TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 3/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Lyly Lauri, pj. Loukaskorpi Johanna Jarva Marko, pj. Lanne Janika Paalanen Piila 2. vpj. Pelvola Kirsi, Aaltonen Mikko Torkkola Sinikka Heinämäki Anna-Kaisa, Stenhäll Jaakko Ikonen Anna-Kaisa, Tulonen Irja Jakara Riitta Viljanen Jussi Lahikainen Stiina Törhönen Marko Luojus Katja Sorsa Minna Niemi Veijo Liuha Tuukka Ollila Riitta, Sirniö Ilpo Sasi Ilkka Jäntti Aleksi Uusi-Erkkilä Pertti Lumia Mervi Muut osallistujat: Pohjonen Juhani Paunonen Tuuli Yli-Rajala Juha vs. seutujohtaja, esittelijä, TKS ma. hallintosihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsuttu kokoukseen: Rantanen Teppo johtaja, Tampere, 41 Saari Regina ohjelmajohtaja, Tampere, 41 Andersson Jari Sastamalan ja Punkalaitumen edustaja, 41 Nurminen Päivi Pirkanmaan muutosjohtaja, 42 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö, TKS, 43 Nurminen Marko konsultti, Tietotakomo, 43 Marko Jarva puheenjohtaja Tuuli Paunonen sihteeri 1/24

2 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2018 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Mikko Aaltonen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2018 Todistaa Tuuli Paunonen 2/24

3 Käsiteltävät asiat: 36 KOKOUKSEN AVAUS 4 37 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 38 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 39 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 7 40 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 8 41 KAUPUNKISEUDUN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUIDEN ALUEELLINEN KOKEILU, TILANNEKATSAUS SEKÄ JATKOTOIMENPITEET MAAKUNTAVALMISTELUN KATSAUS KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMINEN RAJATON SEUTU -TYÖPAJOJEN INFO VS. SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 24 3/24

4 36 KOKOUKSEN AVAUS 9.00 Puheenjohtaja avasi kokouksen klo /24

5 37 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9.00 Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolooikeus tai -velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Jarva: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/24

6 38 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 9.00 Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Jarva: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Pertti Uusi-Erkkilä. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Mikko Aaltonen. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 6/24

7 39 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 9.00 Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Jarva: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 7/24

8 40 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Seutuhallituksen edellisen kokouksen 7.3. toimeenpano ASIA Sähköautojen latauspisteet Tampereen kehyskunnissa, sijoitussuunnitelma Varhaiskasvatuksen tiekartta, lähetekeskustelu SeutuLiike-ohjelmatyö, lähetekeskustelu Pääradan kehittäminen, edunvalvonnan organisointi Edunvalvonnan tilannekuva ja kehittämistoimenpiteet, selvityksen käynnistäminen Lähetekeskustelu hallitusohjelmatavoitteista ja budjettitavoitteista 2019 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän tilinpäätös vuodelta 2017 TOIMEENPANO Sijoitussuunnitelma ja toimenpideehdotukset on lähetetty jäsenkuntiin suunnittelussa huomioitaviksi. Varhaiskasvatuksen tiekartan luonnosta kehitetään saatujen kommenttien pohjalta. Ohjelmatyö on käynnistynyt. Työskentelyä jatkaa monialainen pienryhmä. Pääradan edunvalvonnan organisoinnin valmistelu jatkuu. Käsittelyä jatketaan seutuhallituksessa huhtitoukokuussa. Selvityksen 1. vaihe, edunvalvonnan tilannekuva, valmistuu opiskelijatyönä maaliskuun 2018 aikana, jonka jälkeen käsittely seutuhallituksessa. Hallitusohjelmatavoitteita täsmennetään käydyn keskustelun pohjalta selkeiksi toimenpiteiksi. Tarkastuslautakunnassa 3.4. ja yhtymäkokouksessa Raitiotien tulevaisuuden suunnat Liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru selostaa asiaa kokouksessa. Työ- ja loma-aika -projekti, tilannekatsaus Elokuussa 2017 käynnistyi hyvinvointipalvelujen työryhmän ja Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjan yhteinen projekti, jossa on selvitetty lukuvuosiuudistuksen eurooppalaista näkökulmaa sekä tuotu opiskelijoiden omat ideat mukaan selvitykseen. Projektin osana järjestetään työ- ja loma-aika tapahtuma, joka koostuu asiantuntijapaneelista sekä keskusteluosuudesta opiskelijoiden kanssa. Puhujat asiantuntijapaneelissa: Olli Luukkainen, OAJ; Eeva-Riitta Pirhonen, OKM; Timo Lappi, MaRa; Peer Haataja, Tampereen kauppakamari; Johanna Loukaskorpi, Tampereen kaupunki. 8/24

9 Tutkimushanke asuinalueiden eriytymisestä Kuntayhtymä osallistuu tutkimushankkeeseen asuinalueiden eriytymisestä. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan Helsingin, Oulun Tampereen ja Turun seutuja, ja se tilataan Kaupunkitutkimus TA:lta, jossa työstä vastaa Seppo Laakso. Liitteenä on Seppo Laakson tuottama tutkimussuunnitelma. Tampereen kaupunkiseudun lausunto hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta on annettu ministeriöön. Keskeistä annetussa lausunnossa on kaupunkiseututasoisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tunnistaminen ja että valtio tai maakuntatasoisessa suunnittelusta ei tehdä liian yksityiskohtaista ohi kuntatasoisen suunnittelun. Lausunto on liitteenä. Kaupunkiseudun tonttipäivä pidettiin Kokoustiedotteet ja muistiot: - Kuntajohtajakokouksen muistiot ja Tiedot helmikuun 2018 työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väestötietoja julkaistaan seuraavan kerran 3.4. (väestörakenne 2017) ja (väestön ennakkotilasto maaliskuu 2018). Väkiluku, Työttömyys%, helmikuu 2018 Työttömyys%, Työttömyys%, helmikuu 2017 Kangasala ,4 9,6 12,0 Lempäälä ,7 8,0 10,9 Nokia ,1 9,7 13,5 Orivesi ,4 11,1 13,3 Pirkkala ,9 7,4 9,4 Tampere ,3 14,3 15,9 Vesilahti ,7 7,3 11,1 Ylöjärvi ,4 8,2 10,6 Kaupunkiseutu ,2 12,2 14,2 Kehyskunnat ,9 8,8 11,6 Turun seutu ,0 11,1 12,3 Helsingin seutu ,0 9,6 10,7 Oulun seutu ,4 13,5 15,2 Pirkanmaa ,7 11,7 13,9 Suomi ,6 8,4 9,2 Lähde: ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Anna-Kaisa Heinämäki, Riitta Ollila ja Stiina Lahikainen saapuivat kokoukseen. 9/24

10 Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 10/24

11 41 KAUPUNKISEUDUN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUIDEN ALUEELLINEN KOKEILU, TILANNE- KATSAUS SEKÄ JATKOTOIMENPITEET (50 min) Suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen, Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) käynnistyi Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä Sastamala ja Punkalaidun. Työllisyyskokeilussa kunnat vastaavat kokeilulaissa määritellyn asiakasryhmän osalta myös suurimmasta osasta lakisääteisiä työvoima- ja yrityspalveluita. Pirkanmaan kokeilun asiakaskohderyhmä on työttömät työnhakijat, jotka eivät saa palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahaa. Pirkanmaan kokeilun vastuulle siirtyi Pirkanmaan TE-toimistosta kokeilun alkaessa yhteensä noin työnhakija-asiakasta. Kokeilun asiakaskohderyhmä on dynaaminen ja tammikuun 2018 lopussa kokeilun asiakasmäärä oli jo yhteensä (lisäys + 15 %). Työttömien määrä kokeilussa on kuitenkin laskenut. Asiakkaita on työllistynyt ja heitä on onnistuttu hyvin ohjaamaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Tammikuun lopussa koko kokeilun aktivointiaste oli 29,5 %. Kuntakohtaisten aktivointiasteiden vaihteluväli on suuri: 24,7 prosentista (Tampere) 73,8 prosenttiin (Punkalaidun). Kaikissa kokeilukunnissa aktivointiastetta on saatu puolessa vuodessa selvästi nostettua kokeilun alkutilanteesta. Työllisyyskokeilun keskeisiä onnistumisia ovat hyvä asiakaspalaute, runsas positiivinen näkyvyys sekä lyhyessä ajassa saatu käänne asiakkaiden ohjaamisessa työhön ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Hyvä tilanne työmarkkinoilla tukee osaltaan onnistumista, mutta pääosin työvoiman kysyntä kohdistuu helpommin työllistettäviin ja kokeilun kohderyhmän työllistyminen edellyttää useimmiten työllistymistä edistäviä yksilöllisiä palveluja. Asiakaspalautetta kerätään kaikissa kokeilukunnissa digitaalisen järjestelmän avulla. Palaute on ollut erittäin hyvää (kokeilukuntien yhteenlaskettu NPS-luku +69 asteikolla ; tilanne ). Käyntiasiointina tapahtuva henkilökohtainen jatkosuunnitelmien laadinta, asiakkaiden kuunteleminen ja yhteistyön sujuvuus oma-valmentajan kanssa korostuvat palautteissa. Kokeilualueen kuntien yhteenlasketut työmarkkinatukimenot ovat laskeneet viimeisen kolmen kuukauden tarkastelujaksolla (11/2017-1/2018) 3,1 % verrattuna kustannuksiin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Kehityksessä on kuntakohtaisia eroja. Haasteena on, että yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden osuus on suuri, koko kokeilualueella heidän osuutensa on yhteensä 44 % (ka). Monet em. työttömistä ovat saaneet jo ennen työmarkkinatuelle siirtymistään 500 päivää 11/24

12 ansioturvaa ja heidän kohdallaan kysymys on useiden vuosien työttömyydestä. Työllisyyskokeilun haasteena on lyhyt aika, jossa tulokset täytyy tehdä ja vaikuttavuus osoittaa. Vaikuttavuuden mittaaminen on myös haasteellista, koska relevanttia vertailutietoa ei ole saatavilla. Tämän hetkisen tiedon mukaan kokeilu nykymuodossaan päättyy kokeilulain päättyessä Työministeri Lindströmin antamien lausuntojen mukaan kokeiluja ei tällaisenaan tulla jatkamaan. Tavoitteena on työllisyyskokeilun hyvien käytänteiden jatkaminen osana maakuntavalmisteluun liittyviä uusia kasvupalvelupilotteja vuonna Tavoite on samalla laajentaa kokeilutoimintaa kaikkiin Pirkanmaan kuntiin sekä selvittää yhdessä maakuntatoimijoiden kanssa kasvupalvelujen yhdyspintaan rakennettavan allianssimallin mahdollisuudet. Asiakkaiden siirtelyä organisaatiosta toiseen ennen maakuntauudistusta ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Selvitystyö kuntien, maakuntavalmistelijoiden ja valtion kanssa on käynnistynyt. Työllisyyspalvelujen kehitysohjelmaa suunnataan allianssimallin rakentamiseen. Tuleva kasvupalvelulainsäädäntö substanssilakeineen linjaa edellytykset kuntien tulevalla roolille. Allianssimallin toimivuus edellyttää valmistelussa olevassa lainsäädännössä mm. kuntien ja maakunnan työnjaon, vastuiden, tietojen saannin ja palveluiden järjestämis- ja tuottamisoikeuden määrittelyä. Vs. seutujohtaja Pohjonen Allianssimalli Pirkanmaan kunnille on valmisteltu alustava luonnos edellä mainitusta allianssimallista. Luonnoksessa esitetään lainsäädäntöön tarvittavat muutokset, esitetään meneillään olevan kokeilun jatkamista 2019 aikana mallilla, joka muodostaa pohjan tulevaan maakunnan aikaiseen allianssimalliin, kuvataan kuntien kannalta tärkeimmät kasvupalvelulakiin liittyvät kuntien elinvoimapalvelut (yrityspalvelut, työllisyyspalvelut, koulutuspalvelut) ja niiden yhteys kunnan muuhun palvelutarjontaan. Lisäksi luonnoksessa esitetään, että palveluista ja palveluketjujen tuottamisesta sovitaan yhdessä maakunnan, kuntien, yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kesken ja että tavoitteena on yhdistää kuntien ja valtion resurssit mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Kaikkiaan tavoitteena on jatkaa asiakkaan tarpeita vastaavia työllisyyspalveluja. Allianssimallia valmistellaan siten, että siihen voivat halutessaan osallistua kaikki Pirkanmaan kunnat. Lausuntopyyntö Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää mennessä lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, johon sisältyvällä julkisesta työvoima- ja yri- 12/24

13 tyspalvelusta annetun lain (916/2012) muutoksella mahdollistettaisiin työnhakijan palveluprosessiin liittyvien tehtävien hankkiminen palveluntuottajilta. Myös muut tahot voivat antaa lausunnon. Muutoksen johdosta olisi tarpeen muuttaa myös työttömyysturvalakia (1290/2002), kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 5 :ää (189/2001) ja lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) 3 :ää. Lausuntoluonnos on työllisyyskokeiluun osallistuvien kuntien, kaupunkiseudun työllisyysvastaavien ja ohjelmajohtaja Regina Saaren valmistelussa siten, että se voidaan toimittaa seutuhallituksen jäsenille Johtaja Teppo Rantanen ja ohjelmajohtaja Regina Saari selostava asiaa kokouksessa. Kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa. Anna-Kaisa Ikonen saapui kokoukseen. Liite: - Pirkanmaan kuntien allianssimalliesitys - Hallituksen esitys lainsäädännöksi - Lausuntoluonnos, toimitetaan Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi työllisyyskokeilun tilannekatsauksen, todeta että ensisijaisena tavoitteena on kaupunkiseudun työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun jatkaminen, että Pirkanmaan kuntien allianssimallin valmistelua jatketaan, että allianssimallin valmistelusta vastaavat johtaja Teppo Rantanen ja ohjelmajohtaja Regina Saari, että allianssimallia esitellään Pirkanmaan kuntajohtajakokouksessa ja hyväksyä luonnoksen kaupunkiseudun lausunnosta. Päätös. Tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Pirkanmaan liitto/petri Pikkuaho, Regina Saari, Teppo Rantanen 13/24

14 Lisätietoja. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 14/24

15 42 MAAKUNTAVALMISTELUN KATSAUS (20 min) Pirkanmaan muutosjohtaja Päivi Nurminen, : Maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevat lakiehdotukset on annettu eduskunnalle Tavoitteena on, että uusien maakuntien valmistelusta vastaava väliaikaishallinto aloittaa työskentelyn heinäkuussa Pirkanmaan uutta maakuntaa on valmisteltu syksystä 2016 alkaen. Työ on alkanut muutaman hengen voimin ja on laajentunut 40 hengen muutosorganisaatioksi. Valmistelua tukee 24 työryhmää, joissa on mukana asiantuntijoita uudistusta koskettavista organisaatioista. Pirkanmaalla toimintojaan uuteen maakuntaan luovuttavat 23 kuntaa, sairaanhoitopiiri, ELY-keskus, TE-toimisto, Pirkanmaan pelastuslaitos ja maakunnan liitto. Maakuntaan siirtyy noin työntekijää, ja sen palveluita pyöritetään noin 2 mrd. euron budjetilla ja yli 650 kiinteistössä. Nyt käynnissä on esivalmisteluvaihe, jonka johtamis- ja valmistelurakenteita on tarkennettu 2016 alusta. Muutosorganisaatiossa on selkeytetty henkilöstön johtamista ja aloitettu johtoryhmätyöskentely. Uutena kokoonpanona on käynnistynyt hankeen virkamiesjohtoryhmän ja poliittisen ohjausryhmän yhteinen puheenjohtajisto. Em. ratkaisuilla pyritään lisäämään valmistelun ja ohjauksen vuorovaikutusta sekä selkeyttämään päätöksentekoa valmistelun linjauksista. Sopimusten siirtoprojektia on valmisteltu alkuvuodesta. Luovuttavista organisaatioista siirtyy noin sopimusta uudelle maakunnalle. Muutosorganisaatiossa on varauduttu asiaan koulutuksella, rekrytoinneilla ja kuntien ohjeistuksella. Organisaatioiden odotetaan siirtävän sopimustiedot kesään mennessä tietojärjestelmään. Tämän jälkeen alkaa sopimusten analysointivaihe ja mahdollisesti uudelleen kilpailuttaminen. Myös uuden maakunnan talouden kokoaminen on käynnissä. Valtio rahoittaa maakunnan toiminnan, ja neuvottelee vuosittain rahoituksen riittävyydestä. Ohjausmenettelyä harjoitellaan ministeriöiden kanssa maaliskuussa. Harjoituksen jälkeen käynnistyy maakunnan koetalousarvion valmistelu. Syksyllä 2018 valmistaudutaan jo vuoden 2020 talousarvion laadintaan. Talouden suunnittelu uudessa maakunnassa on ennakoivaa. Alkuvuodesta on käynnistynyt henkilöstön ja työnantajien yhteistoimintafoorumi osallistumisen ja tiedonkulun edistämiseksi. Maakuntaval- 15/24

16 misteluun on rekrytoitu myös lisää määräaikaisia työntekijöitä ensisijaisesti luovuttavista organisaatioista. Maakuntauudistuksen vaikutuksia vapaan valinnan palveluissa on tarkoitus pilotoida jo ennen uudistuksen voimaantuloa. Maakuntavalmistelu ja Tampereen kaupunki varsinaisena hakijana ovat jättäneet STM:lle noin 20 milj.euron hankehakemuksen, joka kattaa vapaan valinnan muotojen kokeilua laajasti maakunnan kunnissa. Myös Pirkanmaan kuntien hajanaisen ICT-tietojärjestelmäkentän kokoamiseen on jätetty rahoitusanomus VM:lle. Erilaisia koottavia tietojärjestelmiä on noin 850 kpl kunnissa, ELY:llä ja PSHP:llä. Maakuntavaalit pidetään näillä näkymin Uutta maakuntaa johtaa alkaen 79-jäseninen maakuntavaltuusto ja sen alaisuudessa maakuntahallitus. Maakunnan toimielinmallia on valmisteltu valmistelevien valiokuntien pohjalta perinteisten lautakuntien sijaan. Tarkoituksena on luoda modernia poliittista ohjausta maakunnan järjestämistehtävän hoitamiseksi, kun maakunnan palvelutuotannon ohjaus rakentuu korostetummin ammattimaisen johtokunnan varaan. Lopullisesti ohjausmallista päättää uusi maakuntavaltuusto. Maakuntauudistuksen lakipaketin viimeisin ratkaisu on koskenut kasvupalvelutehtäviä, jotka on linjattu maakunnan järjestämisvastuulle. Linjauksen henkenä on kuitenkin vahva kehotus maakunnan ja kuntien yhteistyötä. Pirkanmaalla onkin jo käynnistynyt selvitys allianssin ja muiden yhteistyömallien mahdollisuuksista. Yhteistyö on huomioitu myös hakeutumisessa uusiin työllisyyspilotteihin. Pirkanmaan muutosjohtaja Päivi Nurminen selostaa asiaa kokouksessa. Kirsi Pelvola poistui kokouksesta. Päätösehdotus. Seutuhallitus vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä maakuntavalmistelun tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 16/24

17 43 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMINEN (20 min) Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Seudullinen ensimmäinen ilmastostrategia laadittiin ja hyväksyttiin kunnissa osana laajaa yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta vuonna Tavoitteena oli edelläkävijyys päästöjen hillinnässä. Tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. Ilmastostrategian toteutumista seurattiin vuosina laatimalla yhteenvetoraportti, joka käsiteltiin vuosittain kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi. Sen perusteella seutu oli yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Arvioinnissa todettiin, että seudullinen ilmastostrategia oli jäänyt osassa kuntia kunnissa irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet oli todettu suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu oli ollut vähäistä. Arvioinnissa suositeltiin seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Lisäksi todettiin, että tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. Tavoitteiden päivitys Uudessa Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa on tavoitteena luoda kasvulle kestävä rakenne resurssiviisaasti ja ilmastonmuutosta hilliten. Strategian yhtenä tavoitteena on päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Rakennesuunnitelmassa 2040 tavoitellaan ratkaisuesityksiä kestävän kasvun toteuttamiseksi. Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sitoudutaan edistämään kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla. Ilmeistä on, että ilmasto- ja energiatavoitteet tulevat olemaan myös uuden sopimuksen keskiössä nykyistä vahvemmin. Ilmastotavoitteiden päivityshankkeen ohjausryhmänä toimii seudullinen infratyöryhmä. Ilmasto- ja energiatavoitteet päivitetään ja viedään hyväksyttäviksi jäsenkunnissa kesään 2018 mennessä. 17/24

18 Kansainväliset ilmastosopimukset ja EU:n ilmastotavoitteet asettavat keskiöön erityisesti päästöjen vähentämisen kansallisesti ja päästötavoitteet kiristyvät kiihtyvään tahtiin vuosi vuodelta. Seudulla tehtävän työn päätavoitteeksi on asetettu Hiilineutraali Tampereen seutu Päätavoitetta tukevien teematavoitteiden päivittämiseen ovat osallistuneet infratyöryhmän lisäksi kaikki seudun asiantuntijatyöryhmät (maankäyttö ja asuminen, liikennejärjestelmä, hyvinvointipalvelut). Seututyöryhmien sekä erikseen nimetyn projektiryhmän avustuksella konsultti on valmistellut tavoiteluonnoksen, josta on tarkoitus pyytää kuntien lausunnot huhtikuun aikana. Asetettavien teematavoitteiden kokonaisuuksia on viisi: 1. Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne Yhdyskuntarakenne tukee kestävää ja vähäpäästöistä elämäntapaa Tampereen kaupunkiseudulla. Maankäyttö on tiivis, monipuolinen ja sekoittunut. Toiminnot ovat helposti saavutettavia ja arkimatkat kestäviä. Vetovoimaiset keskukset ovat eläviä ja viihtyisiä. Kestävien kulkumuotojen osuus on kasvanut kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Oman auton omistamisen ja käytön tarve on vähentynyt. Seudun matkoista tehdään vuonna 2030 kävellen 30 %, pyörällä 15 %, joukkoliikenteellä 15 % ja henkilöautolla 40 %. Elinkeinoelämän kuljetukset toimivat ja kuntien logistiikka on sujuvaa. Autot liikkuvat puhtaammilla käyttövoimilla. 2. Uudistuva energian tuotanto ja -kulutus Tampereen kaupunkiseudun energiajärjestelmä on kestävä ja nykyistä selkeästi omavaraisempi. Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuu 95 % lämmön ja sähkön tuotannosta. Seutu on älykkäiden keskitettyjen ja hajautettujen energiaratkaisujen edelläkävijä. Uudis- ja korjausrakentaminen on energiatehokasta ja laadukasta. Rakennusten energiatehokkuus on parantunut kaupunkiseudulla 25 % vuoteen 2030 mennessä. Seudun asukkaat ja yritykset tekevät kestäviä energiavalintoja. Sähkön kysyntä joustaa ja kulutuksen kasvu on saatu pysäytettyä. Seutu on kuntien energiansäästötyössä Suomen ykkönen. 3. Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjälki on puolittunut nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Jakamistalous, kiertotalous ja elinkaariajattelu ovat kuluttamisessa ja tuotannossa seudulla arkipäivää. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kuntalaisten kestäviä valintoja. Kestävät ja resurssiviisaat hankinnat ovat kiinteä osa kuntien ilmastotyötä. Tavoitteellinen ilmastotyö on yksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan vetovoimatekijä. Kunnat ovat mahdollistaneet ja 18/24

19 tukeneet palvelujen, teollisuuden ja maatalouden hiilineutraaleja ratkaisuja. Seutu on tunnettu älykkäiden ilmastoratkaisujen kehittäjä, valmistaja, kouluttaja ja hyödyntäjä. Ilmastobisnes työllistää ja tuo tuloja. 4. Sopeutuva kaupunkiseutu Ilmastonmuutoksen riskit on tunnistettu Tampereen kaupunkiseudulla. Kunnat ja niiden toimialat sopeutuvat suunnitelmallisesti muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutuksiin. Seudun asukkaat ja yritykset tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja osaavat varautua niihin. 5. Kehittyvä ilmastotyö Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on saavutettu seudun kuntien yhteistyönä. Kukin kunta on aktiivisesti pienentänyt resurssiensa puitteissa alueellaan syntyviä päästöjä. Ratkaisuja, jotka vaikeuttavat merkittävästi päästövähennystavoitteiden saavuttamista, ei enää tehdä. Kunnat ylläpitävät, säilyttävät ja lisäävät alueensa hiilinieluja. Päästöt, joita ei pystytä vähentämään, kompensoidaan. Infratyöryhmä hyväksyi tavoiteluonnoksen kokouksessaan Tässä kokouksessa käsitellään tavoiteluonnos, jonka seutuhallitus käsittelee ja lähettää kuntiin lausunnolle huhtikuun ajaksi. Kunnat voivat itse päättää, ketkä lausunnon tekemiseen osallistuvat mutta lausuntopyyntö toimitetaan kuntien hallituksille. Kysymykset ovat: 1. Ovatko luonnokset seudullisiksi ilmasto- ja energiatavoitteiksi (hiilineutraali kaupunkiseutu 2030) sellaisia, joita kohti kuntanne voi seutuyhteistyössä edetä? 2. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät ilmastoteot uudella valtuustokaudella? 3. Miten ilmastotavoitteet on huomioitu uudessa kuntastrategiassanne tai muussa kunnan suunnittelu- tai ohjelmadokumentissa? 4. Kuka on kuntanne yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa? Saadut lausunnot käsitellään infratyöryhmässä 3.5., jonka jälkeen kaikki seututyöryhmät määrittelevät tavoitteiden pohjalta oman sektorinsa tarvittavat seudulliset toimenpiteet. Toimenpiteiden tulee olla mitattavia ja sellaisia, että niiden vuotuinen seuranta voidaan toteuttaa myöhemmin nimettävän infran alaisen pienryhmän toimesta. Konsultti Marko Nurminen ja kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen selostavat asiaa kokouksessa. Kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa. 19/24

20 Juha Yli-Rajala poistui kokouksesta. Liite - Ilmasto- ja energiatavoitteet, luonnos - Ilmasto- ja energiatavoitteet, esittelymateriaali Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää hyväksyä ilmasto- ja energiatavoitteiden luonnoksen, lähettää luonnoksen jäsenkuntiin lausunnolle ja pyytää lausunnot mennessä. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. jäsenkunnat, INFRA-työryhmä ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 20/24

21 44 RAJATON SEUTU -TYÖPAJOJEN INFO (20 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela, Keväällä 2018 järjestetään neljä työpajaa, joiden tavoitteena on kuntien välisen yhteisymmärryksen lisääminen seudun nykyisistä ominaisuuksista ja vetovoimatekijöistä erityisesti yhdyskuntarakenteen toiminnallisten vyöhykkeiden saralla sekä kuntien yhteisen tahtotilan löytäminen seudun vetovoiman edistämisessä. Seudun nykyisten vahvuuksien ja toisaalta suunnittelua vailla olevien teemojen tunnistamiseksi työpajoissa syvennytään tarkastelemaan yritystoiminnan tuottamia heijasteita kaupunkiin ja kaupunkisuunnitteluun. Työpajojen kuluessa muodostetaan kuntien yhteinen ymmärrys seudun elinkeinotoiminnalle suunnattujen alueiden nykytilasta sekä tavoitteet ja toimenpiteet seudun vetovoiman vahvistamiseksi myös seudun eri sijainteja kehittämällä. Seutuhallituksen ja kuntajohtajien yhteisten työpajojen tavoitteena on löytää kuntien jaettu tahto seudun yhdyskuntarakenteen vetovoimatekijöiden kehittämisessä tästä näkökulmasta. Työpajojen päivämäärät ovat 22.3., 12.4., ja 31.5., joista ensimmäiset kaksi työpajaa suunnataan kuntien kaavoittajille ja elinkeinojohdolle. Seutuhallituksen ja kuntajohtajien yhteiset työpajat järjestetään klo 9-12, paikkana Sokos Hotel Torni klo 9-12, paikkana Tampere-talon Sonaatti 2 -sali Klo 9-10 on seutuhallituksen kokous. Työpajatyöskentely on klo Tämän jälkeen on lounasmahdollisuus. Huhtikuun työpajan teemana on keskustelu seudusta yhtenäisenä elinkeinoalueena, jossa työmarkkinat ovat jaetut. Toukokuun työpajassa pohditaan kuntien yhteistyön roolia seudun elinvoiman edistämisessä. Asiaa voidaan käsitellä uuden kunnan roolista käsin. Tavoitteena on päättää kuntien yhteistyön teemoista, ideoida hankkeille mahdollinen jatko sekä jakaa vastuu seudun toimijoille hankkeiden jatkon valmistelusta. Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela selostaa työpajojen toimeksiantoa tarkemmin kokouksessa. Päätösehdotus. Seutuhallitus vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää 21/24

22 merkitä annetun infon tiedoksi ja että työpajat ja toteutetaan. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , 22/24

23 45 VS. SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään vs. seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti vs. seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Jarva: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi vs. seutujohtajan tekemät päätökset ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. ma. hallintosihteeri Tuuli Paunonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 23/24

24 46 SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo Tampella-talossa, minkä jälkeen on yhteinen lounas ravintola Tampellassa. Vuoden 2018 kokoukset kokous + työpaja , Kokouksessa mm: MAL-seuranta vuodelta kokous + työpaja , (heinäkuussa ei kokousta), 29.8., 26.9., , ja Yhteinen työ- ja tutustumismatka järjestetään MUUT ASIAT Ei ollut. 48 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Jarva päätti kokouksen klo /24