Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Ympäristölautakunta Ysp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) 329 Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys HEL T Päätös päätti hyväksyä luonnonsuojeluohjelman ja merkitä tiedokseen metsäverkostoselvityksen. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, puhelin: raimo.pakarinen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Luonnonsuojeluohjelmasta ja metsäverkostoselvityksestä saatiin 14 lausuntoa ja 10 mielipidettä. Niissä päähuomio kiinnitettiin ehdotettuihin luonnonsuojelualueisiin, minkä lisäksi tehtiin ehdotuksia joidenkin alueiden laajentamiseksi sekä ehdotettiin joidenkin alueiden poistoja ja uusien lisäämistä ohjelmaan. Lisäksi esitettiin koko joukko täsmennyksiä luontotietoihin ja ehdotuksia rauhoitusmääräysten yksityiskohdiksi. Metsäverkostoraportin esitystavasta esitettiin joitakin huomioita. Lausunnot on käsitelty siten, että keskeinen sisältö on tiivistetty lausunnon antajan mukaan. Lausuntotiivistelmän jälkeen on vastine lausuntoon. Yksityiskohtaiset alue-ehdotuksia koskevat muutosehdotukset ja raporttiin toteutettavat muutokset on esitetty alueittain raportin väliaikaisessa versiossa, joka on alkaen nähtävissä osoitteessa

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Luonnonsuojeluohjelmasta ja metsäverkostoraportista toimitetaan hyväksytyn ja viimeistellyn luonnonsuojeluohjelman mukainen julkaisu, johon liitetään myös valokuvia tärkeimmistä alueista. Alueiden tarkat rajaukset puolestaan viimeistellään yksittäisten rauhoitusesitysten liitekarttoihin. Lausuntokohtaiset tiivistelmät ja vastineet Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ( ) Lausunnossa esitetään luonnonsuojeluohjelmaan lisättäväksi 13 tarkasti rajattua uutta, osin perustettuihin tai ohjelmaehdotuksessa esitettyihin alueisiin rajautuvaa kohdetta, joiden yhteispinta-ala on noin 410 ha, 3 mantereella sijaitsevaa kohdetta ilman tarkkoja rajauksia sekä 20 saarta ja luotoa. Lisäksi laajentamistarpeita ilman tarkkoja pinta-alatavoitteita esitetään 20:lle ohjelmaehdotuksen kohteelle. Pääosa ehdotuksista on toimitettu kaupungin virastojen käyttöön jo aiemmin (luontojärjestöjen arvometsät-esitys , Olli Mannisen ja Keijo Savolan muistio joulukuu 2014). Lausunnossa esitetään, että ohjelmasta poistettaisiin ne kohteet, joiden toteutus on loppusyksyllä 2015 jo hyvin pitkällä ja että ohjelmaa päivitettäisiin jo Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että monien ehdotettujen kohteiden rajausten tuntumassa on myös luonnoltaan arvokkaita alueita. Suojelualueiden määrää naapurikuntiin verrattuna pidetään vähäisenä ja esitetään, että suojellun maa-alan määrä Helsingissä nostettaisiin vähintään 5 prosentin tasolle. Lausunnossa katsotaan, että Östersundomista voisi jo nyt ottaa huomioon joitakin alueita ja että kaupungin tulisi sitoutua laatimaan Östersundomin sisältävä täydennys ohjelmaan jo v Samalla olisi luontevaa tarkastella myös kaupungin maanomistuksia muissa kunnissa. Metsäverkostoselvityksessä käytetty menetelmä saa lausunnossa kritiikkiä: sen katsotaan olevan liian sidoksissa valittuun minimipintaalaan sekä luontotietojärjestelmän tietopohjaan ja arvokohteiden tunnistustarkkuuteen, joka on puutteellinen etenkin luontotyyppien, meri- ja saaristoalueiden sekä muiden kuin kaupungin omistamien alueiden osalta. Esittelijä toteaa SLL:n Uudenmaan piirin ja HELSY:n lausunnon sisältävän paljon kaupunkiluonnon suojelun ja hoidon kannalta merkittävää tietoa. Tehdyt raporttiehdotukseen sisältyvien kohteiden

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) suojeluarvoja koskevat täydennykset korjataan kohdekuvauksiin. Kolme vaihtoehtoista rajausta sisältänyttä metsäistä luonnonsuojelualuetta sisällytetään ohjelmaan laajemman rajauksen mukaisina. Esittelijä toteaa, että lausunnon mukaiset huomattavat laajennukset suojelupinta-alaan eivät ole pelkästään luonnonsuojelua, vaan myös laajemmin luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja luonnon virkistyskäytön edistämistä. Metsäverkostoselvitykseen sisältyvät alueet olisi syytä varata virkistyskäytön tarpeisiin ja merkitä yleiskaavaan luonnon monimuotoisuuden piirteet esiin tuovalla kaavamerkinnällä. Esittelijän mielestä on tarkoituksenmukaista pitää aluetta luonnonsuojeluohjelmassa siihen saakka, kun elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt rauhoituspäätöksen. Luonnonsuojeluohjelma on lautakunnan ja sen alaisen ympäristökeskuksen toimintaa ohjaava asiakirja. Se on valmisteltu yhteistyössä muiden virastojen ja sidosryhmien kanssa, mutta se velvoittaa muiden kaupungin virastojen toimintaa vasta toteutuksen edettyä kaavoitukseen tai rauhoitusesitykseen asti. Varsinaiset yksittäisten alueiden rauhoitusesitykset valmistellaan ympäristökeskuksessa erikseen. Aikaisempina ohjelmakausina rauhoitusesitysten eteneminen on yksittäisissä tapauksissa kestänyt odottamattoman kauan. Tiedotuksessa käytetty pinta-alavertailu jo perustettuihin suojelualueisiin nähden on myös tästä näkökulmasta mielekäs, vaikka uudessa luonnonsuojeluohjelmassa on mukana edellisten toteutumattomia kohteita. Esittelijä toteaa, että ympäristökeskus on valmis täydentämään luonnonsuojeluohjelmaa Östersundomin alueita koskevilta osilta, mikäli ympäristölautakunnalle osoitetaan varat sitä varten. Ulkokuntien arvokkaiden luontokohteiden luonnonsuojelullisen arvon selvittäminen ja rauhoitusten ohjelmointi on pitemmän aikavälin tavoite. Luonnonsuojeluohjelman päivittäminen v on epärealistinen tavoite ottaen huomioon ympäristökeskuksen henkilö- ja raharesurssit sekä luonnonsuojelualueen rauhoitusprosessin monivaiheisuus ja kesto. Uusien luonnonsuojelukohteiden rauhoittaminen erityisestä tarpeesta luonnonsuojeluohjelman ulkopuolelta on jatkossakin mahdollista. Luontotietojärjestelmän mukaiset luontoarvojen tihentymät ja metsäverkostotarkastelussa käytetyt metsäkuvioiden kokorajat ovat verraten karkeita luonnontieteellisiä valintakriteerejä, joita sopii kritisoida. LTJ:ssä on kuitenkin tämäntyyppiseen vertailuun käyttökelpoisin saatavissa ollut lähtökohdiltaan objektiivinen aineisto.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Metsäverkostossa 40 hehtaarin rajaus on tuonut näkyviin merkittävimmät isot metsäalueet. Myös pienemmillä metsäkuvioilla on tietenkin merkitystä metsäluonnon suojelun ja metsien kytkeytyneisyyden kannalta. Luontotietojärjestelmän tietosisältöä kehitetään ja päivitetään vuosittain. Lausunnossa esitetty huomio raskaasta rauhoitusmenettelystä, alkaen ympäristölautakunnan tekemästä rauhoitusesityksestä ja päätyen siihen, että ELY-keskus päättää rauhoittaa alueen, on paikkansapitävä. Yhdistämällä rauhoitusesityksen sekä hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu saavutetaan kuitenkin se etu, että rauhoitusesitys ja sen mukaiset hoitotoimet kustannusarvioineen ovat samalla kertaa luottamuselinten käsittelyssä. Ympäristökeskuksessa on käynnissä kehittämistyö rauhoitusesitysprosessin nopeuttamiseksi ja virtaviivaistamiseksi. Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ( ) Tringa pitää Viikin-Vanhankaupunginlahden suojelualueen laajennusta tärkeänä sekä lajien ja luontotyyppien että suojavaikutuksen kannalta. Lahden itäpuolella ehdotetaan yhtenäisemmän alueen suojelua. Metsien suojelussa puolletaan laajempia vaihtoehtoja Paloheinän- Haltialan ja Pakilanmetsän alueella sekä Hallainvuoren ja Santahaminan Likolammen ympäristön suojelua ehdotettua laajempana. Seuraavia lintuluotoja ehdotetaan rauhoitettaviksi: Harmaakari, Mustakupu, Pitkärivi, