TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 4/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kaupunginjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 1. vpj. tilalla: Nieminen Mikko kaupunkikehitysjohtaja Nokia Juhani Pohjonen vs. seutujohtaja esittelijä, TKS Tuuli Paunonen ma. hallintosihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere, Rantanen Teppo johtaja Tampere, 33 Saari Regina ohjelmajohtaja Tampere, 33 Malmberg Jarkko kaupunginjohtaja Sastamala, 33 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö TKS, 34 Nurminen Marko konsultti Tietotakomo, 35 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, 35 Kuusela Kaisu seutusuunnittelupäällikkö TKS, 36 Touru Tapani liikennejärjestelmäpäällikkö TKS, 37 1/23

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 32 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 33 KAUPUNKISEUDUN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUIDEN ALUEELLINEN KOKEILU, TILANNEKATSAUS 5 34 TYÖ- JA LOMA-AIKA -PROJEKTI, TILANNEKATSAUS 8 35 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMINEN TUTKIMUSHANKE ASUINALUEIDEN ERIYTYMISESTÄ CANEMURE-HANKEHAKU SEUTUPÄIVÄN 2018 JÄRJESTÄMINEN TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23

3 32 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8.15 Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Kuntajohtajien joukkoliikenneseminaari ja pohjoismainen raitiotietoteutus Varhaiskasvatuksen tiekartta SeutuLiike-ohjelmatyö, lähetekeskustelu Jäsenkuntien strategiat ja strategiaprosessit Pääradan kehittäminen, edunvalvonnan organisointi Edunvalvonnan tilannekuva ja kehittämistoimenpiteet, selvityksen käynnistäminen Lähetekeskustelu budjettitavoitteista 2019 ja hallitusohjelmatavoitteista Toimenpiteiden eteneminen Joukkoliikenneseminaari ja raitiotietutustuminen järjestetään Bergenissä Seutuhallituksessa 7.3. Seutuhallituksessa 7.3. Vesilahden esittely oli tässä kokouksessa. Seuraava esittely sovitaan strategioiden valmistumisen mukaan. Seutuhallituksessa 7.3. Kuntajohtajakokous käsittelee asiaa tarkemmin kokouksessa Seutuhallituksessa 7.3. Työn ensimmäisenä vaiheena tehdään vaikuttamistyön nykytilaselvitys. Seutuhallituksessa 7.3. Vastuu Tampereen Raitiotie Oy, TKS TKS TKS Kuntajohtajat TKS TKS TKS 3/23

4 Seutuhallitus: Kokous 7.3. Työryhmänostot: INFRA LJ MASTO Sähköautojen latauspisteet Tampereen kehyskunnissa Varhaiskasvatuksen tiekartta Pääradan kehittäminen Edunvalvonnan tilannekuva ja kehittämistoimenpiteet Budjettitavoitteet 2019 ja hallitusohjelmatavoitteet Ky:n tilinpäätös 2017 Ky:n nimenkirjoitusoikeudet Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen Digitalisaation edistäminen infrapalveluissa Kaupunkiseudun ilmastotavoitteiden päivittäminen Satamapalvelujen kehittämisen toimintamalli MAL3-seurannan 2017 raporttiluonnos Pysäköinnin seudullisten periaatteiden muodostaminen Riihimäki-Tampere -tarveselvityksen tulokset Joukkoliikenne Tampereen seudulla Rajaton seutu - maankäytön vetovoimatekijät, raportin luonnos Rajaton seutu - elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö, työpajojen info Kaupunkiseudun ilmastotavoitteiden päivittäminen MAL3-seurannan 2017 raporttiluonnos 4/23

