PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 7 / 2019 Kunnanhallitus

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 7 / 2019 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 25. maaliskuu 2019 klo Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali 42 Vuoden 2018 tilinpäätöksen allekirjoittaminen, luovuttaminen tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä edelleen tarkastuslautakunnan arvioitavaksi Kunnanvaltuuston pitämän kokouksen päätösten laillisuuden ja täytäntöönpanokelpoisuuden toteaminen Työsuojelupäällikön nimeäminen määräajaksi Teknisen johtajan vaali Salpausselkä UNESCO Global Geopark Viranhaltijapäätökset Hallintokuntien pöytäkirjat... 92

2 80 Kunnanhallitus VUODEN 2018 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN, LUOVUTTAMINEN TILIN- TARKASTAJAN TARKASTETTAVAKSI SEKÄ EDELLEEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOITAVAKSI Khall. 42 Kuntalaki 410/ Tilinpäätös Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. 114 Konsernitilinpäätös Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntayhtymän tilinpäätös yhdistellään jäsenkunnan konsernitilinpäätökseen. Kunnan, jolla ei ole tytäryhteisöjä, mutta joka on jäsen kuntayhtymässä tai liikelaitoskuntayhtymässä, tulee sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöstä vastaavat tiedot.

3 81 Kunnanhallitus Toimintakertomus Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Talousarvion sitovuustasona valtuustoon nähden ovat käyttötalouden osalta kunkin tulosalueen nettomenot. Nettomenojen ylitykset selityksineen käyvät ilmi toimintakertomuksesta. Investointien osalta valtuusto on hyväksynyt yli euron suuruiset hankkeet. Pienten talonrakennushankkeiden sekä muiden investointien osalta valtuusto on vahvistanut kokonaismäärärahat, jotka sitovat teknistä lautakuntaa. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , Johtamiensa toimialojen osalta lisätietoja antavat sivistysjohtaja Juha Leppialho, puh ja vs. tekninen johtaja Juha-Pekka Ristola, puh Tilinpäätöskertomus on liitteenä 1. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1. esittää valtuustolle, että se hyväksyy toimintakertomuksessa esitetyt määrärahojen ylitykset. 2. esittää valtuustolle, että vuoden 2018 tilikauden tulos, ,79 euroa, käsitellään seuraavasti: Tilikauden tulokseen lisätään poistoeron muutos, ,89 euroa, ja varausten muutos, ,18 euroa. Edellä mainittujen kirjausten jälkeen muodostuu tilikauden alijäämäksi ,72 euroa, joka siirretään taseen yli- / alijäämätilille.

4 82 Kunnanhallitus allekirjoittaa vuoden 2018 tilinpäätöksen ja antaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä 4. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Päätös:

5 83 KUNNANVALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUDEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUDEN TOTEAMINEN Khall. 43 Kunnanhallitus huolehtii kuntalain 96 :n mukaan valtuuston päätösten laillisuuden valvonnasta. Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muutoin lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa, että kunnanvaltuuston kokouksessa tehdyt päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eivätkä mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi eivätkä muutoinkaan ole lain tai asetuksen vastaisia. Päätös:

6 84 TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖN NIMEÄMINEN MÄÄRÄAJAKSI Khall. 102 Kunnanhallitus päätti kokouksessaan nimetä kunnan työsuojelupäälliköksi tekninen johtaja Seppo Rantasen. Työsuojelupäällikön tehtävästä maksetaan Rantaselle tällä hetkellä 118,42 euroa / kk. Tekninen johtaja Seppo Rantanen on virkavapaana Hänen sijaisekseen kunnanjohtajan päätöksellä valittu Juha-Pekka Ristola ei ole halukas hoitamaan työsuojelupäällikön tehtävää. Sen sijaan suostumuksensa tehtävän hoitamiseen on antanut sivistysjohtaja Juha Leppialho. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää nimetä Padasjoen kunnan työsuojelupäälliköksi väliseksi ajaksi sivistysjohtaja Juha Leppialhon ja suorittaa hänelle tehtävän hoitamisesta korvausta 118,42 euroa /kk. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Khall. 157 Tekninen johtaja Seppo Rantanen viettää kertyneitä vuosilomiaan asti. Sivistysjohtaja Juha Leppialho on ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan työsuojelupäällikön tehtävässä, mutta edellyttää parempaa korvausta. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää nimetä Padasjoen kunnan työsuojelupäälliköksi väliseksi ajaksi sivistysjohtaja Juha Leppialhon ja suorittaa hänelle tehtävän hoitamisesta korvausta 218 euroa / kk. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Khall. 44 Tekninen johtaja Seppo Rantanen viettää vuonna 2018 sekä vuonna 2019 kertyneitä lomiaan asti, jonka jälkeen hän on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle.

7 85 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää nimetä Padasjoen kunnan työsuojelupäälliköksi väliseksi ajaksi sivistysjohtaja Juha Leppialhon ja suorittaa hänelle tehtävän hoitamisesta korvausta 218 euroa / kk. Päätös:

8 86 TEKNISEN JOHTAJAN VAALI Khall. 45 Padasjoen kunnan teknisen johtajan virka oli haettavana mennessä. Koulutusvaatimuksena oli vähintään insinöörin (AMK tai alempi opistotasoinen) tutkinto. Määräaikaan mennessä virkaa hakivat seuraavat henkilöt: Grönman Tuomas, Rakennusinsinööri AMK, s Hertsi Mika, Rakennusinsinööri, s.1962 Husso Soili, Insinööri AMK, s.1960 Ikonen Jorma, Projekti-insinööri, YAMK s Koukka Salla, Ympäristötekniikan insinööri, s Kupiainen Mikko, Insinööri AMK, s.1980 Linna Rami, Insinööri AMK, s Ristola Juha-Pekka, Insinööri AMK, FM, s Salo Saki, Rakennusinsinööri AMK, s Seppänen Kim, Rakennusterveysasiantuntija, metsätal.ins. s.1975 Sipilä Ensio, Diplomi-insinööri, s Suuronen Ilmo, Tietokoneinsinööri, s Tiihonen Aki, Diplomi-insinööri, s Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus valitsee teknisen johtajan virkaa hakeneista henkilöistä haastatteluun kutsuttavat. Päätös:

9 87 SALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK Khall. 46 Salpausselkien reunamuodostumat ovat geologisesti ainutlaatuinen ja kansainvälisesti merkittävä kokonaisuus. Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntijat ovat arvioineet, että I ja II Salpausselkä ovat edustavimmillaan Päijät-Hämeen alueella, ja niihin liittyy täällä kansainvälisesti arvokkaita pitkittäisharjuja (esim. Kelvenne ja Pulkkilanharju). Näiden geologisten muodostumien merkittävyyden sekä niiden matkailukäyttöpotentiaalin ansiosta alueelle on mahdollista hakea YK:n kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCO Global Geopark nimitystä. Tietylle kohteelle myönnettävänä nimikkeenä (site designation) UNESCO Global Geopark vertautuu UNESCOn maailmanperintökohteisiin ja biosfäärialueisiin, joita on ollut jo 1970-luvulta lähtien. Ensimmäiset UNESCO Global Geopark alueet nimitettiin vasta vuonna 2015, joten toistaiseksi geopark on käsitteenä vähemmän tunnettu. Tällä hetkellä kaikkiaan 38 maassa on yhteensä 140 UNESCO Global Geopark aluetta. Kohteista toistaiseksi vain yksi sijaitsee Suomessa. Muhoksen, Vaalan ja Utajärven kuntien alueelle sijoittuva Rokua UNESCO Global Geopark on suosittu luonto- ja asiantuntijamatkailukohde. Vuonna 2017 käynnistyneessä Salpausselkä UNESCO Global Geopark kansainväliseksi luontomatkailualueeksi -hankkeessa (jatkossa Salpausselkä Geopark hanke / hanke) tavoitteena on toteuttaa UNESCO Global Geopark nimityksen hakemisen edellyttämät toimenpiteet ja laatia vuonna 2019 hakemus UNESCOlle. Hanketta toteuttavat hankkeen hallinnoijana Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) sekä Geologian tutkimuskeskus ja Metsähallitus yhteistyössä kuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hanketta rahoittavat Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset EU:n maaseuturahastosta sekä LAMK ja hankkeessa mukana olevat kunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Padasjoki ja Sysmä. Osana hanketta Geologian tutkimuskeskus ja Metsähallitus ovat inventoineet alueen geologisesti merkittäviä kohteita ja niiden luontoa. Hankkeessa on lisäksi mm. järjestetty yleisötilaisuuksia, tuotettu sisältöä kohdeopasteisiin ja markkinointimateriaaliin sekä verkostoiduttu kansainvälisessä ja kotimaisessa geoparkyhteisössä. Tärkeä osa hanketta on ollut aiheesta kiinnostuneiden alueella toimivien yritysten kokoaminen yhteen. Yrittäjät ovat verkostoituneet yli kuntarajojen ja löytäneet uusia yhteistyökumppaneita mm. hankkeen järjestämissä työpajatapaamisissa. Mukana

10 88 on yli 30 ohjelma-, majoitus- ja ravintolapalveluita sekä maataloustuotteita ja elintarvikkeita tuottavaa yritystä. Yksi olennaisimmista edellytyksistä UNESCO Global Geopark nimityksen hakemiselle ja saamiselle on geopark-alueen hallinnon järjestäminen. Geopark-alue tulee olla selvästi määritelty, ja sen tulee jo hakuvaiheessa toimia kuin UNESCO Global Geopark. Keskeisten paikallisten toimijoiden eli käytännössä kuntien tulee sitoutua geoparkiin sekä toiminnallisesti että rahoituksellisesti. Geoparkin jatkuvuus tulee olla uskottavasti turvattu. Tätä varten sillä tulee olla pysyvä perusrahoitus ja pysyvä organisaatio. Salpausselkä Geoparkissa, jolle tavoitellaan UNESCO Global Geopark nimikettä, kannattaa olla mukana, koska Geopark nostaa esille ja kehittää alueen kohteita (erityisesti geokohteet ) ja lisää näin alueen näkyvyyttä Geopark edistää alueen toimijoiden (mm. yritykset ja kunnat) välistä yhteistyötä yhteisen sateenvarjon alla Geopark lisää alueen asukkaiden kiinnostusta omaan lähiympäristöönsä, lähimatkailuun ja luonnossa liikkumiseen. Maailmanlaajuiseen verkostoon kuuluminen avaa uudenlaisen ikkunan mm. nuorisovaihdolle ja tutkimusyhteistyölle Geopark tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia kansainvälisiin hankkeisiin: hankekumppaneita ja kv rahoitusta. Toteutuessaan UNESCO Global Geopark -nimike erottaisi muista alueista ja lisäisi näkyvyyttä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti (huom. UNESCO-tunnustuksen saaminen ei ole varmaa, ja vaatii alueelta sitoutumista jo hakuaikana) Salpausselkä Geopark: alueen ja toiminnan vakiinnuttaminen Perustetaan Lahden Seutu Lahti Region Oy:n sisälle itsenäinen Salpausselkä Geopark yksikkö, jonka toiminta alkaa (jatkossa yksikkö). Yksikkö tulee määrittämään Salpausselkäbrändin sisällön ja tuotteistamaan sen yhteistyössä matkailun toimijoiden kanssa. Yksikön sijaitessa Lahti Regionin sisällä yhteistyö matkailun toimijoiden kanssa toimii luontevasti. Yksikön toimintaa johtaa ja sen toiminnasta vastaa yksikön toiminnanjohtaja. Lisäksi yksikössä työskentelee geotieteiden asiantuntija. Yksikkö voi hakea ulkopuolista rahoitusta hanketoimintaan, ja hankkeiden myötä yksikössä voi ajoittain työskennellä useampi henkilö. Yksikkö työskentelee tiiviissä yhteistyössä Salpausselkä Geopark kuntien ja niiden eri toimialojen kanssa. Yhteistyön edesauttamiseksi kunnissa toimii geopark-työryhmiä tai vähintään yhteyshenkilöitä. Yksikölle perustetaan ohjausryhmä, johon jokainen kunta nimeää edustajansa. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllises-

11 89 ti, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kuntien edustajien lisäksi ohjausryhmään voidaan kutsua edustajia alueellisista organisaatioista. Lisäksi yksikön toiminnan tueksi perustetaan tieteellinen asiantuntijaryhmä, johon kutsutaan geopark-toiminnan tukemisesta kiinnostuneita eri aloja edustavia tiedeyhteisön jäseniä (esim. Geologian tutkimuskeskus, Metsähallitus, Helsingin yliopisto). Salpausselkä Geopark -yksikön pääasiallisena tarkoituksena on vastata UNESCO Global Geopark kriteerien mukaisen geoparktoiminnan järjestämisestä ja koordinoinnista. Geopark-toiminta pitää sisällään mm. edustamisen ja yhteistyön kansainvälisessä ja kotimaisessa geopark-verkostossa alueen geopark-yhteistyön koordinoinnin (yritykset, kunnat, muut toimijat) kestävän luontomatkailun sekä alueen asukkaiden luonnossa liikkumisen edistämisen mm. kokoamalla, tuottamalla ja levittämällä tietoa alueen kohteista kohteiden kehittämisen yhteistyössä kuntien ja Metsähallituksen kanssa huom. kohteiden kehittäminen vaatii kunnilta mm. sitoutumista tarvittavien maasto-opasteiden ja rakenteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kunnossapitoon geokasvatuksen eli geologiaa esille tuovan kestävän kehityksen kasvatuksen kehittämisen ja edistämisen yhteistyössä mm. alueen varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten kanssa Salpausselkä Geopark yksikkö perustetaan toistaiseksi. Yksikön toiminnan jatkoa tarkastellaan vuosittain mm. UNESCO Global Geopark nimityksen toteutumisnäkymien mukaan. Vuoden 2019 ajan Salpausselkä Geopark toiminnasta vastaa Salpausselkä Geopark hanke. Tavoitteena on jättää hakemus UNESCOlle marraskuussa 2019, jolloin UNESCO Global Geopark nimitys voitaisiin saada aikaisintaan vuonna Hakemuksen jättäminen ja samalla nimityksen aikaisin mahdollinen ajankohta saattavat lykkääntyä meistä riippumattomista syistä 1-2 vuodella. Salpausselkä Geopark yksikön perustamisesta ja rahoittamisesta laaditaan kuntien välinen sopimus (sopimusluonnos liitteenä). Pysyvän toiminnan käynnistämiseksi tarvittava vuosittainen perusrahoitus on vähintään euroa (muissa Suomen geoparkeissa euroa). Kustannusten jakoa käsiteltiin Päijät-Hämeen Puheenjohtajafoorumilla. Kuntien välinen asukaslukuun perustuva kustannusten jako (euroa vuodessa): Lahti Hollola Heinola

12 90 Asikkala Kärkölä Sysmä Padasjoki Yhteensä euroa vuodessa Kustannusten jaon perusteet: Lahti maksaa 0,8 euroa per asukas, muut yhden (1) euron per asukas (pyöristys lähimpään tuhanteen). Kuntien kokoeroista johtuen Lahti maksaa tälläkin jakotavalla valtaosan kustannuksista. Lahden suhteellinen maksuosuus on pienempi kuin muilla, koska Lahden kaupungin ympäristökasvattaja tulee käyttämään suurimman osan työajastaan geoparktyöhön koko alueen hyväksi. Näin on toimittu jo hankeaikanakin. Lahden kaupungin henkilöstössä on myös muita asiantuntijoita, joiden työnkuvaan voi yhdistää geopark-työtä ja joiden työpanosta yhteinen geoparkimme tarvitsee. Jatkossa tavoitellaan rahoitusta myös yrityksiltä. Kehittämistoimintaan on lisäksi tarpeen hakea hankerahoitusta. Salpausselkä Geopark -yksikön rahoittajasopimusluonnos on liitteenä 2. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy Padasjoen kunnan puolesta liitteen 2 mukaisen rahoittajasopimuksen. Päätös:

13 91 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Khall. 47 Kunnanjohtaja 10/ 2019 JUKO:n pääluottamusmies Minna Perälän ajankäyttö 11/ 2019 Talousarviolainan ottaminen Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee päätökset tietoonsa saatetuksi. Päätös:

14 92 HALLINTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Khall. 48 Sivistyslautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, ettei se vaadi sivistyslautakunnan, teknisen lautakunnan eikä rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä käsiteltäviksi. Päätös: