PUOLANKAJÄRVEN KOULU LUKUVUOSITIEDOTE

Transkriptio

1 PUOLANKAJÄRVEN KOULU LUKUVUOSITIEDOTE

2 Sisällys KOULUN YHTEYSTIEDOT... 3 LUOKANOPETTAJAT JA -VALVOJAT... 3 RAKKAAT LAPSET JA KOTIVÄKI!... 4 KOULUN TYÖAIKA... 7 PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA LV OPETTAJAT JA OPETUSAINEET... 9 KOULUN MUU HENKILÖKUNTA SÄÄDÖKSIÄ JA KÄYTÄNTÖJÄ Oppivelvollisuusaika Oppivelvollisuuden suorittaminen ja valvonta Käyttäytyminen ja vastuu Vahingonkorvaus Rikosoikeudellinen vastuu Lupa poissaoloon Työssäkäynti Oppilaan ojentaminen ja rankaisu Päihteet Koulun alueelta poistuminen - asiointi kylällä Ruokailu Lokerikot Oppilasrekisteri Energiajuomat Uskonnonvapauslain vaikutus perusopetukseen KÄSITTEITÄ JA KÄYTÄNTÖJÄ Arviointi Todistukset Erotodistus PUOLANGAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Tuntijärjestys PUOLANKAJÄRVEN KOULUN TUKIMUOTOJA Kouluterveydenhuolto Perheneuvola Hammashuolto Koulutapaturmat OPPILASHUOLTO KOULUSSAMME Puolankajärven koulun opiskeluhuoltoryhmä Koulukyyditys Puolankajärven koulun järjestyssäännöt KOULUTYÖN JOUSTOT Opintoretket ja leirikoulut Juhlat ja teemat TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISJAKSOT OPPILASKUNTA TUKIOPPILAAT LUOTTAMUSHUOLTAJUUS KOULUN KERHOT LUKUVUONNA

3 KOULUN YHTEYSTIEDOT Osoite: internet : Puolankajärven koulu, Koulukatu 2, Puolanka ylaaste@puolanka.fi, ala-aste@puolanka.fi Rehtori Yläkoulu/Kanslia Fax Alakoulu/kanslia Opinto-ohjaaja Erityisopettaja/yläkoulu Erityisopettaja/alakoulu Tekniset työtilat Tekstiililuokka Kotitalousluokka Kuljetusvastaava Terveydenhoitaja Keittiö Talonmiehet ks. matkapuhelinnumerot LUOKANOPETTAJAT JA -VALVOJAT 1A 2A 3A 4A 5A 6A Pienryhmä 7A 8A 9A Väisänen Marja-Liisa Ojakoski Janne Juntunen Saija Paso Ulla Moilanen Eine Kaartinen Jenni Savela Katja ja Turpeinen Paula Mulari Maria Toivomäki Jussi Simonen Mari Luokanopettajille ja -valvojille voi soittaa kouluun tai kotiin ja heidän kanssaan voi keskustella myös vanhempainiltojen yhteydessä.

4 RAKKAAT LAPSET JA KOTIVÄKI! Tätä kirjoittaessani lapset ovat tulleet kouluun ja olemme saaneet ensimmäisiä kokemuksia lukuvuoden koulutyöstä. Toivon, että lukuvuoden päättyessä voitte siellä kotona olla kiitollisia siitä työstä, mitä täällä koulussa teemme lastenne hyväksi. Koulussamme on tällä hetkellä yhteensä 172 oppilasta: ensimmäiselle luokalle tuli 21 uutta oppilasta. Opetusta puolestaan antaa 28 eri opettajaa ja koulutyötä tukemassa on kanslisti ja kahdeksan koulunkäyntiavustajaa. Toivon koko sydämestäni, että koulumme ilmapiiri on lapsille turvallinen ja kouluympäristö viihtyisä. Uusi opetussuunnitelma on valmistunut ja se on otettu käyttöön alkaen luokilla 1 6 eli nykyiset 9. luokkalaiset opiskelevat vielä vanhan opetussuunnitelman mukaan. Muutama käytännön asia muuttui jo heti alkuun: yläkoulu siirtyi jaksottomaan järjestelmään, 6. luokka siirtyi aineopetusjärjestelmään ja he aloittivat ruotsin kielen opiskelun. Ohjelmoinnin opetus on nyt osa jokaisen opettajan työtä ja tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisen tukena lisääntyy koko ajan. Liikkuva koulu hanke Active at School on toiminut koulussamme menestyksekkäästi. Viime talvena koulumme valittiin vuoden Liikkuvaksi kouluksi. Aluksi kiinnitimme erityistä huomiota koulupäivän liikunnallistamiseen, työtapojen toiminnallistamiseen ja liikunnallisten välineiden hankintaan luokkatiloihin. Jatkohankkeessa keskitymme liikunnanohjauksen lisäämiseen oppilaille, huoltajille ja henkilökunnalle. KiVa koulu ohjelma koulussamme jatkuu. Turun yliopiston tutkimukset osoittivat selvästi ohjelman tehokkuuden ja syyn jatkaa sen toteuttamista. Oppilaat vastasivat keväällä valtakunnalliseen KiVa-koulu kyselyyn. Kyselyn avulla saamme selville, miten olemme onnistuneet kiusaamisen vastaisessa työssä. Tulosten mukaan Puolankajärven koulussa on edelleen paljon vähemmän kiusattuja kuin Suomen kouluissa yleensä. Oppilaat ovat kokeneet, että koulumme opettajat vastustavat kiusaamista voimakkaasti. Tässäkin tulokset olivat lähes kaikilla luokka-asteilla paremmat kuin muissa kouluissa yleensä. Suurin osa kiusaamisesta väheni tai loppui kokonaan KiVa tiimin selvittämiskeskustelujen jälkeen. Kiusaamisesta kertominen on vaikeaa. Voi tuntua siltä, ettei aikuiselle kertominen auta mitään. Mutta kiusaaminen ei lopu, jos siitä ei tiedetä. Me aikuiset olemme vastuussa kiusaamisen lopettamisesta. Sen vuoksi pyydän teidän huoltajien apua. Jutelkaa kotona ja rohkaiskaa lapsia kertomaan kiusaamisesta ja vastustamaan sitä. Koulukiusaamisesta voi kertoa kenelle tahansa koulun aikuiselle, jättää tietoa punaiseen KiVa koulu postilaatikkoon koulun käytävällä tai nettiin KiVa koulu sivuilla.

5 Vaikka KiVa-koulumenetelmää joskus arvostellaankin julkisuudessa, nämä lasten antamat vastaukset vuosi toisensa perään todistavat, että menetelmä toimii. KiVa-toimintamallin avulla ei pystytä lopettamaan kaikkea kiusaamista, mutta tällä hetkellä se on toimivin käytössä olevista keinoista. Koulussamme toimivat KiVa tiimit, jotka selvittelevät kiusaamistapauksia. Jotta pystymme puuttumaan kiusaamisiin, meidän pitää tietää niistä. Toivonkin, että näissä tapauksissa otatte helposti yhteyttä omaan opettajaan tai minuun. Toivon myös, että kaikki saavat oppia rauhassa ja turvallisesti. Olen aina uskonut, ettei kukaan halua olla kiusattu eikä kukaan halua olla kiusaaja. Tämä vaatii siis meiltä kaikilta tarkkuutta siinä, miten kohtelemme lähimmäisiämme. Alkuopetuksen luokilla jatkamme VSOP -opetukseksi kutsuttua vuosiluokkiin sitomatonta opetusta matematiikassa ja äidinkielessä. Kokeilimme menetelmää ensimmäisenä Kainuun kouluista ja menetelmä on nyt jäänyt pysyväksi toimintamalliksi kouluumme. Lisäksi alakoulun puolella on samanaikaisopetusta, jossa opettaja voi tulla jakamaan opetusryhmän pienemmäksi eri aineissa. Samanaikaisopettajana toimii Maarit Seppänen. Yksi painopiste on edelleen lasten ja nuorten osallisuudessa. Se tarkoittaa koulussa sitä, että lapset ja nuoret saavat olla mukana heitä koskevissa asioissa, suunnittelemassa ja päättämässä. Osallisuus näkyy esimerkiksi työhönottohaastatteluissa. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet olivat mukana valitsemassa kouluumme uusia opettajia. Osallisuus on asia, jota me aikuiset emme aina huomaa ajatella tarpeeksi. Toivon, että oppilaat ja vanhemmat teette rohkeasti minulle esityksiä siitä, missä asioissa voimme huomioida lasten ja nuorten mielipiteen. Tässä yhteydessä haluan myös välittää tutun yhteistyöpyynnön sinne koteihin. Te vanhemmat olette lastenne parhaita asiantuntijoita. Oppilaan onnistunut koulunkäynti perustuu koulun ja kodin keskinäiseen luottamukseen. Mikäli jokin asia epäilyttää tai arveluttaa, siitä pitää ottaa viipymättä selvää. Soittakaa omalle opettajalle tai henkilölle, jota asia koskettaa, niin voitte kertoa huolenne tai saatte lisätietoa. Jos kynnys suoraan kouluun tuntuu liian suurelta, myös luokan luottamushuoltajalta voi pyytää apua. On lapsen edun mukaista ottaa asioista selvää, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Yhteinen luottamus kasvaa keskustellen niin ongelmista kuin onnistumisistakin. Suomalaislapset saavat erinomaista opetusta. Tämä osaaminen välittyy varmasti oppilaille käyttäkää sitä hyväksenne. Suhtautukaa opiskeluun myönteisesti, luottakaa itseenne. On hyvä pitää kirkkaana mielessä, että oppimisen tavoitteena tulisi aina olla tiedon ja taidon lisääntymisen lisäksi koko persoonan kasvu, kasvu ihmisenä. Se minkälainen tästä lukuvuodesta tulee, riippuu sinusta itsestäsi. Kuinka paljon olet valmis huomaamaan ne

6 mukavat asiat tässä ympärilläsi ja ennen kaikkea tekemään työtä. Työtä pitää tehdä kouluaineissa, mutta ainakin yhtä tärkeää on tehdä työtä oman ja samalla kaikkien hyvinvoinnin eteen. Täällä koulussa me aikuiset olemme teitä lapsia ja nuoria varten. Aina, jos jokin painaa mieltä, kannattaa kertoa siitä jollekin. Ei ole olemassa niin vaikeaa asiaa, ettei puhuminen auttaisi. Oikeilla eväillä ja aikuisten tuella koulutie vie teidät pitkälle maailmassa ja on yksi onnellisen elämän perusta. Toivotan kaikille iloa, riemua, mielenkiintoisia haasteita, hyvää mieltä ja kaikkea hyvää jokaiseen kotiin! Lämpimin terveisin Satu

7 KOULUN TYÖAIKA Syyslukukausi Kevätlukukausi Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma (to) (pe) (ma) (la) (ma) (pe) (la) (su) (ma) (pe) (pe) (ma) Vapaapäiviä itsenäisyyspäivä (ke) vappu (to) helatorstai

8 PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA LV Luokat 1-5 ja pienryhmä: Tunti Opetukseen Välitunnille ruokailuun Jos päivän lopussa on kaksois- tai kolmoistunti, niin tunnit on mahdollista opettaa ilman taukoja, jolloin koulu päättyy kaksoistunnin ollessa kyseessä 15 minuuttia aikaisemmin ja kolmoistunnin ollessa kyseessä 30 minuuttia aikaisemmin. Ruokailun porrastus: Luokat 6-9: klo A klo A, 3A klo A, 1A Tunti Opetukseen Välitunnille ruokailuun Jos päivän lopussa on kaksois- tai kolmoistunti, niin tunnit on mahdollista opettaa ilman taukoja, jolloin koulu päättyy kaksoistunnin ollessa kyseessä 15 minuuttia aikaisemmin ja kolmoistunnin ollessa kyseessä 30 minuuttia aikaisemmin.

9 OPETTAJAT JA OPETUSAINEET Anttonen Seppo fysiikka, kemia Heikura Satu espanja Holopainen Henna matematiikka Huhta Tuulia erityisopetus Hämäläinen-Kölhi Irene ruotsi, englanti Juntunen Saija 3A Jurmu Tuula englanti, ruotsi Kaartinen Jenni äidinkieli ja kirjallisuus, viestintä, tehhään esityksiä Kemppainen Satu rehtori Kiviniemi Hanna musiikki Kohvakka Marjo matematiikka, fysiikka, kemia Lammela Vuokko tekstiilityö, kuvataide Moilanen Eine 5A Mulari Maria liikunta Ojakoski Janne 2A Paso Ulla 4A Pikkuaho Iida-Emilia äidinkieli ja kirjallisuus Savela Katja erityisopetus Saviniemi Heli erityisopetus Seppänen Maarit samanaikaisopettaja Simonen Mari biologia, maantieto Suorsa Seija tekstiilikäsityö terveystieto Toivomäki Jussi uskonto, elämänkatsomustieto, Turpeinen Paula erityisopetus Viljamaa Urpo tekninen työ, erätaidot Virrankari Jukka historia, yhteiskuntaoppi, Virrankari-Holappa Sirpa kotitalous, hygieniapassi Väisänen Marja-Liisa 1A Väisänen Tuula oppilaanohjaus

10 KOULUN MUU HENKILÖKUNTA KANSLIA: Moilanen Eija toimistosihteeri Moilanen Tiia-Leena koulunkäynninohj TERVEYDEN- Kanniainen Riitta HOITAJA: KOULU- KURAATTORI: Karhu Saara MIEKKARI/ Kehänen Katariina SAIR.HOITAJA: PSYKOLOGI: Keränen Nina HAMMAS HOITOLA: KEITTIÖ: Väyrynen Päivi ruokapalveluesimies Hiltunen Martta keittäjä Moilanen Helvi keittäjä-siivooja Moilanen Raija keittäjä Siira Sirpa ravitsemistyöntekijä Väisänen Vuokko ravitsemistyöntekijä SIIVOUS: Kemppainen Riitta siivooja Holappa Irene KIINTEISTÖ: Huhta Keijo insinööri rakennuskiinteistöjen kunnossapito - liikelaitokset - tiet - palo- ja pelastustoimi - väestönsuojelu - jätehuolto - urheilu-, ulkoilu- ja yleiset alueet

11 KIINTEISTÖNHOITAJAT: Pyykkönen Ari Torvinen Jouko Vikailmoitukset ja työpyynnöt: KOULUNKÄYNNINOHJAAJAT: Haapalainen Elmeri Kartano Asta Kemppainen Minttu-Maaria Lauronen Seija Moilanen Ari Seppänen Riitta Suomela Eija Väisänen Tuuli ATK-TUKI: Keränen Arto

12 SÄÄDÖKSIÄ JA KÄYTÄNTÖJÄ Oppivelvollisuusaika Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta (PL 25 ). Oppivelvollisuuden suorittaminen ja valvonta Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua (PL 26 ). Jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttymistä, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon (PL 45 ). Käyttäytyminen ja vastuu Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti (PL 35 ), noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta. Vahingonkorvaus Oppilaan on velvollisuus korvata aiheuttamansa vahinko, velvollisuudesta säädetään vahingonkorvauslaissa. Vahingosta ilmoitetaan aina huoltajalle. Vahingonkorvauksen voi suorittaa myös korjaamalla tai siivoamalla aiheuttamansa vahingon. Tästä on maininta myös koulun järjestyssäännöissä (X 5.). Rikosoikeudellinen vastuu Milloin 15 vuotta täyttänyt oppilas syyllistyy esim. pahoinpitelyyn tai varkauteen, on hän myös rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Vahingonkorvausvelvollisuus on myös tätä nuoremmalla.

13 Lupa poissaoloon Oppilaan poissaoloon koulusta tulee huoltajan pyytää lupa. Luvan enintään viikon poissaoloon myöntää luokanopettaja tai -valvoja tai, jos luokanvalvojaa ei ole, oppilaan opettaja ja muutoin apulaisrehtori. Pitempiaikaiseen poissaoloon luvan myöntää apulaisrehtori kirjallisen anomuksen perusteella. Milloin lupaa ei ole voitu ennalta pyytää, on oppilaan huoltaja velvollinen mahdollisimman pian ilmoittamaan poissaolosta luokanopettajalle, -valvojalle tai koulun kansliaan. Työssäkäynti Työnantaja ei saa pitää oppivelvollista työssä kouluaikana, koulumatkan vaatima aika siihen luettuna, eikä antaa oppilaan suoritettavaksi sellaista työmäärää, ettei oppilaalla ole riittävästi vapaa-aikaa sekä aikaa lepoon ja kotitehtäviin. 14 vuotta täyttänyt saa olla töissä koulutyön ulkopuolella korkeintaan 2 tuntia päivässä. Tällöin täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että koulu- ja työaika ei yhteenlaskettuna saa ylittää 8 tuntia. Oppilaan ojentaminen ja rankaisu Oppilasta, joka rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan rangaista kurinpidollisesti. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja oppilaan erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Opetusta tai muuta koulun tilaisuutta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi tai häneltä voidaan evätä opetus enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Epäasiallisesti käyttäytyvän oppilaan kanssa käydään kasvatuskeskustelu tai hänet voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon. Huoltajalle varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun, jos se koetaan tarpeelliseksi. Luokasta poistamisesta, kasvatuskeskustelusta ja jälki-istunnosta ilmoitetaan aina kotiin. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Jos oppilaalla on kielletty tai vaarallinen esine tai aine, tai oppilas häiritsee opetusta tai oppimista jollain esineellä tai aineella, häntä pyydetään antamaan esine pois. Jos oppilas ei sitä luovuta, se on oikeus ottaa pois. Esine tai aine palautetaan oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päätyttyä tai viimeistään työpäivän päätyttyä. Haltuunotosta ilmoitetaan aina huoltajalle.

14 Huolimattomuuden seuraukset luokat kolmesta unohduksesta oppiainetta kohti seuraa 30 minuutin jälki-istunto tilasto nollautuu lomilla (syys-, joulu- ja talvilomat) luokat viidestä unohduksesta seuraa 30 minuutin jälki-istunto tilasto nollautuu kuukauden alussa opettaja voi halutessaan ottaa yhteyttä kotiin kolmen unohduksen jälkeen alakoulun englanti o käytäntö sama kuin luokilla luokat viidestä unohduksesta seuraa lappu kotiin toimenpidetermillä puhuttelu tilasto nollautuu kuukauden alussa jos lappuja pitää lähettää kotiin useita, seuraa myös 30 minuutin jälki-istunto Päihteet Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena kouluaikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Jos oppilas on päihteiden vaikutuksen alaisena koulussa tai koulun järjestämässä tilaisuudessa, toimitaan Puolangan koulujen kriisivalmiussuunnitelman toimintaohjeiden mukaisesti: oppilas toimitetaan kouluterveydenhoitajan luokse/terveyskeskukseen ja asiasta ilmoitetaan huoltajille, lastensuojeluviranomaiselle ja rehtorille. Koulun alueelta poistuminen - asiointi kylällä Koulu ja opettajat ovat vastuussa oppilaasta koko koulupäivän ajan. Tämän vuoksi kylällä asiointiin ei anneta yleistä lupaa. Yläkoulun kuljetusoppilailla on mahdollista asioida kylällä välitunnilla vanhempien kirjallisella anomuksella, jossa tulee näkyä kylällä käynnin tarkoitus. Lupa on henkilökohtainen, ja se on pyydettävä joka kerta erikseen. Anomus näytetään välituntia edeltävän tunnin opettajalle, joka hyväksyy anomuksen allekirjoituksellaan. Vanhempien ja opettajan al-

15 Ruokailu lekirjoittama anomus pidetään mukana kylällä käydessä. Välitunnin välituntivalvoja tarkistaa luvan tarvittaessa. Kuljetusoppilaille on järjestetty ohjattua toimintaa odotustuntien ajaksi. Jos oppilas ei osallistu odotustunnille, niin huoltajien pitää aina ilmoittaa asiasta luokanopettajalle kirjallisesti tai viestinä Wilmassa. Alakoululaiset ruokailevat alkaen ja yläkoululaiset alkaen. Alakoulun ruokailua on porrastettu jonotuksen välttämiseksi. Alakoulun oppilaille, joilla on kolmeen koulua, tarjotaan välipala. Välipala tarjotaan ruokasalissa kello Yläkoulun oppilaille, joilla alkaa koulu kahdeksalta, tarjotaan välipalaa kello Lokerikot Koulun aulaan on varattu yläkoulun oppilaille lukolliset lokerikot omien tavaroiden säilyttämistä varten. Lokeron voi varata käyttöönsä lunastamalla kansliasta avaimen 10 euron panttia vastaan. Panttirahan saa takaisin, kun palauttaa avaimen. Oppilasrekisteri Koulu ylläpitää oppilaistaan oppilasrekisteriä sisäistä hallintoa varten. Energiajuomat Energiajuomien käyttö lasten keskuudessa on lisääntynyt voimakkaasti. Opettajakunta on yhdessä päättänyt, ettei energisjuomia nautita kouluaikana. Elintarviketurvallisuusviraston mukaan EU:n elintarvikealan tiedekomitea SCF (Scientific Committee on Food) on antanut lausunnon energiajuomien ja niiden piristävien ainesosien turvallisuudesta vuonna 1999 ja täydentänyt lausuntoaan vuonna Komitean mukaan energiajuomia ei suositella lapsille niiden kofeiinipitoisuuden vuoksi, koska lapsille jo pienikin kofeiinimäärä voi aiheuttaa kiihtyneisyyttä, ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä ja levottomuutta. Myös energiajuomien pakkausmerkintöihin on lisätty varoitusmerkintä siitä, etteivät ne sovi lapsille.

16 Uskonnonvapauslain vaikutus perusopetukseen Oppilaiden enemmistön mukaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton voi osallistua oppilaiden enemmistön uskonnonopetukseen, jos huoltaja ilmoittaa asiasta koululle. Uskonnon opetuksesta ei enää tarvitse hakea vapautusta. Vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu enemmistön uskonnon opetukseen järjestetään ortodoksista uskonnon opetusta tai elämänkatsomustiedon opetusta. Muuhun kuin edellä mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville järjestetään oman uskontonsa opetusta huoltajan pyynnöstä. Jos koulutuksen järjestäjä ei järjestä oppilaan oman uskonnon mukaista opetusta, voi oppilas osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen huoltajan pyynnöstä. Jos oppilas ei osallistu uskonnon/elämänkatsomustiedon opetukseen tai kolmen oppilaan sääntö ei täyty, oppilaalle järjestetään muuta opetusta. Koulu voi edelleen järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten tunnustuksellisia päivänavauksia ja jumalanpalveluksia. Oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan oman uskontonsa vastaiseen uskonnolliseen tilaisuuteen. Tässä tapauksessa huoltaja ilmoittaa asiasta koululle. Koulu on vastuullinen oppilaasta tänäkin aikana ja järjestää oppilaalle muuta toimintaa. Koulun juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria, eikä niitä pidetä uskonnon harjoittamistilaisuuksina. KÄSITTEITÄ JA KÄYTÄNTÖJÄ Arviointi Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Oppiaineita ja käyttäytymistä arvioidaan syyslukukauden päättyessä vuosiluokilla 1-8 välitodistuksessa ja vuosiluokalla 9 opintomenestystiedotteessa. Jos jatko-opintoihin hakeminen vaatii päättötodistuksen periaatteiden mukaan annettavan välitodistuksen, annetaan se opintomenestystiedotteen si-

17 jaan. Vuosiluokilla 1-3 käytetään sanallista arviointia ja vuosiluokilla 4-9 numeroarviointia. Numeroarviointi Numeroin arvioidaan kaikki yhteiset aineet (4.-9.lk) ja kaikki valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän. Vuosiluokilla 1-6 biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto sisältyvät ympäristöoppiin. Vuosiluokilla 7-9 ne arvioidaan erikseen. Arviointiasteikko: 10 (erinomainen), 9 (kiitettävä), 8 (hyvä), 7 (tyydyttävä), 6 (kohtalainen), 5 (välttävä), 4 (hylätty). Sanallinen arviointi Sanallisesti voidaan arvioida tietojen ja taitojen saavuttamista oppiaineen eri osa-alueilla sekä työskentelyä ja käyttäytymistä. Sanallista arviointia käytettäessä tulee ilmetä, onko oppilaan opiskelema opintokokonaisuus suoritettu hyväksytysti vai onko suoritus hylätty. Sanallisessa arvioinnissa on siten aina mukana suoritusmerkintä: hyväksytty tai hylätty. Sanallinen arviointi voi myös täydentää numeroarviointia. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Yhteisistä oppiaineista oppilaanohjaus arvioidaan sanallisesti. Valinnaisten taito -ja taideaineiden arviointi Valinnaiset taito- ja taideaineet arvioidaan osana yhteisinä oppiaineina opetettavien musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden opetusta. Niistä ei tule erillistä arviointia väli- tai lukuvuositodistukseen. Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä (PA 13 ). Luokalta siirto Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Luokalle jääminen Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on hylätty. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoi-

18 tuksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät opettajat ja rehtori yhdessä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat. Ehdollinen päätös Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osaalueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Käyttäytymisen arviointi Puolankajärven koulun vuosiluokilla 1-3 käyttäytyminen arvioidaan kaksi kertaa lukuvuodessa sanallisesti väli- ja lukuvuositodistuksen liitteessä. Vuosiluokilla 4-8 käyttäytyminen arvioidaan kaksi kertaa lukuvuodessa välija lukuvuositodistuksessa numeroin. Vuosiluokalla 9 käyttäytyminen arvioidaan kaksi kertaa lukuvuodessa numeroin: syyslukukauden lopussa opintomenestystiedotteessa ja kevätlukukauden lopussa lukuvuositodistuksessa. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Käyttäytymisen arvioi oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä (PA 13 ). Käyttäytymisen arviota ei merkitä päättö- eikä erotodistukseen (PA 12 ). Päättöarviointi Pakollisten aineiden päättöarviointi tehdään sen vuoden keväällä, kun aineen yhteiset opinnot päättyvät vuosiluokilla 7,8 tai 9. Päättöarviointi päivitetään yhdeksännen luokan keväällä, jolloin huomioidaan taito- ja taideaineiden valinnaiset opinnot ja syventävät yhden vuosiviikkotunnin valinnaiset opinnot, jotka voivat korottaa päättöarvosanaa. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jaksotai lukuvuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.

19 Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Todistukset Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Todistukseen merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain sanallinen arvio tai numeroarvosana siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana. 2. Välitodistus Välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus. Vuosi luokilla 1-8 annetaan välitodistus syyslukukauden päättyessä. Vuosiluokalla 9 annetaan syyslukukauden lopussa välitodistuksen sijasta opintomenestystiedote. Erotodistus Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. 3. Päättötodistus Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, jonka suoriutuminen suhteessa oppiaineiden oppimäärien tavoitteisiin on hyväksytty kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa.

20 PUOLANGAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO 2016 vuosiviikkotunteina (1 vuosiviikkotunti = 38 oppituntia) AINE VUOSILUOKAT YHTEEN- SÄ Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli B1-kieli Matematiikka Ympäristöoppi Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto * Uskonto/elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi TAIDE- JA TAITOAINEET Musiikki Kuvataide*** Käsityö*** Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset taito- ja taideaineet Valinnaiset aineet Vapaaehtoinen B2-kieli ** Tuntimäärä yhteensä = oppiainetta voidaan opettaa asianomaisella vuosiluokalla, jos opetussuunnitelmassa niin määrätään * = Ainetta opetetaan integroidusti vuosiluokilla 1-6. ** = Oppilas voi opiskella B2-kieltä valinnaisena aineena. ***= Sisältää luokkien valinnaiset taito-ja taideaineet (KU: 4. lk 1, 5. lk 1 ja 6. lk 1 sekä TS/TN: 5. lk 1 ja 6.lk 2 tuntia, yhteensä 6 t)

21 Tuntijärjestys TUNTIJÄRJESTYS lk h/v SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI AI 3 3 EN 2 2 RU 2 2 MA 4 4 BI 2 GE 2 TT 1 1 OP 1 1 FY/KE 2 2 UE/ET 1 1 HI 2 2 MU 1 1 KU 2 2 KO 3 3 KS 2 2 LI 2 2 YHT lk h/v SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI AI 4 4 EN 2 2 RU 1 1 MA 4 4 BI 2 GE 2 TT 1 1 OP 1 1 FY/KE 2 2 UE/ET 1 1 HI 2 2 MU 1 1 LI 3 3 VAL TT 4 2 VAL 2 4 YHT lk h/v SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI AI EN RU MA BI 1,5 3 GE 1,5 3 TT OP FY/KE UE/ET HY LI VAL VAL YHT VAL8 1: ERÄ, TAN, kevät VAL8 2: KONE,VK VALTT8 1: LI, ÖV, syksy VALTT8 2: KSKU KEVÄT: MU, KU, VI 1hVApak9 SYKSY: ERÄ, HYG KE syksyllä, FY keväällä

22 PUOLANKAJÄRVEN KOULUN TUKIMUOTOJA Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Puolankajärven koulussa kahdessa pienryhmässä, jotka käsittävät vuosiluokat 1-9 sekä pidennetyn oppivelvollisuuden. Esiopetuksen aloittaminen ja kesto sekä perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen kokonaistilanteen, edistymisen ja tuen tarpeen perusteella. Jos lapsi aloittaa esiopetuksen suoraan oppivelvollisuutena 6-vuotiaana, ratkaisu siitä kestääkö esiopetus yhden vai kaksi vuotta, tehdään ensimmäisen esiopetusvuoden aikana vasta siinä vaiheessa, kun nähdään onko lapsi valmis siirtymään ensimmäiselle luokalle jo yhden esiopetusvuoden jälkeen vai tarvitseeko hän vielä toisen vuoden esiopetusta. Pienryhmät toimivat alakoulun yhteydessä. Pienryhmän oppilailla on ns. kotiluokka yleisopetuksessa omassa ikäryhmässä tai ryhmässä, joka mahdollistaa oppilaan osallisuuden muiden kanssa toimimiseen. Kotiluokan tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta koulussamme. Pienryhmän oppilaat osallistuvat yleisopetuksen oppitunneille aina suunnitellusti ja mahdollisuuksien mukaan. Yhteiset retket, juhlat ja tapahtumat ovat osa koulun arkea. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on esimerkiksi kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, vuorovaikutustaidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamista suunnitellaan, sen tarvetta ja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Puheopetustuokion kesto on noin minuuttia. Puheopetuksesta vastaa alakoulun erityisopettaja. Erityisopetuksen tarpeen määrittelevät yhdessä opettaja ja erityisopettaja. Huoltajien ja oppilaan toiveet otetaan huomioon tukea suunniteltaessa.

23 Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetusta antaa ensisijaisesti kyseisen aineen tai muutoin erikseen sovittu opettaja. Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus ovat tukimuotoina yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheissa. VSOP eli vuosiluokkiin sitomaton opetus on joustava opetusmenetelmä. Vuosiluokilla 1-2 opiskellaan äidinkieltä ja matematiikkaa pienemmissä ryhmissä, jotka eivät ole ikäluokkaan sidottuja. Oppilaat jakautuvat yleensä kolmelle eri opettajalle ja saavat näin tukea juuri siinä asiassa, joka on heille hyödyllistä. Opetus on yksilöllisempää ja vastaa näin tehokkaammin lasten tarpeisiin. Alakoulun samanaikaisopettaja toimii yhteistyössä luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa. Samanaikaisopettajan tuki voidaan kohdentaa myös suunnitellusti ja joustavasti oppilaiden tarpeiden mukaan. Koulunkäyntiohjaajat edistävät oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä toimintaa, jonka tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia, itsenäistä selviytymistä ja oppimistuloksia sekä edistää kouluyhteisön terveyttä ja turvallisuutta. Kouluterveydenhuollon toimintatapoina ovat oppilaskohtainen terveydenhoito, terveyskasvatus, koulun terveydellisten olojen valvonta, koulupäivän aikana koululaisille sattuneiden sairastapausten ja tapaturmien ensiapu ja hoito sekä mahdollinen jatkohoitoon ohjaus. Koko ikäluokkaa koskevat terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Oppilaskohtainen terveydenhoito tarkoittaa oppilaiden laajoja tai määräaikaisia terveystarkastuksia. Laaja terveystarkastus, johon sisältyy sekä terveydenhoitajan että lääkärin tekemä terveystarkastus, tehdään kolme kertaa peruskoulun aikana: 1., 5. ja 8. luokalla. Vanhemmille järjestetään mahdollisuus osallistua lapsensa laajoihin terveystarkastuksiin. Vuosina, jolloin ei järjestetä laajaa terveystarkastusta, terveydenhoitaja tekee määräaikaisen terveystarkastuksen. Kouluterveydenhoitaja Riitta Kanniainen on tavattavissa Puolankajärven koululla keskimäärin kolmena päivänä viikossa (ti, ke ja pe). Kouluterveydenhuolto toimii ajanvarausperiaatteella muutoin, pait-

24 Perheneuvola si kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa. Kouluterveydenhoitajan tavoittaa puhelinnumerosta Vastaanotto ilman ajanvarausta: - kello kaikki - kello alakoulu - kello yläkoulu ja lukio Kouluterveydenhoitajaan voi ottaa yhteyttä, mikäli herää huolta lapsen tai nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa esim. lapsen/nuoren väsymys, jaksamattomuus, motivaation puute, kaverisuhteet ja psyykkiset oireet. Kouluterveydenhoitaja tekee yhteistyötä vanhempien, opettajien, oppilashuoltoryhmän sekä tarpeen mukaan muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten esimerkiksi hammashoitolan, mielenterveystoimiston, lastensuojelun ja perheneuvolan psykologin kanssa. Mikäli opettajalla ja/tai vanhemmilla herää huoli lapsen/nuoren koulunkäyntiin ja/tai hyvinvointiin liittyvissä asioissa, he yhdessä miettivät ratkaisua tilanteeseen. Tarvittaessa he voivat olla yhteydessä terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai miekkariin. Koulun käytettävissä on myös psykologi kerran viikossa. Vastaanotto on terveyskeskuksessa tai muussa sovitussa paikassa. Ajanvarauksen voi tehdä terveydenhoitajan, kuraattorin tai miekkarin kautta. Kuraattori Saara Karhu on tavattavissa koululla maanantaisin 8:30-15:00 yläkoulun alakerran kuraattorin huoneessa. Voit varata ajan soittamalla Puhelimella saa kiinni maanantaisin virka-aikana, muulloin tekstiviestillä, yhteys myös Wilman kautta tai sähköpostilla saara.karhu@attendo.fi Miekkari Katariina Kehänen on tavattavissa terveyskeskuksessa ja koululla tarpeen mukaan. Ajanvaraus soittamalla Yhteys myös Wilman ja WhatsAppin kautta tai sähköpostilla katariina.kehanen@attendo.fi. Kuraattori ja miekkari auttavat esimerkiksi jaksamiseen, itsetuntoon, epävarmuuteen ja pelkoihin liittyvissä asioissa. Myös kaveriongelmissa. Ota rohkeasti yhteyttä.

25 Hammashuolto Koulun rehtori Satu Kemppainen voi oppilaan/vanhempien näin halutessa toimia myös asian eteenpäin viejänä, joten yhteyttä voi ottaa häneenkin. Alakoulun oppilaiden hampaiden tarkastus ja hoito pyritään tekemään syyslukukauden aikana ja yläkoulun oppilaille keväällä. Tarkastusaika hammashoitolaan lähetetään suoraan kotiin. Hammastapaturmissa on otettava välittömästi yhteys hammashoitolaan. Alle 18-vuotiaiden hampaiden tarkastus ja hoito on maksuton. Esteestä on ilmoitettava ajoissa hammashoitolaan. Yli 15-vuotiailta peritään peruttamattomasta poisjäännistä Koulutapaturmat Koulussa sattuneesta tapaturmasta ja sitä mahdollisesti seuranneesta lääkärissäkäynnistä on ilmoitettava opettajalle, jonka tunnilla tai valvomalla välitunnilla tapaturma on sattunut sekä koulun kansliaan. Koulu tarvitsee tiedon vahinkoilmoituksen tekoa varten.

26 OPPILASHUOLTO KOULUSSAMME Opiskeluhuollon monialaista yhteistyötä tehdään kolmessa erilaisessa kokoonpanossa. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monitoimijaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sekä huoltajia sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koko kunnan opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Puolangalla toimii yksi oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluvat kouluterveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, koulukuraattori, sosiaalijohtaja, laaja-alaiset erityisopettajat, apulaisrehtori/opinto-ohjaaja, seurakunnan nuorisotyöntekijä ja rehtori. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa, ja ryhmää johtaa rehtori. 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat kouluterveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, koulukuraattori, sosiaalijohtaja, laajaalaiset erityisopettajat, apulaisrehtori/opinto-ohjaaja ja rehtori. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan, ja ryhmää johtaa rehtori. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Opiskeluryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. 3) tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain oppilaan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa

27 suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajan kanssa. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.

28 Puolankajärven koulun opiskeluhuoltoryhmä Rehtori Satu Kemppainen p Apulaisrehtori/Opinto-ohjaaja Tuula Väisänen p Kouluterveydenhoitaja Riitta Kanniainen p Erityisopettaja (yläkoulu) Tuulia Huhta p Erityisopettaja (alakoulu) Heli Saviniemi p Lastensuojelun sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja Anne Seppänen p Kuraattori Saara Karhu p Miekkari Katariina Kehänen p Koulupsykologi Nina Keränen p

29 Koulukyyditys Koululle tulee ilmoittaa välittömästi muutoksista, jotka vaikuttavat kyyditysjärjestelyihin. Kuljetusvastaava Janne Ojakoski puh Kuljetusoppilaille on järjestetty ohjattua toimintaa odotustuntien ajaksi. Jos oppilas ei osallistu odotustunnille, niin huoltajien pitää aina ilmoittaa asiasta luokanopettajalle kirjallisesti tai viestinä Wilman kautta. KOULUN KÄYTÄNTÖ ON, ETTÄ OPPITUNNEILLE päällysvaatteet, kengät ja lippikset riisutaan naulakkoon kännykät laitetaan äänettömälle reppuun ja purukumit roskikseen sama käytäntö soveltuvin osin ruokasalissa ja koulun yhteisissä tilaisuuksissa OSOITTEEN, PUHELINNUMERON TAI KOTIKUNNAN MUUTOKSET Jos oppilaan tai huoltajan osoite, puhelinnumero tai oppilaan kotikunta muuttuu, huoltajan pitää ilmoittaa siitä välittömästi opettajalle tai koulun kansliaan.

30 Puolankajärven koulun järjestyssäännöt I TAVOITTEET Järjestyssääntöjen tavoitteena on koulun työrauhan ja järjestyksen turvaaminen koulun kokonaistavoitteiden edistämiseksi sekä tuloksellisen opiskelun mahdollistamiseksi. Järjestyssääntöjen tarkoituksena on kouluyhteisön jäsenten toimintaoikeuksien takaaminen sekä annetuista määräyksistä, oikeuksista ja menettelytavoista tiedottaminen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. II KOULUAIKA Kouluaikaa on työjärjestyksen mukainen työpäivä koulussa ja koulun ulkopuolella. III OPPITUNNIT Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen ellei hänellä ole erityisestä syystä vapautusta oppitunneilta. 1. Oppitunnit aloitetaan täsmällisesti työjärjestyksen mukaan, ellei tunnin pitävän opettajan kanssa sovita muulla tavoin. 2. Yläkoulussa oppitunnin alkua odotetaan sen luokan ovella, jossa tunti pidetään, alakoulussa rauhallisesti omassa luokassa. 3. Päällysvaatteet, kengät ja päähineet on riisuttu valmiiksi ennen luokkaan siirtymistä. 4. Matkapuhelimet suljetaan tai laitetaan äänettömiksi ennen luokkaan siirtymistä. Puhelimia ei pidetä esillä oppitunnin aikana. 5. Tunnin alussa tervehditään opettajaa ja odotetaan hiljaa seisoen opettajalta lupaa saada istua. 6. Halutessaan voi opettajalta pyytää puheenvuoron viittaamalla. 7. Päivittäinen työskentely aloitetaan päivänavauksella, jonka sisällöltään tulee tukea oppilaiden psyykkistä, emotionaalista ja sosiaalista kasvua. 8. Myöhästyessään oppitunnilta oppilaan on pyydettävä anteeksi myöhästymistään ja kerrottava opettajalle myöhästymisen syy. 9. Vieraan tullessa luokkaan noustaan seisomaan. 10. Tunnilla jokaisella oppilaalla on oikeus häiriöttömään opiskeluun. 11. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti ja toimittava opettajan ohjeiden mukaisesti. 12. Tunnit päättyvät täsmällisesti. Oppilas ei saa painostaa opettajaa lopettamaan oppitunteja ennen aikojaan. Tunti päätetään aina opettajan luvalla. 13. Tunnin jälkeen tarkistetaan, että oma työskentelytila jää siistiksi seuraavaa oppilasta varten. 14. Luokasta poistutaan rauhallisesti ja asiallisesti.

31 IV VÄLITUNNIT Välituntien tarkoitus on katkaista pitkälti istumatyöhön perustuva tuntityöskentely, näin saadaan työhyvinvoinninkin kannalta tärkeää vaihtelua, jotta jaksetaan työskennellä pitkiäkin työpäiviä. Jotta välitunneista saadaan kaikki hyöty irti, tulee huomioida seuraavaa: 1. Välitunnille, pääsääntöisesti ulos, siirrytään ripeästi opettajan ilmoittaessa tunnin päättyneeksi. 2. Laukut/kirjat on lupa viedä viivyttelemättä sen luokan naulakkoon, missä pidetään seuraava oppitunti. 3. Välituntialue on määritelty karttaliitteessä. Välituntialueilta ei saa poistua ilman lupaa. Luvankin saatuaan oppilas on koulun sääntöjen alainen myös välituntialueen ulkopuolella. 4. Pakkasen ollessa 20 tai kylmempi, saavat oppilaat viettää välitunnin sisällä, alakoululaiset omissa luokissaan, yläkoululaiset käytävällä. Levottomasti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä viettämään välituntinsa ulkona. 5. Välitunneilla käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti, otetaan kaikki leikkeihin, ei heitellä lumipalloja eikä muutakaan käteen sattuvaa. 6. Vessoissa ja wc-katoksessa ei oleskella tarpeettomasti. Yläkoululaiset jonottavat vessaan pääsyä ulkona. Vain yksi oppilas kerrallaan saa olla sisällä wc-jonossa. 7. Jo aamulla kouluun lähtiessä pukeudutaan niin, että välitunti voidaan viettää ulkona. Toistuvasta sisällä lorvailusta määrätään jälki-istuntoa. 8. Hyviin tapoihin kuuluu, että pihaa ei roskata (ei penkkaripäivänäkään!), pihavälineitä käytetään varovasti, suksien, polkupyörien ja mopojen säilytyspaikoilla ei oleskella tarpeettomasti. V RUOKAILU Kouluruokailu on suuri etuoikeus. Jotta jokainen voisi nauttia ruokailusta yhtenä päivän kohokohtana, tulee ruokailussa noudattaa seuraavia ohjeita: 1. Ruokailuun siirrytään kiireettömästi kävellen. Päällysvaatteet jätetään omaan naulakkoon. 2. Linjastosta otetaan vain sen verran ruokaa, minkä uskoo kohtuudella syövänsä, lisää saa hakea jonottamatta. Istumaan siirrytään mille tahansa vapaalle tuolille oman linjaston puolella. Kaverille ei saa varata paikkaa. 3. Ruokaillessa noudatetaan hyviä tapoja, esim. haarukkaan otetaan vain sen verran ruokaa, mikä mahtuu kerralla suuhun. 4. Kouluruoka on monipuolista ja terveellistä arkiruokaa, jota jokaisen olisi tärkeä opetella syömään, aluksi maistaen. Kaikenlainen ruuan moittiminen ääneen tai näkyvä nyrpisteleminen on kiellettyä.

32 5. Ruokailtua noustaan pöydästä välittömästi ja annetaan tilaa seuraaville. Tuoli työnnetään pöydän alle. Astiat palautetaan asianmukaisesti ja kiitetään keittiöhenkilökuntaa. VI KOULUMATKAT Koulumatkat ovat osa oppilaan säännönmukaista koulupäivää, joten koulun järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulumatkoilla. Erityisesti tulee muistaa, että: 1. Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä, pyörä- ja mopokypärät ovat tieliikennelainkin mukaan pakollisia. 2. Koulumatkoillakin tupakointi on kiellettyä. 3. Koulutovereita ei saa kiusata koulumatkalla, eikä aiheuttaa häiriötä tai vaaratilanteita muillekaan ihmisille. 4. Koulumatkoilla ei saa vahingoittaa luontoa. 5. Kouluun saavuttua pyörät parkkeerataan välittömästi hyvään järjestykseen niille varatuille paikoille. Päivän kuluessa ei pyörillä eikä mopoilla ole lupa ajella. 6. Kyyditysoppilaat eivät saa poistua koulualueelta ilman opettajan lupaa. 7. Liikennevälineissä/kouluautoissa noudatetaan kuljettajan antamia ohjeita eikä häiritä muita matkustajia. Kuljettaja voi poistaa autosta häiritsevästi käyttäytyvän oppilaan/matkustajan. Muut ohjeet koulukuljetuksen ajaksi on kerrottu koulukuljetusoppaassa. VII KOULUTAPATURMAT Tapaturman tai äkillisen sairastumisen sattuessa ilmoitetaan siitä viipymättä lähimmälle koulun henkilökuntaan kuuluvalle henkilölle. VIII POISSAOLOT 1. Huoltajan tulee pyytää lupa oppilaan poissaoloon koulusta. - Enintään viikon poissaoloon tarvittavan luvan antaa luokanvalvoja tai luokanopettaja. - Yli viikon poissaoloon tarvittavan luvan antaa rehtori. Tällöin lupa tulee pyytää kirjallisesti. 2. Sairastumisesta tai muusta ennalta arvaamattomasta syystä johtuvasta poissaolosta on huoltajan ilmoitettava mahdollisimman pian joko luokanopettajalle tai luokanvalvojalle. 3. Kaikista poissaoloista tehdään selvitys Wilmaan tai erilliseen poissaolovihkoon 4. Poissaolon aikana ollut koe tehdään heti, kun oppilas palaa kouluun.

33 IX TUPAKOINTI, PÄIHTEET JA HUUMEET 1. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena kouluaikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. 2. Tupakointi on kielletty kouluaikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. X KOULUN JA KOULUYHTEISÖN JÄSENTEN OMAISUUS 1. Kouluyhteisön jäsenten on pyrittävä säilyttämään koulun omaisuus mahdollisimman siistinä ja hyväkuntoisena. Koulun omaisuudeksi käsitetään koulutilat, rakennukset, piha-alueiden rakennelmat ja istutukset sekä koulun irtain omaisuus. 2. Koulun välineitä ja laitteita (esimerkiksi tietokoneita, AV-välineitä, soittimia, käsityötilojen koneita) saa oppilas käyttää vain opettajan tai laitteista vastaavan henkilön luvalla. 3. Koulutoverin tai muun henkilön omaisuutta ei saa käyttää ilman lupaa. 4. Vahingosta on aina heti ilmoitettava opettajalle, rehtorille tai muulle henkilökunnalle. 5. Yhteisön jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, joka on johtunut välinpitämättömyydestä tai se on aiheutettu tahallaan. Korvausvelvollisuus koskee myös tapausta, jossa jokin koulun väline tai laite vioittuu luvattoman käyttöönoton seurauksena. 6. Välituntien aikana käytettävät peli- ja leikkivälineet on välitunnin lopussa palautettava niille varatuille paikoille. XI TYÖRAUHA Kouluyhteisön jäsenellä on oikeus turvalliseen työympäristöön. Koulussamme ei hyväksytä: 1. toimintaa, josta aiheutuu vaaraa tai vahinkoa itselle tai toiselle henkilölle tai jonkun omaisuudelle 2. toimintaa, joka osoittaa harkittua tai jatkuvaa välinpitämättömyyttä toisten henkilöiden oikeuksista tai yleisistä eduista 3. koulukiusaamista missään muodossa 4. sanoja tai tekoja, jotka loukkaavat tai halventavat toista 5. vilpillistä toimintaa tai sen yritystä 6. häiriöntekoa, joka haittaa muiden työskentelyä tai työrauhaa 7. luvatonta oleskelua koulurakennuksen sisä- ja ulkotiloissa ja koulualueella 8. jatkuvaa koulusta myöhästelemistä 9. opiskeluvälineiden toistuvaa puuttumista Jos oppilas ei noudata koulun järjestystä, käyttäytyy sopimattomasti tai on tehtävissään huolimaton, voidaan häntä ojentaa kurinpitokeinoin.

34 1. Rikkeitä pyritään selvittelemään keskustelulla opettajan tai luokanvalvojan kanssa tai rehtorin puhuttelussa. 2. Oppilaan huoltajille rikkeistä tiedotetaan puhelimitse, kirjallisesti tai heidät kutsutaan neuvonpitoon koululle. 3. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä suorittamaan tehtäviään valvonnan alaisena koulupäivän jälkeen enintään tunniksi kerrallaan. 4. Häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. 5. Epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon. 6. Varsinaiset kurinpitorangaistukset ovat kirjallinen varoitus ja oppilaan erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, ettei oppilas erottamisen aikana jää jälkeen opetuksesta. XII KOULUN PUITTEISSA TAPAHTUVA VAPAA-AJANTOIMINTA 1. Koulun kerhoissa tai koululla järjestettävässä vapaa-ajan toiminnassa oppilaiden tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja kerho-ohjaajan ohjeita. 2. Järjestävä yhteisö vastaa omasta tilaisuudestaan. XIV YLEISTÄ 1. Niissä asioissa, joista ei näissä järjestyssäännöissä määrätä, noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia ja kuhunkin tilanteeseen erikseen annettuja ohjeita. 2. Rehtorin ja opettajien antamia järjestyssääntöjä koskevia lähempiä ohjeita on myös noudatettava.

35