Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (8) 5 Munkkiniemi, Lapinmäentie 1 (ns. Pohjola-talo) asemakaavan muutosperiaatteet HEL T Ksv 4229_1 Päätös Käsittely päätti panna asian viikoksi pöydälle. Pöydällepanoehdotus: Osmo Soininvaara: Pyydän pöydälle viikoksi Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Anu Kuutti, projektipäällikkö, puhelin: anu.kuutti(a)hel.fi Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: tuomas.eskola(a)hel.fi Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: niina.strengell(a)hel.fi Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: taina.toivanen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus päättää hyväksyä esityslistan liitteen 3 mukaiset, päivätyt, Lapinmäentie 1, ns. Pohjola-talo, asemakaavan muutosperiaatteet. Samalla lautakunta päättää antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja alueesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun töistä esitettyihin kannanottoihin ja mielipiteisiin. Tiivistelmä Periaatteiden mukaisesti tontille sallitaan mittavat muutokset. Käyttötarkoitus muuttuu pääasiassa asumiseen, osia nykyisestä rakennuksesta voidaan purkaa ja tontille sallitaan noin k-m2

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (8) Esittelijän perustelut Alueen sijainti Lähtökohdat asuinpainotteista täydennysrakentamista, lähes 600 uutta asuntoa. Tavoitteena on määritellä tulevan kaavamuutoksen kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset pääperiaatteet ja turvata kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen suojelemalla vakuutusyhtiö Pohjolan entisen pääkonttorin tärkeimmät osat. Suunnittelualue sijaitsee Munkkiniemen kaupunginosassa, Munkkivuoren asuinalueen itäpuolella. Alue sijaitsee Huopalahdentien ja Lapinmäentien kulmauksessa ja sen länsipuolella on Kangaspellonpuisto ja ns. Kultareunan asuinalue. Suunnitteluperiaatteet koskevat osoitteessa Lapinmäentie 1 olevaa tonttia 30127/2 sekä vähäiseltä osin sen läheisyydessä olevia katu- ja puistoalueita. Kaavoitustilanne ja maanomistus Tontilla on voimassa asemakaava vuodelta Tontti on merkitty toimistorakennusten korttelialueeksi ja sille on osoitettu k-m2 maanpäällistä kerrosalaa, k-m2 maanalaisten tilojen kerrosalaa ja lisäksi 930 k-m2 voimistelusalin kerrosalaa. Kaavassa ei ole määrätty rakennuksen enimmäiskerroslukua, mutta sen sijaan enimmäiskorkeusasemat. Nykyinen rakennuksen korkein osa on 11- kerroksinen, maan alla lisäksi tiloja on neljässä tasossa. Rakennuskokonaisuuden kokonaispinta-ala on noin m2. Pihatason alle johtava ajoluiska on määrätty Huopalahdentien varteen. Autopaikkoja tulee olla 1 ap / 60 m2 maanpäällistä kerrosalaan ja 1 ap / 150 m2 maanalaista kerrosalaa. Kaava-alue laajenee mahdollisesti koskemaan vähäisiltä osin myös viereisiä puisto- ja katualueita. Tontin ja Lapinmäentien välissä on noin 15 m leveä puistoalue, jolla sijaitsee tontin eteläpuolinen ajoluiska. Luiskan sijaintia saatetaan muuttaa. Kaava-alueeseen tullaan mahdollisesti ottamaan mukaan myös pieniä osia Kangaspellontien puistoalueesta. Yleiskaava 2002:ssa Pohjola-talon tontti on asumiseen tai toimitilaksi tarkoitettua kerrostalovaltaista aluetta. Tontin itäpuolinen Kangaspellonpuisto on osoitettu kaupunkipuistoalueeksi ja Lapinmäentien eteläpuoliset puistoalueet virkistysalueeksi. Huopalahdentie on alueen pääkatu ja Munkkivuoren ostoskeskus on merkitty keskustatoimintojen alueeksi.

