NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖRAPORTTI 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖRAPORTTI 2004"

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖRAPORTTI 24

2 2 JOHDANTO 1. YLEISKATSAUS NAANTALIN YMPÄRISTÖN TILAAN 24 ILMANSUOJELU 5 Päästöt ja ilmalaatu 5 Rikkidioksidi ja typenoksidit 5 Hiukkaset 7 Ilmanlaatuindeksi 9 Bioindikaattorit 9 Kasvihuonekaasut ja päästökauppa 1 VESIENSUOJELU 11 Merialueen kuormitus 11 Merialueen tila 12 Raision keskuspuhdistamo 13 Merialueen ruoppaukset ja läjitykset / TBT-yhdisteet 14 Uimavedet 15 Raaka- ja talousvesi 16 Vesihuollon tulevia hankkeita 16 Luolalanjärvi 17 JÄTEHUOLTO 18 Jätehuollon järjestäminen 18 Tuottajavastuu 19 Isosuon jäteasema 19 Luonnonmaan Iilijärven kaatopaikka 2 Härkäsuon läjitysalue 2 Jätehuollon tulevia hankkeita 21 LUONNONSUOJELU 21 Tamminiemen luonnonsuojelualue 21 Lapilan saari 21 MELU/HILJAISET ALUEET KATSAUS TOIMINTAVUODEN 24 TAPAHTUMIIN KAUPUNGIN OMA TOIMINTA ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN 23 MONIPALVELULIIKENNE JA SEUTULIPPU 26 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA TOIMINTA-ALUE 27 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRI- VERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 27

3 3 KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN 28 YMPÄRISTÖLUVAT JA MUUT MÄÄRÄYKSET 29 YMPÄRISTÖSELVITYKSET JA YHTEISTYÖPROJEKTIT 3 Liito-oravaselvitys 3 Luontoselvitykset 31 Askaistenlahden ja Naantalin aukon tilan perusselvitys 31 Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä 31 Yhteinen mitta indikaattorit 31 AHA 21 projekti 31 Varsinais-Suomen Agenda Pro Saaristomeri 32 PÄIVÄKODIT JA KOULUT UUSIA SÄÄDÖKSIÄ JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 33 Raportin on laatinut ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki

4 4 JOHDANTO Naantalilla on arvokas ympäristö, jonka vaaliminen on kaikkien naantalilaisten yhteinen asia. Naantalin kaupunki edistää omilla toimillaan terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen ympäristön yllä pitämistä ja jatkuvaa kehittämistä ja kuntalaiset puolestaan vaikuttavat omilla valinnoillaan ympäristön tilaan. Vuosittain laadittava ympäristöraportti on osa kaupungin ympäristöasioiden seurantaa. Raportissa kerrotaan yleisesti Naantalin ympäristö tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista sekä tarkastellaan keskeisiä Naantalin kaupungin omia toimintavuoden 24 tapahtumia. Lisäksi käydään läpi tulevia lainsäädännön asettamia vaatimuksia. Ympäristötyötä tehdään kaikissa kaupungin yksiköissä eikä raportissa kerrota kaikesta tehdystä ympäristötyöstä, vaan painopisteet ja aihealueet vaihtelevat vuosittain, toiminnoista riippuen. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti kehitetään asioiden seurantaa ja raportointia vuosi vuodelta kattavammaksi ja tarkemmaksi. Seurannan avulla puolestaan saadaan uutta tietoa asioiden hyvään ja tehokkaaseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Raportti on tarkoitettu lähinnä kunnan hallinnon omaksi työvälineeksi. Ulkoiseen raportointiin on kuntalaisille ja sidosryhmille vuonna 22 valmistunut Naantalin ympäristön tila arvokas ympäristö -raportti, jossa kerrotaan ympäristön tilasta yleisesti.

5 5 1. YLEISKATSAUS NAANTALIN YMPÄRISTÖN TILAAN 24 ILMANSUOJELU Päästöt ja ilmanlaatu Ilman kautta kulkeutuvat sekä kaasumaiset että hiukkasmaiset yhdisteet. Ilman kautta päästöt voivat levitä niin päästölähteen lähistölle kuin toiselle puolelle maapalloakin. Ilmaa kuormittavat muun muassa happamoittavat yhdisteet, kasvihuonekaasut, yläilmakehän otsonin hajottajat, rehevöittävät yhdisteet, raskasmetallit, hiukkaset, pysyvät orgaaniset yhdisteet ja radioaktiiviset aineet. Ilmansaasteiden haitat voivat olla maailmanlaajuisia, alueellisia tai paikallisia. Maailmanlaajuisia vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiön voimistuminen ja yläilmakehän otsonikato. Alueellisia vaikutuksia ovat esimerkiksi maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Paikallisia vaikutuksia ovat haitat ihmisten terveydelle ja lähiympäristölle sekä viihtyisyys- ja materiaalihaitat. Turun seudulla aloitettiin v kuntien ja alueen suurimpien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten yhteistyönä ilmanlaadun mittaukset. Yhteistyössä ovat alusta saakka olleet mukana Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Fortumin voimalaitos ja jalostamo ja Turku Energia. Vuosien varrella ovat yhteistyöhön tulleet mukaan Kaarinan kaupunki, Wärtsilä Finland, Fortum Lämpö Oy ja Varissuon Huolto Oy. Ilmanlaadun tarkkailun lisäksi yhteistyöryhmän toimesta on teetetty ilmanlaatuselvityksiä, leviämismalleja sekä bioindikaattoritutkimuksia. Mittauksia tehdään seitsemällä mittausasemalla. Mittausasemilla mitataan rikkidioksidia, typenoksideja, hiukkasia (otsonia Ruissalon asemalla). Taustapitoisuutta kuvaamaan käytetään Ilmatieteenlaitoksen Utön mittausaseman mittaustulokisa. Naantalin mittausasema sijaitsee keskustassa Asematorilla. Asemalla mitataan rikkidioksidia, typenoksideja ja hiukkasia. Rikkidioksidi ja typenoksidit Happamoittavia yhdisteitä ovat mm. rikkidioksidi (SO2) ja typen oksidit (NOx). Happamoittavia päästöjä aiheutuu pääasiassa energiantuotannosta (SO2, NOx), teollisuuden prosesseista (SO2, NOx) ja liikenteestä (NOx). Happamoitumisesta voi seurata mm. metsien vaurioita ja lajistomuutoksia vesistöissä.

6 6 Ilman kautta laskeumana tuleva typpi on merkittävä sisävesien ja Itämeren rehevöittäjä. Rehevöitymisestä on haitallisia seurauksia mm. vesistöille. Vesien rehevöityminen johtaa leväkukintojen eli runsaiden leväesiintymien yleistymiseen, happikatoon ja kalaston muutoksiin. Seurauksena saattaa olla haittoja ihmisten ja eläinten terveydelle sekä vesistöjen virkistyskäytölle. Alueen energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat laskeneet energiantuotannon keskittymisen, polttoaineiden rikkipitoisuuden alenemisen sekä suurimpien laitosten ilmansuojeluinvestointien seurauksena. Tuotantolaitosten päästöt vaihtelevat vuosittain tuotantomäärien mukaan. Turun seudun merkittävimmät rikkidioksidin päästölähteet ovat Naantalissa sijaitsevat Fortumin kivihiilivoimalaitos (Fortum Power and Heat Oy) ja öljynjalostamo (nykyisin Neste Oil Oyj). Rikkidioksidipäästöt ovat merkittävästi vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana reilusta 1 tonnista noin 4 tonniin/vuosi. Päästöjen väheneminen näkyy myös ilmanlaadun parantumisena ja mitattujen rikkidioksidipitoisuuksien alenemisena. Fortum voimal. Fortum jalostamo Turku, lupavelv. 16 SO2-päästö 1 t/a vuosi Kuva: Rikkidioksidipäästöt Turun seudulla vuosina Naantali Utö µg/m pitoisuus /ug/m3) vuosi kuukausi Kuvat: Rikkidioksidipitoisuudet Naantalin mittausasemalla vuosina Vuorokausiohjearvoon (8 ug/m 3 ) verrattavat rikkidioksidipitoisuudet Naantalissa vuosina 22, 23 ja 24.

