Toimintasuunnitelma Työttömien Keskusjärjestö ry

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2018 Työttömien Keskusjärjestö ry

2 Sisällys Johdanto... 2 Yleistä yhdistyksestä... 2 Tilannekatsaus vuoteen Työttömien Keskusjärjestön toiminnan pääpainopisteet... 3 Edunvalvonta... 3 Viralliset työryhmät joissa Työttömien Keskusjärjestö vaikuttaa... 4 Julkaisut, tapahtumat ja kampanjat... 4 Vuoden 2018 edunvalvonnan päälinjat vuosikellossa:... 5 Hallinto... 6 Vuosikokous... 6 Hallitus... 7 Työvaliokunta ja muut työryhmät... 8 Edunvalvontatyöryhmä... 8 Henkilöstö... 8 Talous... 8 Sidosryhmät... 9 Jäsenpalvelut... 9 Jäsen- ja alueyhdistykset Koulutukset ja tapahtumat Hankkeet Terveydeksi-hanke ( ) STEA, paikka auki nuorelle ohjelma Tiedottaminen Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä

3 Johdanto Yleistä yhdistyksestä Työttömien Keskusjärjestö ry on työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien edunvalvontajärjestö. Järjestömme toimii työttömyyden asiantuntijana ja työttömän edunvalvojana, osallistuu heitä koskevaan päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun sekä järjestää keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia, seminaareja ja koulutusta. Teemme yhteistyötä työhallinnon, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen, kuntien, yritysten, oppilaitosten, kirkkojen ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa. Työttömien Keskusjärjestö on puolueisiin sitoutumaton. Työttömien Keskusjärjestön tavoite on työttömyyden vähentäminen ja poistaminen Suomesta, työttömien toimeentulon parantaminen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kohottaminen sekä yhdenvertainen kansalaisuus. Tilannekatsaus vuoteen 2018 Työ ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyys on kääntynyt laskuun. Työttömiä oli lokakuun 2017 lopulla työtöntä työnhakijaa, mikä on vähemmän kuin vuosi aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys on yhä merkittävä ongelma maassamme. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli , mikä on vähemmän kuin vuosi sitten. 1 Jäsenkyselyidemme perusteella työttömien yhdistysten vetäjät kantavat yhä enemmän huolta työttömien toimeentulosta, palveluista ja TE-toimistojen tiukentuneesta sanktiolinjasta. Etenkin pitkäaikaistyöttömiltä puuttuvat riittävät oikea-aikaiset palvelut. TE-toimiston resurssit ovat suurin ongelma. Palkkatukirahaa on liian vähän kolmannelle sektorille ja palveluohjauksessa on edelleen reilusti parantamisen varaa. Pitkäaikaistyöttömien kolmen kuukauden välein tapahtuva haastattelu ei ole erityisesti lisännyt työttömien osallistumista palveluihin. Kunnilta toivotaan työttömille ilmaista terveydenhoitoa, kuntouttavan työtoiminnan tarjoamista niille, jotka hyötyvät kuntouttavasta työtoiminnasta sekä varhaiskasvatuksen turvaamista työttömien perheiden lapsille. Suomen hallituksen tavoittelemien SOTE-uudistukseen kytketyt valinnanvapauslaki ja maakuntauudistuksen toimeenpano lykkääntyvät vuoteen Ajankohtana se on eduskuntavaalien jälkeen. Maakuntauudistukseen kytkeytyy myös kasvupalvelulaki, jolloin työllisyyspalveluiden järjestelyvastuu siirtyy maakunnille. Kasvupalvelulain luonnoksessa hahmotellaan yrityslähtöistä työllisyysmallia, joka haastaa totutut tavat toteuttaa palvelujen tarjontaa. Lisäksi työttömien aktiivimalli tullee voimaan v. 2018, jossa työttömyysturvan määrä leikkaantuu 4,65 % mikäli ei työllisty tai ole toimenpiteissä viikon verran 65 päivän jakson aikana. Aktiivimallin pariksi kaavaillaan vuonna 2019 aktiivisen työnhaun mallia, jossa korostunee itsenäinen työnhaun seuranta. Uudistukset tullevat kasvattamaan odotuksia Työttömien Keskusjärjestön edunvalvontaan. 1 Varmaa tietoa työttömien lukumäärästä ei ole, koska vuoden aikana on ilmennyt, että työttömyyden tilastoinnissa on ollut tilastoharha. Työnhaun katkaiseminen on perustunut työnhakijoiden omaan ilmoitukseen. Kolmen kuukauden välein tapahtuva haastatteleminen on parantanut tilastojen luotettavuutta. Tilastoissa on ollut siis työttömyyttä korostava harha. 2

4 Maakuntavaalit pidetään lokakuussa 28. päivä On tärkeää, että työttömyyttä ja työllisyyspolitiikkaa ymmärtäviä ehdokkaita on ehdolla vaaleissa puoluekantaan katsomatta, koska maakunnille siirtyvät TEpalvelut. Työttömien yhdistyksillä on tärkeä rooli välittää asiantuntemusta ja ehdottaa jäsenistään omia ehdokkaita. STEA:n vaikuttavuusselvitys haastaa vuonna 2018 kirkastamaan toiminnan vaikuttavuutta entistä tarkemmin. Vaikuttavuusselvitykseen kytketään jäsenkyselyt ja kyselyt yhteistyökumppaneilta. Työttömien Keskusjärjestön toiminnan pääpainopisteet On tärkeää kehittää olemassa olevien jäsenyhdistysten toimintaedellytyksiä sekä saada toimintaan mukaan uusia yhdistyksiä ja toimijoita. Työttömien Keskusjärjestöllä on mahdollisuus olla laajalle vaikuttava työttömien äänitorvi, joka vetää toimintaansa mukaan uusia ihmisiä. Tämä vaatii rohkeutta uudistaa järjestöä. Vuoden 2018 toiminnan pääpainopisteet ovat: 1. Toimiva hallinto Luottamus ja hyvä vuorovaikutus hallituksen, jäsenyhdistysten ja henkilökunnan välillä, hyvinvoiva henkilöstö sekä toimiva ja tehokas taloushallinto. 2. Vaikuttava edunvalvonta Vaikuttava ja osallistava edunvalvonta, laajat verkostot ja sujuva yhteistyö. 3. Jäsentoiminnan kehittäminen Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen, turvaaminen ja kehittäminen sekä uusien jäsenten houkutteleminen monipuoliseen toimintaan. 4. Monipuolinen viestintä Vuorovaikutteinen, näkyvä ja monikanavainen viestintä, joka houkuttelee mukaan uusia toimijoita. Edunvalvonta Työttömien Keskusjärjestö on sitoutumaton työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien edunvalvontajärjestö, joka toimii työttömyyden asiantuntijana ja työttömän edunvalvojana sekä osallistuu heitä koskevaan päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun. Työttömien Keskusjärjestö tuottaa tiedotteita ja julkaisuja sekä tekee yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa. 3

5 Työttömien Keskusjärjestön edunvalvontaan, jäsenyhdistysten toimintaan ja työttömien palveluihin vaikuttavat vahvasti tuleva maakuntauudistus, sekä laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Työttömien tilanteeseen vaikuttavat myös työttömyysturvan aktiivimalli ja palveluiden digitalisaatio. Vuodelle 2018 keskeiset edunvalvonnan tavoitteet ovat työllisyysmäärärahojen lisääminen ja palveluiden laatu, jäsenyhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen, työttömien tavoitteiden kirkastaminen maakuntavaaliehdokkaille sekä tuleville kansanedustajille vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Näiden lisäksi Työttömien Keskusjärjestö toimii työttömien työnhakijoiden työllisyyden edistämisen, köyhyyden vähentämisen, palveluiden laadun parantamisen ja työttömien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Viralliset työryhmät joissa Työttömien Keskusjärjestö vaikuttaa Työttömien Keskusjärjestö osallistuu valtionhallinnon ja yhteistyökumppaneiden virallisiin ja epävirallisiin työryhmiin. Työttömien Keskusjärjestö osallistuu seuraaviin virallisiin työryhmiin, jossa luodaan ratkaisuja työllisyyden lisäämiseksi sekä työttömien osallisuuden vahvistamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi: TEM: ESR:n valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. TEM: Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman seurantakomitea. TEM: Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman arviointiryhmä. THL: Sokra, sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatio -hanke. THL: Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjan toimitusneuvosto THL: SIEPP-hankkeen ohjausryhmä EAPN-fin Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto STM, Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihanke Julkaisut, tapahtumat ja kampanjat Työttömien Keskusjärjestö lisää työttömien mahdollisuuksia osallistua edunvalvontaan ja tekee näkyväksi edunvalvontansa. Edunvalvonta ja siihen osallistuminen tuodaan mahdolliseksi käyttäen erilaisia viestinnän työkaluja. Verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan tuodaan kattavasti esiin kannanotot, lausunnot ja edunvalvontaan liittyvät työryhmät ja tapaamiset. Helmi-Maaliskuulla järjestetään yhteistyökumppanien kanssa edunvalvontatapahtuma, jossa aiheina ovat mm. kasvupalvelulaki, sekä tulevien uudistusten vaikutukset työllisyyspalveluihin. Työttömien Keskusjärjestö järjestää maakuntavaalikampanjan, jota käynnistetään maaliskuussa. Siinä tiedotetaan jäsenyhdistyksille ja tuleville vaaliehdokkaille, mitkä ovat tulevaisuudessa maakuntien roolit työllisyyden hoidossa ja kannustetaan jäsenyhdistysten jäseniä olemaan itse ehdokkaina maakuntavaaleissa. Syksylle järjestetään edunvalvontatapahtuma yhteistyössä kirkkohallituksen kanssa. Tapahtumassa työttömät saavat äänensä kuuluville. Pääteemoiksi nostetaan työttömien kokema köyhyys, työllisyyspalvelut ja järjestelmän vastikkeellisuuteen liittyvien sanktioiden kipukohdat. 4

6 Työttömien Keskusjärjestö lausuu tarpeen mukaan valtionhallinnon lakiuudistuksiin, sekä tekee aktiivisesti yhteistyötä median ja keskeisten päättäjien kanssa läpi vuoden. Keväällä 2018, Työttömien Keskusjärjestö järjestää aikoja puolueiden avainhenkilöiden tapaamiseen (puoluesihteerit, ja puolueen hallituksen jäsenet). Heille esitellään Työttömien Keskusjärjestön tavoitteita työllisyyden hoidon edistämiseksi. Vuoden 2018 edunvalvonnan ja kehittämisen ja koulutuksen päälinjat vuosikellossa: Kuukausi Teema Toimenpide Tausta Tammikuu -Maakunta- ja eduskuntavaalien puolueohjelmien vaikuttaminen sekä viestintäsuunnitelma -Viestintästrategian kehittämispalaveri Maakuntavaalivuosi Helmikuu -Työllisyysmäärärahat ja palveluiden laatu -Eduskuntavaalien puolueohjelmiin vaikuttaminen -Jäsenyhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen -Viestintäkampanjan käynnistäminen (vaaliteesit) -eduskuntapuolueiden vierailut -Yhteistyöseminaari , työttömien palveluista ja kasvupalvelulaista -Palkkatukirahat - -Eduskuntavaalit, Kasvupalvelulakipaketti eduskunnassa käsiteltävänä Maaliskuu -Maakuntavaalikampanjan käynnistäminen -Maakuntavaaleissa tavoitteena, että jokaisesta yhdistystä ehdokas tai kummi -Maakuntavaalit pidetään lokakuussa. Huhtikuu -Työllisyysmäärärahat ja palveluiden laatu -Vuosikokous Viestintäkampanja -Vuosikokouksen viesti medialle ja päättäjille -Hallituksen kehysriihi -Vuosikokous tekee ajankohtaisen kannanoton ja linjaukset vuodelle Toukokuu Kesäkuu -Maakuntavaalit jokaisesta yhdistyksestä ehdokas tai kummi Heinäkuu -Kesäkuussa keskusjärjestön kehittämispäivät Työttömien Keskusjärjestön strategian kehittäminen, jonka yhteydessä myös maakuntavaaliteema esillä -Maakunta-vaalien väliaikaishallinto aloittaa 5

7 Elokuu Syyskuu -Työllisyysmäärärahat ja palveluiden laatu -Viestintäkampanja -Suomen talousarvio vuodelle Maakuntavaalit jokaisesta yhdistyksestä ehdokas tai kummi -Maakuntavaalien työttömien ehdokkaat tiedossa informaation jako -Maakuntavaalit -Teemana työttömien köyhyys, palvelut ja järjestelmän vastikkeellisuus -Kirkkohallituksen kanssa yhdessä suunniteltu tapahtuma Lokakuu -Maakuntavaalit -maakuntavaalitapahtumia, jossa mukana työttömien ehdokkaita. Maakuntavaalit pidetään lokakuun Marraskuu -Jäsenyhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen -Syyskoulutus Syyskoulutuksessa päivitetään ajantasainen lainsäädännön tieto ja käydään vuoropuhelua viranomaisten kanssa Joulukuu Hallinto Hallituksen, palkatun henkilökunnan ja jäsenyhdistysten tehtävänä on toteuttaa Työttömien Keskusjärjestön tavoitteita: vähentää työttömyyttä, parantaa työttömien toimeentuloa, edistää työttömien henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä yhdenvertaista kansalaisuutta. Työttömien Keskusjärjestön hallinnon tavoitteena on luottamus ja hyvä vuorovaikutus hallituksen, jäsenyhdistysten ja henkilökunnan välillä, hyvinvoiva henkilöstö sekä toimiva ja tehokas taloushallinto. Vuosikokous Työttömien Keskusjärjestön ylin päättävä elin on vuosikokous, joka pidetään joka vuosi hallituksen määräämänä päivänä helmi-huhtikuussa. Jäsenyhdistykset, jäsenet ja hallitus voivat tehdä esityksiä vuosikokoukselle. Esitysten lisäksi vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat kuten edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä päätetään jäsenmaksun suuruudesta. Vuoden 2018 Vuosikokous järjestetään Helsingissä Vuosikokouksessa järjestetään sääntömääräinen hallituksen ja puheenjohtajan valinta. 6

8 Hallitus Vuosikokouksessa valittu hallitus johtaa vuosikokousten välillä Työttömien Keskusjärjestön toimintaa. Hallituksen tehtävänä on valmistella vuosikokouksessa käsiteltävät asiat, panna täytäntöön kokouksessa tekemät päätökset, edustaa Työttömien Keskusjärjestöä, auttaa ja neuvoa jäsenyhdistyksiä, palkata tarvittava henkilöstö ja valvoa heidän työtään sekä vastata taloudesta. Hallitus kokoontuu vuoden aikana noin kymmenen kertaa. Yhdistyksen hallitus v Puheenjohtaja Satu Taavitsainen Etelä-Pohjanmaa (ei edustusta) Etelä-Savo Mikkelin Työttömät ry Heikki Pyrhönen Päijät-Häme Työapu Lahty ry Markku Laitinen - vara ei ole Kaakkois-Suomi Kohti Työtä ry Karoliina Karesti - vara Imatran Työnhakijat ry Timo Mykrä Kainuu Kajaanin Työvoimayhdistys ry Eero Salonen - vara Kajaanin Työvoimayhdistys ry Mikko Palaste Keski-Suomi Jyvässeudun työllistämisyhdistys JST ry Eija Tuohimaa - vara Saarijärven Työttömät ry Tapio Liimatainen Lappi Ivalon Seudun Työttömät ry Arto Valo - vara Sallan Menokkaat ry Heidi Nyman Pirkanmaa (ei edustusta) Pohjanmaa Kokkolan Työttömät ry Anton Meriläinen - vara (ei ole) Pohjois-Karjala Näre ry Lea Vallius, vpj - vara Näre ry Riitta Tolvanen Pohjois-Savo Suonenjoen TehdäänItse ry Jari Pesonen - vara Iisalmen Työttömät ry Lauri Nissinen Satakunta ei edustusta Uusimaa 1 Helsingin Työkanava HeTy ry Anna-Maria Kantola - vara Helsingin Työkanava HeTy ry Sari Siimes Uusimaa 2 Helsingin Työkanava HeTy ry Heidi Vattulainen - vara Helsingin Työkanava HeTy ry Ilkka Salonen Varsinais-Suomi 1 Varissuon Työ ja Toiminta VT ry Jonna Lindroos - vara Turun Seudun TST ry Anne Tyni Varsinais-Suomi 2 Turun Seudun TST ry Hannu Isotalo - vara Turun Seudun TST ry Seppo Blomqvist 7

9 Työvaliokunta Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallituksen kokoukseen käsiteltäväksi tulevat asiat sekä hoitaa muut hallituksen sille antamat tehtävät. Työvaliokunta ja muut hallituksen asettamat työryhmät kokoontuvat kutsusta. Työvaliokunta Satu Taavitsainen, puheenjohtaja Hannu Isotalo, Turun Seudun TST ry Anna-Maria Kantola, Helsingin Työkanava HeTy ry Lea Vallius, Näre ry Jonna Lindroos, Varissuon Työ ja Toiminta VT ry Jukka Haapakoski Edunvalvontatyöryhmä Edunvalvontatyöryhmä Lea Vallius, puheenjohtaja, Näre ry Timo Mykrä, Imatran Työhakijat ry Ilkka Salonen, Helsingin Työkanava HeTy ry Jukka Haapakoski Työttömien Keskusjärjestön hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja vastaavat Työttömien Keskusjärjestön virallisesta edunvalvonnasta. Työttömien Keskusjärjestön edunvalvontatyöryhmä toimii heidän tukenaan. Työttömien Keskusjärjestö ottaa kantaa vireillä oleviin lakivalmisteluihin, käy kuultavana valiokunnissa ja laatii Työttömien Keskusjärjestön lausunnot. Henkilöstö Työttömien Keskusjärjestössä toimii vakituisina työntekijöinä toiminnanjohtaja, järjestösihteeri, viestinnän asiantuntia sekä osa-aikainen lakimies. Lisäksi Työttömien Keskusjärjestössä toimii Terveydeksi-hankkeessa kolme-neljä määräaikaista työntekijää ja STEA:n rahoittamassa paikka auki nuorelle ohjelmassa yksi työntekijä. Työntekijöiden työtä seurataan säännöllisesti viikkopalavereissa sekä kartoitetaan työn kehittämistarpeita ja työhyvinvointia työtyytyväisyyskyselyllä ja henkilökohtaisilla kehityskeskusteluilla. Talous 8

10 Työttömien Keskusjärjestön tärkein rahoittaja on STEA ja Euroopan sosiaalinen rahasto (ESR). Toiminnan päärahoitus saadaan STEA:n yleisavustuksena. Lisäksi Työttömien Keskusjärjestö anoo rahoitusta Toimintatonni-toiminnalle sekä Työttömien Keskusjärjestön paikka auki nuorelle rahoitusohjelmalle. Terveydeksi-hankkeen omarahoitusosuus on saatu STEA:lta. Terveyden edistämiseen ja liikuntaan pyritään turvaamaan rahoitus (OKM tai STEA). Työttömien Keskusjärjestön jäsenmaksu on 3 euroa/per jäsenyhdistyksen jäsen ja 150 euroa kannatusjäsenelle. Vuosikokous päättää jäsenmaksun suuruuden. Jäsenmaksu tulee olla suoritettuna kalenterivuoden loppuun mennessä. Työttömien Keskusjärjestö on siirtynyt sähköisen kirjanpidon käyttöön vuonna Tilitoimistona on Kansanvalta ja tilintarkastajana toimii HT Jyrki Koivunen. Varatilintarkastajana toimii HT Markku Heikkilä. Toiminnantarkastajana toimii Maija Makkonen, Helsingin Työkanava HeTy ry:stä. Varatoiminnantarkastajana toimii Rauno Haapanen Helsingin Työkanava HeTy ry:stä. Sidosryhmät Työttömien Keskusjärjestö pitää säännöllisesti yhteyttä eri sidosryhmiin ja tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa tavoitteidensa edistämiseksi. Kaikkiin puolueisiin luodaan hyvät yhteydet työllisyystavoitteiden edistämiseksi. Selvitetään eri puolueiden sisäiset työryhmät ja verkostot, jotka käsittelevät työttömyyden hoitoa ja työllisyyttä ja tarjotaan Työttömien Keskusjärjestön asiantuntemusta kaikkien puolueiden käyttöön. Jäsenpalvelut Työttömien Keskusjärjestö järjestää työttömille omaehtoista toimintaa heidän asemansa ja elämäntilanteensa parantamiseksi kuten tapahtumia, koulutuksia ja harrastus-, virkistys ja liikuntatoimintaa. STEA:n rahoittamalla Toimintatonnilla parannetaan pienten jäsenyhdistysten toimintaedellytyksiä järjestää yleishyödyllistä toimintaa. Toimintatonnia jaetaan niille yhdistyksille, jotka täyttävät hakemuskriteerit. Työttömien Keskusjärjestö jakaa maaseutuviraston hallinnoimaa EU-ruokaa kaikille halukkaille jäsenyhdistyksille. Lakimies tarjoaa työttömien yhdistyksille ja työttömille lakineuvontaa. EU-ruokaa jaetaan jäsenyhdistysten toimesta vähävaraisille. Maaseutuvirasto toimittaa EU-ruuan jäsenyhdistyksille keväisin ja syksyisin. Maaseutuvirasto voi järjestää myös ylimääräisiä jakoja. Järjestösihteeri kehittää jäsenyhdistysten toimintaedellytyksiä, jäsenetuja sekä tukee uusien yhdistysten perustamista. Hän osallistuu jäsenyhdistyksille suunnattujen tapahtumien, seminaarien, koulutusten ja muiden palvelujen suunnitteluun, käytännön valmisteluun ja toteuttamiseen ja vastaa liikunta- ja kulttuuritoiminnan kehittämisestä ja hakemusten tekemisestä sekä maaseutuviraston hallinnoiman EU:n ruoka-avun koordinoinnista. Viestinnän asiantuntija suunnittelee, kehittää ja toimeenpanee Keskusjärjestön viestintää toiminnanjohtajan alaisuudessa puheenjohtajan, hallituksen sekä vuosikokouksen linjausten mukaisesti. 9

11 Jäsen- ja alueyhdistykset Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistykset ovat nuorten, pitkäaikaistyöttömien, asunnottomien, vankilasta vapautuvien, päihde- ja mielenterveysongelmista kuntoutuvien matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, jotka tukevat elämänhallinnassa, työkyvyssä ja työllistymisessä. Alueyhdistykset ovat Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistysten muodostamia. Niissä jaetaan ideoita, kokemuksia ja ne toimivat alustoina alueelliselle yhteistoiminnalle, edunvalvonnalle sekä hanketyölle. Työttömien Keskusjärjestön sekä jäsenyhdistysten edustajat ovat osallistuneet aluekokouksiin aiempaa enemmän Skypen välityksellä. Tätä jatketaan, mutta Skype ei korvaa kasvotusten tapahtuvaa viestintää. Jäsenten palautetta kerätään vuosittaisilla jäsenkyselyillä. Yhteistyökumppaneiden palautteen pyydämme erillisellä yhteistyökumppaneille suunnatulla kyselyllä, kun arvioimme toimintakertomuksessa toimintaamme. Uudistetulla sähköisellä jäsenkirjeellä tiedotetaan jäsenyhdistyksiä tulevista tapahtumista ja ajankohtaisista edunvalvonnan asioista. Koulutukset ja tapahtumat Työttömien Keskusjärjestön koulutus- ja tapahtumatarjonta luodaan vastaamaan yhdistysten toiveita ja tarpeita. Koulutuksissa ja tapahtumissa otetaan huomioon ajankohtaiset työllisyys- ja työttömyysasiat sekä jäsenyhdistysten edustajien keskinäinen vertaistuki ja verkostoituminen. Hankkeet Terveydeksi-hanke ( ) Terveydeksi-ESR-hanke antaa yli 30-vuotiaille työttömille tai työelämän ulkopuolella oleville palveluohjausta oman asuinkunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin, erityisesti työttömien terveystarkastuksiin. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto sekä STEA. Hankkeen osatoteuttaja on EHYT ry. Tavoitteena on lisätä yhdistysten, kuntien ja TE-palveluiden yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään malli, jossa kansalaisjärjestöjä voidaan hyödyntää terveystarkastuksiin ja sosiaalipalveluihin ohjaamisessa. Hanke järjestää infotilaisuuksia työttömien oikeudesta terveystarkastuksiin. Terveydeksi toimii työttömien matalankynnyksen kohtaamispaikoissa ja EU-ruokajakelupisteissä. Hankkeessa työskentelevät hankepäällikkö Katriina Lehtovaara, Nina Vuorinen ja terveyspalveluohjaajat Ulla-Maija Kopra sekä Sanna Allt. Sosiaalipalveluohjaaja Vuorinen on opintovapaalla asti, hänen sijaisenaan toimii Veera Luoto. Hankehenkilöstö kiertää Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistyksissä sekä EHYTin kohtaamispaikoissa ja Elokoloissa tarjoamassa palveluneuvontaa, kouluttamassa ja pitämässä infotilaisuuksia. Tapaamisia kohdennetaan erityisesti EU-ruokajakojen ja lahjoitusruuanjaon yhteyteen. Hankkeesta kertynyttä tietoa ja kokemusta käytetään toimintamallin luomiseen. Mallista tehdään koulutusmateriaali yhdistyksille, koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä EHYT ry:n kanssa. 10

12 Hanke tekee käsikirjan siitä, miten kohderyhmäläisiä voidaan kannustaa ja ohjata terveys- ja sosiaalipalveluihin. Käsikirja valmistuu 2018, jotta sitä ehditään levittämään hankkeen toiminta-aikana. Hanke raportoi kokemuksiaan ja jäsentämiään tietoja eteenpäin esimerkiksi THL:lle ja STM:lle, miten työttömien terveys- ja sosiaalipalvelut ruohonjuuritasolla toimivat. Lisäksi tehdään kehittämisehdotuksia. STEA, paikka auki nuorelle ohjelma Työttömien Keskusjärjestössä työskentelevän STEA:n rahoittamasta paikka auki nuorelle ohjelmasta palkatun nuoren tehtävänä on tukea Työttömien Keskusjärjestön yleistä hallintoa sekä tapahtumien järjestelyjä. Keskeiset tehtävät liittyvät taloushallinnon valmisteleviin tehtäviin, kyselyihin ja tapahtumien järjestelyihin. Hankkeessa työskentelee Milla Kauppila. Tiedottaminen Työttömien Keskusjärjestö tiedottaa toiminnastaan ja edunvalvonnastaan sekä tuottaa julkaisuja ja ohjelmia. Työttömien Keskusjärjestö osallistuu julkiseen keskusteluun, on tunnettu tavoitteistaan ja edunvalvonnastaan ja houkuttelee mukaan uusia toimijoita. Työttömien Keskusjärjestön tavoitteena on vuorovaikutuksen ja osallisuuden lisääminen sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä ja erilaisten kohderyhmien huomioiminen sekä suunnitelmallisuus. Työttömien Keskusjärjestön ydinviesti kirkastetaan ja viestinnän tueksi laaditaan viestintästrategia. Työttömien Keskusjärjestön edunvalvonta tehdään näkyväksi ja kampanjoilla haetaan valtakunnallista näkyvyyttä. Sisäinen viestintä Hallituksen, hallituksen ja työntekijöiden sekä hallituksen, työntekijöiden ja jäsenyhdistysten viestintä on sujuvaa ja suunnitelmallista. Vuorovaikutuksen kehittämiseksi kerätään palautetta ja kehitetään viestintää sen mukaan. Sähköiset jäsenkirjeet ovat säännöllinen viestintäkanava, johon kootaan tulevat tapahtumat ja ajankohtaiset edunvalvonnan asiat. Ulkoinen viestintä Työttömien Keskusjärjestön kotisivut toimivat virallisena tiedotuskanavana ja järjestön käyntikorttina. Sivuilta löytyvät kattavat ja ajankohtaiset tiedot Työttömien Keskusjärjestön edunvalvonnasta ja tapahtumista. Sosiaalisen mediaan panostetaan. Ihmisten mielipiteitä ja kokemuksia kartoitetaan sosiaalisen median väylien kautta. 11

13 Työttömien Keskusjärjestö panostaa verkkoviestintään uudistamalla verkkosivujaan ja sosiaalisen median kanavien käyttöä. Jäsenkirjeestä rakennetaan aiempaa laajempi viestinnällinen kokonaisuus. 12