Nro: Veli-Matti Ruismäki Länsirannantie MÄYRY

Transkriptio

1 MISSÄ PALAA? hanke LOPPURAPORTTI Nro: Veli-Matti Ruismäki Länsirannantie MÄYRY SISÄLLYSLUETTELO 1. MISSÄ PALAA? HANKE 2. KOTIMAISET ENERGIARAAKA-AINEET KUORTANEELLA NUORET METSÄT 2.2. PÄÄTEHAKKUUT 2.3. TURVE 2.4. PUUTA KÄYTTÄVÄN TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEET HUVILAVEISTÄMÖT 2.6. PELTOENERGIA 2.7. MUUT RAAKA-AINELÄHTEET 3. OSUUSKUNTIEN YHTEISTYÖ 4. ÖLJYSTÄ KOTIMAISELLE 5. KYSELY KORTESMÄEN OMAKOTITALOILLE 6. TIEDOTUS

2 1. MISSÄ PALAA? hanke Hankkeen hakijan, Kuortaneen energiaosuuskunnan, toimialana on kotimaisten energiaraaka-aineiden hankinta ja jalostus. Osuuskunta on perustettu Kuortaneen energiaosuuskunnassa on kymmenen jäsentä. Ensimmäinen 700kW lämpölaitos on ollut toiminnassa lähtien. Myönteisten kokemusten, toiminnan mahdollisen laajenemisen ja energia-alan mahdollisuuksien tutkimisen avuksi osuuskunta haki, Kuudestaan tuulta purjeisiin kehittämisohjelmasta, rahoitusta esiselvityshankkeelle, jossa selvitetään kotimaisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksia Kuortaneella, sekä seutukunnan alueen energiaosuuskuntien yhteistyömahdollisuuksia. Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry. puolsi hanketta ja T&E keskus myönsi rahoitusta ,00 Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli mutta hankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka. Muutospäätös oli myönteinen. Veli-Matti Ruismäki valittiin hankevetäjäksi Kuortaneen energiaosuuskunnan kokouksessa Hankkeen aloittamisen ensimmäinen kuukausi oli hankevetämiseen tutustumista, tilojen järjestelyä, tavoitteiden asettelua ja lähtökohtien selvittämistä. Hankekoulutukseen osallistuminen antoi eväitä tulevaa työhön, mikä oli uutta ja vierasta. Alussa keskustelin Ari Yli-Kaatialan ja Keski-Nisulan metsäkonepalvelun kanssa metsien hakkuutarpeista. Lisäksi tilastojen tutkiminen metsänhoitoyhdistyksen vuosikertomuksista antoi hyvän kuvan puumääristä. Eri raaka-aineiden ominaisuuksien vertailu internetin ja lehtien kirjoituksista antoivat suuntaa tulevalle työlle. Yhteistyötä on tehty Kotimainen energia 2006 hankkeen ja Ruokohelvestä energiaa-projektin kanssa. Ohjausryhmän kokoonpanoon T&E-keskuksen, Kuusiokuntien kehittämisyhdistyksen ja Kuortaneen energiaosuuskunnan lisäksi valittiin edustajat Kuortaneen kunnasta, metsänhoitoyhdistyksestä ja maataloustuottajayhdistyksestä. Ensimmäisen kokouksen jälkeen ohjausryhmää täydennettiin metsäkoneyrittäjien ja Ähtärin energiaosuuskunnan edustajilla. 2. Kotimaiset energiaraaka-aineet Kuortaneella Nuoret metsät Metsistä löytyvät suuret energiavarat. Nuoren metsän hoitoa on tehty 2000 luvun puolella vuosittain ha, mistä 02 kehitysluokan kunnostusta n.100 ha / vuosi, mutta energiapuun korjuusta myyntiin on tullut vain kuutiota vuosittain. Tällä hetkellä kuitupuun hinta ja kysyntä on huono. Vastaavasti nuoren metsän kunnostusta tuetaan, minkä ansiosta kannattaa miettiä hakkuussa kerätäänkö kuitupuuta erikseen. Hakkuun ja ajon suorittaminen on helpompaa kuin on vain yhtä

3 2.3. Turve Kuortaneella on kaksi yksityistä turpeentuottajaa. Alavuden ja Kuortaneen rajoilla Vapon turvenevoja on useampia. Yksityiset tuottajat Kattelus ja Takala ovat viime vuosina nostaneet pääasiassa jyrsinturvetta, palaturpeen kysynnän ollessa vähäistä ja jyrsinturpeen hyvän menekin ansiosta. Palaturpeen nostoa molemmat tuottajat ovat valmiita lisäämään, jos kysyntä kasvaa lähialueella. Kuivana kesänä turpeen energiamäärät ovat suuret. Harvinaisen sateinen kevät, kesä ja syksy aiheuttavat todennäköisesti lämmityskaudella lisäkustannuksia energiahuollolle niin seutukuntatasolla kuin koko Suomen alueella. Alkutalven leuto sää on auttanut selviytymisessä talvesta Puuta käyttävän teollisuuden sivutuotteet. Vest-Wood Suomi Oy:n Leppälän ovitehtaan sivutuotteena syntyy purua, hiontapölyä ja sahajauhoa n kuutiota vuosittain, joka energiamääränä on n MWh. Ongelmana tehtaalla on purun pölyäminen lastauksen yhteydessä. Tehtaalle on suunniteltu briketöintiä ongelman poistamiseksi, mutta se ei ole toteutunut. Tehtaan johtohenkilöt näkivät mahdolliseksi myös briketöintilaitoksen toteuttamisen tehdasalueella ulkopuolisin voimin. Ovitehtaan lämpökeskuksessa on kapasiteettia yli oman tarpeen. Lämmön hyödyntäminen esim. hirsien kuivaamiseen tehtaan läheisyydessä olisi yksi mahdollisuus. Kuortanelaiset huvilaveistämöt kuivattavat vientiin menevien rakennusten hirret yli 100 km päässä. Erikoispuutyö K&L Oy hyödyntää ylijäämäpurun briketiksi, mikä poltetaan heidän toisessa kiinteistössä. Myös erikoispuutyön lämpökeskuksessa on tehoja yli oman tarpeen. Viereinen auto-ja kolarikorjaamo olisi hyvä kohde lämmitettäväksi. Kuortaneen Puutuote Oy:ltä tulee kesäaikaan n. 300 kuutiota purua. Energiana 150 MWh. Puusepänliike Vähämäeltä, Erikoispuutyöltä ja Puutuotteelta tulee murskaukseen (esim. lavoja) soveltuvaa raaka-ainetta pieniä määriä Huvilaveistämöt Huvilaveistämö Saaren Hirsi. Veistämöllä puita kuoritaan koneellisesti. Kuoren polttoa on kokeiltu, mutta ongelmana poltossa on liian pitkä ja kevyt lastu sekä talviaikaan lumen sekoittuminen kuoren sekaan. Kuoren ajaminen hakkurin läpi mahdollistaa käytön. Kuorta tulee vuosittain irtokuutiota. Sahapintoja on pieniä määriä. Yhteensä n.100 MWh/vuosi. Huvilaveistämö Martti Takanen. Sahapintoja, tasauspätkiä ja puiden latvoja on haketettavaksi i-m3 vuosittain. 100MWh/vuosi. Huvilaveistämö J. Saari. Sahapintoja ja tasauspätkiä on haketettavaksi i-m3. 50 MWh/vuosi. Keski-Nisulan hirsihuvilat. Tasauspätkää haketettavaksi i-m3. 50 MWh/vuosi. Kaikilta edellä mainituilta veistämöiltä, Hirsirakennus Pohjolan Hongalta ja Kuortaneen Hirsitaloilta

4 Ruokohelpi on tulossa uudeksi energiakasviksi. Viime vuosina sitä on kylvetty varsinkin käytöstä poistuville turvetuotantoaloille. Osallistuin ruokohelvestä energiaa infotilaisuuteen Vaskiluodon Voima Oy:n tiloissa. Tilaisuuden järjesti ruokohelvestä energiaa-projekti. Tilaisuudesta sain materiaalia, mitä olen jakanut Missä Palaa? hankkeen yhteydessä. Vaskiluodon Voima tekee ruokohelven viljelysopimuksia, joissa pinta-ala vähintään 5 ha. Pinta-ala voi olla pienempi jos samalta suunnalta löytyy useampi viljelijä. Ruokohelven viljely tuntuu kiinnostavan monia, mutta tällä hetkellä raaka-aineesta maksettava hinta on arvio, mikä on sidoksissa CO2- kauppaan. Kiinnostuin ruokohelvestä ja kylvin sitä 7 ha alalle. Tein sopimuksen Kuortaneen energiaosuuskunnan kanssa. Sopimuksen tekeminen edellytti osuuskunnan rekisteröintiä maa-ja metsätalousministeriön interventioyksikköön. Tarkoituksena on kokeilla ruokohelven poltto-ominaisuuksia osuuskunnan lämpölaitoksissa. Laitevalmistajat ovat myös kiinnostuneet tulevasta kokeilusta. Myös Ähtärin energiaosuuskunta on kiinnostunut ruokohelven käytöstä ja tiedonvaihtoa Kuortaneen eosk. kanssa on ollut rekisteröintiasioissa ja siemenhankinnoissa. Useampi viljelijä on ottanut yhteyttä Kuortaneella ja kiinnostus ruokohelven viljelyyn on suuri. Ruokohelven tulevaisuus energiakäytössä on paljolti kiinni turpeen kohtelusta päästökaupan yhteydessä. Ruokohelvestä saadaan n. 30 MWh/hehtaari Muut raaka-ainelähteet Kuortaneen kunta. Risua ja puuta kiinteistöjen ja maa-alueiden kunnossapidosta. Murskattavaa puuta remonttien ja vanhojen rakennusten purkamisesta. Maatiloilta löytyy vanhoja lavoja, naulasta rakennusjätettä ja vanhoja rakennuksia. Edellä mainittujen lavojen, rakennusjätteen ja risujen vastaanotto on nykyään jätekeskuksen keräyspisteessä. Ongelmaksi muodostuvat aukioloajat ja isompia eriä ei vastaanoteta. Jätepuun hyödyntäminen energiaksi voitaisiin järjestää esim. energiaosuuskunnan keräyspisteessä, minne voisi toimittaa murskattava puujäte. On huomioitava, että maalatun puun (poikkeuksena punamultamaalit) polttaminen on luvanvaraista. Kaupat myyvät pellettiä. Laitteet ovat kehittyneet viime vuosina ja pellettilämmitys on varteenotettava vaihtoehto korvattaessa öljylämmitystä sekä uusissa rakennuskohteissa. 3. Osuuskuntien yhteistyö Hankkeen alussa osallistuin Lehtimäen energiaosuuskunnan hallituksen kokoukseen ja Ähtärin energiaosuuskunnan yleiseen kokoukseen. Esittelin hankkeen ja ajatuksia osuuskuntien mahdollisista yhteistyömahdollisuuksista Timo Hietaniemi esitteli kehittelemäänsä energiakouraa Töysässä. Tiedotin asiasta

5 Ähtärin eosk. on alkanut lämmittämään Tuomarniemen metsänoppilaitosta 1 MW kpa laitoksella vuonna Rakenteilla on asevarikolle 700 kw kpa lämpölaitos ja 400 m2 varastorakennus Tuomarniemen lämpölaitoksen läheisyyteen. Kuortaneen eosk. on lämmittänyt 700 kw kpa lämpölaitoksella vanhainkodin ympäristöä vuodesta Rakenteilla Ruonan haapaniemeen 200 kw kpa kw pök lämpölaitos. Kortesmäen alueen 1 MW kpa + 1 MW pök lämpölaitoksen rakentaminen on alkamassa, sekä 2 km lämmön siirtolinjaa laitoksen yhteyteen. Kari Vasikkaniemi on lämmittänyt vuodesta 1995 Alastaipaleen koulua. Kattilana on 120 kw ja palopää 160 kw. Marko Vainionpää vastaa Alavuden asemalla uuden 300 kw lämpökontin energiahuollosta. Haketusta suorittaa J. Vainionpää, K. Lahtela, V. Kari ja K. Vasikkaniemi Seutukunnan energiaosuuskunnat ovat iältään nuoria mutta varsin ripeästi toimintaa kasvattaneet ja sen vuoksi nähtiin hyvänä alueen haketuskapasiteetin kasvun. Koneiden rikkoontuessa on haketuskalustoa lähialueella. Myös energiaraaka-aineiden osalta osuuskunnat ja yksityiset yrittäjät voivat ja ovatkin tehneet yhteistyötä. Tällä saadaan lämpölaitosten energiaraaka-aineiden saatavuutta turvattua. Myös tiedon ja kokemuksien vaihto on ollut tiivistä Kuortaneen ja Ähtärin välillä. Myös Lehtimäki uutena osuuskuntana on tuonut lisää tietoa ja kokemusta alueelle. Osuuskuntien on hyvä keskenään vaihtaa tietoa ja kokemuksia varsinkin kun laajennetaan mutta myös jokapäiväiseen toimintaan liittyvissä asioissa. Osuuskuntien toiminnan pyörittäminen tuntuu jäävä muutamien henkilöiden vastuulle. Voisi sanoa että 10 % jäsenistä hoitaa 90 % toiminnasta. Varamiesjärjestelmään tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tulevaisuudessa yhteistyötä osuuskuntien välillä on vaikea ennustaa mutta edellytykset sille on olemassa. Keskinäistä kilpailua osuuskuntien välillä ei ole. Kaikki osuuskunnat toimivat kotimaisen energian hyödyntämisen puolesta. 4. Öljystä kotimaiselle Kuortaneen sivukylillä kotimaiselle energialle mahdollisesti muutettavia kiinteistöjä ovat koulut ja rivitalot. Kohteet eivät ole suuria, lähinnä ne soveltuisivat kylällä asuvan maa-ja metsätaloutta harjoittavan hoidettavaksi, varsinkin jos on raaka-ainetta ja koneet sen siirtämiseen. Kuortaneen keskustassa keskustien itäpuolella välillä kunnantalo osuuspankki on tiiviimpi rakennusryhmä missä öljynkulutus kuudessa rakennuksessa on yhteensä n litraa ~ 650 MWh vuodessa. Näiden kiinteistöjen liittäminen mahdollisesti rakennettavaan Kortesmäen lämpölaitokseen olisi mahdollista. Keskustien länsipuolen kiinteistöt eivät ole niin tiiviissä ryhmässä kuin itäpuolella ja tien alituksia täytyisi tehdä rakennettaessa verkostoa. Vuokratalot I ja II kuluttavat öljyä l/v. Vuokratalojen lämmitysjärjestelmän muuttaminen

6 Myyntipisteestä 5. Kysely Kortesmäen omakotitaloille Tiedustelin Kortesmäen alueen omakotitalojen lämmitystavoista millä lämmitetään, mikä lämmitysmuoto öljykattilan uusimisvaiheessa kiinnostaisi eniten ja onko kiinnostusta polttopuun (klapi, pilke) ostamiseen. Tiedustelu jaettiin 78 omakotitaloon ja siihen vastasi 56 taloutta eli vastausprosentti oli 72. Vastanneista 70 % lämmitti sähköllä ja 30 % öljyllä. Sähkölämmitteisten talojen muuttaminen vaihtoehtoisille lämmitysmuodoille on hankalaa koska niissä ei ole vesikeskuslämmitystä. Kiinnostus lämmitysmuotoon uudistettaessa öljykattilaa. 14 % 54 % 27 % 5 % Öljy Maalämpö Kaukolämpö Pelletti Yleisesti ei ollut tiedossa kyselyn aikana että Kortesmäen alueelle on suunnitteilla aluelämpölaitos, silti kaukolämpöön oli kiinnostusta. Riihitien ja Aittapolun varressa olevat omakotitalot ovat öljylämmitteisiä ja tiiviimmässä ryhmässä ajateltaessa kaukolämmön käyttömahdollisuuksia omakotitaloissa Kortesmäen alueella. Kyselyyn vastanneiden jokaisessa omakotitalossa on joko takka tai uuni missä voidaan polttaa puuta. Kiinnostus polttopuun ostoon.

7 6. Tiedotus Missä Palaa? Tiedotus ja mukana eri tilaisuuksissa Sanomalehti Ilkassa hankkeesta ja osuuskunnan toiminnasta kirjoitus Osuuskuntien yhteistyö ja hankkeen esittely, Lehtimäen energiaosuuskunnan hallituksen kokous Ruokohelvestä energiaa. Seinäjoki, Vaskiluodon Voima. Tietoa ja materiaalia ruokohelvestä Sanomalehti Viiskunnassa hankkeesta ja osuuskunnan toiminnasta kirjoitus Hankkeen esittely Kuortaneen maataloustuottajayhdistyksen vuosikokouksessa Osuuskuntien yhteistyö ja hankkeen esittely, Ähtärin energiaosuuskunnan yleinen kokous Energiaretki Ruotsiin. Tietoa, näkemyksiä ja yhdessäoloa energia-alalla toimivien seurassa. Erillinen matkakertomus retkestä Hankkeen ja Kuortaneen energiaosuuskunnan esittely Kuortaneen metsänhoitoyhdistyksen valtuuston kokouksessa Hankkeesta ja kotimaisesta energiasta keskustelua. Kuortaneen metsänhoitoyhdistyksen avoimet ovet Osuuskunnan, lämpölaitoksen ja hankkeen esittely metsäkeskuksen järjestämälle, alueellisen metsäneuvoston retkeilijöille Hankkeesta ja osuuskunnan toiminnasta esittely Helppo Lämpö Oy Laakso Raimo ja energianeuvojat Koskiniemi ja Orava Toiminnan esittely Ylihärmän kunta Sanomalehti Viiskunnassa osuuskunnasta ja hankkeesta kirjoitus Hankkeen retkestä matkakertomus. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistyksen Jäsentiedote no:1/2004, kirjoitus Missä Palaa? hankkeesta Kysely/tiedustelu Jaoin keskustan viidelle liikekiinteistölle energiatarpeista tiedustelun ja Kortesmäen asuntoalueen omakotitalojen lämmitystavoista tiedustelun 78 kpl. Esitteet Missä Palaa? hankkeen tavoitteet Energiaosuuskuntien välinen yhteistyö Kuusiokunnissa

8 7. MISSÄ PALAA? Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää kotimaisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksia ja erityyppisiä kotimaisia energia raaka-aineita Kuortaneella. Kuortaneella isoja öljyllä lämmitettäviä lämmityskohteita ei ole kuin Urheiluopisto. Aluelämpökeskuksen rakentamista muualle Kuortaneella ei ole kannattavaa kiinteistöjen suurien etäisyyksien vuoksi. Rakenteilla oleva Kortesmäen lämpölaitos lämmön siirtolinjoineen on mahdollista toteuttaa viime vuosina kallistuneen öljyn ja muutenkin uusimistarpeessa olevien öljykattiloiden ansiosta. Pienempiä lämmityskohteita löytyy esim. kouluja ja rivitaloja. Uutta rakennettaessa kannattaisi enemmän kiinnittää huomiota lämmitysjärjestelmän valintaan. Tulevaisuudessa öljyn ja sähkön hintaan alennuksia ei ole tulossa. Nykytekniikan ansiosta pellettilämmitys on lähes yhtä vaivaton kuin öljylämmitys. Metsissä on runsaasti energiapuuta mutta sen sieltä tienvarteen saaminen tuottaa ongelmia. Viime vuosina koneita on kehitelty myös nuorten metsien kunnostuskohteille. Turpeesta löytyy suuret energiavarat. Turpeen verotus ja päästökaupan vaikutukset tulevat ratkaisemaan turpeen käyttöä isoissa lämpölaitoksissa. Pienemmissä laitoksissa päästökauppa ei vaikuta. Peltoenergian tuottamisessa ruokohelpi on alkanut kiinnostamaan viljelijöitä. Mahdollisuuksia hyödyntää ruokohelpi paikallisissa lämpölaitoksissa ja jatkojalostamista briketiksi tai pelletiksi olisi hyvä tutkia. Hankkeen toinen tavoite oli tutkia yhteistyömahdollisuuksia seutukuntatasolla. Alueen osuuskunnat ovat vaihtaneet tietoa ja kokemuksia, mikä auttaa käytännön toiminnassa. Nuorten metsien kunnostusta alueella tulisi lisätä. Osuuskuntien raaka-ainemäärien lisääntyessä, tulisi tutkia mahdollisuuksia energiapuuhun erikoistuneen koneketjun kannattavuutta alueella. Yhteistyö energiaosuuskuntien, metsänhoitoyhdistysten ja koneyrittäjän kesken voisi työllistää alueella yhden energiapuuhun erikoistuneen hakkuuyksikön ympärivuotisesti. Hakkeen kuljetuksen järjestämisessä voisi olla yhteistyömahdollisuuksia. Tehokas hakkuri ja pitkät etäisyydet vaativat kuljetuskapasiteettiä. Seutukunnan kolme energiaosuuskuntaa on rakentanut viisi ja rakenteilla yksi lämpölaitos yhteisteholtaan 5.7 MWh, mutta harjannostajaisia ei ole pitänyt vielä yksikään osuuskunta. Kuuden laitoksen myöhästyneet yhteiset harjannostajaiset voisi olla hyvä lähtökohta tulevaisuuden yhä tiiviimmän yhteistyön alkamiselle?