PELLETIN PITKÄ MATKA

Transkriptio

1 PELLETIN PITKÄ MATKA TEKSI KIRSI POIKOLAINEN_ KUVAT JUHA MYLLYMÄKI PUUPELLETTI MATKAA VAPON ILOMANTSIN TEHTAALTA HELSINKIIN POLTETTAVAKSI HELENIN SALMISAAREN JA HANASAAREN VOIMALOISSA. MATKA TAITTUU JUNALLA JA REKOILLA JA SISÄLTÄÄ PYSÄHDYKSEN HAMINAN SATAMAN VÄLIVARASTOSSA. MATKALLA PELLETTIÄ KOHDELLAAN HELLÄVARAISESTI JA VARJELLAAN KOSTEUDELTA. 20_ POLTE _

2 _ POLTE _ 21

3 Pelletit tuodaan Helenin Hanasaaren voimalaan erikoisvalmisteisilla puhallusautoilla, jotka tyhjentävät kuormansa varastosiiloihin. 22_ POLTE _

4 einäkuussa raivaussahat ujelsivat ja metsurit pyyhkivät hikeä otsaltaan, kun Vapon itäisimmältä pellettitehtaalta Ilomantsista lähtevä pistoraide piti saada käyttökuntoon. Rata oli ehtinyt kasvaa umpeen yli kahden vuoden tauon aikana, kun pellettitehdas oli kannattamattomana suljettu. Nyt pyörät taas pyörivät ja tehtaalta lastataan kaksi kertaa viikossa kymmenen vaunun tavarajuna täyteen puupellettiä, josta valtaosa päätyy poltettavaksi Helsingin energiayhtiö Helenin kattiloihin Salmisaaren ja Hanasaaren voimaloihin. Yksi täysi junanvaunullinen painaa 48 tonnia, eli letkassa matkaa kerrallaan lähes 500 tonnia. Tuhat tonnia pellettiä kulkee joka viikko junalla Ilomantsista Joensuun kautta Haminan satamaan välivarastoon, mistä se kuljetetaan rekoilla Helsinkiin. Ilomantsin tehdas tuottaa vuodessa kaikkiaan tonnia, mistä iso osa tuodaan Helsinkiin. Pellettitoimitukset Helsinkiin ovat esimerkki Vapon, sen asiakkaan Helenin ja Vapon kumppaniyritysten yhteistyöstä, jossa osapuolet ovat yhteistuumin räätälöineet logistisen ketjun mahdollisimman sujuvaksi ja ympäristöystävälliseksi. Meillä olisi valmius tuoda pelletti vaikka yhtä kyytiä junalla suoraan asiakkaalle, jos raiteet jatkuisivat voimalaitokselle asti, kertoo Vapon logistiikkapäällikkö Matti Hyvönen. Pelletti on edullisinta tuottaa siellä, missä raaka-aine on. Ilomantsin tehtaan pelletintekokoneet tuottavat vuosittain tonnia pellettiä. Iso osa tuodaan Helsinkiin. Näin ehkä tulevaisuudessa onkin, mikäli suunnitelmat Helenin uudesta Vuosaareen rakennettavasta biopolttoainevoimalasta joskus toteutuvat. Toistaiseksi ne on haudattu, sillä Helsingin kaupungin päättäjät pitivät hanketta liian kalliina. HELENIN SALMISAAREN JA HANASAAREN voimalat sijaitsevat keskellä tiivistä kaupunkiasutusta, mikä ei ole kuljetusten kannalta ihanteellista. Tehokkainta olisi ajaa rekkakuormia öisin, kun liikenne on vähäistä, mutta siitä aiheutuisi kaupunkialueella liikaa melua. Salmisaaressa pellettiä on poltettu kivihiilen seassa jo vuoden verran. Hanasaaren voimalassa poltto alkoi vasta hiljattain, marraskuussa. Kun lämpöä tuotetaan kokonaiselle suurkaupungille, tarvittavat polttoainemäärät ovat niin suuria, että lukuja on vaikea hahmottaa. Jos Vapon Ilomantsissa helsinkiläisille tuottamat pelletit kasattaisiin yhteen paikkaan, ne muodostaisivat kohtalaisen kumpareen. Hiilikasojen viereen ei kuitenkaan tehdä pellettivuoria kaupunkilaisten ihmeteltäväksi, sillä pellettiä ei voi kipata taivasalle odottelemaan. Sitä tuodaan voimaloiden siiloihin sitä mukaa kun polttoainetta tarvitaan. Loput odottelevat Haminan satamassa välivarastossa. Pelletin poltto on Helsingissä uutta ja siitä kerätään vielä kokemuksia. Helenin kehityshankkeista vastaava yksikönpäällikkö Janne Rauhamäki kiittelee Vapoa pelletintoimittajana erityisesti joustavuudesta. Voimalaitoksessa olosuhteet vaihtelevat eikä pelletin tarvetta aina pysty ennakoimaan tarkasti. Suunnitelmiin voi tulla muutoksia vaikkapa sään vuoksi. Emme siten aina pysty vastaanottamaan pellettiä suunnitellun mukaisesti, mutta Vapon kanssa tästä ei ole tullut ongelmia. Olemme ostaneet kokonaispalvelun, jossa nämä reunaehdot on otettu huomioon ja Vapolla on logistiikka hyvin hallussa, Rauhamäki sanoo. Helenin voimalat ovat kivihiilivoimaloita, joita ei ole suunniteltu pelletin käyttöön. Siksipä Helen on investoinut muun muassa pelletin vastaanottoasemaan ja uusiin pellettisiiloihin, joihin pelletti varastoidaan ennen polttamista. Viime vuonna Salmisaaren voimalaitokseen valmistui kaksi kuutiometrin pellettisiiloa sekä pelletinkuljetusjärjestelmä siiloista voimalaitokseen. Hanasaaressa on otettu käyttöön kaksi uutta pienempää siiloa. Rauhamäki kuvaa Hanasaaren siiloinvestointia Helenin mittakaavassa kevyeksi, sillä Hanasaaren laitoksen toiminta on päätetty lopettaa luvulta toiminut voimala joutuu siirtymään vuoteen 2024 mennessä tutulta paraatipaikaltaan Sörnäisistä uusien asuntojen tieltä. Siilot täytetään Salmisaaressa perinteisellä menetelmällä siten, että rekat tyhjentävät lastinsa vastaanottotaskuun, josta kuljettimet vievät tavaran siiloihin. Hanasaaressa taas käytetään erikoisvalmisteisia puhallinautoja, jotka tyhjentävät lastin paineilman avulla suoraan siiloon. Varastosiiloista pelletit ohjataan laitokselle pienempiin, muutaman kuution syöttösiiloihin. Niistä pelletit jaetaan hiilikuljettimelle, mitä pitkin hiili ja pelletti kulkevat yhdessä polttokattilaan. Nykyisellä laitteistolla pelletin osuus on mahdollista nostaa korkeintaan 10 prosenttiin. Tällä hetkellä pellet _ POLTE _ 23

5 tiä on polttoaineseoksessa noin 5 prosenttia, Rauhamäki kertoo. Pelletin polton lisääminen on osa Helenin kehitysohjelmaa, jossa 20 prosenttia energiasta on tarkoitus tuottaa uusiutuvilla polttoaineilla. Yhtenä vaihtoehtona sen toteuttamisessa on lisätä pelletin osuutta Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiilivoimalaitoksilla aina 40 prosenttiin asti. Tämä edellyttäisi suurempia teknisiä muutoksia voimalaitoksiin. Esimerkiksi jauhimia ja polttimia olisi uudistettava ja lisäksi pitäisi rakentaa suuremmat varastot ja kuljetinjärjestelmät. HANASAAREN PELLETTIKULJETUKSISSA käytettäviä erikoisautoja ei ole Suomessa kovin monta, Matti Hyvönen kertoo. Vapo ostaa kuljetuspalvelun kuljetusliike E. Laurilalta, joka puolestaan käyttää puhallusautojaan muihinkin kuljetuksiin. Ei olisi mitään järkeä Vapon investoida kuljetuskalustoon, joka seisoisi tehtaan pihassa puoli vuotta. Pellettituotanto nimittäin toimii kuin orava, puolet vuodesta pellettejä tuotetaan varastoon ja lämmityskaudella varastoja aletaan purkaa, Hyvönen havainnollistaa. Vapon logistiseen verkostoon kuuluu lisäksi useita alihankkijoita kuljetuksissa. Se on myös riskienhallintaa. Paras tulos syntyy, kun kukin toimitusketjuun osallistuva huolehtii omasta ydinosaamisestaan; Vapo pellettien tuotannosta, VR raidekuljetuksista, kuljetusliike maantierahdista ja satamaoperaattori välivarastoinnista. Vapolla on kaikkiaan kuusi pellettitehdasta, joista Helsinkiä lähinnä sijaitsee Turengin tehdas. Miksi ihmeessä Helenille tuodaan pellettejä kaukaa Ilomantsista saakka? Vapon pellettituotannosta vastaava tuotantopäällikkö Tom Ruohomäki selvittää, että syitä on moniakin. Pelletti on edullisinta tuottaa siellä, missä raakaainekin on. Ilomantsissa on raaka-ainetta yllin kyllin. Pelletit valmistetaan nimittäin pääosin Vapon Nurmeksen ja Lieksan sahojen sivutuotteista. Tehtaan ympäristössä ei kuitenkaan ole nykyisellään riittävästi kysyntää, jotta suurta tehdasta voisi pelkästään sen varassa pyörittää. Helenin kanssa tehty sopimus olikin suurin yksittäinen syy siihen, että Ilomantsin tehdas kannatti käynnistää uudelleen. Ilomantsista pelletti kulkee junalla kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti Haminaan, jossa se on mahdollista varastoida odottamaan helsinkiläisten lämmitystarpeita. Rautatiekuljetukset ovat kilpailukykyisiä etenkin silloin, kun tavaraa on paljon ja matka on pitkä. Niiden puolesta puhuu myös raideliikenteen pieni hiilijalanjälki. Vapon pellettituotannossa logistiikka suunnitellaan kunkin asiakkaan mukaan. Helenin tapauksessa Ilomantsin tehtaalta saatiin järjestettyä kokonaisuutena järkevin kuljetusreitti. Vapossa on tutkittu myös vesikuljetusten mahdollisuutta, Hyvönen kertoo. Esimerkiksi Ilomatsista voisi periaatteessa kuljettaa pellettiä proomuilla Saimaan vesistöä pitkin, mutta reitti on suljettu talvella, eli silloin kun kuljetustarve on suurin. Merikuljetuksissa taas ongelmaksi tulevat aikataulut. Vaikka liikenne toimii talvellakin jäänmurtajien avustamana, jää hidastaa menoa ja aiheuttaa kustannuksia. Alukset joutuvat usein odottelemaan redillä ennustamattomia aikoja. Se taas ei sovellu lämmöntuotantoon, missä pitää nopeasti reagoida sääoloihin, Hyvönen selvittää. HAASTATTELUPÄIVÄNÄ RUOHOMÄKI ja Hyvönen ovat käyneet Helenin Hanasaaren voimalassa valvomassa ensimmäisen pellettierän saapumista määränpäähän. He ovat tyytyväisiä, sillä kaikki on sujunut hienosti. Hyvönen seuraa sivusilmällä puhelimestaan ympäristöjärjestö Greenpeacen järjestämää hiililaiva Alppilan kaappausoperaatiota, joka on parhaillaan lopuillaan. Greenpeace-aktivistit vaativat tempauksellaan hiilenpolton lopettamista pääkaupungissa. Kotimaisen puupelletin kuljetuksiin ei liity moisia turvallisuusriskejä, mutta monia seikkoja siinäkin pitää ottaa huomioon. Ensinnäkin puhtaus on tärkeää. Pelletin seassa ei saa olla roskia tai jäämiä muista aineista, joita samoissa junavaunuissa tai rekoissa on kuljetettu, Matti Hyvönen tähdentää. Toiseksi logistinen ketju pitää suunnitella niin, että siinä on mahdollisimman vähän purkamista ja lastaamista. Pelletti ei pidä paljosta käsittelystä, sillä se saattaa murentua, jolloin sen lämmitysteho heikkenee. Myös varastoinnissa on oltava tarkkana. Pelletti ei siedä kosteutta, joten satamavarastojen on oltava tiiviitä. Ilmasta se ei kuitenkaan kosteutta imaise, vaikka näin voisi luulla, Ruohomäki sanoo. VR kunnosti pellettikuljetuksiin aiemmin muun muassa puutavaran ja kalkin kuljetuksessa käytettyjä vaunuja. Samat vaunut reissaavat edestakaisin Haminan ja Ilomantsin väliä. Matkalla kohti satamaa vaunut pysähtyvät PELLETTI KIINNOSTAA SUURISSA KAUPUNGEISSA VAPON PELLETTITUOTANNOSTA 50 prosenttia päätyy isojen kaupunkien energiayhtiöiden käyttöön ja 40 prosenttia keskisuurille käyttäjille eli kuntiin, kouluihin, kauppakeskuksiin, hotelleihin ja Vapon omiin lämpölaitoksiin. Loput 10 prosenttia tuotetusta pelletistä päätyy polttoaineeksi kotitalouksien omiin pieniin lämpökattiloihin. Vapon pellettituotannosta vastaavan tuotantopäällikön Tom Ruohomäen mukaan kasvupotentiaalia on nimenomaan keskisuurten ja isojen asiakkaiden toimituksissa. Olemassaolevat öljykattilat pystytään kohtuullisin investoinnein muuttamaan pellettikattiloiksi. Varsinkin isojen kaupunkien energiayhtiöt Helsingissä, Tampereella ja Turussa ovat olleet kiinnostuneita pellettiin siirtymisestä. Esimerkiksi Turku Energian Luolavuoren lämpökeskuksessa otetaan joulukuussa käyttöön uusi pellettikattila, Ruohomäki kertoo. Myös tiukentuvat päästönormit ajavat energia-alan toimijoita uusiin polttoaineratkaisuihin. Raskaan polttoöljyn käyttö loppuu alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköissä vuoden 2018 alussa. Vapolla on kuusi pellettitehdasta eri puolilla Suomea, ja niiden raaka-aine tulee pääosin isojen metsäyhtiöiden kuten Metsä Groupin, Versowoodin, Vapo Timberin ja Keitele Groupin sahoilta. 24_ POLTE _

6 Pelletti matkaa junalla Ilomantsista Haminaan ja sieltä kumipyörillä Helsinkiin. Pellettijunat saapuvat Ilomantsista Haminan satamaan kahdesti viikossa. Kymmenen vaunun letkassa kulkee kerrallaan lähes 500 tonnia pellettiä. Pellettikuorma siirretään junasta sataman välivarastoon, missä se voi odottaa kuljetusta asiakkaalle pitkäänkin. Varastointi on osa toimitusvarmuutta _ POLTE _ 25

7 Koko reitti olisi mahdollista saada hiilineutraaliksi siten, että loppupään rekkaliikenne siirtyy käyttämään biodieseliä. Helenin Hanasaaren voimalan kattilan polttimia. Joensuussa, missä junaan lisätään muuta rahtia sisältäviä vaunuja. VR Transpointin tuotantojohtaja Tero Kosonen kertoo, että VR valmistautuu lähitulevaisuudessa ottamaan pellettikuljetuksissa käyttöön vaihtolavakontteja, jotka voidaan siirtää purkamatta rekkojen kuljetettavaksi. Näin vältetään yksi käsittelyvaihe ketjussa. Koko reitti on myös mahdollista saada hiilineutraaliksi siten, että loppupään kumipyöräliikenne siirtyy käyttämään biodieseliä. HAMINAN SATAMAAN SAAVUTTUAAN pelletti siirtyy satamavarastointiin ja logistiikkaan erikoistuneen Baltic Bulk -yhtiön hoiviin. Satama-alueelle ei pääse ilman kulkulupaa, joka on voimassa vain määräajan. Varastoitavat tavarat ovat taivasallakin turvassa ja tarkan valvonnan alla. Baltic Bulkin aivan meren äärellä sijaitsevat varastot vetävät tarvittaessa kymmeniä tuhansia tonneja pellettiä. Ilomantsista saapuvat VR:n kotimaiset alta purettavat hopper-vaunut purkavat lastinsa monttuun, josta se siirretään kuljettimella varastoon. Kymmenen vaunun purkaminen kestää viisi, kuusi tuntia, kertoo lapion varressa heiluva turvallisuuspäällikkö Rauno Tamm. Lapiota tarvitaan vain pelletinrippeiden tönimiseen lastikourusta ritilälle ja kuljettimeen. Työ satamissa on pitkälle automatisoitua ja siistiä kaukana entisaikojen ahtaajien hikisistä hommista. Baltic Bulkin satamatoiminnoista vastaava Sami Veneranta kertoo, että jokainen varastoitava ja kuljetettava raakaaine on omanlaistaan ja vaatii sopivan käsittelyn. Pelletti esimerkiksi lämpenee kosteuden vaikutuksesta. Pellettikasa saattaa kastuessaan kehittää jopa 60 asteen höyryävän lämpötilan, mikä ei tietenkään sen laatua paranna. Pellettivaraston ovenpielessä on hengenvaarasta varoittava kyltti. Siihen antaa aiheen eloperäisen aineen taipumus kehittää tiiviissä tilassa häkää. Suljettuun varastoon ei ole menemistä ilman häkämittaria. Sama ilmiö voi tapahtua myös laivan ruumassa. Pelletti myös pölyää käsitellessä, minkä kyllä huomaa, kun kuormuri siirtelee kuljettimesta ryöppyävää pellettimassaa tiiviimmäksi kasaksi. Ilma on sakeaa kuin heinäladossa puintiaikaan. Haminan sataman välivarasto on vain yksi esimerkki Vapon varastojen verkostossa. Se, että varastoja on paljon ja ne sijaitsevat eri puolilla maata, takaa osaltaan toimitusvarmuuden. Useimmiten varastot sijaitsevat lähellä tehtaita. Niistä osa on omia ja osa vuokrattuja, kertoo Vapo Kaakon aluejohtaja Jan- Juhani Laitinen. Esimerkiksi Turengin pellettitehtaalla alkukesästä sattunut tulipalo ei aiheuttanut harmia asiakkaille, koska Vapolla oli riittävät puskurivarastot. Prosessi-insinööri Jani Saari tarkkailee pelletin ja hiilen seoksen palamista kattilassa Helenin Hanasaaren voimalassa. 26_ POLTE _