7 7 Typenoksidien päästöihin Turun seudulla vaikuttavat pääasiassa tieliikenne ja Fortumin voimalaitos. Typenoksidipäästöt ovat pysyneet viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes ennallaan olleen noin 6 tonnia/vuosi. Typenoksidien pitoisuudet ovat nousseet tasaisesti. Vuonna 24 korkeimmat arvot mitattiin maaliskuussa, jolloin pitoisuudet ylittivät ohjearvon. Kohonneet pitoisuudet aiheutuivat heikenneistä sekoittumisolosuhteista ja sama ilmiö näkyi koko Turun seudulla. liikenne Fortum voimalaitos Fortum jalostamo Turku, lupavelv. 1 NO2-päästö 1 t/a vuosi Kuva: Typenoksidipäästöt Turun seudulla vuosina Naantali Utö µg/m pitoisuus (ug/m3) vuosi kuukausi Kuvat: Typenoksidien pitoisuudet Naantalin mittausasemalla vuosina Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon (7 ug/m 3 ) verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalissa vuosina 22, 23 ja 24 Hiukkaset Hiukkasia leijailee aina ilmassa, mutta suurin osa niistä on niin pieniä, että niitä ei näe paljain silmin. Hiukkaspäästöjä aiheutuu sekä liikenteestä että teollisuuden toiminnasta ja energiantuotannosta. Hiukkasten haitallisuus perustuu niiden kuljettamiin aineisiin ja yhdisteisiin. Suuret hiukkaset aiheuttavat likaantumista ja voivat olla viihtyisyyshaitta. Kuitenkin vaikeasti havaittavia liikenteestä ja muista polttolähteistä peräisin olevia pienhiukkasia pidetään kaikkein haitallisimpana terveydelle. Taajamissa liikenne on merkittävä leijuvan pölyn aiheuttaja. Liikenne tuottaa hiukkasia ja nostaa ilmaan kadulla olevaa ja sinne laskeutuvaa pölyä. Katujen hiekoituksesta ja teiden kulumisesta johtuvan, karkeista hiukkasista koostuvan pölyn vaikutus on ympäristöä likaava ja viihtyisyyttä alentava. Pakokaasujen osuus kokonaisleijumasta on vähäinen, mutta pakokaasujen sisältämät hiukkaset purkautuvat matalalta ja ovat pieniä (pienhiukkasia), joten ne pääsevät tunkeutumaan syvälle keuhkoihin ja ovat siten terveydelle haitallisimpia.

8 8 Hiukkaspäästöt Turun seudulla ovat laskeneet huomattavasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, ja ovat olleet noin 5 tonnia/vuosi viimeiset kymmenen vuotta. Merkittävimmät yksittäiset hiukkaspäästölähteet ovat Fortumin Naantalin voimalaitos ja jalostamo. Naantalin hiukkaspitoisuuksissa näkyy vuosittain selvästi kevätpölyn vaikutus ilmanlaatuun. Varsinkin maalis-huhtikuussa hiukkasten pitoisuudet kohoavat selvästi. Ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia ei kuitenkaan mitattu vuonna 24. Fortum voimalaitos Fortum jalostamo Turku, lupavelv. liikenne 2,5 hiukkaspäästö 1 t/a 2 1,5 1, vuosi Kuva. Hiukkaspäästöt Turun seudulla vuosina pitoisuus (ug/m3) kuukausi Kuva. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon (7 ug/m 3 ) verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalissa vuosina 22, 23 ja 24

9 9 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatutietojen tiedotuksen yksinkertaistamiseksi käytetään ilmanlaatuindeksiä, jossa mitattuja pitoisuuksia verrataan ilmanlaadun ohjearvoihin. Naantalin ilmanlaatu on muutaman viime vuoden aikana luokiteltu yleensä tyydyttäväksi tai hyväksi. Vuonna 24 ilmanlaatu oli pääosin tyydyttävää, mutta kesä- ja heinäkuussa suurimmaksi osaksi hyvää. Sen sijaan varsinkin maalis- ja huhtikuussa kevätpöly heikensi ilmanlaatua. Turun, Raision ja Naantalin ilmanlaatu % 8 % 6 % 4 % 2 % % Turku 22 Turku 23 Turku 24 Raisio 22 Raisio 23 Raisio 24 Naantali 22 Naantali 23 Naantali 24 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kuva. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen eri luokkiin vuonna 22-24, Turku, Raisio, Naantali. Naantalin ilmanlaatu 24 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kuva. Naantalin ilmanlaatu kuukausittain vuonna 24 Lisätietoja Naantalin ilmanlaadusta: Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 24 Bioindikaattorit Ilman epäpuhtauksien pitkäaikaisia luontovaikutuksia on Turun seudulla seurattu bioindikaattorien avulla. Tällöin tutkitaan mm. jäkäliä, neulasten rikkipitoisuutta, havupuiden kuntoa sekä maaperää kemiallisten muuttujien avulla. Bioindikaattoritutkimuksia on tehty viiden vuoden välein (199, 1995 ja 2). Männyn runkojäkälien perusteella on laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP). Indeksin mukaan kuormituksen vaikutukset ovat pienentyneet vuodesta 199 (indeksin arvo sitä suurempi mitä puhtaampi on alue) Tutkimus uusitaan jälleen vuonna 25.

10 1 Kasvihuonekaasut ja päästökauppa Varsinaisia kasvihuonekaasuja ovat mm. vesihöyry, hiilidioksidi (CO 2 ), metaani, alailmakehän otsoni ja halogenoidut hiilivedyt. Ihmistoiminnalla on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasujen määriin lukuun ottamatta vesihöyryn määrää. Vesihöyryn jälkeen tärkein kasvihuonekaasu on hiilidioksidi, jota vapautuu fossiilisten polttoaineiden (kuten kivihiili, öljy ja maakaasu) ja turpeen poltosta sekä metsien hävityksestä. Kasvihuonekaasut estävät lämpöä säteilemästä avaruuteen ja niiden lisääntyminen vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Hiilidioksidi ei aiheuta paikallisia ilmanlaatuhaittoja, mutta edistää kasvihuoneilmiötä. Turun seudun suurin hiilidioksidin päästölähde on Fortumin Naantalin voimalaitos, jonka päästöt ( t/vuosi) ovat noin 2/3 seudun CO 2 -päästöistä. Päästökauppalaki tuli voimaan elokuussa 24 ja päästökauppa alkoi vuoden 25 alussa. Päästökaupalla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja täyttämään sekä Euroopan unionin että Kioton ilmastosopimuksen asettamat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumisessa. Päästökaupan ensimmäinen kausi kattaa vuodet ja koskee vain hiilidioksidipäästöjä. Päästökauppa koskee 2 megawattia suurempia polttolaitoksia ja eräitä teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuslaitoksia. Päästökaupan piiriin kuuluvat laitokset eivät saa toimia ilman päästökauppaviranomaisen (Energiamarkkinavirasto) antamaa päästölupaa. Päästökaupan piiriin kuuluvien tulee noudattaa niille myönnettyjä päästörajoja. Jos laitoksen päästöt ylittävät sen saamien päästöoikeuksien määrän, on laitoksen joko vähennettävä päästöjään tai ostettava markkinoilta lisää päästöoikeuksia. Vastaavasti yritys voi myydä ylimääräiset päästöoikeutensa tai säästää ne seuraavalle vuodelle. Päästöoikeutensa ylittänyt toiminnanharjoittaja joutuu maksamaan sakkoa. Naantalissa päästökaupan piiriin kuuluvat Fortumin voimalaitos ja öljynjalostamo sekä yli 2 MW:n lämpökeskukset.

11 11 VESIENSUOJELU Merialueen kuormitus Turun edustan merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jossa erikokoiset salmet, selät ja saaret vaihtelevat. Luonnonoloilla on merkittävä vaikutus veden laatuun. Saaristomerellä veden vaihtuminen kapeissa salmissa ja suljetuissa lahdissa on rajoitettua ja hidasta ja virtaukset suunnaltaan vaihtelevia. Merialueen rikkonaisuus ja mataluus vaikuttavat myös meriveden lämpötilan jakautumiseen. Säätilat puolestaan vaikuttavat jäätalven pituuteen ja merialueen happitilanteeseen sekä valumavesien määrään ja laatuun. Turun ympäristön merialueen tarkkailututkimukset kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuden jätevesien vaikutuksista merialueen tilaan ja käyttökelpoisuuteen alkoivat jo 196-luvun lopulla. Tutkimus tehdään yhteisenä velvoitetarkkailuna, jossa seurataan merialueen veden laatua, kasviplanktonin tuotantoa ja lajistoa sekä pohjaeläimistöä. Kuormituksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen seurataan erillisellä kalatalousviranomaisen hyväksymällä ohjelmalla. Turun-Naantalin merialue on teollisuus- ja asumajätevesien kuormittamaa. Yhdyskuntien jätevesiä johdetaan mereen Turun, Raision, Kaarinan ja Paraisten jätevedenpuhdistamoilta. Naantalin jätevedet on vuodesta 1998 johdettu Raision puhdistamolle. Puhdistettuja teollisuusjätevesiä tulee Naantalin alueelta mm. Fortumin voimalaitokselta ja jalostamolta sekä Finnfeeds Finland Oy:n jätevedenpuhdistamolta. Jätevesien osuus kokonaiskuormituksesta on pienentynyt merkittävästi 197-luvun jälkeen tehostettujen jäteveden puhdistustoimien myötä. Tämä näkyy varsinkin fosforin osalla. Sen sijaan typen tehostetut puhdistusvaatimukset ovat vasta nyt astumassa voimaan. Merialueelle laskevat Aurajoki, Raisionjoki ja Hirvijoki, joiden valuma-alueista suuri osa on viljeltyä savikkoalueen peltoa. Rannikon voimaperäinen viljely ja haja-asutus vaikuttavat valumavesien kautta tuntuvasti veden laatuun. Merialueen kuormituksesta tulee noin 1/3 jätevesistä, 1/3 Aurajoen valuma-alueelta ja 1/3 Hirvijoen ja Raision joen valuma-alueilta.

12 . 12 BHK 7 /BOD 7ATU ja TYPPI kg/vrk 1 BHK7 FOSFORI kg/vrk BOD7ATU TYPPI FOSFORI Kuva. Turun kaupunkiseudun mereen johdettujen puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus vuosina Saaristomeren rehevyyteen vaikutta myös ns. sisäinen kuormitus, joka tarkoittaa pohjasedimentteihin varastoituneiden ravinteiden, erityisesti fosforin, vapautumista takaisin veteen pohja-alueen hapen puutteen seurauksena. Loppusyksystä ja talvella pohjasta vapautuneet ravinteet sekoittuvat pintakerrokseen ja vaikuttavat seuraavan kesän rehevyystasoihin. Säännöllistä happivajeista johtuvaa sisäistä kuormitusta loppukesällä tapahtuu todennäköisesti mm. Väskinsaaren edustalla sekä Naantalinsalmen edustalla. Maalta tulevan kuormituksen lisäksi ravinteita kulkeutuu mereen myös ilmasta. Myös kauempaa Suomenlahdelta tulee ravinteita Saaristomerelle. Merialueen tila Itämeren ja Saaristomeren yleinen rehevöitymiskehitys näkyy myös Turun-Naantalin merialueen tilassa. Merialuetta rehevöittää liiallinen fosfori- ja typpikuormitus. Rehevöitynyt vyöhyke on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana alueen sisäosista kohti Airistoa ja avoimia vesialueita. Turun lähisalmien tila on kuitenkin parantunut tehostuneen jätevesien puhdistamisen seurauksena. Rehevöityminen näkyy mm. veden sameuden kasvuna ja näkösyvyyden heikentymisenä sekä sinileväkukintojen ja rantavyöhykkeessä kasvavien rihmamaisten levien lisääntymisenä. Hygieeniseltä laadultaan merivesi on kuitenkin ollut hyvää tai erinomaista. Rehevöitymiskehitys näkyy myös eliöstön tarkkailututkimuksissa: Kasviplanktontutkimusten perusteella Turun lähisalmien tila on parantunut, sen sijaan Airiston alueella tila on heikentynyt ja rehevyys kasvanut, varsinkin 2-luvulla. Sinilevien määrät ovat kasvaneet 2-luvulla mm. Airiston, Viheriäistenaukon, Naantalinsalmen ja Väskin mittausasemilla. Pohjoisen Airiston kutupohjat ovat huonossa tilassa, mm. rakkolevä puuttuu lähes kokonaan ja kasvillisuutta peittää runsas kiintoaines. Rihmamaisten ruskolevien määrä on kasvanut ja veden samentuminen kaventanut kasvillisuusvyöhykkeitä. Pohjaeläintutkimuksen perusteella on todettu, että merialueen pohjien tila on selvästi heikentynyt avoimemmilla merialueilla, lähinnä Airistolla ja sen reuna-alueilla. Sen sijaan jätevesipäästölähteiden lähialueilla pohjan tilassa on tapahtunut lievää kohentumista. Koko vuotta tarkasteltuna vuoden 24 keskilämpötila Turussa oli,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Vuoden aikana Turussa kertyi sadetta 81 mm, mikä oli 12 mm (noin 15 %) vertailukauden keskiarvoa suurempi. Heinäkuu ja joulukuu olivat runsassateisimmat kuukaudet, kun taas huhtikuussa satoi selvästi vähiten.

13 13 Kuva. Turun ympäristön merialueen yleinen käyttökelpoisuus vuonna 24 ympäristöhallinnon soveltaman vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan. Luokittelussa käytetty näkösyvyys-, sameus-, happi-, bakteeri-, a-klorofylli- ja kokonaisfosforituloksia. Turun edustan merialueella yleinen käyttökelpoisuus oli vuoden 24 avovesikauden tutkimusten perusteella Airistolla ja sen reuna-alueilla sekä Paraisten Kirkkoselällä hyvä, Turun lähisalmissa ja Askaistenlahdella pääosin tyydyttävä, Raisionlahdella, Pukinsalmessa ja Pohjoissalmen itäosassa välttävä ja Raisionlahden perukassa huono. Luokituksessa on rehevyyttä ilmentävien suureiden lisäksi otettu huomioon alusveden happitilanne ja pintaveden hygieeninen tila. Raision keskuspuhdistamo Raision keskuspuhdistamo on vuonna 1967 rakennettu biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamo on rakennettu pääosin kallion sisään louhittuihin tunneleihin. Puhdistettu jätevesi johdetaan Raisionlahteen noin 16 metrin päähän puhdistamosta. Vuosina puhdistamoa saneerattiin kantoaineprosessilla toimivaksi typenpoistolaitokseksi. Saneerauksella pyritään saavuttamaan kiristyneet typenpoistovaatimukset. Myös automaatiojärjestelmä uusittiin vuosina Naantalin kaupungin jätevedet on johdettu vuodesta 1998 lähtien Raision keskuspuhdistamolle. Puhdistamolle johdetaan myös Nousiaisten, Maskun ja Mynämäen kuntien jätevedet. Länsi-Suomen vesioikeus on vuoden 1998 lopussa (vesiylioikeus tarkentanut v. 1999) antanut puhdistamolle jäteveden puhdistamista koskevat lupamääräykset. Vuonna 24 tulivat kuitenkin voimaan kaikki lupamääräykset, joiden mukaan lukien mm. BOD 7ATU :n ja fosforin osalta puhdistustehon tulee olla vähintään 9 % (tavoite 95 %) ja kokonaistypen 7 %

14 14 vuosikeskiarvona. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki puhdistamon velvoitetarkkailututkimukset 26 kertaa vuonna 24. Puhdistamoa jouduttiin käyttämään saneerauksen aikana, mikä hankaloitti puhdistamon käyttöä ja huononsi puhdistustulosta. Puhdistamo ei näin ollen täyttänyt puhdistustehovaatimuksia koko vuoden osalta. FOSFORI puhdistusteho TYPPI puhdistusteho % tavoitearvo % raja-arvo näytenumero näytenumero BOD7ATU puhdistusteho % 1 tavoitearvo näytenumero Kuvat Raision keskuspuhdistamon fosforin, typen ja BOD7ATU:n puhdistusteho (%) vuonna 24 Merialueen ruoppaukset ja läjitykset / tributyylitinayhdisteet (TBT-yhdisteet) Viime vuosina merialueen ruoppauksiin ja läjityksiin liittyen on noussut ongelmaksi tributyylitina (TBT). Se on orgaaninen tinayhdiste, jota on käytetty Suomessa pääasiassa veneiden ja laivojen pohjamaaleissa ns. antifouling-maaleissa (eliöidentorjuntamaaleissa) estämään kasvillisuuden ja pieneliöiden kiinnittyminen veneen tai laivan pohjaan. Maaleista orgaanisia tinayhdisteitä liukenee veteen, kiinnittyy hiukkasiin ja laskeutuu ja kertyy pohjasedimentteihin. TBT-yhdisteet eivät ole pysyviä, mutta hajoaminen merenpohjan sedimenteissä on hidasta (vuosia).tbt on rasvaliukoinen ja kertyy eliöihin. TBT-yhdisteet ovat myrkyllisiä. Erityisen myrkyllisiä ne ovat meren pieneliöille, joille ne aiheuttavat mm. lisääntymis- ja kasvuhäiriöitä sekä hormonaalisia muutoksia. Herkimmiksi on todettu simpukat, kotilot ja osterit. TBT:tä on käytetty laajasti, koska se on ollut tehokasta ja edullista. Nykyisin käyttö on rajoitettu tai kokonaan kielletty. Suomessa kiellettiin vuonna 1991 TBT-yhdisteiden käyttö alle 25 metrin pituisissa aluksissa, ja vuoden 23 alusta tuli voimaan TBT-yhdisteiden käyttökielto. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) sopimuksen mukaan TBT-maalien täyskielto tulee

15 15 voimaan vuonna 28, jolloin TBT-maali on joko poistettava aluksen rungosta tai maalattava peittomaalilla. Suomen rannikoilla TBT-pitoisuuksia sedimenteissä ja käyttäytymistä koskevia tutkimuksia on niukalti. Vuosaaren satamaa koskevat tutkimukset ovat tähän saakka perusteellisimmat ja monipuolisimmat. Myös TBT-analysointimenetelmät ovat kehittyneet vasta aivan viime vuosina. Vaikka TBT:n tutkimushistoria Suomessa on hyvin lyhyt, ainetta on kuitenkin löydetty jo useilta alueilta sedimenteistä. Suurimmat pitoisuudet on löydetty telakka- ja satamatoiminnan vaikutuspiirissä sekä vilkkaiden väylien läheisyydessä sijaitsevista sedimenteistä. Ympäristöministeriö määritteli vasta vuonna 24 antamassaan ruoppaus- ja läjitysohjeissa sedimenttien TBT:n pitoisuuksien kriteeritasot. Merenkulkulaitos on hakenut lupaa Naantalin väylän syventämiseen. Hankkeeseen liittyen on Naantalin sataman alueelta ja suunnitellulta Naantalin altaan läjitysalueelta otettu vuonna 23 sedimenttinäytteitä. Näytteissä todettiin korkeita TBT-pitoisuuksia, varsinkin satama-altaan vanhalla läjitysalueella. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on maaliskuussa 25 antamallaan päätöksellä on sallinut väylän ruoppauksen ja massojen läjittämisen satamaaltaaseen. Läjitettävät massat eristetään muusta meriympäristöstä peittämällä ne puhtailla savimassoilla ja rakentamalla suojapenkereet, jolloin sedimenttien irtoaminen ja sekoittuminen veteen sekä massan siirtyminen virtausten mukana pois läjitysalueelta estetään. Turun yliopiston tutkimuksessa (23) tutkittiin TBT:n kertymistä liejusimpukoihin Turun, Naantalin ja Merimaskun merialueelta. Tutkimus osoitti, että sekä Turun että Naantalin tutkimusalueilla on kertynyt korkeita määriä TBT-yhdisteitä likaantuneilla pohjilla eläviin simpukoihin. Kesällä 24 kerättiin Turun merialueelta plankton- ja kalanäytteitä mm. TBTpitoisuuksien selvittämistä varten. Tutkimuksen tuloksissa todettiin, että myös kaloissa esiintyy orgaanisia tinayhdisteitä. Tutkimustyö on vasta alussa ja saatujen tulosten perusteella ei vielä voida vetää pitäviä johtopäätöksiä, mutta ne antavat selkeästi aihetta jatkotutkimuksiin. Uimavedet Uimarantojen vedenlaatua valvotaan säännöllisin näytteenotoin. Vesinäytteitä otetaan uimakautena ( ) Nunnalahden ja Taimon rannoilta kahden viikon välein ja Kailon, Kultarannan, Lappalaistenmäen, Kalevanniemen, Porhonkallion ja Kuparivuoren rannoilta vähintään kerran kuukaudessa. Nunnalahden ranta on ns. EU-uimaranta (yli 1 kävijää/päivä). Vuonna 24 uimavedet luokiteltiin hyviksi kaikilla rannoilla. Nunnalahden uimaveden laatu Kuvat. Nunnalahden uimaveden laatu vuonna (tumma väri: näyte ei ole täyttänyt kansallisia vaatimuksia). Naantalin rannan uimaeleganssia 192-luvulla. Raaka- ja talousvesi

16 16 Naantalin kaupunki ostaa tarvitsemansa talousveden Raision-Naantalin vesilaitoskuntayhtymältä. Raakavesi otetaan pääosin Raisionjoesta. Joen valuma-alue on pieni, joten veden laatu ja määrä voivat vaihdella huomattavasti. Vaihtelua voidaan tasoittaa käyttämällä Haunisten altaaseen varastoitua vettä. Raisionjoen kokonaisvirtaama vuonna 24 vesilaitoksen kohdalla oli 41,1 milj. m 3, josta talousvedeksi puhdistettiin noin 1 %. Kuivana vuonna 23 kokonaisvirtaama oli vain 17,8 milj. m 3. Naantalin kaupungin veden kulutus on vuosittain kasvanut vuodesta 2 vuoteen 24. Vuonna 24 Naantalin kaupungin kulutus oli m 3, joka oli noin 29 % vesilaitoksen kokonaiskulutuksesta. Vesilaitokselta lähtevä vesi täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset Naantalin kaupunki Fortum Oil & Gas Oyj Kuva. Veden kulutus vuosina 2-24, Naantalin kaupunki ja Fortumin jalostamo Vesihuollon tulevia hankkeita Koko Turun seudun vesihuolto muuttuu, kun Virttaankankalle suunniteltu tekopohjavesihanke aikanaan toteutuu. Tekopohjavesihanke saa raakavetensä Kokemäenjoesta. Vesi esikäsitellään ja imeytetään edelleen tekopohjavedeksi Virttaan laajalla harjualueella. Turun Seudun Vesi Oy on Kaarinan, Liedon, Naantalin, Paimion, Paraisten, Piikkiön, Raision ja Turun omistama osakeyhtiö, joka hankkii ja toimittaa vettä Turun seudulle. Turun Seudun Vesi Oy on veden tukkutoimittaja. Osakaskunnat hoitavat veden jakelun kuluttajille. Turun Seudun Vesi Oy omistaa, suunnittelee ja rakennuttaa vedenhankinta-, vedenpuhdistusja vedenjakelulaitoksia. Turun seudun tekopohjavesihanke on yhtiön toteuttama ratkaisu alueen vesihuollon turvaamiseksi. Valmistuessaan vuoden 27 loppuun mennessä hanke tuo noin 285. käyttäjän vesihanoihin tekopohjavettä, jonka laatu ei eroa tavallisesta pohjavedestä. Virtaankankaalla on tehty luontoselvityksiä jo neljän vuoden ajan ja hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu. Tällä hetkellä hankkeen pääpaino on suunnittelu- ja lupa-asioissa. Lisätietoja: Luolalanjärvi

17 17 Luolalanjärvellä on pitkä ja arvokas historia, joka liittyy niin Naantalin kylpylä- kuin teolliseenkin kauteen. Järvi on ollut molemmista päistä yhteydessä mereen 1-luvun jälkipuoliskolla, ja on aikojen saatossa kuroutunut järveksi. Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi alkoi järven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 17-luvulla lähteen vettä käytettiin ihmeitä tekevänä terveysvetenä. Sittemmin myös järven savea on käytetty kylpylän hoitoihin. Järven pohjoisranta on alavaa peltomaata ja siellä on sijainnut karjatalouskoulu. Järven meren läheinen eteläosa puolestaan kehittyi teollisuusalueeksi. Luolalanjärvi on matala, keskisyvyys vain 1,6 m. Järvi on erittäin rehevä. Järvi ei enää vuosikymmeniin ole ollut luonnontilainen, sillä järven vettä on säännöstelty ja otettu teollisuuden tarpeisiin ja järven rantoja on voimakkaasti muokattu. Tänä päivänä järvi on arvokas lintujärvi. Pesimälinnuston arvokkaimmat lajit ovat mustakurkku-uikku ja kalatiira. Varsinkin muuttoaikaisena levähdysalueena järvellä on suuri merkitys. Luolalanjärvessä on tiheä surviaissääskikanta. Sääskien kuoriutuessa keväällä voi järvelle kerääntyä tuhansia haara-, räystäs- ja törmäpääskyjä sekä tervapääskyjä ruokailemaan pitkän muuttomatkan jälkeen. Keväisin voi järvelle kerääntyä myös telkkiä ja tukkasotkia kerrallaan muutamia satoja. Syysmuuton aikana järvelle kerääntyy kymmenittäin uiveloita. Pääosin Venäjällä pesivällä uivelolla on tiettyjä kerääntymisalueita, joista Luolalanjärvi on yksi Lounais-Suomen merkittävimpiä. Keväällä 24 rakennettiin järvelle kaksi lintutornia ja polku järven eteläosan ympäri. Kuparivuoren koulu on ollut aktiivisesti mukana luontopolkuhankkeessa. Torneja on käytetty erittäin ahkerasti ja lintuhavainnot ovat mielenkiintoisia. Luontopolun rakentamista jatketaan vuoden 25 aikana.

18 18 JÄTEHUOLTO Jätehuollon järjestäminen Jätehuollossa on viime vuosina tapahtunut nopeasti muutoksia. Muutoksia jätehuollossa ovat aiheuttaneet mm. jätehuollolle asetetut tavoitteet ja vaatimukset, kuntalaisten odotukset, lisääntynyt kuntien välinen jätehuoltoyhteistyö ja sen uudet muodot, tuottajanvastuun toteuttamiseen ja maksupolitiikan kehittämistarve. Kunnilla on jätehuollon järjestämiseen liittyen viranomais- ja palvelutehtäviä sekä valvonta- ja toteuttamistehtäviä. Kunnan tehtävä jätehuollon järjestämisessä kohdistuu asumisessa syntyneeseen jätteeseen. Kunnan tehtävänä on järjestää yhdyskuntajätteen hyödyntäminen ja käsittely ja huolehtia siitä, että sen kuljetuspalvelut toimivat. Käytännössä jätehuollon järjestämisestä vastaa kunnan puolesta alueellinen jätehuoltoyhtiö. Lounaisrannikon jätehuolto, Turun jätelaitos ja Paraisten jätelaitos yhdistyivät, ja vuonna 24 aloitti uusi yhtiö, Turun Seudun Jätehuolto Oy toimintansa. Yhtiössä on osakkaana kahdeksan kuntaa, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Parainen, Piikkiö, Raisio ja Turku. Turun Seudun Jätehuolto Oy hoitaa kuntien lakisääteisiä jätehuollon organisointi-, käsittely- ja neuvontatehtäviä. Naantalissa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta kilpailuttaa jätteenkuljetukset kiinteistöjen puolesta. Jätteen keräyksen hoitaa kilpailun perusteella valittu kuljetusliike. Vuonna 24 Naantalin kuljetuksen hoiti Lassila & Tikanoja Oy. Kaikkien kiinteistöjen tulee liittyä jätteenkuljetukseen Turun Seudun Jätehuollon kautta. Asukkaiden käytössä ovat kaikki Turun seudun jäteasemat ja kierrätyskeskukset. Parhaiten naantalilaisia palvelevat Isosuon jäteasema ja Raision Ekotori. Lisäksi Naantalin kaupungin alueella on 33 hyötyjätepistettä, joihin voi tuoda paperia, metallia, lasia ja paristoja. Lisätietoja: Tuottajavastuu

19 19 Syyskuussa 24 tuli voimaan jätelain muutos, jolla mm. laajennetaan tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden määrää. Tuotteiden valmistajiin kohdistuva tuottajavastuu siirtää tuotteista muodostuneita jätteitä pois kunnan vastuulla olevasta jätehuollosta tuottajayhteisöjen huolehdittavaksi. Näin on jo tapahtunut keräyspaperin, autonrenkaiden, ajoneuvojen ja osittain myös pakkausjätteiden osalta. Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) tulee tuottajavastuun piiriin vuonna 25. Vuonna 24 paperinkeräyksestä vastasi Paperinkeräys Oy ja romuajoneuvojen vastaanotosta Suomen Autokierrätys Oy. Kunnilla ei ole oikeutta antaa tuottajavastuulle säädettyjä jätteitä koskevia lajitteluvelvoitteita. Isosuon jäteasema Isosuon jäteasema (noin 6 ha) sijaitsee Naantalin, Raision ja Maskun raja-alueella. Kaatopaikka on perustettu vuonna Alueella on käytössä kaksi täyttöaluetta. Alueen vanha täyttöosa poistettiin käytöstä vuonna 24, ja alueen pintarakenteet tehtiin vaatimusten mukaisiksi. Alueella on toteutettu kaasunkeräys, biokaasupumppaamo rakennettiin vuonna 22. Alueella on myös kompostikenttä, jossa kompostoidaan Raision jätevedenpuhdistamon sekä elintarviketeollisuuden lietteitä. Jätteitä ja maamassoja otettiin vastaan vuonna 24 yhteensä tonnia, josta yhdyskuntasekajätettä oli tonnia. Naantalista Isosuon jäteasemalle toimitettiin noin 56 tonnia yhdyskuntajätettä. Kaatopaikkojen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin valvotaan erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti. Pohjavesinäytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa kuudesta pohjavesiputkesta. Alueen luonnollinen pintavalusta suuntautuu länteen ja etelään. Ojavesinäytteitä otetaan kolmesta pisteestä neljä kertaa vuodessa. Kaatopaikkaveden laatua tarkkaillaan suotovesien tasausaltaasta otettavin näyttein neljä kertaa vuodessa. Vuonna 24 kaatopaikan alapuolisissa pohjavesiputkissa oli kohonneita kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuuksia. Pohjavesiputkien vesi täytti arseeni-, kromi- ja kuparipitoisuuksien osalta talousveden laatuvaatimukset eikä vesissä havaittu hygieenistä likaantumista ilmentäviä bakteereja. Länteen virtaavan ojan ravinne- ja kloridipitoisuudet olivat kohonneita, mutta muissa ojissa vesi on ollut melko vähäravinteista. Kaikissa ojahavaintopisteissä raskasmetallipitoisuudet ovat alittaneet talousvesien raja-arvot. Tasausaltaan veden typpipitoisuus on korkea ja hygieeninen tila huono, mutta raskasmetallipitoisuudet ovat alittaneet talousvesien raja-arvot. Yhdyskuntajäte Rakennus- ja purkujäte Teollisuuden jäte Lietteet Muut jätteet Kuva. Naantalista vuonna 24 Isosuon jäteasemalle toimitetut jätteet (tonnia) Luonnonmaan Iilijärven kaatopaikka

20 2 Luonnonmaalla sijaitseva Iilijärven vanha kaatopaikka suljettiin vuonna 1985 sen oltua käytössä vuodesta 1965 alkaen. Jälkihoitotyönä täyttöalueen pintarakenteet tiivistettiin ja alueelle istutettiin puita. Kaatopaikkatoiminnan aikana alueelle on sijoitettu hyvin sekalaista jätettä eikä jätteiden laadusta tuolloin pidetty tarkkaa kirjaa. Aluetta kunnostettiin vuonna 21 ja alueelle asennettiin pinta- ja pohjavesien tarkkailuputket ja kolme kaatopaikkakaasujen havainnointiputkea. Pohjavesissä on havaittu kohonneita ammoniumtyppi- ja kloridipitoisuuksia, mutta raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet ovat olleet alhaisia. Myös pintavesissä todettiin kaatopaikkaindikaattoreita eli kohonneita ammoniumtyppi- ja alumiinipitoisuuksia. Kaasumittausten perusteella kaatopaikka on metaanikäymisvaiheessa, koska metaanipitoisuudet ovat korkeat. Metaanikaasu on yksi merkittävistä kasvihuonekaasuista, joten kaasujen pääsyä ilmakehään on estetty rakennetuilla biologisilla suodattimilla. Härkäsuon läjitysalue Naantalissa sijaitsee myös Fortumin voimalaitoksen Härkäsuon teollisuusjätteen läjitysalue. Alue sijaitsee Isosuon tien varressa Naantalin ja Maskun rajalla. Alue on otettu käyttöön vuonna Härkäsuolle läjitetään voimalaitoksen jätteeksi jäänyttä lento- ja pohjatuhkaa sekä rikinpoistolaitoksessa syntyvää ns. suodatinkakkujätettä. m³ 1 Läjitetyt ainemäärät Kuva. Härkäsuon läjitysalueelle läjitetyn tuhkan ja suodatinkakun määrät vuosina Läjitysalueella muodostuvat valumavedet ja läjitetyn materiaalin läpi salaojajärjestelmään suotautuvat vedet kootaan alueella sijaitsevaan selkeytysaltaaseen, josta ne virtaavat etelään vievään ojaan, joka liittyy Orjanojaan ja edelleen Naantalin ja Maskun rajalla virtaavaan Vaarjokeen. Härkäsuon alueen vesistövaikutuksia tarkkaillaan neljässä pintavesi- ja neljässä pohjavesihavaintopaikassa 3-4 kertaa vuodessa. Selkeytysaltaan veden kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat kasvaneet läjitettyjen ainesten määrän kasvun myötä, mutta altaan veden tutkitut arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä. Myös läjitysalueella sijaitsevan porakaivon kloridipitoisuus on kasvanut, mutta muissa pohjavesihavaintoputkissa ei ole ollut osoitettavissa läjitysalueen vaikutuksia. Jätehuollon tulevia hankkeita

21 21 Turun seudulla on vireillä laaja jätehuoltohanke, johon liittyy Turun Orikedon jätteenpolttolaitoksen saneeraus tai laajentaminen, tuhkan ja kuonan sekä pilaantuneiden maiden sijoittaminen kaatopaikoille, jätteen lajittelulaitoksen, kompostointilaitoksen, mädätyslaitoksen ja lieteputken rakentaminen. Koko hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on tehty ja Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi syksyllä 24 lausuntonsa YVAselostuksesta. YVA-menettelyn jälkeen hankkeelle haetaan tarvittavat ympäristö- ym. luvat. LUONNONSUOJELU Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on luonnonsuojelutoiminnan kulmakivi. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eliölajien runsautta, niiden perintötekijöiden vaihtelua ja elinympäristöjen moninaisuutta. Luonnonsuojelun tavoitteena on myös turvata kansalaisille mahdollisuuksia virkistäytyä ja matkailla luonnossa. Naantalissa on paljon arvokkaita luontokohteita, jotka on alustavasti inventoitu vuonna 1997, ja joita rauhoitetaan vuosittain. Vuoden 24 aikana perustettiin luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue Tamminiemeen ja rajattiin maastoon useita arvokkaita luontotyyppejä. Tamminiemen luonnonsuojelualue Vuoden 24 aikana Lounais-Suomen ympäristökeskus teki päätöksen Luonnonmaalla sijaitsevan Tamminiemen luonnonsuojelualueen perustamisesta. Tamminiemi on luonnonsuojelullisesti valtakunnallisesti arvokas. Tamminiemi on jalopuuvaltaista lehtometsää, paikoin puhdasta lehmuksen ja tammen muodostamaa jalopuumetsää, jossa kasvaa runsaasti pähkinäpensaita sekä sini- ja valkovuokkoja ja kieloja. Linnuston tyyppilajeja ovat satakieli, punavarpunen, kultarinta ja kolopesijät. Alueelta on löydetty sekä uhanalaiseksi että harvinaiseksi luokiteltuja kovakuoriaislajeja, jotka suosivat nimenomaan vanhoja lehtometsiä. Luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksissä kielletään toiminta, joka voi muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa kasvillisuuden ja eläimistön säilyttämiseen. Alueella saa kuitenkin käyttää teitä ja polkuja, kerätä marjoja ja sieniä sekä käyttää rakennuksia, laitureita, uimapaikkoja sekä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti suorittaa suojeluarvojen hoitamiseksi tarpeellisia hoitotoimenpiteitä. Lapilan saari Lapilan saari on useissa eri selvityksissä todettu poikkeuksellisen arvokkaaksi luonnonsuojelullisesti, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti. Alueen rakennuskanta on inventoitu Naantalin kaupungin toimesta yhteistyössä Turun maakuntamuseon kanssa vuonna Lapilan kartanon asuin- ja talousrakennukset sijaitsevat saaren

22 22 pohjoisosassa. Kartanon rakennukset muodostavat hyvin säilyneen 17-luvulta peräisin olevan rakennus-kokonaisuuden, jotka ovat harvinaisia suomalaisessa kulttuuriperinnössä. Lapilan saarella on tehty koko saaren kattavia luontokartoituksia vuosina 1993 ja Selvityksissä on saari todettu erityismaininnan arvoiseksi rikkaan ja osin koskemattoman luontonsa ansioista. Saarella on mm. useita luonnonsuojelulain mukaisia pienialaisia, luonnontilaisia jalopuumetsiä ja pähkinäpensaslehtoja. Kesällä 24 selvitettiin Lapilaan laadittavan ranta-asemakaava-alueen luontoarvot. Myös tämän selvityksen mukaan saarella on erittäin arvokkaita luontokohteita. Selvityksessä mm. todetaan, että saaren keskiosan jalopuumetsiköt ovat valtakunnallisestikin arvokkaita. Vuoden 24 aikana tehtiin Lapilan saaren osalta useita erityisesti suojeltujen luontotyyppien rajauspäätöksiä. Suojellut alueet ovat pienialaisia jalopuumetsikköjä ja pähkinäpensaslehtoja. Suojelumääräysten mukaan alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteet vaarantuvat. Alueilla saa kuitenkin liikkua, marjastaa ja sienestää jokamiehen oikeuksiin perustuen. MELU / HILJAISET ALUEET Melu on yksi tämän hetken merkittävistä elinympäristön laatua, viihtyisyyttä ja terveyttä heikentävistä tekijöistä. Useat taajamien toiminnot tuottavat melua; tie- ja raideliikenne, teolliset toiminnat ja rakentaminen sekä erilaiset tapahtumat. Melualueet laajenevat ja yhä useammat ihmiset kärsivät melusta. Meluhaittojen ehkäisemisessä maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat avainasemassa. Melua voidaan torjua myös erilaisin teknisin keinoin mm. äänilähteeseen (äänenvaimentimet), äänen etenemiseen (meluesteet) tai vastaanottokohteeseen (rakenteelliset ratkaisut) kohdistuvin toimenpitein. Viime vuosina on yhä enenevässä määrin kiinnitetty huomiota tarpeeseen varata ja säilyttää kansalaisilla alueita, joiden äänimaisemalle on tunnusomaista ihmisen toiminnan aiheuttaman melun poissaolo tai vähäisyys ja luonnon hiljaisuuden vallitseminen. Hiljaisuus alkaa olla niin harvinaista, että se on kohoamassa suojelukohteeksi. Vuonna 24 antoi meluntorjuntatyöryhmä ehdotuksensa meluntorjunnan valtakunnallisiksi linjauksiksi ja toimintaohjelmaksi. Toimintaohjelman päämääränä on turvata kansalaisille vähämeluinen ympäristö sekä säilyttää erityyppisiä hiljaisia alueita. Kunnilla on toimenpiteiden toteuttajana tärkeä rooli. Kuntien tehtävänä on selvittää melutilanne sekä laatia meluntorjuntasuunnitelmat sekä kartoittaa hiljaiset alueet ja suunnitella toimenpiteet, joilla hiljaisia alueita säilytetään maakäytön suunnittelun yhteydessä.

23 23 2. KATSAUS TOIMINTAVUODEN 24 TAPAHTUMIIN KAUPUNGIN OMA TOIMINTA ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN Naantalin kaupunki solmi vuonna 21 kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa yhteistoimintasopimuksen energian säästämisestä. Energian säästösopimuksen myötä kaupunki on ryhtynyt tehostetusti seuraamaan kaupungin 16 kiinteistön lämmön, sähkön ja veden kulutusta. Kaupunki on asettanut seurattaville kiinteistöille keskimääräiset kulutustavoitteet, jotka kiinteistöjen tulisi alittaa. Tavoitteet ovat seuraavat: vesi 12 l/m 3 /a, sähkö 15 kwh/m 3 /a ja lämpö 45 kwh/m 3 /a. Mikäli kiinteistöjen energian kulutuksessa huomataan poikkeavaa, ryhdytään tarkemmin analysoimaan mistä poikkeamat johtuvat, etsitään virheet tai vuodot ja tarkistetaan säädöt. Myös tiedolla, asenteilla ja käyttötottumuksilla on suuri merkitys energian kulutuksessa. Energian kulutukseen vaikuttavat luonnollisesti myös säätilat. Vuosi 24 oli keskimääräistä (1971-2) lämpimämpi ja sateisempi. Tarkasteltaessa kunnan kiinteistöjen energian kulutusta voidaan todeta mm. seuraavaa: Vuosi 23 oli normaalijaksoa kuivempi ja raakavesi väheni voimakkaasti, jolloin vedensäästöä kampanjoitiin ja aloitettiin säästötoimet kunnan kiinteistöissä. Tämä näkyy myös veden kulutuksessa, joka laski lähes kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa ja muissa kunnan kiinteistöissä. Vuonna 24 veden kulutus on taas kääntynyt nousuun. Päiväkotien osalta veden kulutus vaihtelee suuresti kiinteistöittäin. Kulutus on lähes nelinkertainen verrattaessa vuoden 24 alhaisinta (78 l/m 3 ) ja korkeinta (3 l/m 3 ) kulutusarvoa. Myöskin verrattuna koulujen kulutukseen päiväkodeissa käytetään toiminnan luonteesta johtuen huomattavan paljon enemmän vettä. Kultarannan koulun veden kulutusarvoihin sisältyy myös päiväkodin kulutus. Lämmön kulutuksessa näkyy tasainen nouseva suuntaus, mutta kulutus vaihtelee luonnollisesti vuoden lämpötilojen mukaan. Vuosi 23 oli kylmempi kuin kaksi edellistä vuotta ja vuoden 24 lämpötila puolestaan normaalijaksoa korkeampi. Viialan päiväkodissa on niin lämmön, sähkön kuin vedenkin kulutus ollut selvästi alhaisempaa kuin muissa päiväkodeissa.

24 24 Kaukolämmön kulutus kouluissa tilavuutta kohden Sähkön kulutus kouluissa tilavuutta kohden kwh/m Suopelto Kalevanniemi Kultaranta Kuparivuori Karvetti Taimo Lietsala kwh/m Suopelto Kalevanniemi Kultaranta Kuparivuori Karvetti Taimo Lietsala Tavoitearvo Tavoitearvo Veden kulutus kouluissa tilavuutta kohden l/m Suopelto Kalevanniemi Kultaranta Kuparivuori Karvetti Taimo Lietsala Tavoitearvo Kuvat. Kaukolämmön, sähkön ja veden kulutus kouluissa vuosina

25 25 Kaukolämmön kulutus päiväkodeissa tilavuutta kohden Sähkön kulutus päiväkodeissa tilavuutta kohden kwh/m Keskusta Kreivinniitty Karvetti Tammisto Nuhjala Suovuori Taimo Viiala kwh/m Keskusta Kreivinniitty Karvetti Tammisto Nuhjala Suovuori Taimo Viiala Tavoit etaso Tavoitetaso Veden kulutus päiväkodeissa tilavuutta kohden l/m Keskusta Kreivinniitty Karvetti Tammisto Nuhjala Suovuori Taimo Viiala Tavoitet aso Kuvat. Kaukolämmön, sähkön ja veden kulutus päiväkodeissa vuosina

26 26 Kaukolämmön kulutus rakennustilavuut ta kohden Sähkön kulut us rakennust ilavuutt a kohden Veden kulutus Kuvat: Kaukolämmön, sähkön ja veden kulutus kaupungin kiinteistöissä vuosina 2-24 MONIPALVELULIIKENNE JA SEUTULIPPU Jokainen suomalainen tekee vuorokaudessa keskimäärin kolme matkaa, eikä ole merkityksetöntä ympäristön kannalta millä kulkuneuvolla nämä 15 miljoonaa päivittäistä matkaa tehdään. Liikenteen, ennen kaikkea henkilöautoliikenteen aiheuttamia ongelmia ovat mm. pakokaasupäästöt, melu, tilantarve, onnettomuudet, ruuhkat ja luonnonvarojen kuluminen. Kunnilla on tärkeä tehtävä ympäristö- ja ihmisystävällisen liikennekäyttäytymisen aktivoimisessa, erityisesti kevyenliikenteen edistämisessä ja autoliikenteen järkeistämisessä sekä joukkoliikenteen kehittämisessä. MATKUSTAJAT PALVELULIIKENTEEN MATKUSTUSMÄÄRIEN KEHITYS VUODET matkustusm äärät Naantalin kaupungin alueella toimii monipalveluliikennelinja, Aurinkolinja. Auto kiertää noin 8 vuoroa päivittäin kaupungin itäisissä osissa ja Luonnonmaalla. Käyttäjämäärät ovat tasaisesti nousseet ja vuonna 24 linjaa käytti matkustajaa. Myös seutulipun käyttö on vakiinnuttanut asemansa. Parhaimmillaan naantalilaiset tekevät seutulipulla noin 35. matkaa kuukaudessa. Valtio tukee monipalveluliikennettä 5 % ja kunta 5 % ja seutumatkaliikennettä 48 % ja kunta 52 %.

27 27 SEUTULIPUN MATKAT/ KK kpl tammi. heinä. tammi.1 heinä.1 tammi.2 heinä.2 tammi.3 heinä.3 tammi.4 heinä.4 kk.vuosi Matkat Kuvat. Palveluliikenteen ja seutulipun matkustusmäärien kehitys VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA- ALUE Naantalin kaupunginhallitus hyväksyi vesihuoltolain mukaisen kehittämissuunnitelman ja vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen. Kehittämissuunnitelma sisältää koko kunnan vesihuollon kehittämisstrategian, jossa on ohjeet ja suuntaviivat yksityiskohtaiselle suunnittelulle ja päätöksenteolle. Suunnitelman mukaan vesilaitoksen liittymisasteen ennustetaan kehittyvän seuraavasti: Vuonna 22 9 %, vuonna % ja vuonna % kaupungin asukkaista on liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun. Viemäriin liittymisen ennustetaan kehittyvän seuraavasti: Vuonna 2 9 %, vuonna % ja vuonna % asukkaista on liittynyt keskitettyyn viemärilaitokseen. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta ja tarjoaa asukkaille palvelut. Toiminta-alueella kiinteistöillä on velvollisuus liittyä vesijohto- ja viemäriverkostoon. Naantalissa toiminta-alue kattaa asemakaavoitetut alueet ja toiminta-alueen rajausta tarkistetaan vuosittain. Vesihuoltolain mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta tietyin perustein. Vuonna 24 kaavoitus- ja ympäristölautakunta velvoitti kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäri- ja/tai vesijohtoverkostoon liittymään verkostoihin. Lautakunta on käsitellyt em. velvoitetta koskien kuusi vapautushakemusta. TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vuoden 24 alussa tuli voimaan ns. talousjätevesiasetus. Asetus koskee lähinnä haja- ja loma-asutuksen jätevesien käsittelylaitteistoja, joista monet vaativat uudistamista laitteiden vanhentuneisuuden, toimimattomuuden tai ympäristönsuojelullisen riittämättömyyden vuoksi. Asetuksen määräykset koskevat lukien uudisrakentamista sekä kiinteistöjä joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa vaativia kunnostustöitä. Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi pääsääntöisesti mennessä.

28 28 KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että alueiden käyttö ja rakentaminen järjestetään niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi tavoitteena on turvata kuntalaisten osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun sekä asiantuntemuksen monipuolisuus. Kaavan lisäksi maankäyttöä ja rakentamista ohjaavat mm. erilaiset lupamenettelyt (mm. rakennus- ja toimenpidelupa, ympäristöluvat), katusuunnitelmat, tonttijaot sekä puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnitelmat sekä maankäyttösopimukset. Kaavoituksessa laajan osallistumismahdollisuuden turvaamisella ja vuorovaikutuksella on tärkeä merkitys. Naantalissa kaavojen laatiminen tehdään mahdollisimman avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Ympäristönäkökohtien sisällyttäminen maankäytön suunnitteluun jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa turvataan selvittämällä suunnittelualueiden ympäristöarvot. Luonnon monimuotoisuutta selvitetään kasvillisuus- eläimistö- ja maisemainventoinnein ja muita ympäristötekijöitä puolestaan mm. melu-, ilmanlaatu-, maaperä- ja vesistöselvityksin. Kaavojen aluevarauksissa selvitysten tulokset otetaan huomioon. Kaavamääräyksillä on keskeinen merkitys toteutettaessa tavoitteita, joilla luonnon ja rakennetun ympäristön arvot otetaan huomioon. Kaavamääräyksiä voidaan antaa mm suojelualueista ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä alueista, teollisuusalueista, joilla ympäristö asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia, sallitusta melutasosta, meluntorjuntarakenteista ja melulta suojattavista toiminnoista. Ympäristöä koskevia kaavamääräyksiä voidaan antaa myös esim. jätteenkäsittelyalueista, puhdistettavista maa-alueista ja vaarallisten aineiden varastojen suoja-alueista. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta valmistelee asemakaavat ja kaavanmuutokset sekä rakennustapaohjeet. Vuonna vahvistuivat ja lautakunnassa valmisteltiin seuraavia asemakaavoja/kaavanmuutoksia ja rakennustapaohjeita: Vahvistunut : - Viluluodon asemakaavanmuutos - Palomäen asemakaavan muutos - Vanton-Luolalan eritasaliittymän kaavanmuutos - Naantalin lukion asemakaavanmuutos - Tullikatu 7/asemakaavan muutos Valmisteilla: - Väskin asemakaava - Metsä-Luikkion asemakaava - Rautatiealueen asemakaava - Ukko-Pekan ranta-alueen asemakaava - Meri-Naantali/asemakaavanmuutos - Humalisto I/asemakaavanmuutos - Luolala II:n asemakaavanmuutos - Tammiston asemakaava - Viialanmäen asemakaavanmuutos - Porhonkallionrannan asemakaavanmuutos - Naantali Golf Oy:n asemakaava - Immanen-Venka asemakaava - Vengan golfkentän asemakaava - Soiniemen rakennustapaohjeet - Tammiston asemakaava-alueen (Hartelan alue) rakentamistapaohjeet - Immasen rakentamistapaohjeet (korttelit 1-7, 12-14, 16)

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖRAPORTTI 2005

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖRAPORTTI 2005 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖRAPORTTI 25 2 JOHDANTO 4 1. YLEISKATSAUS NAANTALIN YMPÄRISTÖN TILAAN 25 5 ILMASTONMUUTOS 5 ILMANSUOJELU 5 Päästöt ja ilmalaatu 5 Rikkidioksidi ja typenoksidit 6 Hiukkaset 8

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon

Lisätiedot

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (6) 239 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yhteistarkkailusuunnitelmasta HEL 2013-009102 T 11 00 02 UUDELY/261/07.00/2013 UUDELY/290/07.00/2013

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1 ILMANLAATU Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA 23 27 Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 23 27 1 Sisällys Johdanto... 3 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn

Lisätiedot

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen

Lisätiedot

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU Luettelo luontokohteista 67050263.SU 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Tilannekuvaukset

Tilannekuvaukset Tilannekuvaukset 15.8.-30.12.2014 30.12.2014 klo 08 Ilma on tänä aamuna melko puhdasta. HSY:n mittausten mukaan ilmanlaatu on suurimmassa osassa pääkaupunkiseutua hyvä ja paikoin liikennealueilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI 1

NAANTALIN KAUPUNKI 1 NAANTALIN KAUPUNKI 1 ILMANLAATURAPORTIT Finnfeeds Finland Oy, Hajupäästöjen leviämisselvitys, Ilmatieteen laitos Ilman laadun tutkimus 3.9.2002 Turun seudun päästöjen leviämismalliselvitys (Energiantuotannon,

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 04.02.2008 53 YLEISKAAVOITUS Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot