FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Transkriptio

1 FI lausuntopyyntö VaVa syksy TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto Marja-Terttu Jolma puh Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue sairaanhoitopiiri maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö yksityinen palveluntuottaja joku muu Voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla osaltaan kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?

2 kantaa 4. Vapaamuotoiset huomiot. - Hyvinvoinnin ja terveyden eroihin vaikuttavat hyvin monet muutkin tekijät kuin sotepalvelut ja vapaus valita palvelut. Ottaen huomioon nykyisen lainsäädännön valinnanvapaus palvelujen käyttöön ja tuleva rajoitettu budjetti laki tuo muuta uutta kuin mahdollisuuden valita yksityisen julkisten palvelujen tuottajaksi suoraan valinnan palvelut väkirikkailla alulla. Terveydenhuoltolain 54 on velvoittanut jo kuntia ja kuntayhtymien sairaanhoitopiiriä hankkimaan potilaalle hoitoa muilta palvelun tuottajilta, jos niillä ole ollut resursseja antaa potilaalle hoitoa. Suun terveydenhuollon osalta parantunee yhdenvertainen saatavuus kun kilpailu maakunnan oman tuotannon ja maakunnan hyväksymän yksityisen palvelun kanssa käynnistyy Edistääkö valinnanvapauslakiluonnos tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? kantaa

3 6. Vapaamuotoiset huomiot. - Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen ja valinnanvapauden mahdollistaminen tasavertaisesti edellyttävät palveluohjausta henkilöille, joiden kyky erilaisiin valintoihin on rajoittunut. Alueellisesti asiakkaat vät ole tasavertaisessa asemassa valinnan mahdollisuuden suhteen, sillä vaihtoehtoisia palveluntuottajia todennäköisesti tule harvaan asutuille alulle. Lisäksi aluden hkot liikenneyhteydet hkentävät mahdollisuuksia hakea palveluja etäämmällä olevista sote-keskuksissa. Lapin alueella on mahdollisuus käyttää Ruotsin ja Norjan terveydenhuoltopalveluja kiireellisessä palvelutarpeessa sekä rajat ylittävän terveydenhuollon lain sallimissa puittssa. Valinnanvapauslaissa tulisi olla maininta tästä mahdollisuudesta Antaako lakiluonnos asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? kantaa 8. Vapaamuotoiset huomiot. - Laki mahdollistaa potilaalle valita vapaan valinnan palvelujen tuottajan ja maakunnan, jos hänellä on kykyä arvioida omaa palvelutarvettaan ja vertailla palveluja ennen valintaansa. Tämän takia tarjolla olevista palveluista tulisi olla riittävää faktatietoa (esim. hoitoon pääsyn jonotusajat, potilasvahinkojen, muistutusten ja kantelujen määrät), jotta palvelujen valinta tapahtuisi pelkästään palveluntuottajan mainosten ja niistä muodostunden mielikuvien perusteella.

4 9. 4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpta, toteutuuko lakiluonnoksen perusteella asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteen sovitettuja palveluja? kantaa 10. Vapaamuotoiset huomiot. - Lakiluonnoksessa valinnanvapautta tarkastellaan yleensä terveydenhuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteen sovittaminen korostuu kuitenkin erityisesti laajaalaisissa palveluissa. Luonnoksessa on epäselvyyksiä sosiaalihuollon päätöksiä vaativien tehtävien osalta (julkisen vallan käyttö). Asiakkaan mahdollisuus saada laaja-alaisten palveluja on erittäin paljon kiinni asioiden ja henkilöstön johtamisesta, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve arvioidaan ja suunnitellaan tuotettavaksi. Huolestuttavinta on hkompiosaisten asema palvelujen valinnassa Turvaako lakiluonnos palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation? kantaa

5 12. Vapaamuotoiset huomiot. - Lakiluonnos itsessään turvaa palvelujen horisontaalista ja vertikaalista integraatiota. Sen toteutumiseen tarvitaan nykyisin asiakkaan/potilaan palvelutarpeen arvioimiseen muutosta, jota olisi johdettava vahvasti integraation hengessä kä erillisinä prosessna, jotka kohtaavat potilaan vasta palveluissa, jotka vät välttämättä tue toisiaan Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen? kantaa 14. Vapaamuotoiset huomiot. - Periaatteessa antaa, jos maakunta itse arvioi väestönsä tarpeet Edistääkö lakiluonnos toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa? kantaa

6 16. Vapaamuotoiset huomiot. - Jos maakunnassa lakiluonnos nähdään mahdollisuutena parantaa palveluja ja otetaan yksityinen palveluntuottaja palvelujen laadun suhteen sparraajana Antaako valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? kantaa 18. Vapaamuotoiset huomiot. - Säästö on mahdollista, jos maakunta käyttää palvelujensa järjestämiseen ja tuottamiseen strategista suunnittelua ja toimii valtion antamassa budjetissa. Maakunnan tulee määritellä tarkasti mitkä palvelut kuuluvat perustuslain (731/1999) 19 :n mukaisiin riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja mikä on potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 3 :n mukaista hyvää sairauden ja terveyden hoitoa. Palvelujen suuntaa tulisi kohdentaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen nykyisestä sairaanhoitopainoittsuudesta ja parhaasta mahdollisesta hoidosta Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 9a. Turvaavatko maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelujen tuotantoa koskevat säännökset (mm. 16 ) palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden kaikissa olosuhtssa?

7 kantaa 20. Vapaamuotoiset huomiot. - Jos nykyisin kuntien alueella toimivat terveyskeskuksien paikalla jatkavat sotekeskukset. 9b. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty sote-keskuksen lakisäätnen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? 21. 9b. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty sote-keskuksen lakisäätnen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? liian laaja sopiva liian suppea

8 22. Vapaamuotoiset huomiot c. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty suunhoidon yksikköjen lakisäätnen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? liian laaja sopiva liian suppea 24. Vapaamuotoiset huomiot d. Onko lakiluonnoksen 18 sote-keskuksen suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? kantaa

9 26. Jos, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat palvelut? - Sosiaalihuollosta kuuluu vain ohjaus ja neuvonta 27. 9e. Onko lakiluonnoksen 18 suunhoidon suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? kantaa 28. Jos, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin suunhoidon yksiköissä tuotettavat palvelut? 29. 9f. Ovatko säännökset (mm. 18 ja 37 ) sosiaalihuollon osalta tarkoituksenmukaisia ja riittäviä? kantaa

10 30. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos. 10a. Antaako lakiluonnoksen 21 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitos? kantaa 32. Vapaamuotoiset huomiot. - Mahdollisuuksiin liittyy kuitenkin palvelujen rajoitukset b. Entä antaako lakiluonnoksen 22 ja 23 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitoksen palveluyksikkö/yksiköt? kantaa

11 34. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 11a. Onko lakiluonnoksen 24 :ssä säädetty asiakasseteli sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? liian laaja sopiva liian suppea 36. Vapaamuotoiset huomiot. - terveydenhuollon osalta sopiva, mutta sosiaalihuollon osalta liian suppea b. Onko maakunnan liikelaitoksella 24 :n 2 ja 3 momentissa säädettyjen rajausten perusteella edellytykset turvata riittävät palvelut kustannustehokkaalla tavalla? kantaa

12 38. Vapaamuotoiset huomiot. - Rajaukset tulisi määritellä kussakin maakunnassa etukäteen, jolloin yksilöllinen harkinta hkennä yhdenvertaisuutta (parhaiten oikeuksistaan pitävä saa palvelun, mutta hkommassa osassa oleva ) c. Onko lakiluonnoksen 24 :n sääntely riittävä erikoissairaanhoidon valtakunnallisen ja alueellisen palvelujärjestelmän turvaamisen näkökulmasta? kantaa 40. Vapaamuotoiset huomiot. - On otettava huomioon, että maakuntien tarpeet palveluiden osalta vaihtelevat esim. väestörakenteen vuoksi d. Ovatko asiakasseteliä koskevat säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia? kantaa

13 42. Vapaamuotoiset huomiot. - Maakunnan tulee määritellä, mitkä ovat riittävät tarpden mukaiset palvelut ja laatu. Asiakas voi haluta parhaat mahdolliset e. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun toteuttamisen näkökulmasta? kantaa 44. Vapaamuotoiset huomiot. - Maakunnan tulee seurata järjestelmällisesti järjestämistä sekä palvelujen käyttöä ja tuotantoa Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? kantaa

14 46. Vapaamuotoiset huomiot. - On määriteltävä yhtstyössä asiakkaan/potilaan kanssa, mitkä ovat riittävät palvelut Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta sekä palvelutarpeen arvioinnista. Lisäksi lakiluonnoksen 5 :ssä säädettäisiin asiakkaalle tehtävästä yhdestä asiakassuunnitelmasta. Turvaavatko säännökset riittävän hyvin asiakkaan oikeudet sekä palvelujen toteuttamisen asiakkaan tarpta vastaavasti? kantaa 48. Vapaamuotoiset huomiot. - Hkommassa asemassa olevien tarpeet välttämättä ole turvatut, jos potilas/asiakas tiedä omia oikeuksiaan ja suunnitelman tekijä tunnista palvelutarvetta ja tunne palvelumuotoja.

15 Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palveluntuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 14a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä lakiluonnoksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa 50. Vapaamuotoiset huomiot b. Varmistaako hallintopäätöstä ja ehtojen asettamista koskeva sääntely (42 ) riittävät mahdollisuudet maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseen. kantaa

16 52. Vapaamuotoiset huomiot c. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä lakiluonnoksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa 54. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palveluntuottajien velvoittsta. Ovatko säännökset lakiluonnoksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa

17 56. Vapaamuotoiset huomiot. - Perustuslain (731/1999) 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Valmistlla olevan maakuntalain (HE 15/2017) 6 :n mukaan maakunnalla olisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Saman lain 7 :n mukaan maakunta voi tuottaa palvelut palvelunsa itse tai siirtää järjestämisvastuun toiselle maakunnalle, mutta myös yhdelle tai useammalle kunnalle. Lain 8 :n mukaan maakunta voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhtstoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta. Maakunnalla on maakuntalain 9 :n mukaan velvollisuus varmistaa, että sen järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottajilla (liikelaitokset, yhtsöt ja säätiöt) on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta, mikä tulee huomioida maakunnan hallintosäännössä ja palveluntuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa. Tämä on erityisen tärkeää, sillä valmistlla olevassa tuottajalaissa (HE 52/2017) palveluntuottajien ennakollista valvontaa on kevennetty nykyisesti lupakäytännöstä huomattavasti siten, että palveluntuottajat ja palveluyksiköt ainoastaan rekisteröidään palveluntuottajailta saatujen kirjallisten tietojen perusteella. Ainoastaan harvoin käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden tilojen ja laittden sekä henkilöstön tarkastusta. Näin ollen päävastuu palveluntuottajien valvonnasta on järjestämisvastuussa olevalla maakunnalla. Sen tulisi tarkistaa palveluyksiöiden tilojen, laittden ja henkilöstön asianmukaisuus aiottuun palvelujen tuottamiseen ennen sopimusten allekirjoittamista. Lisäksi maakunnan tulisi huomioida sopimuksissaan mahdolliset sanktiot, jos toiminta vastaa sopimuksessa hankittua palvelua Lakiluonnoksen 10 luvussa säädettäisiin palveluntuottajalle suoritettavista korvauksista. 16a. Ottavatko sote-keskuksen kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat tekijät riittävästi huomioon asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet ja niiden aiheuttamat kustannukset? kantaa

18 58. Vapaamuotoiset huomiot b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa 60. Vapaamuotoiset huomiot c. Turvaavatko säännökset maakunnan liikelaitoksen sote-keskukselle ja yksityisen tuottajan sote-keskukselle yhdenvertaiset toimintaedellytykset? kantaa

19 62. Vapaamuotoiset huomiot. - Valinnanvapauslaista annetun hallituksen esityksen mukaan palveluntuottajalla tarkoitetaan maakuntalain 52 :n mukaan maakunnan liikelaitosta, osakeyhtiötä tai muuta yhtiötä, yhdistystä, osuuskuntaa, säätiötä ja itsenäistä ammatinharjoittajaa, joka tuottaa valinnanvapauden piiriin kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Yksityisellä palveluntuottajalla tarkoitetaan maakunnan yhtiötä, yksityistä osakeyhtiötä tai muuta yhtiötä, yhtsöä, yhdistystä, osuuskuntaa, säätiötä ja itsenäistä ammatinharjoittajaa, joka tuottaa valinnanvapauden piiriin kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Näin ollen valinnanvapauslaista annetun hallituksen esityksen 80 :n mukaan maakunta valvoo sekä omien yhtiöidensä että muita palveluntuottajia, jotka antavat suoran valinnan palveluja, asiakassetelipalveluja tai henkilökohtaisella budjetilla annettavia palveluja. Lisäksi maakunta valvoo niitä palveluntuottajia, joilta palveluntuottajat hankkivat palveluja. Tällä hetkellä kunnat hankkivat runsaasti palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 :n mukaisesti muilta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajilta. Aluehallintoviraston näkökulmasta kunnissa on ongelmana ollut sopimusvaiheessa puutteelliset sekä palvelujen valvonta että sopimusoikeuden tiedot/taidot, kun sopimus on perustunut lähinnä luottamukseen. Kantelujen ja aluehallintoviraston valvonnan perusteella tämä on näkynyt palvelujen hkentyneenä laatuna. Täten valinnanvapauslakiesityksen 80 :n maakunnan palveluntuottajiin tekemä tarkastusoikeus on perusteltu. Vaikeutena ehkä on yhdenvertainen kohtelu, miten se toteutetaan käsiteltäessä maakunnan omia ja muita palveluntuottajia. Näin ollen maakunnan tulisi laatia tarkat kriteerit palveluntuottajien toiminnalle ja etenkin sille, mitkä ovat maakunnan väestön tarpeet ja mitä sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluja tuotetaan niiden hoitamiseksi (tärkeää kustannus-hyötyaspektista). Maakunnan tulisi määritellä, mikä on potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992, jäljempänä potilaslaki) 3 :n mukainen hyvä hoito. Maakunnan tarpeet ovat erilaiset, jotka tulee huomioida valtakunnallisessa valvonnassa. Lapin aluehallintovirasto pitää tärkeänä lakiesityksen 81 :n asiakkaan mahdollisuutta saattaa epäkohdaksi toteamansa asia maakunnan tietoon ja käsiteltäväksi. Toimintatapa on nykyisen potilaslain 10 :n ja asiakaslain 23 :n muistutusmenettelyn kaltainen. Menettelyn tulisi olla toiminnan kehitystä tukeva kä pelkkä hallinnollinen toimenpide muistutukseen vastauksena kuten se usn nykyisin on. Lapin alueella käytetään muiden Pohjoismaiden terveyspalveluja. Aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että yhtstyö on mahdollista edelleen sote-uudistuksen jälkeenkin Lakiluonnoksen 12 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. 17a. Turvaavatko 85 :n mukaiset asiakasseteliä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? kantaa

20 64. Vapaamuotoiset huomiot b. Turvaavatko 86 ja 88 :n mukaiset sote-keskusta koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? kantaa 66. Vapaamuotoiset huomiot c. Turvaavatko 87 ja 89 :n mukaiset suunhoidon yksiköitä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? kantaa

21 68. Vapaamuotoiset huomiot d. Turvaako esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisten tuottajien toimintaedellytykset? kantaa 70. Vapaamuotoiset huomiot e. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina? kantaa

22 72. Vapaamuotoiset huomiot. - Pienien palveluntuottajien toimintaedellytykset voivat olla rajoitetut suurempien laaja-alaisemman palveluvalikoiman takia Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikn ja riittävästi? kantaa 74. Vapaamuotoiset huomiot. - Säästöt ovat mahdollisia, mutta vain rajoittamalla palveluita Miten arvioisitte uudistuksen vaikuttavan oman organisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta.

23 Yksilöidyt muutosehdotukset lakiluonnokseen.