit ovat Euroopassa suuri etninen ryhmä, jonka ihmisoikeuksia on loukattu vuosisadat, eikä heidän asemansa parane ilman selkeitä yhteiskunnallisia ratkaisuja. EU-maista etenkin Romania ja Bulgaria ovat kääntäneet selkänsä oman maan heikoimmille. Näiltä EU-mailta olisi pitänyt edellyttää jo liittymisen ehtona selkeitä toimenpiteitä tämän etnisen vähemmistöryhmän elinolojen parantamiseksi. EU:n on toimittava tehokkaasti, jotta romanien asema kotimaissaan saadaan nopeasti ja selkeästi paranemaan. Suomen tulee toimia aktiivisesti ihmiskaupan torjumiseksi ja uhrien auttamiseksi. Monissa maissa myös lapset ovat vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi. Valmisteilla oleva ihmiskauppalaki tulee todella tarpeeseen, jotta saadaan uusia välineitä ihmiskaupan vastaiseen työhön ja uhrien auttamiseen. Euroopan neuvosto hyväksyi kesällä epäeettistä elinkauppaa rajoittavan yleissopimuspohjan, joka on tulossa ratifioitavaksi. Myös Suomen tulee olla mukana taistelussa laitonta elinkauppaa vastaan. Euroopan parlamentti on tuominnut Kiinassa tapahtuneet mielipidevankien sisäelinryöstöt ja pyytänyt jäsenmaita ottamaan ne julkisesti esille sekä tiedottamaan Kiinaan matkustaville kansalaisilleen. Arvoisa puhemies! Erilaisuutta ei pidä vähätellä tai yrittää tehdä elämästä julkisessa tilassa hajutonta, mautonta tai arvovapaata. Kasvavien elämänkatsomuksellisten ja kulttuuriristiriitojen kanssa on opittava elämään. Tarvitsemme kohteliaisuutta toisinajattelevia kohtaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita oman arvomaailman ja kulttuurin kieltämistä, päinvastoin. Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi ministeri Tuomioja, 5 minuuttia puhuja-aitiosta. Ei ole tarvetta. Halutaanko tästä aiheesta debattia? Kyllä. Pyydän edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin tästä aiheesta, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. 11 Merja Kuusisto /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota siihen, että meidän lainsäädäntö mahdollistaa sen, että jos on kaksi erilaista kuntaa, niin omaishoidon tukea saa toisessa kunnassa omainen mutta mahdollisesti ei toisessa kunnassa. Tämä on hyvin huono asia, ja tämä meidän lainsäädäntö ei tue ihmisten yhdenvertaisuutta. 12 Lea Mäkipää /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On ihan hyvä käydä tätä keskustelua tämä on varmaan toinen kerta, kun tämä ihmisoikeusselonteko on annettu. Täytyy todeta, että kun kuunteli eri ryhmiä, niin kyllä meillä on huoli, että kaikki perusoikeudet ja ihmisoikeudet eivät täällä Suomessakaan toteudu että paljon on parantamisen varaa. Yhtenä peikkona on tietysti tämä surkea taloustilanne. On kysymyksessä lapsiperheet tai nuoret, vanhukset, niin joka ikäryhmällä on nämä omat ongelmat. Ja sitten jos mennään kauaksi kotimaasta tuonne kehitysmaihin: itsekin mainitsin nämä lapsisotilaat, joita on kymmeniä, satoja miljoonia ihan orjan asemassa. Ja sitten aina haluaisin korostaa naisten ja lasten asemaa: monta kertaa heillä ei ole mitään oikeutta, velvollisuuksia kyllä. Ihan hyvä, että tätä debattia saadaan käydä ja kuunnella toisten mielipiteitä. 13 Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Rajut leikkaukset peruspalveluista näkyvät todellakin yhä räikeämmin kansalaisten arjessa. Kunnat joutuvat rahapulassaan karsimaan peruspalveluitaan ja myös vähentämään työntekijöitä kaikkien hätään ei kyetä puuttumaan ajoissa. Tapasin juuri ennen tätä istuntoa kirkon perheneuvonnan työntekijöitä Jyväskylästä. Heidän asiakasmääränsä on lisääntynyt huimasti juuri siksi, että kunnat eivät enää pysty vastaamaan lisääntyvään palveluhaasteeseen. Vanhemmuudessa heidän asiakkaillaan on ongelmia, väkivalta myös naisten väkivalta on entistä näkyvämpää. Taloudellinen ahdinko lisää epätoivoa, päihde- ja mielenterveysongelmat kärjistyvät. Kyllä minun on nyt kysyttävä, mitä hallitus aikoo tehdä helpottaakseen kansalaisten aitoa hätää. 14 Aino-Kaisa Pekonen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomessa ihmisoikeuksien tulisi koskea kaikkia, ei vain Suomessa syntyneitä. Ulkomaalaisten ihmisoikeudet ovat vaarassa heikentyä, jos vakiinnutamme vapaaeh-

17 110/1/15 PTK 110/2014 vp 17 toisen paluun sekä hallituksen esittämät ulkomaalaisten säilöönottoa koskevat lakimuutokset. Niiden turvapaikanhakijoiden osalta, joita Suomi ei kykenisi palauttamaan, vietäisiin mahdollisuus tilapäiseen oleskelulupaan, peruspalveluihin ja oleskelunsa virallistamiseen. Lakimuutoksen seurauksena yksin tulleet lapset voidaan sijoittaa säilöönottokeskukseen ja sosiaalityöntekijän pakollisesta kuulemisesta ennen lapsen säilöönottoa ollaan myös luopumassa. Kansainvälisten sopimusten mukaan lasten säilöönoton pitäisi olla poikkeuksellinen, viimesijainen keino. Meidän ei tulisi tehdä pakolaisista paperittomia, eivätkä lapset kuulu säilöön. Nämä ihmisoikeusheikennykset olisivat kuitenkin lakimuutoksen konkreettisia seurauksia. 15 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomi ei ole edelleenkään ratifioinut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan Istanbulin sopimusta. Tähän sopimukseen liittyvä turvakotilaki on juuri ollut lausunnolla ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että toteutuessaan tämä hallituksen lakiesitys veisi nykyistä turvakotitilannetta paljon huonompaan suuntaan, kuin se nykyisin on. On esitetty sellaisia arveluita, että turvakotipaikkojen määrä vähenisi radikaalisti ja turvakotien määrä vähenisi radikaalisti. Voiko Suomen hallitus esittää tällaista lakiesitystä, joka ei millään tavalla tulisi täyttämään Istanbulin sopimusta ja veisi perheväkivallan torjuntaa ja turvakotipaikkatilannetta radikaalisti huonompaan suuntaan, kuin se nykyisin on? 16 Stefan Wallin /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Viittasin äskeisessä puheenvuorossani Jyväskylän yliopiston dosentti Sakari Suutarisen 38:aa maata koskevaan eurooppalaiseen selvitykseen. Jos tarkastelee muslimiväestön kokoa, Suomessa on tutkija Suutarisen mukaan eniten jihadisteja koko maailmassa. Suutarinen ei sulje pois sitä, että jihadistien liike nuorten muslimimiesten parissa Suomessa olisi reaktio yhteiskunnan rasistisiin asenteisiin. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on syvästi huolissaan tästä havainnosta ja tästä raportista. Näihin signaaleihin on suhtauduttava hyvinkin vakavasti. Tässä on käytävä vastuullista vuoropuhelua maan islamilaisen yhteisön kanssa mutta on myöskin rakennettava siltoja eri taustoista tulevien nuorten välillä. 17 Sauli Ahvenjärvi /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vakavat uskonnonvapausrikkomukset ovat maailmassa suuri pakolaisuutta aiheuttava ilmiö. Hyvin monet nykyisistä pakolaisista ovat liikkeellä uskontoperäisen vainon takia. Kuten äsken mainitsin, suomalaisia kristillisiä kirkkokuntia ja tunnustuksia edustava Suomen ekumeeninen neuvosto on selvittänyt uskonnonvapauskysymysten suhdetta Suomen ulkopolitiikkaan. Selvitys tukee sitä näkemystä, että Suomen tulisi pyrkiä aktiivisempaan rooliin uskonnollisen vainon kohteeksi joutuvien auttamiseksi ja uskonnollisen vainon tuomitsemiseksi maailmassa. Kysyn ulkoministeriltä: miten aiotte toimia, että tämä mittava pakolaisuutta aiheuttava teema olisi tulevaisuudessa painavammin esillä sekä Suomen että myös EU:n ulkosuhteiden hoidon agendalla? 18 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevä komitea on edellyttänyt, että leikkaukset eivät kohdistu kohtuuttomasti suurimmassa syrjintävaarassa oleviin ryhmiin sekä kaikkien oikeus perusturvaan tulee taata. Tämä pitää kyllä pitää mielessä niin kansallisissa asioissa kuin kansainvälisissäkin. Tulee mieleen Kreikka-tuki, jossa sen ehtona, että tuettiin saksalaisia pankkeja, edellytettiin, että tuen myötä sen kohdemaan köyhiä kuritetaan raskaimman jälkeen. Näin todella tapahtui. Nyt sitten Saksan halpatyömarkkinat hyötyvät sillä tapaa, että kun nuoret on laitettu seinää vasten Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa, niin Saksa saa omille työmarkkinoilleen hyvin koulutettua halpaa työvoimaa. Toinen asia on, että tässä selonteossa ei ole työttömien tilanteesta Suomessa ainuttakaan kappaletta. Työttömyys on kai sellainen tekijä, joka eniten aiheuttaa syrjäytymistä. 19 James Hirvisaari /m11 (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Selonteko on suurimmaksi osaksi hyvinkin laadukasta tavaraa. Mielestäni turhaa huolta kannetaan kuitenkin niin sanotuista vihapuheista varsinkin, kun niitä ei mitenkään määritellä. Vaikuttaa siltä, että ikään kuin muka vain kantasuomalainen voisi syyllis-

18 18 Tiistaina /1/20 tyä rasismiin ja vihapuheisiin. Siltä pohjalta omituinen ja ristiriitainen on myös tuo ajatus, että vihapuheen torjunta lisäisi sananvapautta. Tässä maassa on tavallisten suomalaisten suuta yritetty tukkia ja siinä mielessä sananvapauttamme jatkuvasti loukataan. Se on kuitenkin äärimmäisen tärkeä ihmisoikeus sekin. Arvoisat ministerit, olenko oikeassa siinä, että te haluatte kokonaan tukkia kansalaisten turvat? 20 Anne-Mari Virolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On erinomaista, että meillä on ihmisoikeusselonteko täällä tänään käsittelyssä ja erityisesti siitä syystä, että siinä on otettu neljä erilaista teemakokonaisuutta erityistarkasteluun. Haluan mainita vammaisten osuuden tässä selonteossa varsinkin, kun tavoittelemme esteetöntä ja saavutettavissa olevaa yhteiskuntaa. Nyt meillä on ajankohtainen huoli siitä, että vammaiset ihmiset eivät saa yhtäläistä mahdollisuutta päästä opiskelemaan. Ilmeisesti syynä lienee Sora-lain elikkä soveltumattomuuden ratkaisujen liian tiukka tulkinta. Tämän päivän Helsingin Sanomat ja muistaakseni myös eilinen Helsingin Sanomat uutisoi tästä aiheesta. Varsinkin vammaisjärjestöt ovat kommentoineet, että terveydestä aiheutuvat esteet ovat useimmiten kohtuudella poistettavissa. Kysyisinkin ministeri Henrikssonilta: mihin toimiin aiotte ryhtyä, jotta vammaiset henkilöt ovat yhdenvertaisessa asemassa muiden kanssa hakiessaan opiskelupaikkaa, ja mitkä ovat ne toimet, joilla nämä näennäiset ongelmat nyt pystytään poistamaan? 21 Anneli Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Selonteossa todetaan, että kansalaisten itsemääräämisoikeutta ja osallistumisoikeuksia on vahvistettava. Perustuslain mukaan ihmisellä on oikeus päättää ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti toteudu maassamme. Tämä on tullut esille muun muassa vammaisten, kehitysvammaisten ja paljon hoivaa tarvitsevien ikääntyneiden vanhusten osalta silloin, kun heidän palveluitaan ja asumistaan kilpailutetaan. He ovat kokeneet olevansa täysin ulkopuolisia, vaikka kyseessä on heidän elämänsä, heidän kotinsa, heidän palvelunsa sekä heidän arkensa. Kilpailutuksen seurauksena heitä siirrellään paikasta toiseen, hoiva- ja tukihenkilöstö vaihtuu ja he eivät pysty itse hallitsemaan omaa elämäänsä. He myös kokevat olevansa kuin huutolaisväkeä: heitä siirrellään sinne, minne halvimmalla saadaan. Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Henriksson, kysyisin, mitä tälle asialle pitää tehdä, koska näin ei voi olla tässä suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. 22 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sananvapaus on erittäin tärkeä perusoikeus kaikille, ja on hyvin tärkeää, että sitä ei aiheetta pyritä rajoittamaan. On tärkeää, että meillä on vapaa ja riippumaton media, myös omistajista riippumaton. Olen usein pohtinut sitä, kun suomalaisia syytetään erilaisista rasistisista puheista, joita esimerkiksi koulussa esiintyy ja nuorten keskuudessa. Mielestäni meillä on ollut Suomessa kymmeniä vuosia tai ties vaikka olisi pitempäänkin ollut sellainen kiusaamisen kulttuuri, että jostain syystä erilaisissa ryhmissä, oli se sitten päiväkodissa, koulussa, työpaikalla, missä tahansa, hyvin herkästi otetaan joku ihminen, jotkut ihmiset tikunnokkaan ja heitä kiusataan eri ominaisuuksien perusteella. Joku on liian ruma ja joku toinen liian kaunis, joku lihava, joku laiha. Aina löydetään syy, ja se syy saattaa sitten joskus olla myös ihonväri, uskonto tai joku muu tämän tyyppinen ominaisuus, niin että sinänsä en ihan usko siihen, että suomalaiset ovat yhtään rasistisempia kuin muutkaan, vaan meillä on kiusaamisen kulttuuri, johon pitäisi pyrkiä kaikilla tasoilla puuttumaan ja estämään se. 23 Katri Komi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet on tarkoitettu kaikille, ja niistä pitäisi pystyä nauttimaan asuinpaikasta riippumatta myös joka puolella Suomea. Oikeuksien toteutumisessa tuntuu olevan meillä Suomessa myös kansainvälisten sopimusvalvontaelinten havaintojen mukaan merkittäviä alueellisia eroja. Sekä nämä taloudelliset voimavarat että tss-oikeuksien tuntemus vaihtelevat kuntien välillä ilmeisesti voimakkaastikin. Miten aiotte toimia, ettei tämä tilanne edelleen pahene, kuten tällä vaalikaudella on tapahtunut? Arvoisa puhemies! On positiivista, että turvakotien rahoitus siirretään kunnilta valtiolle. Turvakotipaikkojen määrä ei kuitenkaan kasva, kuten täällä on jo todettu, vaan saattaa ensi vuonna jopa laskea. Tuo hallituksen esitys Istanbulin sopimuksen ratifioinnista on hyvin löyhä, ja sitä on

19 110/1/24 PTK 110/2014 vp 19 kritisoitu myös tämän talon ulkopuolella. Selonteolta olisinkin toivonut, että se olisi reilummin tunnustanut nämä puutteet, joita hallituksen esityksessäkin jo on. 24 Risto Kalliorinne /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pakko on nyt kyllä hieman arvioida tätä perussuomalaisten toimintaa tänä päivänä tässä eduskunnassa. Juuri ennen tätä keskustelua perussuomalaiset julkaisivat oman varjobudjettinsa omassa tiedotustilaisuudessaan. Keskisuomalaisen uutinen kertoo seuraavaa: "Perussuomalaisilta varjobudjetti: Puoli miljardia pois kehitysavusta." Ei ehdi mennä kuin 30 minuuttia tästä uutisesta, perussuomalaisten ryhmäpuhuja marssii pönttöön ja kertoo, kuinka pitäisi pakolaisuutta padota jo lähtömaissa, puuttua erityisesti Afrikan sarven tilanteeseen, ja mitkä kaikki muut siellä mainittiinkaan. Kyllä tämä on niin kaksinaamaista touhua, että ei kestä kriittistä tarkastelua. Ensin leikataan rahat, ja sitten tullaan tänne puhumaan ihmisoikeuksista ja pakolaisuuden patoamista jo lähtömaissa. Mikä teidän mielestänne sitten on se keino padota tätä pakolaisuutta lähtömaissa, jos kehitysapurahat on kaikki leikattu jo lähes minimiin? (Tuija Brax: Hyvä!) 25 Lea Mäkipää /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kannattaisi nyt edustajan tutustua tähän meidän kehitysapupolitiikkaamme. Ei sieltä olla kaikkia rahoja viemässä, vaan tarkoitus on, että valtiolta ei oteta kaikkea vaan se perustuisi kansalaisjärjestöihin ja me rikkaat kansanedustajat jokainen nyt lahjoittaisimme muutaman satasen siihen kehitysapurahastoon. Eikö näin ole, Kalliorinne? (Silvia Modigin välihuuto) Näin on. Emme me ole kaikkia kehitysapurahoja laittamassa pois. Kun tällä hetkellä on miljoonaa kehitysapu, niin kyllä tästä voidaan sitten napsaista pois valtiolta, ja sitten me, kansalaisjärjestöt ja kaikki muut ihmiset laitamme sen mukaan, mitä meillä on, tähän yhteiseen pottiin. (Jari Myllykosken välihuuto) Eikö tämä ole ihan semmoista lähimmäisenrakkautta parhaimmillaan? (Silvia Modig: Ei!) 26 Silvia Modig /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Me emme näe tätä lähimmäisenrakkautena. Me näemme vasemmistoliitossa lähimmäisenrakkauden semmoisena solidaarisuutena, että me lupaamme huolehtia niistä, jotka ovat meitä heikommassa asemassa. Tämä perussuomalaisten idea kehitysavun vapaaehtoisuudesta on hirveän vaarallinen. Sillä ei voida varmistaa, että meillä on mitään varoja laittaa kehitysapuun, koska se johtaa pahimmillaan jonkunlaiseen söpöysäänestykseen, missä me mittamme sitä, että me tuemme sitä tahoa, joka herättää meissä eniten empatiaa. Sairas lapsi herättää meissä aina paljon enemmän sympatiaa ja empatiaa kuin esimerkiksi rikosrekisterin omaava päihderiippuvainen tämä esimerkkinä. Me emme voi myöskään kansainvälisesti missään tilanteessa laittaa hädässä ja avuntarpeessa olevia ihmisiä vastakkain sillä tavalla kuin perussuomalaiset tekee. Kun te vastustatte maahanmuuttoa, niin looginen seuraus olisi se, että te vaatisitte tehokkaampaa, parempaa ja suurempaa kehitysapubudjettia. 27 Oras Tynkkynen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vastikään järjestettiin jälleen Nenäpäivä-keräys, johon varmaankin edustaja Mäkipää ja muut kansanedustajat vapaaehtoisesti, aktiivisesti osallistuivat. Keräyksen tuotto oli suuruusluokkaa 3 miljoonaa euroa. Jos nyt siis valtiollinen kehitysyhteistyö haluttaisiin korvata vapaaehtoisilla lahjoituksilla, meidän pitäisi vuoden jokaisena päivänä onnistua keräämään yhtä paljon kuin tällä aika poikkeuksellisella ja hyvin onnistuneella Nenäpäivä-keräyksellä. Jokainen voi sitten arvioida, kuinka realistinen tällainen vaihtoehto on. Arvoisa puhemies! Aika moni puhuja, ja syystä, kysyi, uhkaavatko säästöt taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Hurjimmat tulokset on nähty toki Etelä- Euroopan kriisimaissa, joissa talouskuri on aiheuttanut erittäin rajuja sosiaalisia ongelmia. Mutta kannan huolta myös siitä, että sekä valtion tasolla että erityisesti kunnissa säästöjen ihmisoikeusvaikutuksia tunnetaan erittäin huonosti ja ne vaikuttavat päätöksiin kovin niukasti. 28 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Modig, kyllä perussuomalaisilla on lähimmäisenrakkautta, mutta myös suomalaisia kohtaan, sillä me ajattelemme niin, että jos varat ovat vähissä Suomessa, niin niitä pitää käyttää Suomessa tehokkaasti ja myös tehokkaasti kehitysaputyössä.

20 20 Tiistaina /1/29 Nythän kehitysaputyössä hyvin useat niistä sadoista miljoonista euroista menevät erilaisiin hallinnollisiin toimenpiteisiin YK:n kautta ja monien muitten tahojen kautta. Me olemme ennen kaikkea sitä mieltä, että kehitysapuvaroja pitäisi kohdentaa kotimaisten kehitysapujärjestöjen kautta. Tällä hetkellä se reilu 100 miljoonaa euroa meidän mielestämme ei ole riittävä. Kotimainen kehitysapuyhteistyö on kaikkein tehokkainta, vähiten korruptoitunutta ja kaikella tavalla Suomen etujen mukaista. Me haluamme pitää huolta lähimmäisistämme, mutta me haluamme pitää huolta myös suomalaisista köyhistä ja vähävaraisista, jotka tarvitsevat tukea. Ei ole mitenkään itsestäänselvyys, että kehitysapumäärärahaa lisäämällä me vähennämme köyhyyttä tai ihmisten huono-osaisuutta, koska valitettavan usein se raha on niin tehotonta, ettei siitä päädy kuin murto-osa siihen todelliseen tarkoitukseen. 29 Silvia Modig /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä näen eri tavoin kuin edustaja Niikko. Minä olen samaa mieltä siitä, että kehitysyhteistyötä tulee kehittää, sen vaikuttavuutta tulee lisätä, sitä, mihin me ohjaamme, jotta se mahdollisimman hyvin tukisi. Toivoisin, että me kohdentaisimme sitä vielä voimakkaammin naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen, joka on koko yhteiskunnassa voimavara, millä se yhteiskunta itse pystyy nousemaan auttamaan itseänsä. Minun mielestäni ratkaisu siihen, jos me näemme jossain ongelman tai kehittämisen paikan, ei ole pyyhkäistä koko apua pois, leikata kehitysapua. Tässä perussuomalaisten mallissa, jossa me saisimme järjestää Nenäpäivän joka päivä johon jotkut perussuomalaisten valtuutetut esimerkiksi eivät halunneet osallistua me emme ikinä voi tietää, kuinka paljon rahaa me saamme kasaan vuodessa. Me emme voi tietää, me emme pysty suunnittelemaan sitä toimintaa juuri niin, että se olisi vaikuttavampaa, koska se voi vaihdella aina sen mukaan, mitä satutaan keräämään. Suomalaisethan ovat äärimmäisen anteliasta kansaa ja lahjoittavat monien järjestöjen ja monien muittenkin tahojen kautta erilaisille ihmisille eri tarkoituksiin. 30 Risto Kalliorinne /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä vapaaehtoisuus todella vaatii sydäntä, ja kyllä suomalaisilta sydäntä löytyy. Harmi on kyllä todeta tähän äskeiseen viitaten, että kun esimerkiksi Kemin kaupunginvaltuusto päätti osallistua Nenäpäivään ja järjestäytyi kuvaan Nenäpäivää varten, niin perussuomalaisten valtuustoryhmä irtisanoutui eikä suostunut tulemaan edes kuvaan, koska "nämä rahat menevät ulkomaille", se oli heidän perustelunsa. Eli ei kaikilla ole kuitenkaan sitä vapaaehtoisuutta ehkä ihan tarpeeksi. Haluaisin tuoda tässä esille sen, että kun aina väitetään, että äsken edustaja Niikkokin väitti satoja miljoonia menee hallintoon, ja täällä on väitetty menevän vaikka mihin, niin tänäkin vuonna hallinto- ja turvallisuusjaosto erityisesti paneutuu kehitysavun vaikuttavuuteen ja sen väärinkäyttöön, mutta me emme löydä näitä satoja miljoonia, joita te väitätte siellä olevan, vaikka me olemme käyneet tutustumassa Afrikassa asti ja siellä on parhaat asiantuntijat. Kertokaa nyt, mihin lähteisiin vedoten te väitätte, että ne ovat poppamiesten padoissa ja hallinnon virkamiehissä ja vaikka missä ne rahat diktaattorien aseissa. Nämä ovat ihan perättömiä väitteitä. 31 Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että jos todellakin kehitysyhteistyötä ryhdyttäisiin hoitamaan vapaaehtoisten lahjoitusten varassa, niin me emme voisi enää puhua jäntevästä, johdonmukaisesta ja tuloksekkaasta kehitysyhteistyöstä. Minusta tämä väite, että kaikki menee hienosti ja sinne menee turhia rahoja, perustuu kyllä aika pitkälle siihen, että perussuomalaiset eivät taida oikein tuntea tätä kehitysyhteistyön historiaa. Siitä on olemassa kyllä ihan erittäin paljon tuloksia, mitä sillä on saatu aikaan. Miljoonien lasten ja perheitten elämää on pystytty parantamaan, vesihuoltoa parantamaan, metsityksellä estämään ilmastonmuutoksen huimaa lisääntymistä ja niin edelleen. Sieltä löytyy lukemattomia esimerkkejä siitä, mitä hyvää työtä on voitu tehdä. Minä kyllä olen ihan samaa mieltä, että ulkoministeriössä on erityisen paljon kiinnitetty huomiota läpinäkyvyyteen, tuloksekkuuteen kehitysyhteistyössä. Emme me voi vapaaehtoisin varoin ja sen perusteella lähteä näin isoa asiaa hoitamaan. Sitä paitsi meillä on vastuu maailman köyhistä. Minä ihmettelen, emmekö me saisi auttaa kaikkein huonoimmassa ja heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä.