KOTI. Soluasunnosta. opiskelijan kukkarolla. Hyvän mielen koti. «Muraalit kaunistavat kaupunkia. «Asukastoimikunta on oikea tapa vaikuttaa

Transkriptio

1 Hyvän mielen koti Sevas Kodit Oy:n asukaslehti 2 / 2018 VASTAA JA VOITA VARSI-IMURI «Muraalit kaunistavat kaupunkia «Asukastoimikunta on oikea tapa vaikuttaa Soluasunnosta KOTI opiskelijan kukkarolla

2 Turvallista asumista ja laajenevia palveluja Hyvää talviaikaa! Sevas Kodit Oy:n toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa vuodelle 2019 on monia asumiseen liittyviä painopistealueita. Yhtiön taloudellisiin tavoitteisiin liittyen asumiskustannusten muodostumiseen ja tasoon on paneuduttu myös tämän lehden sivuilla. Vertailemme miten Sevaksen asumiskustannukset sijoittuvat esimerkiksi tilastokeskuksen tilastojen valossa. Myös Kela avaa ja opastaa asumistukeen ja asumiskustannuksiin liittyviä seikkoja esimerkkien kautta. Sevas Kodit Oy:n pääteema vuodelle 2019 on Turvaverkot ja niiden luominen eri toimijoiden yhteistyön kautta asuntokohteisiimme. Vuoden 2018 aikana tehostimme yhteistyötä Toimintojentaloyhdistys ry:n kanssa. Tavoitteena oli yhteisöllisyyden lisääminen asuntokohteissa Yhteinen keittiö -hankeen kautta. Vuonna 2019 laajennamme yhteistyötä myös muiden toimijoiden suuntaan, esimerkiksi Muistiyhdistys ry:n Kortteleihin kulttuuria -hankkeen kautta. Sevas Kodit Oy:ssä on viime vuosina asetettu tavoitteeksi digitalisaatio eli sähköisten toimintatapojen ja asioinnin edistäminen. Yhtiö on toteuttanut määrätietoisesti tavoitteen toteuttamista. Ohjelmistohankinnoilla on automatisoitu asukasvalintaa, muuttotarkastuksia sekä kiinteistöhuollon ohjausta ja valvontaa. Viimeisimpänä palveluna olemme ottaneet käyttöön OmaSevas-verkkoasiointimahdollisuuden. Asiakkailla on mahdollisuus asioida tunnistautuneena sähköisesti mm. asunnon hakemisessa, asumisen aikana ja poismuuton yhteydessä. Seuraavaksi edistämme asukkaiden mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluja kotona järjestämällä laajakaistayhteyden Sevas-koteihin. Huoneistokohtaisista laajakaistayhteyksistä jaetaan erillinen tiedote tammikuun aikana. Hankkeen tavoiteaikataulun mukaan 1/3 Sevasasunnoista on saanut laajakaistan mennessä, toinen kolmannes mennessä ja loput mennessä. Laajakaistayhteys sisältyy vuokraan eikä nosta sitä. Kiitokset kuluneesta vuodesta, hyvää pian alkavaa vuotta 2019! Jukka Jukka Penttilä toimitusjohtaja Raksuttaako? Testaa autosi lämpötolppa On aika testata auton lämpötolppa ennen pakkaskautta.» Jos tolpasta kuuluu vaimea raksutus, ajastimen sähköt toimivat.» Tarkista mahdollinen sulake. Sen kuuluu olla 1- tai ON-asennossa.» Testaa sähkölaitteella, esimerkiksi hiustenkuivaajalla. Tolpat on tarkoitettu vain autojen lohkolämmittimille. Autojen sisätilojen lämmittimien käyttö on kielletty ylikuormitusvaaran vuoksi. Terveellistä lämpöä kotiin Terveellinen sisälämpötila on oleskelutiloissa astetta ja makuuhuoneessa astetta. Senioritaloissa ohjelämpötila on hieman korkeampi. Lämmityskaudella lämpötila saa kuitenkin olla korkeintaan astetta. Jos huoneistossa on kylmät patterit, niistä kannattaa ilmoittaa välittömästi huoltoyhtiölle. Uusissa taloissa lisäpatteri voi aiheuttaa sen, että lämmitysjärjestelmä ei tuota normaalilämpöä. Tällöin lisäpatterin käyttö voikin kostautua suurempana sähkölaskuna. Korvausilmaventtiilejä ei pidä sulkea talvisinkaan, koska asunto tarvitsee myös ilmanvaihtoa. Vain ammattilaiset asentamaan Tilaa aina ammattilaiset asentamaan pesu- tai astianpesukoneesi. Jos olet asentanut koneen itse ja kytkentä on viallinen, vakuutus ei korvaa mahdollista vesivahinkoa. Kustannukset voivat olla yllättävän isot, jos vesi valuu esimerkiksi talon rakenteisiin. Jos vuotovahinko syntyy ammattiasentajan virheen vuoksi, korvausvastuu on asennuksen tehneellä yrityksellä. Vartioi tulta Älä jätä kynttilää palamaan yksin. Jätä liekin yläpuolelle ja sivuille riittävästi tilaa. Sijoita kynttilä palamattomalle ja kuumentumattomalle alustalle. Vältä palovaara myös parvekkeella ja ulkotiloissa. Testaa palovaroittimesi Jokaista huoneiston 60 neliötä kohti tarvitaan aina yksi palovaroitin. Asukkaan on huolehdittava itse, että hänen palovaroittimensa toimii. Paristojen vaihtaminen kuuluu asukkaalle asumisen aikana. Osassa Sevas-asunnoista on verkkovirtaan kytketty varoitin, mutta niissäkin on varmenteena paristot sähkökatkoja varten. Asukkaan vastuulla on tällöinkin toiminnan testaaminen. Jos paristot on vaihdettava ja niiden vaihtaminen on vaikeaa, ota yhteys huoltoyhtiöön. Hyvä muistisääntö on tarkistaa palovaroitin kuukausittain. Jos viimeisimmästä tarkistuksesta on aikaa, tee se heti! Kuva: Hannu Pettinen Asumisrauhan tunnistaa siitä, että ihmisillä on hyvä olla ja asua. Eikä ne tee toisista valituksia. Asumisrauha merkitsee minulle todella paljon. Asumisrauhaa voitaisiin edistää tekemällä kyselyjä asukkaille rappukohtaisesti. Omalta kohdalta oon yrittänyt olla ystävällinen ja kohtelias naapureita kohtaan ja pitää mölyt mahassa :) 2 sevasmaailma 3 sevasmaailma

3 Kela räätälöi asumistuen yksilöllisesti Kela on osa jokaisen Suomessa asuvan elämää. Tärkeää on, että tarjolla on tukea juuri silloin, kun ihminen sitä tarvitsee. Selvitimme millaista turvaa yleinen asumistuki tuo, jos omat tulot jäävät vakituisesti tai väliaikaisesti pieniksi. Kysymyksiimme vastasi etuuskäsittelypäällikkö Jaana Öhman Kelan Keskisestä vakuutuspiiristä. Haastattelu: Iina Åman, kuvat: Shutterstock ja Semio K elan maksamat asumistuet perustuvat lakeihin. Kela maksaa yleistä asumistukea Suomessa vakituisesti asuvalle henkilölle tai ruokakunnalle. Jokaisen tuenhakijan tilanne arvioidaan Kelassa yksilöllisesti. Yleistä asumistukea voi saada korkeintaan 80 % asumismenoista. Vuokra-asunnossa asuva voi saada tukea vuokran lisäksi lämmitys- ja vesimaksuihin. Jos asukas maksaa vesimaksua vuokran lisäksi, vesimaksuna hyväksytään 18 /kuukausi henkilöä kohti. Yleiseen asumistukeen vaikuttavat ansiotulot, pääomatulot ja useat sosiaalietuudet (mm. työmarkkinatuki, opintoraha, eläkkeet ja sairauspäiväraha). Sen sijaan tukeen eivät vaikuta esimerkiksi toimeentulotuki, omaishoidon tuki, opintolaina, alaikäisen lapsen tulot eivätkä satunnaiset tulot, kuten perintö tai lahja. Kela maksaa asumistuen asiakkaan tilille tai hänen pyynnöstään suoraan vuokranantajalle. Millaisia ovat yleistä asumistukea koskevat rajoitukset? Hyväksyttäville asumismenoille on laissa asetettu ylärajat, joita kutsutaan enimmäisasumismenoiksi. Jos hyväksyttävien asumismenojen määrä on enimmäisasumismenoja suurempi, asumistuen määrää ei lasketa todellisten asumismenojen vaan enimmäisasumismenojen mukaan. Enimmäisasumismenoihin vaikuttavat ruokakunnan koko ja asunnon sijaintikunta. Menot ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin. Kyse ei ole siis asunnon koosta vaan asumismenojen määrästä, Jaana Öhman toteaa. ARVIOI ASUMISTUKESI LASKURIN AVULLA OSOITTEESSA KELA.FI Hyväksytyt asumismenot Seinäjoella vuonna 2018 enintään Ruokakunnan koko /kk 1 henkilö henkilöä henkilöä henkilöä lisähenkilöä kohden 117 Lue lisää: asunto-ja-asumismenot Miten tuet lasketaan? Asumistuesta saa osviittaa Kelan verkkosivuilla olevan laskurin avulla. Laskurin käytössä tulee huomioida, että laskelmat ovat arvioita. Lopullinen asumistuen määrä selviää hakemuksen käsittelyn jälkeen, Jaana Öhman toteaa. Seuraavat esimerkit on laskettu käyttäen asumistuen alkamispäivänä Esimerkeissä on huomioitu erillinen vesimaksu vuokran lisäksi. Vesimaksua ei huomioida erikseen asumistuessa, mikäli se sisältyy vuokran määrään. 1 Henkilö on eronnut ja asuu kaksiossa kahden kasvavan lapsen kanssa. Bruttopalkka on 1800 /kk. Vuokra on 566 /kk + käyttösähkö + vesi. Millaista asumistukea hän saa? Millaista tukea hän saisi muuttaessaan kolmioon? Yleisen asumistuen määrä tässä tapauksessa on 374,37 /kk. Henkilön palkka on 1800, josta on vähennetty 300,00 euron ansiotulovähennys. Huomioitu palkkatulo on 1500 /kk. Vuokran määrä on alle enimmäisasumismenojen (723 /kk). Asumistuki lasketaan seuraavasti: Vuokran määrä 566 euroa + vesimaksu (18 /hlö = 54 ) = 620 euroa. Siitä vähennetään tulojen mukaan laskettu perusomavastuu, joka esimerkissä on 152,04 /kk. Saadusta erotuksesta asumistuen määrä on 80 % eli ,04 = 467,96 ja 467,96 * 0,80 = 374,37. 2h+k Vuokra /kk Asumistuki Oma osuus Nykyinen asunto 566,00 374,37 191,63 3h+k Kujanpääntie, Nurmo 723,84 456,77 267,07 Asiakas itse maksaa vuokran ja asumistuen erotuksen lisäksi kaikki muut asumisesta aiheutuvat kustannukset, mm. käyttösähkön ja saunamaksun. 2 Esimerkkihenkilö on työtön. Hän harkitsee muuttoa kaksiosta kolmioon kahden kasvavan lapsen kanssa. Yhden aikuisen ja kahden lapsen eli kolmen henkilön enimmäisasumismenot, joiden mukaan asumistuen määrä määräytyy, ovat Seinäjoella 723,00 /kk. Mikäli vuokran määrä on tätä suurempi, asumistuen määrä ei kuitenkaan nouse muiden laskentakriteerien pysyessä samana. Kun tulona on työmarkkinatuki lapsikorotuksineen (bruttomääräinen työmarkkinatuki kahdella lapsikorotuksella 40,08 /pv * 21,5 pv = 861,72 /kk), ei ole tulojen mukaan laskettua perusomavastuuta. Tällöin asumistuen määrä on 578,40 /kk. 3h+k Vuokra /kk Asumistuki Oma osuus Kujanpääntie, Nurmo 723,84 578,40 145,44 Herralankatu, Jouppi 765,06 578,40 186,66 Joupinkatu, Jouppi 803,99 578,40 225,59 Marttilantie, Keskusta 828,14 578,40 249,74 3 Työtön henkilö, tulona työmarkkinatuki 696,60 /kk, asuu yksin kaksiossa, jonka vuokra on 551 /kk + vesi + sähkö. Hän miettii, pitäisikö vaihtaa yksiöön. Vai olisiko väljempi kaksio hänelle mahdollinen hintaerosta huolimatta? Tulona huomioitu työmarkkinatuki 696,60 /kk (bruttomääräinen työmarkkinatuki 32,40 /pv * 21,5 pv). Ei tulojen mukaan laskettua perusomavastuuta. ASUMISTUKIASIOITA VOI HOITAA KELAN MONIEN KANAVIEN KAUTTA» Verkkoasiointi Puhelinpalvelu, asumisen tuet: » Posti: Keskinen vakuutuspiiri, Kela, PL 30, KELA» Seinäjoen palvelupiste Kalevankatu 17 A, avoinna arkisin » Ajanvaraus palvelupisteeseen tai puhelinpalveluun: 2h+k Vuokra /kk Asumistuki Oma osuus Nykyinen asunto 551,00 312,00 239,00 1h+k Kototie 8 385,95 312,00 73,95 Louhenkatu ,86 312,00 84,86 Lintuviita 3 316,29 267,43* 48,86 *) Vuokran määrä x 80 % (sis. vesimaksun 18 /kk) Lisää esimerkkejä pystyy laskemaan itse: aylaskenta_app/aylaskentaapplication?&lang=fi 4 sevasmaailma 5 sevasmaailma

4 TOIMITUSJOHTAJA JUKKA PENTTILÄ: Asumiskustannukset tarkkaan säädeltyjä S evas Kodit Oy:n asuntokannasta on huomattava määrä luvulla rakennettuja, väljiä perheasuntoja, joiden keskipinta-ala on 55,5 m². Käytännössä tämä tarkoittaa, että Sevas Kodit Oy:n asunnoissa voi asua edullisesti ja väljästi. Asumisväljyys on osa hyvää elintasoa, hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Sevas Kodit Oy:n koko kiinteistö- ja asuntokanta on arava- ja korkotukilainoitettua. Arava- ja korkotukilainoitettujen asuntojen asumiskustannusten eli vuokran muodostumista ohjaa omakustannusperiaate. Edellä mainitusta syystä koko yhtiön talousarvo tulee laatia omakustannusperiaatteella. Omakustannusperiaatteen mukaan vuokrassa saa periä enintään määrän, joka käytetään asuntojen sekä niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin. Vuokrassa voi periä kustannukset 1. Kiinteistön ja asuntojen hankinnasta tai rakentamisesta 2. Kiinteistön ja rakennusten sekä asuntojen ylläpidosta ja hoidosta 3. Perusparannuksista, joilla kiinteistö tai rakennus sekä asunnot saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia 4. Varautumisesta 2. tai 3. kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin 5. Arava- ja korkotukiasetuksessa tarkoitetulle omalle pääomalle maksettavasta korosta 6. Omistajalle lain mukaan kuuluvista velvoitteista, jotka eivät johdu siitä, että omistaja olisi toiminut tämän lain tai muun lain vastaisesti. Omakustannusperiaatteen mukaisesti arava- ja korkotukiasuntojen vuokranmäärityksessä asumiskustannuksiin voidaan hyväksyä kiinteistönpidosta ja sen hallinnon järjestämisestä muodostuvia ja hyväksyttyjä kustannuksia, jotka aiheutuvat kaikkien asukkaiden asumisen järjestämisestä. Vuoden 2019 vuokran tarkistuslaskelmien perusteet 1. Pääomakustannusten (lainojen lyhennykset ja korot) tasaus on suoritettu siten, että pääomarasite jakaantuu tasaisemmin kaikkien asuntojen vuokriin. Hoitokustannukset on arvioitu kustannuspaikkakohtaisesti. Arvioiduissa hoitokustannuksissa otettiin huomioon tiedossa olevat ja arvioidut käyttökustannuskorotukset, kuten lämmityksessä, vedessä, sähkössä, huoltopalkkioissa. 2. Yhtiön yhteiskustannusten osuus talousarviossa on 0,88 /m²/kk. 3. Korjausrahavaraus on 0,30 /m²/kk. Korjausraha peritään tasasuuruisena koko asuntokannasta eli vuokrattavissa olevasta huoneistoalasta. 4. Vaihtuvuudesta syntyvät muuttokorjauskustannukset on arvioitu toteutuneen vaihtuvuuden perusteella. 5. Toimintavuoden aikana toteutettavat muut korjaukset ja niistä muodostuvat kustannukset on arvioitu kiireellisyyden perusteella yhtiön taloudelliset resurssit huomioiden. Käyttökorvausperusteet vuonna 2019 ovat samat kuin vuonna 2018, lukuunottamatta henkilöluvun perusteella laskettavaa vesimaksua. Käyttökorvausperusteet 1. Vesimaksu henkilöluvun mukaan 10,50 /hlö/kk 2. Veden ennakkomaksut: kylmä 6 / hlö/kk ja lämmin 9 /hlö/kk 3. Todellisen kulutuksen mukaiset vesimaksut huoneistokohtaisessa mittauksessa ja tasauslaskutuksessa: lämminvesi 8,50 /m³, kylmävesi kaupungin vahvistaman taksan mukaan 4. Autopaikka ja -katosmaksut 7 /kk ja 14 /kk. KATSO VUOKRAVERTAILUTAULUKOT Yhtiöllä on eniten harkintamahdollisuuksia seuraavissa asiakokonaisuuksissa: 1. Kiinteistöille ja asunnoille suoritettavien korjausten kriteerit ja laatutaso 2. Korjausrahan määrä /m²/kk 3. Huoneistojen ja talojen varustelutason määrittely, eli parannuksiin/lisäyksiin asetut tavoitteet ja niiden toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Sevas Kodit Oy:n hallituksessa käsitellyn ja hyväksytyn yhtiön tulo- ja menoarvion pohjalta on laskettu asuntokohteiden keskivuokrat ( /m²/kk) vuodelle Kuluvana vuonna 2018 Sevas Kodit Oy:n kaikkien normaalien vuokrakoti asuntojen keskivuokra on 9,97 /m²/kk ja opiskelija - asuntojen keskivuokra 12,03 /m²/kk. Vuoden 2019 kaikkien normaalien vuokra kotiasuntojen keskivuokra tulee olemaan on 10,09 /m²/kk ja opiskelijakotiasuntojen keskivuokra on 12,14 /m²/kk. Käytännössä vuokrakotiasuntojen vuokratason korotus on keskimäärin +1,2 % ja opiskelijakotiasuntojen vuokra tason tarkistus +0,9 %. Asuntokohtaiset vuokrat lasketaan kunkin asuntokohteen ja vuokrasopimuksessa olevan jyvitetyn pinta-alan perusteella. Tieto asuntokohtaisista uusista vuokrista ja käyttökorvauksista vuodelle 2019 on jaettu jokaiseen asuntoon kirjallisesti viimeistään Sevas Kodit Oy:n asumiskustannuksia voidaan pitää hyvinkin kohtuullisina, kun niitä vertaa esimerkiksi tilastokeskuksen tai Kelan julkaisemiin asumiskustannustilastoihin. Asumiskustannusten vertailupohjana käytetään yleisesti euroa/huoneistoala/ kuukaudessa, eli /m²/kk. Tällöin vertailussa tulee huomioitua myös asumisväljyys, toisin sanoen huoneiston kokonaisvuokran ja käytettävissä olevan asunnon pinta-alan suhde. Asukastoimikunta on oikea tapa vaikuttaa Asukastoimikunta rakentaa yhteistyötä asukkaitten kesken. Sen tehtävä on toimia jokaisen asukkaan eduksi ja yhteiseksi hyväksi. Toimikunta neuvottelee asukkaiden edustajana talon hoitoon ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista omistajan kanssa. Teksti: Mauri Ahonen, kuva: Timo Aalto Asukkaiden viihtyvyys ja yhteisöllisyys on tavoiteltava asia niin asukkaille kuin asuntoyhtiölle. Asukkaiden kesken syntyy joskus tilanteita, että yhteiselo ja ilmapiiri kaipaavat parannusta. Mitä asialle voitaisiin tehdä? Yksi mahdollisuus on perustaa asukastoimikunta. Näin toimikunta perustetaan Vuokrataloissa toteutetaan asukasdemokratiaa asukastoimikunnan kautta. Kun asukkailta tulee toivomus asukaskokouksesta, on jo liikahdettu kohti asukastoimikunnan perustamista. Asukastoimikunnan perustamisen ensimmäinen askel otetaan siten, että Sevaksen edustaja kutsuu koolle asukaskokouksen asukkaitten itsensä pyynnöstä. Asukaskokoukseen saavat osallistua talon vakituiset 18 vuotta täyttäneet asukkaat. Kokous kannattaa valmistella hyvin. Asukkaitten kokous valitsee asukastoimikunnan, johon valitaan vähintään kolme, mutta mieluummin viidestä seitsemään jäsentä. Kokouksessa voidaan valita asukastoimikunnan puheenjohtaja sekä sihteeri. Kokouksesta tehdään pöytäkirja, johon kirjataan osallistujat ja kokouksessa tehdyt valinnat. Asukastoimikunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja käytännössä tarpeen mukaan puheenjohtajan kutsusta. Toiminta innostaa ja palkitsee Vaativinta asukastoimikunnan perustamisessa lienee saada riittävän monta asukasta kiinnostumaan yhteisestä toiminnasta. Nykyihmiset kokevat helposti, että omien asioiden hoitaminen riittää, ja että mihinkään ylimääräiseen ei ehdi. Mitä hyötyä asukastoimikunnasta sitten on? Kun asukastoimikunta on saatu perustettua, yllätys yllätys: se toimii, ja mukana olevat kiinnostuvat yhteisistä asioista. Mikään ongelmaratkaisuautomaatti toimikuntakaan ei ole, mutta se antaa asukkaille leveämmät hartiat keskus- Artikkelin kirjoittaja Mauri Ahonen on Sevas Kodit Oy:n asukasneuvoston puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Hän kertoi asukasneuvoston järjestämässä lokakuisessa Sevas Kodit Oy:n asukasillassa yleisölle asukasdemokratiasta. tella ja ratkoa yhteisiä asioita. Yhteistyöstä Sevaksen kanssa tulee sujuvaa, kun esitettävät asiat perustuvat toimikunnan päätöksiin. Hyvä asia on, että Sevas toimittaa kaikille asukastoimikunnille talokohtaisen talousarvioehdotuksen. Siitä selviävät tulot sekä menot ja ehdotus neliövuokrasta asukastoimikunnan kommentointia varten. Oikeus huolehtia oikeuksista Vuokra-asuminen on Suomessa turhan aliarvostettua. Yksi asukastoiminnan tavoitteista on vuokra-asumisen arvostuksen parantaminen. Asukasdemokratia on asukkaiden etuoikeus. Se merkitsee yhteistyötä toisten asukkaiden kanssa, huolto- ja siivoushenkilöstön kanssa sekä vuokranantajan kanssa. Kiinteistön huollolla on ratkaiseva merkitys asukastyytyväisyyteen ja asumisrauhaan. Hyvin hoidettu ja siististi asuttu kiinteistö on merkki elävästä ja toimivasta taloyhteisöstä. 6 sevasmaailma 7 sevasmaailma

5 ASUKKAIDEN TÄRKEÄT KUMPPANIT Seinäjoen asukkailla on monia mahdollisuuksia saada ystäviä, neuvoja, tukea ja apua elämän eri tilanteissa. Sevas-asukkailla on omat verkostonsa, jotka tulevat tutuiksi eri iässä ja elämänvaiheissa. Asumisneuvoja auttaa isoissakin pulmissa Teksti: Anniina Rinta-Nikkola, kuva: Timo Aalto A sumisneuvoja-hanke on toiminut Seinäjoella nyt kahden ja puolen vuoden ajan. Asumisneuvonnan toimisto sijaitsee Kasperissa, mutta me asumisneuvojat liikumme tarvittaessa ympäri kaupunkia. ARAn tukema Seinäjoen kaupungin asumisneuvonta toimii yhteistyössä Sevas Kodit Oy:n kanssa. Ihmiset ottavat meihin yhteyttä erilaisissa asumisen pulmatilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokrarästit, asunnottomuuden uhka ja asunnon hakuun tai asumisen tukiin liittyvät kysymykset. Kaikenlaisista asumiseen liittyvistä asioista voi olla meihin yhteydessä. Joskus ihmisellä voi olla useita kasautuneita ongelmia, joiden selvittämiseen hän kaipaa apua. Toisinaan puhelinkeskustelu riittää, mutta usein sovimme tapaamisen. Kun puhutaan asumisesta, kotikäynti on hyvä vaihtoehto, mutta tapaaminen voidaan sopia yhtä hyvin asumisneuvonnan toimistolle tai vaikkapa kirjastoon. Teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi Sevaksen henkilöstön ja kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Osallistumme asukkaiden elämään monella tavalla. Lokakuussa olimme mukana Sevaksen asukasneuvoston järjestämässä mukavassa asukasillassa. Älä murehdi yksin Sevaksen vuokra-asunnoissa vuokranmaksusta muistuttelee perintäyhtiö. Perintätoimiston maksumuistutus tai -vaatimus on sellainen hälytysmerkki, johon viimeistään pitäisi reagoida. Jos laskua ei pysty maksamaan heti, maksusuunnitelman neuvotteleminen on mahdollista ennen kuin velka-asia lähtee käräjäoikeuteen. Me voimme olla apuna maksusuunnitelman laatimisessa. Meihin otetaan yhteyttä esimerkiksi tilanteessa, jossa asukas on ottanut vastaan tiedoksiannon häätöasian vireilletulosta. Jos kyse on vuokravelasta, häätöhaasteen saapuessa asia on edennyt jo pitkälle. Käytännössä häätöhaaste voidaan laittaa vireille, kun rästiin on jäänyt kahden kuukauden vuokraa vastaava summa. Tällaisessa tilanteessa selvitämme vuokravelan määrän ja kartoitamme asiakkaan kanssa hänen mahdollisuuksiaan velan maksuun, jotta velka-asia ei etenisi häätöpäätökseen saakka. Näissä tilanteissa tarvitaan usein yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Ratkaisuja velan hoitamiseksi MEILLE VOIT SOITTAA» Anniina Rinta-Nikkola (ma to) p anniina.rinta-nikkola@seinajoki.fi» Hannu Malkamäki (ma pe) p hannu.malkamaki@seinajoki.fi» Facebook: Asumisneuvoja-hanke Seinäjoki voi löytyä. Sen vuoksi meihin kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Monenlaista tukea Joskus omien raha-asioiden hallinta ei suju. Silloin voimme olla apuna tarvittavien tukitoimien löytämisessä. Annamme tietoa kaupungin palveluista ja ohjaamme tarvittaessa eteenpäin. Me toivomme, että kaikilla on oma koti. Pulmatilanteessa rohkaisemme tarttumaan luuriin ja ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Asumisneuvonnan palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja me toimimme asiakkaan toiveita kunnioittaen. Meihin saa yhteyden puhelimella ja sähköpostilla. Asukkaat tervehtivät toisiaan tavatessaan. Ei ole välttämätöntä kertoa elämäntarinaansa. Jokainen viihtyy yhdessä ja omissa oloissaan. Ei kyräillä eikä kyttäillä, vaan eletään ja annetaan toistenkin elää. Asukastoimikunnat» yhteistä toimintaa oman asuinkohteen asukkaille Asukasneuvosto» kaikkien Sevas Kotien asukkaille» edustajat yhtiön hallituksessa Asumisneuvojat» kaikille asukkaille Kotihoito» kaikille asukkaille» kotihoidon tukipisteet Toimintojen talo» kaikille asukkaille Yhteinen keittiö -hanke» kohteen asukkaille; asukastoimintaa, kerhohuoneet käytettävissä Ikäkeskus» palveluja ikääntyneille asukkaille Muistiyhdistys» kaikille asukkaille, etenkin senioreille Kulttuuria kortteleihin -hanke: yhteistä toimintaa senioriasukkaille Eskoo» erityisasukkaille Samo» opiskelijoille Tutor-toiminta» opiskelijoille Etsivä nuorisotyö» nuorille Seinäjoen kaupunki Sosiaalitoimi ja aikuissosiaalityö Pakolaistyö ja maahanmuuttajapalvelut Yhteistyöstä kumppaneiden kanssa vastaa Sevaksella yhteyspäällikkö Maarit Pitkäkangas. ASUMISNEUVONTA PALVELEE TAVALLISISSA ASUMISNEUVONTA-ASIOISSA» vaikeudet vuokranmaksussa» kertyneet vuokravelat» vaikeudet selviytyä asunnon hoidosta» asunnon hakeminen» häätö tai sen uhka» äkilliset asumistilanteen muutokset» muut asumiseen liittyvät kysymykset 8 sevasmaailma 9 sevasmaailma

6 Yksin vai yhdessä? ASUMISEN PALVELUT IKÄÄNTYVILLE NYT JA HUOMENNA Yksinolo lisääntyy. Sen mukana lisääntyy ikääntyneiden yksinäisyys ja turvattomuus. Kodinhoidon ja hoivan palveluja on saatavilla, kun itse ei enää kykene. Usein apua, tukea ja seuraa tarvittaisiin jo paljon aiemmin, ja kevytkin tuki auttaisi kotona asumista. Kotona viihtymistä ja pärjäämistä edesauttavat osaltaan esteettömyys, sopivan avun, seuran ja apuvälineiden saaminen. Teksti: Salla Kettunen, kuvat: Päivi Eskelinen, Iina Åman, Shutterstock Y hteisöllisessä asumisessa oman asunnon lisäksi käytössä on kaikille yhteisiä tiloja. Usein niihin lukeutuvat keittiö ja sali, jossa on mahdollista ruokailla tai järjestää yhteistä toimintaa. Yhteisiä ruokailuja voi olla säännöllisesti, jolloin asukkaat kohtaavat luontevasti yhteisen tekemisen äärellä ruokaa laittaessaan ja ruokaillessaan. Piha-alueen oleskelupaikat ja vaikkapa grillauspaikka tai kasvimaa tuovat ihmisiä luontevasti yhteen ja antavat syyn yhdessä tekemiselle. Liikkumisen, näkemisen ja kuulemisen esteettömyys Liikkumisen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota jo pidemmän aikaa. Kynnyksettömiin kulkureitteihin, hiekoitukseen ja helposti avattaviin oviin osataan jo kiinnittää huomiota. Penkit levähtämistä ja vaikkapa kenkien liukuesteiden laittamista varten helpottavat suuresti heikomman liikkujan mahdollisuuksia itsenäiseen ulkoiluun. Huomiota tulee kiinnittää lisäksi siihen, kuinka äänet kuuluvat tai kaikuvat tilassa. Hälyisyys vaikeuttaa suuresti puheen kuulemista ja vaikeuttaa siten sosiaalista kanssakäymistä. Näkemistä ja tilan hahmottamista voidaan auttaa valaistuksella ja selkeillä väreillä. Portaat ovat vaaran paikka. Turvallisuutta voidaan hyvin lisätä hyvällä valaistuksella ja lisäämällä kontrastiraita portaan reunaan. YHTEISÖLLISYYS ASUMISESSA SYNTYY SIITÄ, ETTÄ ASUKKAAT OVAT HALUKKAITA SITOUTUMAAN KESKINÄISEEN KANSSAKÄYMI- SEEN. Yhteiset ruokailut kokoavat asukkaita. Kaunis kattaus lisää viihtyisyyttä. Salla Kettunen toimii asiantuntijana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hänen erikoisalaansa on muun muassa hoivayrittäjyys, yritysten välinen yhteistyö ja sumeat kognitiiviset kartat. Turvaa ja tarpeellisuuden tunnetta yhteisöllisestä asumisesta Yhteisöllisestä asumisesta on monia malleja. Joskus asukkaat ovat samaa sukupolvea, toisinaan halutaan yhdistää vaikkapa opiskelijoita ja ikääntyviä saman katon alle. Saman sukupolven asukaskunnassa uhkana on, että toimintakyvyn heikkeneminen useilla asukkailla tapahtuu suhteellisen samanaikaisesti. Tällöin yhteisen toiminnan järjestäjien määrä voi dramaattisesti vähentyä. Yhteisöllisyys asumisessa syntyy siitä, että asukkaat ovat halukkaita sitoutumaan keskinäiseen kanssakäymiseen. Olennaista on, että asukkaat tietävät mihin ovat sitoutumassa. On tärkeää käydä keskusteluja siitä, millaisissa asioissa naapuriapua toivotaan, kuinka suhtaudutaan vaikkapa poliittisten tai uskonnollisten tilaisuuksien järjestämiseen tai lemmikkeihin. Kuinka paljon sosiaalisuutta on riittävää, saako kieltäytyä seurasta silloin kun haluaa olla rauhassa? Yhteisöllisyyden juurruttaminen osaksi asuinyhteisöä vaatii työtä. Vastineeksi se antaa sosiaalisia kontakteja, yhdessä tekemistä, palvelujen parempaa saatavuutta yhteisöön, vastavuoroista avunantoa sekä osin siitä kumpuavaa tarpeellisuuden tunnetta. Hyvien puolien toteutuminen vaatii kuitenkin sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin ja aitoa halua elää toisten kanssa. Iän myötä usein juuri kontrastien erotuskyky heikkenee. Tällöin tilan hahmottamista voidaan auttaa värien avulla. Seinän väristä poikkeavan värinen ovi ja lattia erottuvat ja auttavat tilassa liikkumista. Suuret lasipinnat voivat myös olla hankalia hahmottaa, joten niitä kannattaa vaikkapa koristella. Muistisairaalle lattiassa oleva tumma raita voi näyttäytyä portaana tai jopa ojana. Raidan ylittämisestä voikin äkkiä tulla vaaran paikka. Muistisairaita on jatkuvasti enemmän. Esimerkiksi Muistiliitosta saa neuvoja ja tietoa kuinka heidän arjestaan saa tehtyä sujuvampaa ja ympäristön muistia tukevaksi. Esteettömyyteen liittyy myös asunnon muunneltavuus tarpeen mukaan. Kun liikkumiseen tarvitaan apua ja apuvälineitä, myös vapaan tilan tarve lisääntyy. Rollaattorin pitää mahtua niin sängyn ja ruokapöydän viereen kuin kylpyhuoneeseenkin. Teknologian määrä kodeissa kasvaa Ihmiskäsien antaman hoivan tueksi ja lisäksi on kehitetty runsaasti teknologisia apuvälineitä. Esimerkiksi kaatumisista hälyttävät matot, ruoka-automaatit sekä etäyhteydet omaisiin, hoitajiin ja lääkäreihin ovat jo todellisuutta. Lisäksi on olemassa ja kehitteillä suuri määrä liikkumista auttavia ja kehon toimintaa seuraavia laitteita vaikkapa verensokerin tai verenpaineen seurantaan. Tämän lisäksi myös ajanvietteenä ja yhteyksien pidossa hyödynnetään nettiä. Hyville verkkoyhteyksille on tulevaisuudessakin kysyntää. Oleskelutilojen rakentaminen piha-alueille tuo luontevia tilaisuuksia yhteisöllisyyden rakentumiselle. Robotti voi muun seuran puuttuessa tulevaisuudessa vaikka kertoa uutisia tai lukea kirjaa ääneen. Jo nyt osalle on opetettu ilmeiden lukemista. Ne pystyvät yhdistämään puhutun kielen ja ilmeet ja vastaamaan puhujan tunnetilaan. 10 sevasmaailma 11 sevasmaailma

7 Vuoden 2017 loppupuolella Yhteinen keittiö -hanke aloitti Sevas Kodit Oy:n kanssa kokeilun, joka on vertaansa vailla. Kunnianhimoisena tavoitteenamme oli herättää kerrostalojen kerhotilat uudelleen henkiin ja lisätä asukasviihtyvyyttä kohteissa. Teksti: Tiina Lenkkeri Kuvat: Timo Aalto ja Iina Åman T eimme laajan kartoituksen yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kanssa Sevaksen asukkaiden tarpeista ja toiveista. Lähtötilanteessa tilat olivat vähäisellä käytöllä. Osa asukkaista pohti, onko kerhotila todella tarkoitettu jokaisen asukkaan käyttöön. Kartoituksen jälkeen tilat kunnostettiin ja sisustettiin asukkaiden toiveita kunnioittaen. Muodostetaan yhteyttä Hankkeen aikana käynnistimme toimintaa neljässä kerrostalossa Kasperissa. Asukkaat saivat talokohtaisen kutsun yhteiseen tilaan. Paikalle saapui runsaasti asukasviihtyvyydestä kiinnostuneita asukkaita. Tilaisuuksissa asukkaat saivat tutustua paremmin toisiinsa, kahvitella ja laatia yhdessä pelisääntöjä. Asukkaat innostuivat ja tuottivat loistavia ideoita siitä, miten aikovat siellä viettää aikaa. Asukkailla on osaamista, jota on mahdollista käyttää muiden asukkai- Tiina Lenkkeri toimi Yhteinen keittiö -hankkeessa hanketyöntekijänä. Hän oli mukana Toimintojen Talolla pidetyssä Sevaksen asukasillassa lokakuussa. Asukkaat puhalsivat UUTTA HENKEÄ kerhohuoneisiin ASUKASTOIMIKUNTA JA ASUKKAAT YHDESSÄ PÄÄTTÄVÄT, KUINKA KERHOTILAA KÄYTE- TÄÄN. den hyväksi. Eräs asukas ilmoittautui vapaaehtoiseksi talonmieheksi. Kyseisen kerrostalon asukkaat voivat pyytää hänen apuaan kodin pieniin kunnostustöihin. Voisiko kerrostalon asukkaista löytyä vaikka oma tietsikkatuki, joka voisi kerhotilassa auttaa muita asukkaita tietokoneiden käytössä? Asukastoimikunta kantaa vastuuta Asukkaiden pohdinnoissa esiin nousivat tilan käyttöön liittyvät vastuukysymykset. Kerrostalojen asukkaat ovat perustaneet asukastoimikuntia, jotka koostuvat kyseisen talon asukkaista. Asukastoimikunnan puheenjohtaja saa kerhotilan avaimen Sevas Kodit Oy:ltä kuittausta vastaan. Vastuu tilasta siirtyy asukastoimikunnalle ja avaimen kuitanneelle puheenjohtajalle. Asukastoimikunta ja asukkaat yhdessä päättävät, kuinka kerhotilaa käytetään. Asukastoimikunta luo loistavat edellytykset yhteisten kerhotilojen mielekkääseen käyttöön. Hankkeen aikana talon asukkaat loivat omia käytäntöjään, jotta voisivat käyttää yhteistä tilaa tehokkaammin. Kerhotilojen olemassaolosta ja käyttömahdollisuuksista on tiedotettava talokohtaisesti kaikille asukkaille. Kerrostalojen ilmoitustaulut ovat hyviä paikkoja yhteisten asioiden tiedottamiseen ja tilaisuuksien mainostamiseen. Sevas Kodit Oy kannustaa asukastoimikuntia yhteisen toiminnan järjestämiseen esimerkiksi maksamalla tarjoiluista aiheutuvia kustannuksia. Monien mahdollisuuksien kohtaamispaikka Kerrostalojen kerhotilat toimivat erinomaisina kohtaamispaikkoina. Tärkeitä palveluita voidaan tuoda lähemmäksi ihmisiä. Tiloissa voi vierailla sosiaali- ja terveydenhuollon tai diakoniatyön ammattihenkilöitä. Kerhotiloissa voi pitää infotilaisuuksia esimerkiksi Kelan etuuksista, sosiaaliturvasta tai vaikkapa sairauksien hoidosta. Eri alojen opiskelijat voisivat tehdä työharjoittelujaan tai projektejaan kerrostalojen kerhotiloissa. Kerrostalojen yhteisiä tiloja on mahdollista käyttää eri yhdistysten järjestämään toimintaan. Muistiyhdistys oli mukana hankkeessa järjestämällä ohjattua toimintaa ikäihmisille suunnatussa kerrostalossa. Asukkaat nauttivat ohjatuista toimintatuokioista ja toivoivat sellaisia jatkossakin. Aktiivisten yhdistysten kanssa voisi tehdä sopimuksen säännöllisen toiminnan toteuttamisesta kerrostalojen yhteisissä tiloissa. Koirasta kaveri? Lemmikkieläimillä on tutkitusti todettu olevan ihmisten hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Niiden kanssa vietetty aika lievittää stressiä ja tuottaa paljon iloa. Kerhotiloissa voisi sovitusti vierailla asukkaiden omia lemmikkejä. Mahdollisuutena on myös vapaa- TARVITSEMME MUITA IHMISIÄ YMPÄRILLEM- ME. ehtoistoimintaan perustuva kaverikoiratoiminta, jossa koiranomistajat vierailevat koulutettujen koiriensa kanssa ihmisten luona. Hyvä piilee yhdessä tekemisessä Yksinäisyys lisää tuntuvasti pahoinvointia yhteiskunnassamme. Kaipaamme kipeästi nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Tarvitsemme muita ihmisiä ympärillemme. Yksinäisyys lisää turvattomuuden tunnetta. On hyvin tärkeää, että tunnemme ihmisiä, jotka asuvat lähellämme ja joiden puoleen voimme tarvittaessa kääntyä. Yhteisöllisyys ja siihen liittyvä yhdessä tekeminen ovat asioita, joita meidän tulisi vaalia ihan jokapäiväisessä elämässämme. Elämä todella on parempaa yhdessä nautittuna! Ilmianna kerhohuoneesi KORTTELEIHIN KULTTUURIA! Teksti: Iina Åman Kortteleihin kulttuuria -hanke tuo matalan kynnyksen toimintaa lähelle ikäihmisiä. Hankkeen vetäjät kehittävät yhdessä ikäihmisten kanssa taide- ja kulttuurielämyksiä ja vahvistavat näin ikäihmisten hyvinvointia. Osallistuminen ryhmiin on maksutonta. Suunnittelemme jokaisen ryhmän toiminnan räätälöidysti kutakin ryhmää kiinnostavalla ohjelmalla. Hyvää mielen jumppaa on vaikkapa pelata pelejä tai tanssia. Käsitöissä sekä sormet että mieli voimistelevat. Menneiden muisteleminen tuo mielihyvää kertojan lisäksi myös kuulijoille. Yhteislaulukin virkistää, lupaavat Katja Kujala ja Jesse Mäenpää Muistiyhdistyksestä. Ryhmät kokoontuvat päivänvalon aikaan lähellä osallistujien koteja. Säännöllisiä ryhmätapaamisia voi olla esimerkiksi taloyhtiöiden kerhohuoneissa, palvelukeskusten ryhmätiloissa tai vaikkapa kirjastoissa. Kiinnostuitko ideasta? Haluaisitko saada oman asuintalosi kerhohuoneeseen tai lähikorttelisi lähistöllä sijaitsevaan kokoontumistilaan ikäihmisillle suunnattua ryhmätoimintaa? Kerää pieni porukka ja ota rohkeasti yhteyttä hankkeen vetäjiin. Kutsu heidät paikalle, he lupaavat tarjota kahvit! Lisätiedot:» Hankevastaava Katja Kujala teatteri-ilmaisunohjaaja katja.kujala@muistiyhdistys.fi p » Hanketyöntekijä Jesse Mäenpää kulttuurituottaja (AMK) jesse.maenpaa@muistiyhdistys.fi p sevasmaailma 13 sevasmaailma

8 Aukeaman kokosivat: Vuokko Ala-Ilkka ja Iina Åman, kuvat: Iina Åman ja Shutterstock Kukkia vanhassa kulhossa V oit löytää kotoasi, isovanhemmilta tai kirpparilta vanhoja astioita, joiden kulunut kauneus pääsee oikeuksiinsa uudessa käytössä. Tutki kaappien kätköt uusin silmin. Otin esiin kotoa perimäni vuosikymmeniä vanhan keittokulhon. Ostin muutamalla eurolla hyasintteja ja asettelin ne kulhoon oikeiden kuusenhavujen ja vanhan joulukoristeen kanssa. Huurteinen talvitunnelma oli hetkessä valmis. Turhasta tarpeellinen M itä tehdä tyhjille säilykeja lasipurkeille, muovisille hillopurkeille, kenkälaatikoille, suklaarasioille? Lajitellako ne vain roskakatoksen jäteastioihin? Mitäpä jos tekisit niistä hyödyllisiä ja kauniita asioita eri tarpeisiin! Säilykepurkkien terävä sisäreuna kannattaa vasaroida litteäksi. Irrota muovipurkeista tarrat, jos ne lähtevät. Pese lasipurkeista paperit pois. Sitten hommiin. Päällystämiseen voit käyttää sisustuskontaktia, maalia, sisalnarua, vanhoja nahkavöitä, sanoma- tai muita lehtiä, tapettia, hyllypaperia, koristeteippiä, korkkitarrateippiä, puu- helmiä, kangasta, koristenauhaa, paksuhkoa lankaa Sisustuskontaktia voit käyttää kaikkiin materiaaleihin, samoin kalkkimaalia. Rautakaupasta saat vaikka minkä väristä maalia, tavarataloista muutamaa väriä. Kalustemaalit sopivat metallille. Valitse matta, puolikiiltävä tai kiiltävä. Spraymaalit ovat käteviä, esimerkiksi liitutaulu-pinta, ruoste, huurre ja kivi. Jos haluat liimata sisalnarua peltipurkin päälle, kannattaa laittaa liisterityyppisellä liimalla paperia alle ja liimata naru sen päälle puuliimalla. Saat siitä kauniin maljakon tai suojaruukun. Kauniin säilytysastian tai kukkaruukun saat, kun maalaat pienen säilykepurkin ja liimaatsiihen kapean suikaleen korkkiteippiä koristeeksi. Muovisen purkin yläreunan voit leikata piparkakkumuotoon ja koristella sisustuskontaktilla tai koristeteipillä. Jos päällystät purkin paperilla tai kankaalla, se kannattaa suojata lakalla tai värittömällä kontaktimuovilla. Tarvikkeita löydät kotoa, rautakaupasta, tavarataloista ja kirpputorilta. Kävin Seinäjoella K-Raudassa Riitan puheilla kyselemässä liimoista ja maaleista. Hintahaarukka noin 5 20 euroa. VIRKKAA RÄTTEJÄ Asumisrauha merkitsee sitä, että kotona on hyvä olla. On mukava tulla kotiin ja on mukava nähdä naapuri rapussa. On kiva laittaa takapihaa ja on mukava pitää yhteiset tilat siistinä, koska muutkin pitävät. On hyvä olla. Puuvilla- tai bambulangan jämistä saat virkattua hauskoja keittiörättejä. Alle 10 grammaa lankaa riittää noin 17x17 cm:n rättiin. Omaan lankaani toimii kolmosen virkkuukoukku. Tämän kokoisesta saat käytössä puristettua liiat vedet yhdellä kädellä! Asumisrauhan tunnistaa siitä, että asukkaiden välillä ei ole jännitteitä eikä ristiriitoja. Naapureiden kanssa voi keskustella ja sopia yhteisistä asioista. Säännöt oltava kaikille samat, ja jos niitä laiminlyödään, on puututtava asiaan välittömästi. Rakentava jutustelu etenkin uusien asukkaiden kanssa on tärkeää. Näin sen teet. Virkkaa alkuun 47 ketjusilmukkaa (kjs). Virkkaa ensimmäinen pylväs neljänteen ketjusilmukkaan. Käännökseen olen käyttänyt 2 kjs, 3 silmukalla reunasta tulee polveilevampi. Jatka pylväillä. Tee reikäkuvioita jättäen väliin 1 pylväs. Virkkaa ketjusilmukka pylväiden välille. Voit leikkiä kuvioilla mielesi mukaan. Tee neliöitä, vinoja raitoja tai ruutuja, reunusta keskiosaa, tee jokin tunnistettava kuvio. Piirrä ruutupaperille malleja, joita on helppo seurata. Lopuksi päättele langanpäät. Rätit voit pestä 60 asteessa kirjo pyykin mukana. 14 sevasmaailma 15 sevasmaailma

9 Kaikilla ei ole varaa pitää juhlia maksullisissa tiloissa, joten pitäisi voida saada pitää ilmoitetun ajan puitteissa juhlat. Ilman erillisiä tiloja juhlat ovat mahdottomat järjestää esim. kerrostalossa tällä hetkellä. Köyhän elämä on tältäkin osin rajoitettu. Rauhaa on se, että pystytään yhdessä sopimaan tästäkin elämänosasta. Soluasunnosta KOTI opiskelijan kukkarolla Sevas Kodit Oy päätti testata, millaisia mahdollisuuksia kierrätys tuo opiskelijan sisustusbudjettiin. Samalla elämisestä voi tehdä ympäristöystävällisempää viihtyisyyttä unohtamatta. Teksti: Sini Savela ja Sanna Keisala, kuvat: Timo Aalto K evätlukukauden alussa Seinäjoki täyttyy taas uusista opiskelijoista, kun heitä alkaa valua tänne ympäri Suomen ja jopa ulkomailta asti. Marttilan asuinalueen ytimen muodostaa Sevaksen opiskelija-asuntojen rivistö. Tarjolla on asumismuotoja soluasunnoista perheasuntoihin. Näiden samankaltaisten asuntojen viihtyvyyden muodostavat asukkaan oma luovuus ja panostus. Valitettavasti tuon luovuuden katoksi koetaan yleensä raha. Viestintätoimisto Tenho ja Sevas Kodit Oy lähtivät etsimään keinoja, miten opiskelijakotiin voisi luoda viihtyisyyttä ilman suuria rahasummia. TOIVOMME TÄMÄN TEMPAUKSEN INSPIROIVAN MUITAKIN TALOUDELLISEEN ASUMISEEN. Elämäntapana esteettisyys Jotta tavoite täytettäisiin, Tenho pyysi apua Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Apuun astuimme me, Sanna Keisala ja Sini Savela, visuaalista tuottamista opiskeleva kaksikko. Tiesimme olevamme oikeat tekijät hommaan heti, kun kuulimme projektista. Viime vuosina olemme saaneet potkua tilan visualisointiin eri tapahtumissa, joissa vastuullamme on ollut alueen somistus juurikin kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Meistä kahdesta Sini on myös kouluttautunut sisustajaksi. Projektin ensiaskeleet Kun näimme kohdeasunnon ensimmäistä kertaa, oli selvää, että se tulisi vaatimaan meiltä työtä. Pelkistetystä huoneesta löytyi kaappi, hylly, sänky yöpöytineen sekä pieni kokouspöytä. Karuin elementti oli vaaleanpunainen verhoa leikkivä lakana, joka roikkui mytyssä verhokiskoilta. Aloimme heti suunnitella, miten saisimme tilasta kutsuvan. Siitä tilasta joku onnekas opiskelija saisi kotoisan opiskelijakodin seuraaviksi vuosiksi. Kierrätys osaksi arkea Hintakatoksi saimme tarkan 333,33 euroa. Siitä summasta suurin osa menisi kelvollisiin huonekaluihin, joita aiomme lähteä metsästämään kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksilta. Olimme myös tarvittaessa valmiita sotkemaan kätemme huonekaluja kunnostamalla ja tyynyliinoja kankaista ompelemalla. Alhainen budjetti oli odotettavissa tehtävänannon huomioiden. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus mukavaan kotiin varallisuuden määrästä riippumatta. Opiskelijoina olemme tottuneet ajattelemaan taloudellisesti ja tekemään ostoksia alennusmyyntejä silmällä pitäen sekä kirpputoreja kiertäen. Elämmekin aikaa, jossa jo kouluikäisille opetetaan, että turhat tavarat voi omistamisen sijasta kierrättää eteenpäin. Kierrättämällä materiaali voitaisiin uusiokäyttää. Sevas edustaa taloudellista asumista. Tällä yhteistyöllä haluamme tehdä eläväksi kierrätyksen mahdollisuudet. Toivomme tämän tempauksen inspiroivan muitakin samaan. 16 sevasmaailma 17 sevasmaailma

10 Jussin Helpdesk Kuva: Timo Aalto Sevas Kodit Oy:n tekninen isännöitsijä Jussi Lähteenmäki vastaa asukkaita askarruttaviin kysymyksiin. Teksti: Iina Åman, kuva: Shutterstock Hyvä Elämä Iina Åman M iten voisi tulla toimeen itsensä kanssa? Hyvä toveri heitti puhelinkeskustelun lomaan ison kysymyksen. Itsetuntemuksen kirjassaan professori Markku Ojanen toteaa, että minuuteen tutustuminen vaatii sisäistä vuoropuhelua. Sisäinen selostuksemme vatvoo kuitenkin usein arkiasioita, pelkoja ja ahdistusta. Sairaus, huolet ja epäonni voivat heittää ihmisen kohtaamaan oman kuolevaisuutensa ja avuttomuutensa. Jos oman elämän olosuhteet muuttuvat vaikeiksi, suhde itseenkin voi muuttua epäselvemmäksi. Pahinta elämässä on mielettömyyden kokeminen, Ojanen kirjoittaa. Hänen mukaansa aikamme vitsauksia ovat itseen liittyvät epäilyt, tyhjyys ja itseviha. Niiden purkamiselle voi löytää sekä huonoja että rakentavia valintoja. Tämä ristiriitainen aika ei päästä ihmistä helpolla. Oma tavallinen elämä voi vaikuttaa merkityksettömältä ja osattomalta, kun aikamme ihanneihminen on nautinnollisesti elävä menestyjä, oman onnensa takoja. Meitä ruokitaan mielikuvilla kesto-onnellisuudesta ja loputtomasta nousukiidosta unelmaelämän siivillä. Kuitenkin, tutkitusti, kiihkeä onnellisuuden tavoittelu on varmin tapa olla saavuttamatta sitä. On ilo unelmoida ja hyvä asettaa tavoitteita, mutta tarkoituksellisen elämän rakennuspuiksi tarvitaan myös hyvää tahtoa, ONNI SE TULEE SIVU- TUOTTEENA. hyviä tekoja ja kykyä tuntea kiitosmieltä. Ne ovat asioita, jotka ihminen voi valita elämänsä joka hetkeen. Ja onni sen voi tunnistaa sivutuotteena, hetkissä, joina ihminen kokee olevansa juuri siinä missä hänen kuuluukin olla. Kysy hiljaisuudelta itseäsi, kirjoittaa Helena Anhava runossaan. Kokeile seuraavaa harjoitusta. Sulje silmäsi. Kuvittele kulkevasi kauniissa luonnossa. Käännyt ja katsot taaksesi. Näet lapsen. Huomaat että se olet sinä. Mitä hän mahtaa ajatella? Millaisia tunteita hän sinussa herättää? Mitä haluaisit hänelle sanoa? Haluaako hän sinun tekevän jotakin? Kulje sitten eteenpäin. Näet edessäsi vanhuksen. Hän on tuleva minäsi. Miltä hän näyttää, miten muistuttaa sinua? Mitä tunnet? Tahtooko hän sanoa sinulle jotakin? Kuuntele. Heidän äänensä kuuluu sinussa. Se on varmasti välittävä ja lempeä ääni. Miksi asukkaan pitää ilmoittaa vuotavista vesikalusteista? Asukkaalla ei ole ainoastaan ilmoitusvelvollisuus, vaan myös oikeus saada nopea korjaus kodin vesikalusteen vuotaessa. Suomalaiset käyttävät keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa asukasta kohti. Vuotava vessanpönttö voi moninkertaistaa veden päiväkulutuksen. Vuotavasta hanasta voi kertyä jopa kymmenien litrojen ylimääräinen vedenkulutus kuukaudessa. Tiputtelevasta kalusteesta kannattaa ilmoittaa heti. Vaikka vettä näyttäisi vuotavan vain vähän, sangollinen kertyy yllättävän nopeasti. Jos vesi vuotaa vielä kalusteisiin tai talon rakenteisiin, asukkaalle voi kertyä iso lasku, ellei hän ole hoitanut ilmoitusvelvollisuuttaan. Jos talossa on huoneistokohtainen vedenmittaus, vuotava vesi tarkoittaa asukkaalle turhaa lisälaskua. On siis asukkaan vastuulla tehdä ilmoitus vuotavista vesikalusteista, että vuoto päästään korjaamaan. Ilmoitus tehdään omalle huoltoyhtiölle, Jussi Lähteenmäki ohjeistaa. Mitä vesi maksaa? Seinäjoen Vesi laskuttaa Sevakselta vedestä 4,17 /m 3. Sevas laskuttaa asukkailta saman summan. Sevaksen vesilaskutus perustuu todellisiin käyttökuluihin. Seinäjoen Veden käyttömaksut alkaen Lämpimän veden hinta koostuu kylmän veden perushinnasta sekä sen lämmitykseen kuluneesta energian hinnasta. Huoneistokohtaisessa mittauksessa Sevaksen asunnoissa on joko mekaaninen tai etäluettava mittari. Etäluettavissa asuintaloissa asukas saa Sevakselta kulutustietonsa halutessaan vaikka kesken laskutuskautta. Huoneistokohtainen vedenmittausjärjestelmä tasoittaa usein omaa kulutusta, Jussi Lähteenmäki kertoo. Sevaksella on joitakin taloja, joissa ei ole huoneistokohtaista mittausta. Tällöin vedestä maksetaan vuokran yhteydessä kiinteää vesiennakkoa. Kulutus tarkastetaan kerran vuodessa mittarilukemista, minkä perusteella asukas saa tasauslaskun. Jos vettä on kulunut ennakoitua enemmän, asukas saa lisälaskun. Jos taas hän on käyttänyt vähemmän vettä, hän saa maksamistaan ennakoista palautusta. Kulutus on aina yksilöllistä, ja naapuri voi kuluttaa vettä huomattavasti enemmän tai vähemmän. Tasauslaskukaan ei ole sen vuoksi vertailukelpoinen naapurihuoneiston laskun kanssa. Jos kulutus on paljon suurempaa kuin ennakko, tasauslasku saattaa tuntua isolta. Silloin kannattaa sopia hieman suuremmasta vesiennakosta. Näin vesilaskun tasauserä ei kerry harmittavan suureksi, Lähteenmäki vinkkaa. Yksikkö Veroton Sis. alv. 24 % Vesimaksu /m 3 1,41 1,75 Jätevesimaksu /m 3 1,95 2,42 Yhteensä /m 3 3,36 4,17 Lähde: NÄIN PIENENNÄT VESILASKUASI» Nipistä pari minuuttia suihkutteluajasta. Sulje vesihana shampoon levittämisen ja saippuoinnin ajaksi.» Sulje vesihana hampaiden harjauksen ajaksi.» Jos tiskaat käsin, täytä tiskiallas pesuvedellä. Tiskaaminen juoksevan veden alla kuluttaa huomaamatta paljon enemmän vettä.» Pese vain täysiä tiski- ja pesukoneellisia. Parempi varmistaa kuin katua Jos huomaat, että pesuhuoneessa on huonot silikonisaumat, asiasta kannattaa ilmoittaa huoltoyhtiölle. Huoltohenkilökunnan velvollisuus on tarkastaa saumat ja olla yhteydessä Sevaksen teknisiin isännöitsijöihin. Huoltomiehet tuntevat kohteensa parhaiten ja tietävät ottaa asian hoitaakseen. Ei kannata epäröidä yhteydenotossa, parempi varmistaa kuin katua, Jussi Lähteenmäki muistuttaa. Asukkaan vastuulla on tehdä ilmoitus vuotavista vesikalusteista, jotta vuoto päästään korjaamaan. 18 sevasmaailma 19 sevasmaailma

11 TORNISAUNA Sammonkatu Upea seinämuraali koristaa Luomanrannan kerrostaloa Vaasantie Teksti: Annika Pollari, kuvat: Timo Aalto Ravirata Luomanranta 7:n seinää koristaa nyt upea seinämuraali. T aiteilijaduo Gummy Guen kaksosveljekset Andrea ja Marco Mangione toteuttivat syyskuussa jättimäisen taideteoksen Sevas Kodit Oy:n kerrostalon seinään osoitteessa Luomanranta 7. Vaikka vihmova syystuuli ja sade vaikeuttivat työtä, muraali valmistui vain kymmenessä päivässä. Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen, sillä tätä upeaa taideteosta voi ihailla keskustassa vielä vuosikymmeniä, Sevaksen kiinteistöpäällikkö Ville Viitala toteaa. Muraalit toteutettiin Sevaksen taloihin Ville Viitalan aloitteesta. Italialaisten taiteilijaveljesten teos oli osa UPEA18-taidefestivaalia. Viitala kertoo, että Luomanranta valikoitui suurimman muraalin kohteeksi lähinnä sen keskeisen ja näkyvän sijainnin vuoksi. Muraalin lisäksi Silja Seijonen maalasi festivaalin aikana parikymmentä lintuaiheista teosta lähinnä Bongaa Silja Seijosen maalaamia lintuja Marttilan alueella ja Kutojankadulla! Sevaksen Marttilan alueen taloihin. Yksi isompi kokonaisuus on myös Kutojankadulla. Maalajien työtä oli mukava seurata. Kaikki sujui erittäin helposti ja nopealla aikataululla. Joinakin päivinä jouduttiin kovan tuulen vuoksi siirtämään joitakin autoja talon nurkalta lähinnä varotoimenpiteenä. Kaksoset selvisivät urakasta erittäin hienosti, vaikka sääolosuhteet eivät missään nimessä olleet miehille tutut, Viitala kertoo. Viitalan mukaan muraaleista on saatu pelkästään positiivista palautetta, ja vastaavia teoksia on toivottu muuallekin. Hän toivookin, että trendi on kasvava, ja että muutkin lähtevät mukaan taidetalkoisiin. Tulevaisuudessa uusiinkin kerrostaloihin olisi urakan yhteydessä tällä tavoin helppoa ja kohtuullisen edullistakin tuottaa taidetta ihmisten keskelle, toteaa Viitala. Suupohjantie 2. Kutojankatu Pohjan valtatie Valtionkatu 10. Louhenkatu 11. Pohja Gummy Guen taiteilijaveljesten teokset ovat abstraktia taidetta, jota johdattelee muodollinen koodijärjestelmä. Töissä on tarkkoja muotoja ja intensiivisyyttä Marttila 4. Puskantie Kalevankatu Ruukintie Kalevantie 1. Gummy Gue 1. Luomanranta 7 Vapaudentie Kirkkokatu Koulukatu 5. Ylisentie Ruukintie Rautatiekatu Silja Selonen 2. Kutojankatu 1 & 3 3. Puskantie Puskantie Koulukatu Tapiolantie Kasperinviita Suviviita 1 9. Louhenkatu Louhenkatu Sammonkatu 18 Koskenalantie Kivistöntie Tapiolantie Kasperinviita Kasperi 6. Suviviita Jukolanviita Vuoritie Ruukintie Toteutus osana UPEA18-taidefestivaalia Yhteistyössä Sevas Kodit Oy, Seinäjoen kaupunki, Tikkurila, Pintaväri ja Dinolift 20 sevasmaailma 21 sevasmaailma

12 KILPAILUVASTAUSTEN SATOA Parhaat säästövinkit ja asumisrauhaa Kysyimme viime Sevasmaailmassa lukijoilta, mitä he ajattelevat asumisrauhasta. Vastausten perusteella asumisrauha perustuu siihen, että osaa tarjota naapureille hyvää seuraa ja omaa rauhaa, ja että tulee myös itse huomioiduksi samalla tavalla. Olemme ripotelleet näitä hyviä M ajatuksia eri puolille lehteä. Tunnistat vastaukset ristipistokukka-tunnuksesta. eillä oli lukijoille toinenkin kysymys. Missä kaikessa voi säästää rahaa? Kiitokset vastaajille! Saimme tukun loistavia neuvoja. Pesuaine-, talous- ja wc-paperitarjoukset kannattaa käyttää hyödyksi ja ostaa paljon kerralla vaikka varastoon, niin riittää pitkäksi aikaa. Sama juttu ruokien suhteen, ja osan voi laittaa pakkaseen. Ruokailuja suunnittelemalla etukäteen pääsee säästämään kuluissa huomattavasti. Kun löytää muutamia luottoreseptejä, joista tykkää eikä tee joka päivä eri ruokaa, syntyy tähteitä vähemmän, kun kaapeissa ei ole kaikenlaisia kokeilujen loppuja. Alennukset kannattaa hyödyntää ja tarjoustuotteet pakastaa, mikäli niille ei heti ole käyttöä. Kannattaa aina myös vertailla hintoja, eikä ostaa ensimmäisestä paikasta. Sekin on huomioitava, että aina halvin vaihtoehto ei tule pidemmän päälle edullisimmaksi. Kimppakämppä voi olla mahtava ratkaisu, kun sopiva kämppis löytyy. Siinä voi säästää ison siivun sekä vuokrassa että muissa kuluissa: Yhdessä voi maksaa puoliksi esimerkiksi netistä ja muista tilauksista. Auto on kallis pitää ja kulkea. Pyörällä pääsee kaupungissa kätevästi ovelta ovelle, ja mieli lepää ruuhkaisinakin aamuina. Hermojen lisäksi ympäristö kiittää. Onnistuisiko autoa lainata tarvittaessa ystävältä tai tutulta pientä korvausta vastaan? Tulee takuulla halvemmaksi kuin oma auto. Monet palvelut voi hankkia puoliksi kaverin kanssa. Esimerkiksi Netflix pyörii hyvin kahdessa taloudessa yhtä aikaa. Missä kaikessa voi säästää? Ihan kaikessa voi säästää. Näin vanhana voin sanoa, että koskaan ei voi säästää liikaa. Elämä on täynnä arvaamattomia menoja, ja mikään ei ole rasittavampaa kuin se, että jää sormi suuhun. Tässäkin asiassa oma vapaus ja itsenäisyys on valttia. Kannattaa pitää tulevaisuus mielessä: sata vuotta elääkseen, huomenna kuollakseen. Voi kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta olen kuitenkin omassa elämässäni todennut, että kaikesta olisi selvinnyt ihan itse, kun olisi omista tarpeistaan edes jossain vaiheessa tinkinyt. Kannattaa elää tänään kapeasti niin voi huomenna syödä leveästi. Itse käytän seuraavia säästövinkkejä: Lue tarkkaan kaikki ilmaisjakelulehdet ja mainokset tarjouksineen. Laita joka eurosta, jonka saat, edes pieni osa eri tilille tai säästöpossuun. Osta vain sen verran kuin tarvitset juuri nyt, ja esim. wc-paperit yms. vain tarjouksista. Älä pidä mitään sähköisiä laitteita valmiustilassa koko ajan, säästät kymppejä vuositasolla. Jos tunnet tarvetta tarjota jollekin jotain, tarjoa itse tehtyä ruokaa, älä olutta. Paras säästövinkki on kuitenkin pysähtyä miettimään, ihan oikeastiko tarvitsee ostaa. Vaikka olisi kuinka hyvä tarjous ja lähtisi kuinka halvalla uusi paita, imuri tai jauhelihapaketti, niin jos et sitä tarvitse, ei siihen kannata sitä muutamaa euroa laittaa. Asumisrauhan tunnistaa siitä, että oikeastaan tuntuu siltä, että asut yksin koko rakennuksessa, mutta silti on mukava naapureita moikata, jos rapussa tai pihassa tulevat vastaan, eikä tarvitse hiippailla tai varoa ketään. Asumisrauha koskee myös tavaroita: voi luottaa siihen, että omat tavarat yhteisissä tiloissa pysyvät kunnossa ja tallessa, oli kyse kuivuvista pyykeistä tai polkupyörästä katoksessa. Yhteisöllisyys edistää asumisrauhaa. Ja yhteisöllisyyttä edistää matala kynnys. Rapussa voisi olla esimerkiksi asukkaille tarkoitettu oma ilmoitustaulu tai joku viestitaulu, jossa voisi kertoa muille, jos on tulossa synttärit, tuparit tai vaikkapa remonttia, josta aiheutuu tavallista enemmän meteliä. Kun asiasta tietää etukäteen, siihen osaa suhtautua. Voisihan viestitaululla olla myös muuten vain terveisiä tai vaikka kysymyksiä tyyliin: Hyvää viikonloppua kaikille! tai Onko kellään iskuporakonetta? Kesällä voisi järjestää taloyhtiössä yhteisen grillaushetken tai vastaavan, missä pääsisi tapaamaan naapureita. Ylipäätään yhteiset tilat auttavat. UUSI KILPAILU Oletko aina haaveillut varsi-imurista, mutta sinulla ei ole vielä sellaista? Pian voi olla! Sinun tarvitsee vain etsiä tästä Sevasmaailman numerosta seuraavat 10 lausetta ja merkitä, miltä sivulta ne löysit. Luettele oikeat sivunumerot lauseiden mukaisessa järjestyksessä ja olet mukana kätevän varsi-imurin arvonnassa! 1. Asukasdemokratia on asukkaiden etuoikeus. 2. Asumisväljyys on osa hyvää elintasoa, hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta. 3. Vaikka vettä näyttäisi vuotavan vain vähän, sangollinen kertyy yllättävän nopeasti. 4. Muistisairaalle lattiassa oleva tumma raita voi näyttäytyä portaana tai jopa ojana. 5. Eräs asukas ilmoittautui vapaaehtoiseksi talonmieheksi. VASTAA JA VOITA VARSI-IMURI Jokainen saa ja voi olla vaikuttamassa esim. oman kerrostalorappunsa sääntöihin. Annetaan vuosittain joku palkinto talolle siitä, että asukkaat itse ovat huolehtineet niin ympäristöstään kuin toisistaankin. Hyvin. Olis mahtavaa, jos olis käytössä naisten ja miesten saunavuorot, joissa voisi tavata talon porukkaa suomalaiseen tapaan lauteilla. Esim. kerran kuussa? Olisi kiva tutustua naapureihin enemmän ja sillä tavalla madaltaa kynnystä esimerkiksi ottaa puheeksi, jos tulee jotain häiriötä. Ihan hyvin voisin osallistua johonkin yhteiseen tempaukseen tai talkoopäivään tai huolehtia vaikkapa siitä asukkaiden omasta ilmoitustaulusta (katsoa vähän perään, ettei mene sopimattomaksi tms.). Lähetä oikeat sivunumerot joko sähköpostilla maarit.pitkakangas@sevas.fi tai osoitteeseen Sevas Kodit Oy, Maarit Pitkäkangas, Matti Visannin kuja 10, Seinäjoki. Kilpailuun osallistuvat vastaukset, jotka ovat perillä viimeistään tiistaina Kirjoita sähköpostiin ja kirjekuoreen tunnus Oikeat sivunumerot. Liitä vastaukseen nimesi, kotiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja mahdollinen sähköpostiosoitteesi. Ilmoitamme tiedon voittajalle henkilökohtaisesti. 6. Me toivomme, että kaikilla on oma koti. 7. Säilykepurkkien terävä sisäreuna kannattaa vasaroida litteäksi. 8. Asukkaan on huolehdittava itse, että hänen palovaroittimensa toimii. 9. Kimppakämppä voi olla mahtava ratkaisu, kun sopiva kämppis löytyy. 10. Karuin elementti oli vaaleanpunainen verhoa leikkivä lakana, joka roikkui mytyssä verhokiskoilta. 22 sevasmaailma 23 sevasmaailma

13 Tee asuntohakemus: Apply for a rental home at: PALVELEE 24/7 Hoida asumiseen liittyviä asioita juuri silloin, kun sinulle sopii Asuntohakemuksesi päivitykset Vuokranmaksuasiat Huoltokutsut ja niiden seuraaminen Asukastiedotteet sähköpostiisi Asumishistoriasi Asunnon irtisanominen YHTÄ LÄHELLÄ KUIN LÄHIN NETTIYHTEYTESI! Rekisteröidy ja kirjaudu sisään: ONLINE SERVICE IS OPEN 24/7 Take care of all things related to living at the Sevas rental home whenever, wherever Update your rental home application form Check your rent payments Follow up maintenance service calls Order information bulletins to your Check your own living history Send the termination of renting an apartment AS CLOSE AS THE CLOSEST INTERNET CONNECTION! Please register and sign in here: Avoinna ma pe Vuokra- ja Seniorikodit Opiskelija- ja Nuorten kodit Matti Visannin kuja Seinäjoki Toimituskunta: Jukka Penttilä, Maarit Pitkäkangas, Asko Heikkilä, Ville Viitala, Iina Åman Toimitus: Iina Åman, Viestintätoimisto Tenho Ulkoasu ja taitto: Tanja Mäki-Jussila, Semio Oy Kannen kuva: Timo Aalto Julkaisija: Sevas Kodit Oy Painopaikka ja painosmäärä: Litoset/KTMP Group, 4000 kpl Lähetä palautetta ja juttuvinkkisi: iina.aman@tenho.fi, puh Jos et halua saada tätä lehteä, voit ilmoittaa siitä meille kirjeitse tai sähköpostilla: Sevas Kodit Oy, Maarit Pitkäkangas, Matti Visannin kuja 10, Seinäjoki tai maarit.pitkakangas@sevas.fi. Muista mainita nimesi ja osoitteesi!