5 33 KAUPUNKISEUDUN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUIDEN ALUEELLINEN KOKEILU, TILANNE- KATSAUS (45 min) Suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen, Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) käynnistyi Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä Sastamala ja Punkalaidun. Työllisyyskokeilussa kunnat vastaavat kokeilulaissa määritellyn asiakasryhmän osalta myös suurimmasta osasta lakisääteisiä työvoima- ja yrityspalveluita. Pirkanmaan kokeilun asiakaskohderyhmä on työttömät työnhakijat, jotka eivät saa palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahaa. Pirkanmaan kokeilun vastuulle siirtyi Pirkanmaan TE-toimistosta kokeilun alkaessa yhteensä noin työnhakija-asiakasta. Kokeilun asiakaskohderyhmä on dynaaminen ja tammikuun 2018 lopussa kokeilun asiakasmäärä oli jo yhteensä (lisäys + 15 %). Työttömien määrä kokeilussa on kuitenkin laskenut. Asiakkaita on työllistynyt ja heitä on onnistuttu hyvin ohjaamaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Tammikuun lopussa koko kokeilun aktivointiaste oli 29,5 %. Kuntakohtaisten aktivointiasteiden vaihteluväli on suuri: 24,7 prosentista (Tampere) 73,8 prosenttiin (Punkalaidun). Kaikissa kokeilukunnissa aktivointiastetta on saatu puolessa vuodessa selvästi nostettua kokeilun alkutilanteesta. Työllisyyskokeilun keskeisiä onnistumisia ovat hyvä asiakaspalaute, runsas positiivinen näkyvyys sekä lyhyessä ajassa saatu käänne asiakkaiden ohjaamisessa työhön ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Hyvä tilanne työmarkkinoilla tukee osaltaan onnistumista, mutta pääosin työvoiman kysyntä kohdistuu helpommin työllistettäviin ja kokeilun kohderyhmän työllistyminen edellyttää useimmiten työllistymistä edistäviä yksilöllisiä palveluja. Asiakaspalautetta kerätään kaikissa kokeilukunnissa digitaalisen järjestelmän avulla. Palaute on ollut erittäin hyvää (kokeilukuntien yhteenlaskettu NPS-luku +69 asteikolla ; tilanne ). Käyntiasiointina tapahtuva henkilökohtainen jatkosuunnitelmien laadinta, asiakkaiden kuunteleminen ja yhteistyön sujuvuus oma-valmentajan kanssa korostuvat palautteissa. Kokeilualueen kuntien yhteenlasketut työmarkkinatukimenot ovat laskeneet viimeisen kolmen kuukauden tarkastelujaksolla (11/2017-1/2018) 3,1 % verrattuna kustannuksiin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Kehityksessä on kuntakohtaisia eroja. Haasteena on, että yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden osuus on suuri, koko kokeilualueella heidän osuutensa on yhteensä 44 % (ka). Monet em. työttömistä ovat saaneet jo ennen työmarkkinatuelle siirtymistään 500 päivää 5/23

6 ansioturvaa ja heidän kohdallaan kysymys on useiden vuosien työttömyydestä. Työllisyyskokeilun haasteena on lyhyt aika, jossa tulokset täytyy tehdä ja vaikuttavuus osoittaa. Vaikuttavuuden mittaaminen on myös haasteellista, koska relevanttia vertailutietoa ei ole saatavilla. Tämän hetkisen tiedon mukaan kokeilu nykymuodossaan päättyy kokeilulain päättyessä Työministeri Lindströmin antamien lausuntojen mukaan kokeiluja ei tällaisenaan tulla jatkamaan. Tavoitteena on työllisyyskokeilun hyvien käytänteiden jatkaminen osana maakuntavalmisteluun liittyviä uusia kasvupalvelupilotteja vuonna Tavoite on samalla laajentaa kokeilutoimintaa kaikkiin Pirkanmaan kuntiin sekä selvittää yhdessä maakuntatoimijoiden kanssa kasvupalvelujen yhdyspintaan rakennettavan allianssimallin mahdollisuudet. Asiakkaiden siirtelyä organisaatiosta toiseen ennen maakuntauudistusta ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Selvitystyö kuntien, maakuntavalmistelijoiden ja valtion kanssa on käynnistynyt. Työllisyyspalvelujen kehitysohjelmaa suunnataan allianssimallin rakentamiseen. Tuleva kasvupalvelulainsäädäntö substanssilakeineen linjaa edellytykset kuntien tulevalla roolille. Allianssimallin toimivuus edellyttää valmistelussa olevassa lainsäädännössä mm. kuntien ja maakunnan työnjaon, vastuiden, tietojen saannin ja palveluiden järjestämis- ja tuottamisoikeuden määrittelyä. Vs. seutujohtaja Pohjonen Pirkanmaan kunnille on valmisteltu alustava luonnos edellä mainitusta allianssimallista. Luonnoksessa esitetään lainsäädäntöön tarvittavat muutokset, esitetään meneillään olevan kokeilun jatkamista 2019 aikana mallilla, joka muodostaa pohjan tulevaan maakunnan aikaiseen allianssimalliin, kuvataan kuntien kannalta tärkeimmät kasvupalvelulakiin liittyvät kuntien elinvoimapalvelut (yrityspalvelut, työllisyyspalvelut, koulutuspalvelut) ja niiden yhteys kunnan muuhun palvelutarjontaan. Lisäksi luonnoksessa esitetään että palveluista ja palveluketjujen tuottamisesta sovitaan yhdessä maakunnan, kuntien, yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kesken ja että tavoitteena on yhdistää kuntien ja valtion resurssit mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Johtaja Teppo Rantanen ja ohjelmajohtaja Regina Saari esittelevät kaupunkiseudun työllisyyskokeilun tilannekatsauksen sekä lähitulevaisuuden toimenpiteitä. Asia käsitellään seutuhallituksessa /23

7 Liite: - Liitteenä on Pirkanmaan kuntien allianssimalliesitys. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi ja käydä keskustelua työllisyyskokeilun seuraavista askeleista. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous päätti että lausunto hallituksen esitysluonnoksesta, johon sisältyvällä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) muutoksella mahdollistettaisiin työnhakijan palveluprosessiin liittyvien tehtävien hankkiminen palveluntuottajilta, hyväksytään sähköpostikierroksella toimitettavaksi Kuntaliittoon ja että allianssimallin valmistelua jatketaan ja sitä esitellään Pirkanmaan kuntajohtajakokoukselle ja että allianssimallin valmistelusta vastaavat johtaja Teppo Rantanen ja ohjelmajohtaja Regina Saari. 7/23

8 34 TYÖ- JA LOMA-AIKA -PROJEKTI, TILANNEKATSAUS (15 min) Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen, Tausta Tampereen kaupunkiseudulla aloitettiin jo vuonna 2008 keskustelu työja loma-aikojen muuttamisesta vastaamaan paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita. Tampereen kaupunkiseudun sivistystyöryhmä totesi syksyllä 2016, että kokeilumahdollisuutta työ- ja loma-aikojen muuttamiselle kaupunkiseudun alueella on tarve selvittää. Kantaa asiaan selvitettiin opetusministeriltä ja asia nostettiin mediakeskusteluun. Opetusministeriöstä ei näytetty työ- ja loma-aikakokeilulle vihreää valoa ensimmäisten yhteydenottojen perusteella. Vuosina 2017 ja 2018 kuntayhtymän toiminnallisena tavoitteena on, että koulujen työ- ja loma-aikojen uudistamisen tarvetta selvitetään yhteistyössä kansallisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Sivistystyöryhmä päätti keväällä 2017 jatkaa työ- ja loma-aikojen muuttamiseen tähtääviä tunnusteluja keskeisten sidosryhmien kanssa ja antoi seutuyksikölle tehtäväksi jatkaa asian valmistelua. Toimeksiannon johdosta toukokuussa 2017 seututoimisto solmi yhteistyösopimuksen Tampereen lyseon lukion (Rellun) Eurooppa-linjan kanssa. Käytännössä yhteistyö on tarkoittanut syksyllä 2017 käynnistynyttä kaksivuotista projektia, jossa on tarkoitus taustoittaa kaupunkiseudulla edistettävän lukuvuosiuudistuksen yhteiskunnallista (eurooppalaista) näkökulmaa sekä tuoda opiskelijoiden omat ajatukset ja ideat mukaan selvitykseen. Projekti on kolmen lukiokurssin mittainen ja työskentely on käynnistynyt elokuussa 2017 hyvinvointiryhmän edustajien ja opiskelijoiden yhteisellä tilaisuudella. Hyvinvointipalvelujen työryhmän ohjauksessa on toiminut myös nimetty pienryhmä, joka on valmistellut projektiasioita yhteistyössä Eurooppa -linjan koordinaattorin kanssa. Ryhmään kuuluvat hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikön lisäksi Miikka Seppälä, Matti Hursti, Jorma Suonio ja Nina Lehtinen. Yhteistyöprojekti lyseon Eurooppa -linjan kanssa päättyy suunnitelman mukaan keväällä Euroopan komission kouluaikaselvitys 2016/2017 ja projektin perustelu Euroopan komissio on julkaissut lukuvuoden osalta selvityksen koulujen työ- ja loma-ajoista. Raportin mukaan: - suuremmassa osassa Euroopan maita kesäloma alkaa kesäkuun puolivälissä - kesäloma on lyhempi maissa, joissa lomia on sijoitettu enemmän kouluvuoden sisään 8/23

9 - kouluvuoden työpäivien määrissä on vaihtelua Euroopan tasolla Ranskan 162 päivästä Tanskan ja Italian 200 päivään vuodessa (Suomessa noin 190 päivää) - Suomessa poikkeuksellista muuhun Eurooppaan verrattuna on kesäloman aikainen aloitusajankohta, kouluvuoden aloittaminen ennen elokuun puolta väliä ja lyhyt kevät / pääsiäisloma Kaupunkiseudulla hyvinvointipalvelujen työryhmän johdolla käydyssä keskustelussa käynnissä olevaa projektia on perusteltu tunnistetuilla haasteilla. Näistä yksi on nykyisen käytännön ja lukuvuosirytmityksen mukainen pitkä kevätlukukausi, joka myös koetaan pitkäksi ja raskaaksi. Tähän kokemukseen lienee syynä se, että kevään ainoa lomajakso (ns. hiihtoloma) on jo alkutalvella vain reilu kuukausi Loppiaiseen päättyvän joululoman jälkeen. Pitkän kevään aikana koulutyö katkeaa Suomessa vain juhlapyhinä. Niinpä niiden yhteyteen oppilaat ja opettajat anovat jo nyt hanakasti lisälomapäiviä. Syyskauden tilanne on parempi. Useissa kunnissa on koko viikon mittainen syysloma jo vakiinnuttanut asemansa lukukauden puolivälissä. Työryhmässä on käyty keskustelua myös lukuvuoden muutoksen teknisluonteisesta toteutuksesta ja todettu, että Suomen kaltaisessa suhteellisen pienessä maassa ja yhtenäisessä koulujärjestelmässä se olisi kohtuullisen helppo toteuttaa. Yhteisvalinnat, yo-kirjoitukset, pääsykokeet ja muut tärkeät asiat siirrettäisiin yksinkertaisesti kalenterissa uusille päiville. Keskusteluissa on tunnistettu myös se, että 40 vuoden aikana peruskoulu on muuttunut rakenteellisesti hyvin vähän ja pienetkin muutokset saattavat aiheuttaa helposti puhe- ja tunnetasolla paljon reaktioita. Tästäkin syystä projektin ympärille synnytetty keskustelu on tervetullutta. Työ- ja loma-aika tapahtuma huhtikuussa Eurooppa -linjan kanssa toteutettavan projektin yhtenä tavoitteena on ollut toteuttaa teeman ympärille sidosryhmätapaaminen. Idea on jalostunut huhtikuun lopulla ( ) järjestettäväksi työ- ja loma-aika - tapahtumaksi, joka käsittää asiantuntija paneelin lisäksi opiskelijoiden kanssa järjestettävän keskusteluosuuden. Panelisteiksi ovat lupautuneet Olli Luukkainen (OAJ), Eeva-Riitta Pirhonen (OKM), Timo Lappi (MaRa), Peer Haataja (Tampereen Kauppakamari) ja Lauri Lyly. Tilaisuuden kutsut ja ohjelma julkaistaan maaliskuun lopulla. Se tullaan todennäköisesti toteuttamaan kotimaan matkailumessujen yhteydessä Tampereella, toinen vaihtoehtoinen järjestämispaikka on Särkänniemi. Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. 9/23

10 Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi työ- ja loma-aika -projektin tilannekatsauksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/23

11 35 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMINEN (15 min) Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Taustaa Seudullinen ensimmäinen ilmastostrategia laadittiin ja hyväksyttiin kunnissa osana laajaa yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta vuonna Tavoitteena oli edelläkävijyys päästöjen hillinnässä. Tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. Ilmastostrategian toteutumista seurattiin vuosina laatimalla yhteenvetoraportti, joka käsiteltiin vuosittain kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi. Sen perusteella seutu oli yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Arvioinnissa todettiin, että seudullinen ilmastostrategia oli jäänyt osassa kuntia kunnissa irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet oli todettu suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu oli ollut vähäistä. Arvioinnissa suositeltiin seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Lisäksi todettiin, että tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. Tavoitteiden päivitys Uudessa Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa on tavoitteena luoda kasvulle kestävä rakenne resurssiviisaasti ja ilmastonmuutosta hilliten. Strategian yhtenä tavoitteena on päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Rakennesuunnitelmassa 2040 tavoitellaan ratkaisuesityksiä kestävän kasvun toteuttamiseksi. Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sitoudutaan edistämään kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla. Ilmeistä on, että ilmasto- ja energiatavoitteet tulevat olemaan myös uuden sopimuksen keskiössä nykyistä vahvemmin. 11/23

12 Ilmastotavoitteiden päivityshankkeen ohjausryhmänä toimii seudullinen infratyöryhmä. Ilmasto- ja energiatavoitteet päivitetään ja viedään hyväksyttäviksi jäsenkunnissa kesään 2018 mennessä. Kansainväliset ilmastosopimukset ja EU:n ilmastotavoitteet asettavat keskiöön erityisesti päästöjen vähentämisen kansallisesti ja päästötavoitteet kiristyvät kiihtyvään tahtiin vuosi vuodelta. Seudulla tehtävän työn päätavoitteeksi on asetettu Hiilineutraali Tampereen seutu Päätavoitetta tukevien teematavoitteiden päivittämiseen ovat osallistuneet infratyöryhmän lisäksi kaikki seudun asiantuntijatyöryhmät (maankäyttö ja asuminen, liikennejärjestelmä, hyvinvointipalvelut). Seututyöryhmien sekä erikseen nimetyn projektiryhmän avustuksella konsultti on valmistellut tavoiteluonnoksen, josta on tarkoitus pyytää kuntien lausunnot huhtikuun aikana. Asetettavien teematavoitteiden kokonaisuuksia on viisi: 1. Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne Yhdyskuntarakenne tukee kestävää ja vähäpäästöistä elämäntapaa Tampereen kaupunkiseudulla. Maankäyttö on tiivis, monipuolinen ja sekoittunut. Toiminnot ovat helposti saavutettavia ja arkimatkat kestäviä. Vetovoimaiset keskukset ovat eläviä ja viihtyisiä. Kestävien kulkumuotojen osuus on kasvanut kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Oman auton omistamisen ja käytön tarve on vähentynyt. Seudun matkoista tehdään vuonna 2030 kävellen 30 %, pyörällä 15 %, joukkoliikenteellä 15 % ja henkilöautolla 40 %. Elinkeinoelämän kuljetukset toimivat ja kuntien logistiikka on sujuvaa. Autot liikkuvat puhtaammilla käyttövoimilla. 2. Uudistuva energian tuotanto ja -kulutus Tampereen kaupunkiseudun energiajärjestelmä on kestävä ja nykyistä selkeästi omavaraisempi. Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuu 95 % lämmön ja sähkön tuotannosta. Seutu on älykkäiden keskitettyjen ja hajautettujen energiaratkaisujen edelläkävijä. Uudis- ja korjausrakentaminen on energiatehokasta ja laadukasta. Rakennusten energiatehokkuus on parantunut kaupunkiseudulla 25 % vuoteen 2030 mennessä. Seudun asukkaat ja yritykset tekevät kestäviä energiavalintoja. Sähkön kysyntä joustaa ja kulutuksen kasvu on saatu pysäytettyä. Seutu on kuntien energiansäästötyössä Suomen ykkönen. 3. Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjälki on puolittunut nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Jakamistalous, kiertotalous ja elinkaariajattelu ovat kuluttamisessa ja tuotannossa seudulla arki- 12/23

13 päivää. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kuntalaisten kestäviä valintoja. Kestävät ja resurssiviisaat hankinnat ovat kiinteä osa kuntien ilmastotyötä. Tavoitteellinen ilmastotyö on yksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan vetovoimatekijä. Kunnat ovat mahdollistaneet ja tukeneet palvelujen, teollisuuden ja maatalouden hiilineutraaleja ratkaisuja. Seutu on tunnettu älykkäiden ilmastoratkaisujen kehittäjä, valmistaja, kouluttaja ja hyödyntäjä. Ilmastobisnes työllistää ja tuo tuloja. 4. Sopeutuva kaupunkiseutu Ilmastonmuutoksen riskit on tunnistettu Tampereen kaupunkiseudulla. Kunnat ja niiden toimialat sopeutuvat suunnitelmallisesti muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutuksiin. Seudun asukkaat ja yritykset tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja osaavat varautua niihin. 5. Kehittyvä ilmastotyö Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on saavutettu seudun kuntien yhteistyönä. Kukin kunta on aktiivisesti pienentänyt resurssiensa puitteissa alueellaan syntyviä päästöjä. Ratkaisuja, jotka vaikeuttavat merkittävästi päästövähennystavoitteiden saavuttamista, ei enää tehdä. Kunnat ylläpitävät, säilyttävät ja lisäävät alueensa hiilinieluja. Päästöt, joita ei pystytä vähentämään, kompensoidaan. Infratyöryhmä hyväksyi tavoiteluonnoksen kokouksessaan Tässä kokouksessa käsitellään tavoiteluonnos, jonka seutuhallitus käsittelee ja lähettää kuntiin lausunnolle huhtikuun ajaksi. Kunnat voivat itse päättää, ketkä lausunnon tekemiseen osallistuvat mutta lausuntopyyntö toimitetaan kuntien hallituksille. Kysymykset ovat: 1. Ovatko luonnokset seudullisiksi ilmasto- ja energiatavoitteiksi sellaisia, että kuntanne voi omalta osaltaan sitoutua niihin? Päätavoite Hiilineutraali 2030 mennessä ja 5 teematavoitekokonaisuutta. 2. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät ilmastoteot uudella valtuustokaudella? 3. Miten ilmastotavoitteet on huomioitu uudessa kuntastrategiassanne tai muussa kunnan suunnittelu- tai ohjelmadokumentissa? 4. Kuka on kuntanne yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa? Saadut lausunnot käsitellään infratyöryhmässä 3.5., jonka jälkeen kaikki seututyöryhmät määrittelevät tavoitteiden pohjalta oman sektorinsa tarvittavat seudulliset toimenpiteet. Toimenpiteiden tulee olla mitattavia ja sellaisia, että niiden vuotuinen seuranta voidaan toteuttaa myöhemmin nimettävän infran alaisen pienryhmän toimesta. 13/23

14 Konsultti Marko Nurminen ja kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen selostavat asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite - Ilmasto- ja energiatavoitteet, luonnos - Ilmasto- ja energiatavoitteet, esittelymateriaali Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä ilmasto- ja energiatavoitteiden luonnoksen ja lähettää luonnoksen jäsenkuntiin lausunnolle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/23

15 36 TUTKIMUSHANKE ASUINALUEIDEN ERIYTYMISESTÄ (15 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela : Tausta Tampereen kaupungin aloitteesta on suunnitteilla tutkimushanke asuinalueiden eriytymisestä. Hankkeessa tarkastellaan suurten kaupunkien asuntotuotannossa viime vuosina yleistyneiden pienten asuntojen vaikutuksia alueiden eriytymiskehitykseen, palveluverkostoihin sekä naapurustojen yhteisöllisyyteen. Tavoitteena on toteuttaa tutkimus kutsumalla rahoittajiksi maan suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkeja ja keskeisiä liittoja sekä Ympäristöministeriö, ARA ja Kuntaliitto. Tutkimus rajataan tarkastelemaan Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seutuja. Tutkimushankkeen kokonaiskustannus on euroa, josta yhden rahoittajatahon osuus on euroa. Mikäli tutkimus toteutuu, se tilataan Kaupunkitutkimus TA:lta, jossa työstä vastaa Seppo Laakso. Tutkimussuunnitelman mukaan suurten kaupunkiseutujen väestö on kasvanut muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönkasvun myötä huomattavasti muuta maata nopeammin. Vuosituhannen alussa kasvu suuntautui suurten seutujen kehyskuntiin, mutta viimeisen 10 vuoden aikana pääasiassa seutujen keskuskaupungit ovat ottaneet kasvun vastaan. Vuonna 2016 maan kuuden suurimman kaupungin väestö kasvoi yhteensä henkeä, kun muun maan asukasmäärä väheni henkeä. Samaan aikaan asuntokuntien keskikoko pienenee suurissa kaupungeissa. Edellä kuvattujen prosessien seurauksena pienten asuntojen kysyntä on kasvanut. Kerrostaloasuntojen reaalihinnat nousivat vuosien 2010 ja 2017 välillä pääkaupunkiseudulla 8 %. Yksiöiden hinnat nousivat samana aikana 19 %. Samansuuntainen hintakehitys näkyy myös maan muissa suurissa kaupungeissa. Uudistuotanto on vastannut pienten asuntojen kysyntään. yksiöiden ja kaksioiden osuus vuosina valmistuneista rakennuksista oli 58 %. Samalla vuokra-asuminen on yleistynyt. Vuonna 2016 suurissa kaupungeissa vuokralla asuvien yhden henkilön asuntokuntien oli 55 % (2011: 51 %). Kasvu on tapahtunut kokonaan vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa, kun taas ARA-vuokra-asunnoissa asuvien määrä supistui. Tämän ilmiön taustalla vaikuttavat asuntosijoitusrahastojen kasvanut kiinnostus uusia vapaarahoitteisia kohteita kohtaan. 15/23

16 Tutkimuksen kohdentuminen, keskeiset tutkimuskysymykset ja toteutus Tutkimuksessa tarkastellaan asuinalueiden eriytymistä yksipuolisen asuntotuotannon kautta. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa, mitkä tekijät ja mekanismit ovat johtaneet uusien asuntojen kokojakauman muutokseen ja pienten asuntojen keskittymien lisääntymiseen 2010-luvulla. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan edellä kuvatun kehityksen vaikutuksia kaupunkiseutujen asuntomarkkinoihin, kuten vuokraasuntojen tarjontaan. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan suurten kaupunkiseutujen pyrkimystä ohjailla asuntotuotannon koko- ja hallintasuhdejakaumaa ja kaupunkien välisiä eroja tässä säätelyssä. Tutkimuksessa myös selvitetään, minkälaisia muutoksia on odotettavissa asuntojen kysyntään vaikuttavissa tekijöissä väestön ikärakenteen kehityksen ja asuntokuntien kokojakauman kautta. Lisäksi arvioidaan rahoitusmarkkinoiden muutosten sekä sijoittajien ja rakennuttajien toiminnan vaikutuksia tulevien vuosien rakentamiseen. Kaupunkiseudun intressi tutkimushankkeeseen Kaupunkiseutu pitää tärkeänä, että Tampereen kaupunkiseudun osalta tutkimus toteutetaan seudullisena, jolloin uudistuotannon aiheuttamaa mahdollista eriytymiskehitystä voidaan tarkastella ylikunnallisena ilmiönä. Tutkimushankkeen myötä Kaupunkiseutu voi tukea keskustelua asuntotuotannon seututasoisesta koordinoinnista etenkin kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osalta. Asuntotuotannon ohjelmointi on keskeinen osa MAL-sopimusmenettelyä. Tutkimus tuottaa lisäinformaatiota asumisen ilmiöistä seuraavalle MAL-neuvottelukierrokselle. Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Seppo Laakson tuottama tutkimussuunnitelma Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä Tampereen kaupunkiseudun osallistumisen tutkimushankkeeseen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous päätti 16/23

17 että tutkimushankkeen kustannukset katetaan kuntayhtymän kautta. 17/23

18 37 CANEMURE-HANKEHAKU (15 min) Projektipäällikkö Sanna Ovaska, : Tampereen kaupunki, Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunkiseutu valmistelivat keväällä 2017 EU:n LifeIP-rahoitusohjelmaan Canemure-hankehakemusta (Canemure = Towards Carbon Neutral Municipalities). Hankekokonaisuudelle ei myönnetty rahoitusta, mutta saadun rohkaisevan palautteen perusteella on lähdetty valmistelemaan uutta Canemure-hanketta uudella projekti-idealla. Kyseessä on valtakunnallinen hanke, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus. Hanke olisi kuusivuotinen, hankeaika on Tämänhetkisen tiedon mukaan Canemure-hankkeeseen on lähdössä noin kymmenen suomalaista kaupunkia, kaupunkiseutua tai maakuntaa. Jokainen alue on valinnut teeman, jonka kautta haluavat tässä hankkeessa edistää kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa. Tampereen kaupunkiseudulla Canemuren teemana olisi liikenne ja tavoitteena liikenteen ilmastopäästöjen pienentäminen ja joukkoliikenteen järjestämisen kustannustehokkuuden parantaminen seuraavilla toimilla: parantamalla joukkoliikenteen liityntäyhteyksiä, vahvistamalla myönteistä asennoitumista kestäviin matkaketjuihin, parantamalla matkaketjuihin liittyviä palveluja sekä parantamalla joukkoliikenteen palvelutasoa. Hankkeen työnimi on Liityntä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen runkoverkkoon. Hankkeessa toteutetaan noin kymmenen pilottialueen toimenpidettä/toimenpidekokonaisuutta. Kokonaisuus koostuu toimenpiteistä, joita toteutetaan todennäköisesti myös ilman EU-hanketta, mutta johon ulkopuolinen rahoitus toisi lisää volyymia. Hankkeen kokonaisbudjetti on alustavasti noin EU:n rahoitusosuus hankkeen kustannuksista on 50 %. Osa hankkeen omarahoitusosuudesta katetaan seututoimiston ja kuntien omalla työllä. Kuntien oman työn ulkopuolinen rahoitusosuus kuudelle hankevuodelle olisi alustavien laskelmien mukaan noin Tämän kustannuksen jakamiseksi kuntien kesken on kaksi vaihtoehtoa: jako asukasluvun mukaan suhteutettuna tai jako osittain asukasluvun mukaan (hankehallinto, viestintä) ja osittain kohdistuneiden toimenpiteiden mukaan. 18/23

19 Kuntien rahoitusosuudet yhteensä kuuden vuoden aikana olisivat: Kangasala Lempäälä 8163 Nokia Orivesi 3320 Pirkkala 7042 Tampere Vesilahti 1595 Ylöjärvi Yhteensä Liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Hanke- ja rahoitussuunnitelmaluonnos Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että Canemure-hankkeen valmistelua jatketaan projektisuunnitelma- ja rahoitussuunnitelmaluonnosten pohjalta ja että vs. seutujohtaja voi hyväksyä lopullisen hankehakemuksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 19/23

20 38 SEUTUPÄIVÄN 2018 JÄRJESTÄMINEN (5 min) Ma. hallintosihteeri Paunonen Ensimmäinen Seutupäivän vastaanotto järjestettiin Nokian Kerholassa. Sen jälkeen Seutupäivä on pidetty arvotussa järjestyksessä seuraavasti: Kangasalan Mobiliassa, Tampereen Raatihuoneella, Ylöjärven koulutuskeskus Valossa, Orivedellä Suoja-juhlatalolla, Lempäälässä Piippo-keskuksessa ja Pirkkalassa liikuntakeskuksella. Kierros saatettiin loppuun Vesilahdessa Narvan markkina- ja museoalueella. Vuoden 2018 Seutupäivä järjestetään Nokian Kerholassa, minkä jälkeen järjestelyvastuu etenee edelliskierroksella arvotussa järjestyksessä. Seutupäivä on vakiintunut henkilön tilaisuudeksi, johon on osallistunut seudun valtuutettuja, kunnanjohtajia, seudullisten työryhmien jäseniä sekä sidosryhmien ja median edustajia. Järjestelyistä ja kustannuksista ovat vastanneet kuntayhtymä ja järjestysvuorossa oleva jäsenkunta. Kuntayhtymän osuus kustannuksista on vaihdellut euron välillä. Kunnat ovat itse vastanneet yhteiskuljetusten järjestämisestä. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että seutupäivä järjestetään Nokian Kerholassa, että järjestelyistä vastaa Nokian kaupunki yhdessä kuntayhtymän kanssa, että kuntayhtymä vastaa kustannuksista enintään ,00 euroon asti ja että kunnat vastaavat yhteiskuljetusten järjestämisestä. Päätös. Päätösehdotukset hyväksyttiin. 20/23

21 39 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT (5 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: vs. seutujohtajan infoasiat: Tonttipäivä Kutsu liitteenä. Yhtymäkokous on kutsuttu koolle /23

22 40 SEURAAVAT KOKOUKSET (5 min) Alustavia teemoja 9.3., Ilmastotavoitteet, luonnos Työ- ja loma-aika -projekti Asumisen tarkastelu, konsulttityö Canemure-hanke 23.3., Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistus, loppuraportti Pysäköinnin periaatteet ml. liityntäpysäköinti, lähetekeskustelu Raitotien tulevaisuuden suunnat KJK-teemakokous Pirkkalassa klo alkaen. 6.4., 20.4., Työpaja seutuhallituksen kanssa klo , 18.5., Työpaja seutuhallituksen kanssa klo , 15.6., peruttu, heinäkuussa ei kokouksia 24.8., 7.9., 21.9., 5.10., , 2.11., , , Työ- ja seminaarimatka on /23

23 41 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Juha Yli-Rajala päätti kokouksen klo /23