Ikäihmisen hyvä arki. Neljäs tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Transkriptio

1 Ikäihmisen hyvä arki Neljäs tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

2 Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A Jyväskylä p toimisto@perhehoitoliitto.fi Taitto Brand United Oy & Raija Leinonen Kuva Perhehoitoliitto ry Jyväskylä 2018

3 Tapaamisen sisältö KOULUTTAJIEN VALMISTAUTUMINEN ALOITUS...1 HYVÄ ARKI RAKENTUU USEISTA ASIOISTA... 2 Ruoka ja liikunta - toimintakyvyn kulmakiviä... 2 Apuvälineet... 4 Troppeja ja mikstuuraa ikääntyneen lääkehoito... 4 Kivun hoito... 4 Hyvän unen ja levon turvaaminen...5 Puhtaus, ihon- ja jalkojenhoito...5 Saisiko yömyssyn päihteiden käyttö perhehoidossa...6 Seksuaalisuus on luonteva osa ikäihmisen elämää...6 Kaltoinkohtelua ei tule koskaan hyväksyä... 7 TAPAAMISEN PÄÄTTÄMINEN...8 LIITE 1. Harjoitus...9 LIITE 2. PowerPoint diat...10

4 Kouluttajien valmistautuminen Jokaisessa tapaamisessa tarvitset: y fläppitaulu, tusseja, maalarinteippiä, tarralappuja y kyniä y tykki ja valkokangas y kouluttajien ja osallistujien nimikyltit y tapaamisten teemat - fläppi y tapaamisen ohjelma - fläppi y valmiudet -fläppi y yhteinen arviointi -fläppi y yhteiset sopimukset - fläppi y kysymyksiä -fläppi y valmennukseen osallistuvan valmennuskansio y teetä, kahvia ja/tai muita virvokkeita Harjoitukset ja PowerPoint diat, joihin tekstissä viitataan, löytyvät tapaamisen lopusta numeroituina liitteistä 1 ja 2. Lähteet ja kirjallisuutta Alanko A, Haarni I Ikääntyminen ja alkoholi. Sininauhaliitto. Hartikainen S, Lönnroos E. (toim.) Geriatria arvioinnista kuntoutukseen. Edita. Hiltunen T. Jelkänen V. Ikäihmisten voima- ja tasapainoharjoittelu. Opas vertaisohjaajille. Ikäinstituutti. Pdf -julkaisu ladattavissa: Ikääntyneen ravitsemusopas Suomen Muistiasiantuntijat. Kejonen P Suruttoman saattohoito. Helsinki, WSOY. Kivelä S-L Voimavaroja unesta. Hyvä uni iäkkäänä. Kirjapaja. Levo T, Ikääntyvän ääntä kuunnellen taustamateriaalia ikääntymiseen ja alkoholiin. Sininauhaliitto. Lääkehoidon opas omaishoitajille. Luettavissa: Mazzarella M Juhlista kotiin. Tammi. Puranen T, Suominen M Ikääntyneen ravitsemus - opas ravitsemuksen arviointiin ja ravitsemushoitoon. Suomen Muistiasiantuntijat ry Rappe E, Koivunen T Hoitokodin kasvit. Ikäinstituutti. Pdf-julkaisu ladattavissa Salminen A-L. (toim.) Apuvälinekirja. Tammer-paino oy. Seta. Yhdenvertainen vanhuus. Suominen M Ikääntyneen ravitsemus ja erityisruokavaliot, opas ikääntyneitä hoitavalle henkilökunnalle. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Suominen M, Jyväkorpi S Ikääntyneen ravitsemus ja ruokapalvelut - suunnittelu ja toteutus. Suomen Muistiasiantuntijat ry. Turvallisen vanhuuden puolesta Väestöliitto: Ikääntyminen, sairaus ja seksuaalisuus Materiaalia kotivoimisteluun ja virikkeisiin löytyy mm. seuraavista: Laulusta voimaa I ja II, CD ja sanavihko

5 Aloitus Tapaamisen sisältö ja tavoitteet ¾Toivota osallistujat tervetulleiksi tapaamiseen. ¾Pyydä osallistujia kertomaan, mistä tilanteesta tulit tähän valmennustapaamiseen tänään, mitä jätit taaksesi tänään. Kouluttaja kertoo ensimmäisenä mistä on tullut. ¾Kiitä osallistujia asioidensa jakamisesta. ¾Esittele tapaamisen teema, joka on ikäihmisen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. ¾Käy läpi tapaamisen ohjelma (fläppi). ¾Kerro, että tapaamisen tavoitteena on saada tietoa ja oppia ymmärtämään: Kuinka perhehoitaja voi tukea ikäihmisen fyysistä toimintakykyä? Miten ravitsemuksella voi tukea ikäihmisen toimintakykyä ja hyvinvointia? Millainen on perhehoitajan rooli lääkehoidon toteutuksessa? Millainen on hyvän unen ja levon, puhtauden ja ihonhoidon sekä kivun hoidon merkitys arjessa? Miten suhtautua päihteisiin perhekodin arjessa? Mitä ovat yleisimmät apuvälineet ja miten niitä käytetään? Miten tukea ikäihmisen seksuaalisuutta? Millaisissa eri muodoissa kaltoinkohtelu ilmenee ja miten siihen puututaan? Teemaan liittyvät valmiudet ja yhteinen arviointi ¾Käy tarkemmin läpi tämän tapaamisen teemaan liittyvät valmiudet, jotka ovat y Pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista (hoivata). y Auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Yhteys edelliseen tapaamiseen TEHTÄVÄ ¾Jaa osallistujat pienryhmiin. ¾Pyydä ryhmäläisiä keskustelemaan seuraavista kysymyksistä: y Mitä jäi erityisesti mieleen kolmannella kerralla käsitellyistä asioista? y Mitä ajatuksia kotitehtävänä ollut elämänlaatutestamentti herätti? ¾ Pura tehtävä ryhmän kanssa keskustellen. Anna jokaiselle pienryhmälle mahdollisuus kertoa lyhyesti, mitä asioita tuli esiin. Kouluttajakansio 1

6 TEHTÄVÄ Tähänastiset tunnelmat valmennukseen osallistumisesta ja suhteessa tulevaan. ¾Pyydä osallistujia valitsemaan esille laitetuista kuvista tai esineistä (esim. Nalle-kortit, postikortit, lehtileikkeet, pikkuesineet): y hänen tunnettaan tällä hetkellä ilmentävä esine / kuva y hänen tunnettaan, ajatuksiaan ilmentävä esine / kuva suhteessa tulevaan ¾Pyydä osallistujaa kertomaan valitun esineen / kuvan avulla em. asiat. HARJOITUS ¾Tee Aamurutiinit -harjoitus (Harjoitus 1 / Liite 1). Hyvä arki rakentuu useista asioista Hyvä arki ja hyvä elämä koostuu pienistä asioista, jotka ovat meille kaikille yksilöllisiä. Ikäihmisen oma kokemus siitä, että hän tulee kuulluksi, hänelle on aikaa ja hän saa tarvittaessa apua ja tukea, on hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää. Aktiivisen elämänotteen säilyttämistä, kuten fyysistä aktiivisuutta, ajan tasalla pysymistä, uusien asioiden opettelua ja omaksumista, sosiaalisten verkostojen ylläpitämistä ja harrastuksia on tärkeää tukea. Terveiden elämäntapojen merkitys on iäkkäänä yhtä tärkeää kuin nuoremmillekin henkilöille. Iän mukana tapahtuvista moninaisista muutoksista ja rajoituksista huolimatta ikäihmisille on tärkeää tarjota mahdollisuus mielekkääseen toimintaan. Jokaisella iäkkäällä henkilöillä on jäljellä voimavaroja, joita voidaan hyödyntää mielihyvän ja onnistumisen kokemusten tuottamisessa. Ruoka ja liikunta - toimintakyvyn kulmakiviä Ruoan, liikunnan ja arjen aktiivisuuden merkitys ikäihmisen toimintakyvylle ja elämänlaadulle on tärkeä. Hyvin iäkkäiden ihmisten elintapamuutosten hyötyjä ja vaikutuksia elämänlaatuun arvioidaan aina yksilöllisesti. ¾Kerro, että ikäihmisen aiemmat elintavat ja nykyiset toiveet voivat poiketa suuresti ikäihmisten liikunta- tai ravitsemussuosituksista. Miten perhehoitaja voi silloin toimia? ¾Kerro, että päivittäisten toimien lisäksi on hyvä harrastaa myös liikuntaa, kuten kävelyä ja kotivoimistelua. ¾Käy läpi fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan perhehoidon arjessa liittyviä asioita (Diat 1 2 / Liite 2). Kotikengät kuntoon ¾ Kerro, että hyvät kengät ovat tärkeä tekijä ikäihmisen hyvän seisoma-asennon ja kävelyn tukemisessa sekä kaatumisen ehkäisyssä. Kouluttajakansio 2

7 ¾Kerro hyvien peruskenkien erityispiirteet, jotka ovat: y kengät ovat kevyet ja helposti puettavat y kengät ovat päältä pehmeät, nivelten kohdalla ei ole saumoja y pohja on luja, tukeva ja liukumaton y kengän kärjessä on korkeutta ja leveyttä y kantakappi on tukeva y kengässä on säädettävä kiinnitys ylös nilkkaan y kengät ovat mielellään pestävät ¾Muistuta, että vanhat aamutossut eivät ole turvalliset jalkineet! ¾Ikäihminen saattaa tarvita suostuttelua vaihtaakseen tutut aamutossut turvallisempiin sisäkenkiin. Maittava ruoka parempi mieli Hyvä ja monipuolinen ravitsemus on tärkeä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kaikissa elämänvaiheissa. Iäkkäillä ihmisillä hyvä ravitsemus muun muassa ylläpitää terveyttä, toimintakykyä, elämänlaatua ja vireyttä sekä parantaa mielialaa, nopeuttaa sairauksista toipumista ja pitkittää omassa kodissa tai perhekodissa asumisen mahdollisuutta. ¾Käy läpi ravitsemukseen liittyviä asioita diojen avulla. Painota erityisesti seuraavia asioita: y Pienillä arjen teoilla voi vaikuttaa ikäihmisen ravitsemukseen (Dia 3 / Liite 2). y Vain syöty ruoka ravitsee mitä tulee muistaa arjessa (Diat 4 5 / Liite 2). y Keskustelkaa siitä, miten voi helpottaa ikäihmisen ruokailua (Dia 6 / Liite 2). ¾Varmista, että seuraavat asiat tulee käydyksi läpi: y perheen yhteinen ruokailu ja ruokailutilanteeseen panostaminen y ruokailu useita kertoja päivässä y yöpaaston pituus enintään 11 tuntia ikäihmisillä y proteiinien saanti y nesteiden saanti - etenkin kesäaikaan ja akuuttien sairauksien aikana y ravitsemustila heikkenee nopeasti akuuttien sairauksien yhteydessä y kuidun saanti kuitu toimii vain, kun sen kanssa nautitaan riittävästi nestettä y D-vitamiinilisän tarve y ruokailun erityispiirteet esim. rakennemuunneltu ruoka, vajaaravitsemuksen uhka TEHTÄVÄ ¾Pyydä osallistujia laatimaan oman perheen vuorokauden ateriat aikatauluineen huomioiden perhehoidossa oleva ikäihminen. Jos ryhmässä on aviopareja, he tekevät tehtävän yhdessä. ¾Pyydä osallistujia pohtimaan omaa ruokailuaan kolmen viime päivän aikana ja vertaamaan sitä tehtyyn suunnitelmaan. Mitä huomioita teet? ¾Muistuta, että osallistujat ovat perhehoitajina toimiessaan vastuussa ikäihmisten ravitsemuksesta. Kouluttajakansio 3

8 Apuvälineet ¾Tuo tapaamiseen erilaisia apuvälineitä, mikäli saat niitä lainaksi kaupungin / kunnan apuvälinevuokraamosta. Kokeilkaa niiden käyttöä ja tutustukaa välineiden säätämiseen. ¾Kerro, että apuvälineet ovat välineitä tai laitteita, joilla voidaan tukea ikäihmisen toimintamahdollisuuksia, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta elämän eri alueilla sekä helpottaa hoitajan kuormitusta hoitotilanteissa. Apuvälineitä on saatavissa mm. ruokailuun, kommunikaatioon, WC:ssä asiointiin, aistien toimintaan, liikkumiseen, pukeutumiseen ja riisuutumiseen sekä hoitotoimenpiteiden helpottamiseen. ¾Kerro, että perhehoidossa olevan ikäihmisen apuvälinetarpeen arviointi tehdään yhteistyössä perhehoidosta vastaavan tahon kanssa. Useimmat apuvälineet myönnetään lääkinnällisenä kuntoutuksena, jolloin niistä vastaavat kunnan terveyskeskus ja keskussairaalat. ¾Kerro, että lukemisesteiset eli henkilöt, joille painetun tekstin lukeminen on hankalaa vamman tai sairauden vuoksi, voivat lainata Daisy-muotoisia äänikirjoja. Äänikirjoja voi kuunnella Daisy -soittimilla (Näkövammaisten Keskusliitto lainaa), tietokoneella tai mobiililaitteilla. Troppeja ja mikstuuraa ikääntyneen lääkehoito Perhehoidossa olevan ikäihmisen lääkehoidon kokonaisuudesta vastaa lääkäri, mutta jokainen lääkehoitoa toteuttava ja siihen osallistuva henkilö kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Jokaisen perhehoitajan kohdalla määritellään erikseen se, millaisia lääkehoidon tehtäviä hän voi suorittaa. Tehtävien määrittely tapahtuu perhehoidon toimintayksikön lääkehoitosuunnitelman ja perhehoitajan koulutustaustan mukaan. On suositeltavaa, että koti(sairaan)hoitaja tai apteekki annostelee lääkkeet dosettiin tai annospusseihin ja ohjaa perhehoitajaa lääkehoidon toteutuksessa. ¾Käy läpi PowerPoint diojen (Diat 7-9 / Liite 2) avulla ikäihmisten lääkehoidon toteutus. ¾Muistuta, että koti(sairaan)hoidon työntekijä on tärkein yhteistyökumppani ikäihmisen lääkehoidon ja terveydentilan seurannassa. Kivun hoito ¾Kerro, että kivuttomuus on jokaisen ihmisen oikeus. Yleensä kipu heikentää elämänlaatua. Ikäihminen ei välttämättä halua kertoa kivuistaan tai tunnista ja osaa ilmaista kipuaan. ¾Kerro, että Ikäihminen ei välttämättä halua kertoa kivuistaan tai tunnista ja osaa ilmaista kipuaan. Ikäihminen saattaa kokea, että kipu kuuluu vanhuuteen tai kivun syyn selvittämisestä voi seurata jotakin ikävää, esimerkiksi vakavan sairauden löytyminen. ¾Muistuta, että muistisairautta sairastava ikäihminen tai mielenterveysongelmista kärsivä ihminen ei välttämättä osaa tunnistaa kipua tai ilmaista sitä sanallisesti. Tällöin kipu voi näyttäytyä käyttäytymisen muutoksina. ¾ Perhehoitajan tulee osata tunnistaa ikäihmisen yksilöllisiä tapoja ilmaista kipua. Käsitelkää kivun tunnusmerkit (Dia 10 / Liite 2). Kouluttajakansio 4

9 ¾Muistuta, että kivun hoito tulee sopia yhteistyössä koti(sairaan)hoidon ja lääkärin kanssa. Satunnaisestikin ilmenevien kipujen, kuten päänsäryn yksilöllisistä hoito-ohjeista tulee sopia etukäteen. TEHTÄVÄ ¾Jaa osallistujat pienryhmiin. ¾Pyydä ryhmäläisiä pohtimaan seuraavaa kysymystä: y Perhekodissa asuva muistisairautta sairastava ihminen on ajoittain hyvin levoton ja vihamielinen. Miten voisit tunnistaa, että kyse onkin ehkä kivusta eikä muuten hankalalta tuntuvasta käyttäytymisestä? Miten toimit, jos epäilet käyttäytymisen syyksi kipua? y Keskustelkaa yhteisesti aiheesta ja pohtikaa, onko kivun tunnistaminen vaikeaa vai helppoa. Hyvän unen ja levon turvaaminen ¾Kerro, että riittävä uni antaa voimia osallistua päivän askareisiin, parantaa keskittymiskykyä, tukee muistia sekä vähentää ärtymystä. Ikäihmisten unentarve ja unirytmi ovat yksilöllisiä. Iän lisääntyessä uni muuttuu usein kevyemmäksi eli yöllä heräillään helpommin kuin nuorempana. Unettomuus ei kuitenkaan kuulu normaaliin vanhenemiseen, vaan sen syy tulee selvittää ja pyrkiä poistamaan. Hyvää yöunta edesauttavia tekijöitä ovat mm. (Dia 11 / Liite 2) y Unirytmin säännöllisyys y Rauhalliset iltarutiinit, kuten iltapesut ja iltapala y Hyvä vuode, tyyny ja petivaatteet ja mieluisa, tuttu yöasu y Häiriötekijöiden poistaminen y Iltaan rauhoittuminen, psyykkinen rentoutuminen ja rauhaisa mieli y Sopiva hämäryys ja lämpötila y Päivällä harrastettu liikunta, sosiaalinen toiminta ja arjen askareet y Liiallisen lepäilyn välttäminen päiväaikaan ¾Muistuta, että hyvään uneen on kolmen L:n hoitokeino: lämpö, läheisyys ja luottamus. Puhtaus, ihon- ja jalkojenhoito ¾Kerro, että vanhenemismuutosten takia ikäihmisen iho kuivuu ja on karhea, jolloin se on herkkä vaurioitumaan. Pienetkin vauriot voivat haitata esimerkiksi syömistä tai liikkumista. ¾Kerro, että ihon kunto tulee tarkistaa säännöllisesti viikoittain. ¾Muistuta, että hyvä ravitsemus, riittävä nesteiden juominen ja puhtaudesta huolehtiminen ovat ihonhoidon tärkeitä perusasioita. Kuivaa ihoa tulee rasvata perusvoiteella säännöllisesti. ¾Erityistä huomiota pitää kiinnittää suun ja hampaiden, käsien, jalkojen ja intiimialueiden puhtauteen. Naisilla myös rinnan aluset tulee puhdistaa ja kuivata huolellisesti. ¾Käy läpi suun ja hampaiden hoito (Diat / Liite 2). Kouluttajakansio 5

10 HARJOITUS ¾Tee Minun aamuni -harjoitus (Harjoitus 1 / Liite 1). Saisiko yömyssyn päihteiden käyttö perhehoidossa (Dia 14 / Liite 2) ¾Kerro, että ikäihminen voi olla tottunut esimerkiksi juomaan saunaoluen, viiniä juhla-aterialla tai konjakkia nukkumaan mennessä. Tapa voi olla merkityksellinen, rentouttava ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvää. Sillä voi olla merkitystä elämänlaadulle ja hyvinvoinnille. ¾Kerro myös, että toisaalta päihteiden haitat tunnistetaan yleisesti ja tiedetään, että esimerkiksi alkoholia ei suositella ikäihmiselle, koska sen aiheuttamat terveysriskit kasvavat ikääntymisen, sairauksien ja lääkkeiden käytön myötä. Ikäihmiselle turvalliset alkoholimäärät ovat yksilöllisisiä ja voivat muuttua nopeastikin. On tärkeä varmistaa lääkäriltä, missä määrin alkoholin käyttö on sallittua ikäihmiselle määrättyjen lääkkeiden kanssa tai millaisia vaikutuksia alkoholilla voi olla hänen terveyteensä. Joskus jo pieni määrä alkoholia voi hidasta tai voimistaa lääkkeen vaikutusta. Heikentynyt tasapainoaisti yhdistettynä alkoholiin lisää kaatumis- ja tapaturmariskiä. ¾Mainitse, että perhehoidossa voi olla myös ikäihminen, jolla on tai on ollut päihdeongelma. Hänen kohtaamisessaan ja kuntoutumisen tukemisessa on hyvä kysyä neuvoja ja ohjeita. Vaikeasta päihdeongelmasta kuntoutuminen on yleensä elämänmittainen tie, joka jatkuu myös perhekodissa. ¾Kerro, että suhtautumisessa perhehoidossa elävän ikäihmisen tupakointiin ja alkoholin käyttöön tulee ottaa huomioon toisaalta ikäihmisen itsemääräämisoikeus ja toisaalta perhekoti yhteisönä sekä perhehoitajan kotina. ¾Pohtikaa yhdessä sitä, miten jo tutustumisvaiheessa on hyvä selvittää ja yhteensovittaa ikäihmisen ja perhekodin toiveita ja näkemyksiä alkoholin, tupakan tai nuuskan käytöstä. y Keskustelussa on hyvä muistaa ikäihmisen itsemääräämisoikeus. Jos hän ymmärtää asian ja on kykenevä arvioimaan päätöksensä vaikutuksia, hän saa tehdä muiden mielestä huonoja ja haitallisia päätöksiä. Hän ei kuitenkaan voi tehdä päätöksiä, joista on haittaa perhekodin yhteisössä. Seksuaalisuus on luonteva osa ikäihmisen elämää (Dia 15 / Liite 2). ¾Kerro, että seksuaalisuuden ilmentäminen on luonnollinen osa eri-ikäisten ihmisten elämää. Halu tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi omana itsenään yhdistää ihmisiä. Useimmat ihmiset haluavat kokea läheisyyttä ja kosketusta. ¾Muistuta, että Ikäihmisellä on oikeus omannäköiseensä hyvään seksuaalielämään joko yksin tai kumppaninsa kanssa. Hänellä on myös oikeus pidättäytyä seksuaalielämästä. On mahdollista, että kotoa perhekotiin muuttavalla ikäihmisellä on kotona ollut aktiivinen ja nautintoa tuova seksuaalielämä, johon on kuulunut yhdyntöjä ja / tai itsetyydytystä. Voi myös olla, että seksuaalielämä on muuttunut erilaisten ikääntymiseen, sairauksiin tai itsetuntoon liittyvien muutosten myötä. Ehkä läheisyydestä ja rakkaudesta on tullut merkityksellisin osa seksuaalielämää. ¾ Kerro, että ikäihmisen on voitava luottaa siihen, ettei hänen huoneeseensa tulla yllättäen. Hänellä tulee olla mahdollisuus olla puolisonsa kanssa kahden, turvallisesti ja kenenkään keskeyttämättä. Kouluttajakansio 6

11 ¾Muistuta, että seksuaalisiin asioihinkin liittyvistä yhteisistä pelisäännöistä on kuitenkin hyvä ja niistä voi keskustella etukäteen. TEHTÄVÄ Keskustelkaa siitä, miten tärkeä osa ikäihmisen hyvää arkea ja elämänlaadun tukemista on hänen sukupuolisen identiteettinsä tukeminen. Identiteetin tukeminen näyttäytyy arvostavana kohtaamisena, tapana puhua ja toimia sekä seksuaalisen identiteetin tukemisena. ¾Jaa osallistujat pienryhmiin ja ohjeista heidät pohtimaan, millaisilla asioilla voi: (Suluissa olevat esimerkit on kirjattu kouluttajan tueksi, jos osallistujien on vaikea ymmärtää, mitä kysymyksellä tarkoitetaan.) a) tukea miehen seksuaalisuutta ja identiteettiä (Esimerkiksi: työtakki tai -haalarit, puku, solmio, prässihousut, partavesi, rannekello ja lompakko taskussa voivat olla merkityksellisiä). b) tukea naisen seksuaalisuutta ja identiteettiä (Esimerkiksi: korut, meikki, huulipuna, kynsilakka, huivit, tuoksut, voiteet, deodorantti, kampaus, kengät, sukkahousut tai rintaliivit voivat olla merkityksellisiä). ¾Muistuta lopuksi, että kaikki asiat ovat yksilöllisiä ja ikäihmistä ja hänen tarinaansa tuntemalla löytyvät juuri hänelle merkitykselliset asiat. TEHTÄVÄ ¾Kerro johdantona siitä mahdollisuudesta, että ikäihminen osoittaa seksuaalista kiinnostusta perhehoitajaa kohtaan. On mahdollista, että hän ihastuu perhehoitajaan tai tulkitsee sairautensa johdosta tilannevihjeitä (ystävällisyys, läheisyys, kosketus, välittäminen) väärin tai hänellä on aivosairaudesta johtuvaa seksuaalista ja estotonta käyttäytymistä. ¾Pohtikaa yhteisesti tai pienryhmissä y Miten suhtaudutte ja ratkaisette arvostavasti, ikäihmistä nolaamatta tilanteet, joissa ikäihmisen seksuaalinen kiinnostus kohdistuu perhehoitajaan? Kaltoinkohtelu ¾Kerro, että kaltoinkohtelussa on kyse ns. luotettavan henkilön (omainen, läheinen, hoidosta vastaava) teosta tai tekemättä jättämisestä, joka vaarantaa ikäihmisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden. ¾Kaltoinkohtelu aiheuttaa muutoksia ikäihmisen käyttäytymisessä. Toisinaan näkyvillä voi olla myös ulkoisia väkivallan merkkejä. ¾Muistuta siitä, että ikäihminen ei välttämättä kerro kokemuksistaan. Hän voi hävetä kaltoinkohtelua tai suojella läheistään, johon hänellä on tunneside. ¾ Kerro, että kaltoinkohtelua voi ilmetä myös perhehoidossa. Sen ehkäisyssä tärkeintä on perhehoitajan omista voimavaroista ja osaamisesta huolehtiminen sekä riittävän tuen ja avun saaminen kuormittavissa hoitosuhteissa. Hae apua ja tukea ajoissa! Kouluttajakansio 7

12 Kaltoinkohtelu voi olla (fläppi) y fyysistä (mm. kivun tai vammojen tuottaminen, ali-/ylilääkitseminen) y psyykkistä (mm. loukkaava, mitätöivä kohtelu, väkivallalla uhkailu) y hengellistä (mm. vakaumuksen pilkkaaminen) y taloudellista tai aineellista hyväksikäyttöä (mm. ikäihmisen rahojen käyttäminen tai omaisuuden myyminen, rahan kiristäminen ) y hoidon ja avun laiminlyömistä (mm. uupumuksesta tai välinpitämättömyydestä johtuvaa) ¾Kerro, että jos perhehoitajalla herää huoli mahdollisesta kaltoinkohtelusta, niin y asia tulee ottaa puheeksi perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa, joka osaa ohjata eteenpäin. y perhehoitaja voi tehdä myös ns. vanhustensuojeluilmoituksen eli huoli-ilmoituksen (vanhuspalvelulaki) oman kunnan sosiaalityöntekijälle. Ilmoitus on luottamuksellinen, joten perhehoitajan ei tarvitse pelätä seurauksia Tapaamisen päättäminen Tapaamisen keskeiset asiat ¾Viittaa tapaamisen teemaan ja tavoitteisiin ja ilmaise ryhmälle, että toivot tapaamisen olleen hyödyllinen. ¾Pyydä osallistujia: y Palauttamaan edellisen kerran kotitehtävät ja kiitä niiden tekemisestä. y Tutustumaan valmennus kansion neljännen tapaamisen materiaaliin, jonka jaat heille. Neljännen valmennustapaamiseen liittyvien kotitehtävien tavoitteina on: y Auttaa pohtimaan omia käsityksiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. y Auttaa pohtimaan omaa suhtautumista ikäihmisen seksuaalisuuteen. Katsaus seuraavaan tapaamiseen ¾Kerro seuraavan tapaamisen teema, joka on on ikäihminen ja perheet muutoksessa. ¾Kiitä ryhmäläisiä osallistumisesta tapaamiseen. Kouluttajakansio 8

13 Liite 1 Harjoitus Minun aamuni (Harjoitus Tuulikki Karesvuoren esityksestä ) ¾Pyydä osallistujia kirjoittamaan ylös KAIKKI, mitä he tekivät tänä aamuna alkaen heräämisestä siihen asti, kun he lähtivät aamulla kotoa tai aamutoimet tuli tehtyä. Pyydä osallistujia kiinnittämään huomiota pieniin yksityiskohtiin, esimerkiksi: Missä järjestyksessä aamutoimet tehtiin? Millaista kahvia / teetä joit? Laitoitko sokeria tai maitoa? Mitä suihkusaippuaa käytit? Millä perustein valitsit vaatteet ja mitkä vaatteet? Mitä leivän päällä oli? Kumpi on päällä juusto vai makkara? jne. ¾Pyydä osallistujia alleviivaamaan itselle tärkeät asiat. Onko jotakin, jota ilman aamu ei tunnu hyvältä. ¾Anna osallistujille noin 5-7 minuuttia aikaa kirjoittaa ylös aamutoimiaan. ¾Pyydä osallistujia kertomaan lyhyesti naapurille omat aamutoimensa. ¾Kysy osallistujilta: Kuinka moni teistä on aamuihminen? Kuinka moni hyppää vuoteesta hymy kasvoillaan ja laulu huulillaan? Kuinka moni ryömii vuoteesta ja haluaa puhua muiden kanssa vasta, kun on saanut kahvia riittävästi? Mitä tekee ei-aamuihminen, jos hänet herättää ja auttaa aamutoimissa aamuihminen? ¾Kysy osallistujilta: Kuinka moni nukkuu viimeiseen minuuttiin asti? Miltä ei-aamuihmisestä tuntuu, jos hänet herätetään 1, 5 tuntia tavallista aikaisemmin, kiirehditään aamutoimissa ja sitten parkkeerataan TV:n eteen odottamaan kunnes on aamiaisaika? Miten hän ilmaisee tunteensa? ¾Kysy osallistujilta: Kuinka moni käy suihkussa aamuisin? Kävisitkö suihkussa aamullakin, vaikka olisit käynyt suihkussa edellisenä iltana? Jos vastaat kyllä, niin merkitseekö suihkussa käyminen jotain muutakin kuin nopeaa peseytymistä? ¾Kysy osallistujilta: Milloin harjaat hampaasi? Ennen suihkua? Suihkun aikana? Suihkun jälkeen kylpyhuoneessa? Aamiaisen jälkeen? Ennen ja jälkeen aamiaisen? ¾Kysy osallistujilta, miltä tuntusi, jos joutuisit tekemään aamurutiinisi toisessa järjestyksessä kuin olet tottunut? Jos joku toinen määrittelisi, miten sinun tulisi toimia? Entä, jos aamustasi puuttuvat kokonaan sinulle merkitykselliset asiat? Harjoituksen tarkoituksena on kuvata sitä, kuinka meillä jokaisella on omat tärkeät tapamme ja tottumuksemme. Niiden huomioiminen arkisissakin askareissa on tärkeää, jotta ikäihminen tuntee olonsa turvalliseksi, kotoisaksi ja merkitykselliseksi. Kouluttajakansio 9

14 Liite 2 PowerPoint diat Kouluttajakansio 10

15 Kouluttajakansio 11

16 Kouluttajakansio 12

17 Kouluttajakansio 13

18 Kouluttajakansio 14

19 Kouluttajakansio 15

20 Kouluttajakansio 16

21 Kouluttajakansio 17

22 Kouluttajakansio 18