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (8) Alueen yleiskuvaus Uuden yleiskaavan valmistelun yhteydessä on selvitetty moottoritiemäisten alueiden rakenteen tiivistämistä. Pohjola-talon länsipuolella oleva Huopalahdentie on yksi näistä alueista. Pohjola-talon tontti on katu- ja puistoalueiden rajaama ja jonkin verran irrallaan muusta kaupunkirakenteesta. Länsipuolella sijaitsee Munkkivuoren 1950-luvun asuinalue ja Munkkivuoren ostoskeskus, jonne alueen palvelut ovat keskittyneet. Eteläpuolella on Niemenmäen 1960-luvun metsälähiömäisesti rakennettu asuinalue. Itäpuolella on hyvin yhtenäisesti rakennettu ns. Kultareunan alue. Alue on aikanaan ollut Vakuutusyhtiö Pohjolan työsuhdeasuntoina. Kunkin alueen rakennukset ovat tyylikkäitä ja tyypillisiä aikansa rakennuksia. Kultareunan alueelle ollaan parhaillaan laatimassa asemakaavaa, jolla alueen suojeluarvojen säilyminen turvataan. Pohjola-talon ja Kultareunan alueen välissä oleva Kangaspellon puistoalue on avointa maisemaa, jonka halki kulkee voimalinja. Puistoalue on osa ns. läntistä vihersormea. Aluetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat Suunnitteluperiaatteet Pohjolan toimitalo Lapinmäentie 1, Rakennushistoriaselvitys ja arkkitehtuurianalyysi, Arkkitehdit Mustonen Oy Arkkitehtuurikilpailuun jätetyt 7 kilpailuehdotusta. Asemakaavan muutoksessa mahdollistetaan Pohjola-talon käyttötarkoituksen muutos ja rakennuskokonaisuuden voimakas rakenteellinen ja toiminnallinen muuttaminen. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen olennaisimmat osat säilytetään ja pyritään varmistamaan uudisrakentamisen myötä syntyvän uuden asuin- ja työpaikkakokonaisuuden toimivuus ja toteutuksen laadukkuus. Tavoitteena on osoittaa suuri osa uudesta rakentamisesta asuinkäyttöön. Hankkeen suunnittelun tekee haasteelliseksi rakennuksen mittava koko sekä sijainti vilkkaasti liikennöidyn Huopalahdentien varressa. Rakennussuojelun, ilmansuuntien ja rakennettavuuden kannalta helpoimmin asumiseen osoitettavissa oleva läntinen puoli tontista on ilman epäpuhtauksien ja liikennemelun rasittama. Rakennuksen osittainen purkaminen ja uudisrakentaminen olemassa olevien kansirakenteiden päälle on kallista ja tekee hankkeen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (8) Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus taloudellisesta yhtälöstä haastavan ja osaltaan lisää paineita mittavaan uudisrakentamiseen. Kaupunkikuvallisesti autokaupungin ihannetta noudattava Pohjola-talo ei suoranaisesti liity viereisiin alueisiin ja on toiminnaltaankin ollut ympäristöstään eristäytynyttä. Kaupungin pitkällä tähtäimellä tavoitteleman täydennysrakentamisen myötä Pohjola-talon ympäristö tulee luultavasti täydentymään ja tontille kaavaillut toiminnat avaavat aluetta ainakin osittain ympäristön asukkaiden käyttöön. Suunnitteluperiaatteisiin on kirjattu niitä suunnittelun lähtökohtia, jotka tehdyn rakennushistoriaselvityksen ja järjestetyn arkkitehtuurikilpailun töiden kautta osoittautuivat luonteviksi ja tavoittelemisen arvoisiksi. Talon kaupunkikuvallisesti näkyvin ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ns. A-torni ja tontin lounaiskulman entinen kirjapainosali ja piha-alueet säilytetään. Tontin länsireunan kaksikerroksiset rakennussiivet, ns. B- torni sekä muita osia rakennuksesta on mahdollista purkaa ja korvata uudella asuntorakentamisella. Alueen läpi ohjataan eteläkoillissuunnassa julkinen jalankulkuyhteys, jonka avulla alue sitoutuu osaksi muuta kaupunkia. Arkkitehtuurikilpailun ohjelmassa tontin uudisrakentamisen määräksi arvioitiin noin k-m2. Kilpailutyöt ja voittaneen työn pohjalta tehty jatkosuunnittelu ovat osoittaneet, ettei koko kilpailuohjelman mukaista lisärakentamismäärää voida laadukkaasti tontille sijoittaa. Periaatteissa uudisrakentamisen rakennusoikeutta on hieman vähennetty ja se on nyt noin k-m2. Luku täsmentyy suunnittelun ja kaavaprosessin edetessä. Suunnitteluperiaatteet kokonaisuudessaan ovat esityslistan liitteessä 3. Kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistönomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Keskustelutilaisuus kaavamuutoksen lähtökohdista pidettiin Tontin suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun työt olivat nähtävänä ja esittely- ja keskustelutilaisuus töistä pidettiin Kilpailutöistä käytiin keskustelua viraston internetsivuilla ja lisäksi hankkeesta keskusteltiin vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. Kilpailutöistä saatu palaute välitettiin kilpailun arviointiryhmälle. Suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon, ympäristökeskuksen,

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (8) Jatkosuunnittelu rakennusvalvontaviraston, varhaiskasvatusviraston, kiinteistöviraston tilakeskuksen ja tonttiosaston, pelastuslaitoksen, rakennusviraston, liikuntaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston sekä Helsingin Energian kanssa. Hankkeesta on saatu kaksi mielipidekirjettä ja viranomaisten kannanottoja. Saatu palaute ja vastineet niihin on selostettu liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa. Kannanotot ja mielipidekirjeet ovat liitteenä. Tavoitteena on yhteistyössä kiinteistön omistajatahon ja sen valitseman rakennusliikkeen kanssa työstää alueen suunnitelmaa ja kaavoitusta eteenpäin niin, että kaavaehdotus esiteltäisiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2015 loppupuolella. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Anu Kuutti, projektipäällikkö, puhelin: anu.kuutti(a)hel.fi Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: tuomas.eskola(a)hel.fi Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: niina.strengell(a)hel.fi Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: taina.toivanen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Lapinmäentie 1, ns. Pohjola-talo, asemakaavan muutosperiaatteet 4 Rakennushistoriaselvitys ja arkkitehtuurianalyysi 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuden muistio 7 Mielipidekirjeen lähettäneet -luettelo 8 Mielipidekirjeet 9 Osa päätöshistoriaa Otteet Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 3

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (8) Liite 6 Päätöshistoria Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö Kaupunginmuseo on tutustunut osoitteessa Lapinmäentie 1, Munkkivuori, sijaitsevaa entistä Pohjola Oy:n pääkonttoria koskevaan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja lausuu siitä kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta seuraavan. Asemakaavan muutos koskee entistä Pohjola Oy:n pääkonttoria. Rakennus on jäämässä vaille käyttäjää vuonna 2015 ja sen tulevaa käyttöä tutkitaan. Tontin omistaja W.P. Carey Inc. ja SRV Yhtiöt Oyj on järjestänyt yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa arkkitehtuurikutsukilpailun rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta ja tontin mahdollisesta osittaisesta uudelleen rakentamisesta. Kilpailu ratkaistaan kevään 2014 aikana. Pohjolan toimitalosta on tehty laaja rakennushistoriaselvitys (arkkitehdit mustonen oy, 2013). Tämän taustatyön pohjalta voidaan arvioida, että Pohjolan toimitalo on yksi 1960-luvun toimistorakentamisen avainkohteista Helsingissä. Kaupunginmuseo katsoo, että Pohjolan toimitalon esille nousseet arvot tulee huomioida kaavoituksessa. Uuden käyttötarkoituksen tulee sopeutua olemassa olevaan rakennukseen. Kohteen arkkitehtonisten, yhteiskunta- ja rakennushistoriallisten arvojen vuoksi tulee tarkoin pohtia, kuinka suuria muutoksia rakennus kestää menettämättä arvojaan. Rakennus on säilynyt hyvin sekä ulko- että sisäarkkitehtuuriltaan alkuperäistä vastaavana. Toimitalon sisätilat ja sisustus muodostavat yhdessä korkeatasoisen kokonaistaideteoksen ja kaikki muutokset tulee toteuttaa harkiten. Museo seuraa arkkitehtikilpailun perusteella jatkettavaa asemakaavan muutosta ja lausuu asiasta tarkemmin asemakaavan muutoksen luonnosvaiheessa. Pohjolan toimitalon rakentumisen vaiheet Pohjolan toimitalo rakennettiin Munkkiniemeen 1960-luvulla. Talosta järjestettiin vuonna 1964 kutsukilpailu, johon kutsuttiin osallistujiksi arkkitehdit Alvar Aalto, Heikki Sirén, Viljo Revell ja Eino Tuompo.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (8) Kilpailun aikana Viljo Revell menehtyi, mutta kilpailulautakunta katsoi, että Viljo Revell & Co:n arkkitehtien oli mahdollista jättää ehdotus arkkitehti Heikki Castrénin johdolla. Kaikki kilpailuun kutsutut jättivät ehdotuksensa. Näistä parhaina pidettiin Alvar Aallon ja Viljo Revellin toimistojen ehdotuksia, mutta niissä todettiin kuitenkin olevan puutteita, joiden vuoksi järjestettiin jatkokilpailu. Viljo Revellin puolesta osallistumisoikeus jatkokilpailuun myönnettiin Heikki Castrén & Co:lle, joksi toimisto oli muuttanut nimensä. Jatkokilpailun voittajaksi valittiin Heikki Castrén & Co:n ehdotus. Kilpailun tulos julkistettiin huhtikuussa 1965 ja suunnittelu lähti heti liikkeelle. Projektin vetäjänä toimi arkkitehti Juhani Katainen. Rakentamisvaihe alkoi loppuvuodesta 1965 ja rakennustyöt jakaantuivat kolmeen erilliseen urakkaan. Pohjolan uusi toimitalo avattiin käyttöön elokuussa Alkuperäinen rakennus käsitti 11- kerroksisen torniosan, johon liittyi kaksikerroksisia rakennusmassoja sen pohjois- ja länsipuolella. Lisäksi rakennuskokonaisuuteen liittyi yksikerroksinen kirjapaino-osa sisääntulotorin länsipuolella ja neljä yksikerroksista siipeä Huopalahdentien puolella. Rakennuksessa toimi alusta lähtien vakuutusosakeyhtiö Pohjola sekä sen sisaryhtiö tapaturmavakuutusyhtiö Kullervo ja tytäryhtiö jälleenvakuutusyhtiö Osmo. Pohjolan toimitalon laajennussuunnittelu aloitettiin Suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila Oy. Heikki Castrénin menehdyttyä vuonna 1980, suunnittelua jatkoi toimisto Jauhiainen-Nuuttila Oy (myöh. CJN Oy). Laajennuksen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna Tämä vaihe sisälsi uuden torniosan alkuperäisen torniosan pohjoispuolelle, uuden liittymän Huopalahdentielle sekä laajennetut paikoitustilat. Toisessa vaiheessa 1988 purettiin alkuperäiset yksikerroksiset siivet ja laajennettiin vanhaa rakennusmassaa Huopalahdentien suuntaan, rakennettiin uudet suuremmat siipiosat ja keskikäytävä, jolla siipiosat liittyivät vanhaan rakennuskokonaisuuteen luvun lopulla valmistuneen laajennusosan jälkeen Pohjolan toimitalossa ei ole tehty suuria muutoksia luvulla talo on ollut jaettuna kahdelle käyttäjälle. Tässä yhteydessä on tehty joitakin toiminnallisia sisätilamuutoksia mm. kulunvalvonnan vuoksi. Rakennusta on kunnostettu tarpeen mukaan, mutta hyvän ylläpidon vuoksi ei suurille korjaustoimenpiteille ole ollut tarvetta. Lisätiedot Johanna Björkman, tutkija, puhelin: johanna.bjorkman(a)hel.fi

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (8) Rakennusvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Munkkiniemen, Lapinmäentie 1 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mennessä. Asemakaavan muutos koskee osoitteessa Lapinmäentie 1 olevaa tonttia 30127/2. Tontilla sijaitsee vuonna 1969 valmistunut ja luvulla laajennettu ent. Pohjola Oy:n pääkonttori. Rakennus on yksityisomistuksessa. Rakennuksessa toimii kaksi pääkäyttäjää, jotka ovat siirtämässä toimintojaan toisaalle vuonna 2015 ja rakennus on jäämässä vaille käyttäjää. Asemakaavan muutoksessa rakennuskokonaisuuden tuleva käyttötarkoitus tutkitaan ja asemakaavaa muutetaan sen mukaisesti. Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Rakennusviraston yhdyshenkilöinä toimivat lisätiedonantajat. Lisätiedot Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: jere.saarikko(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi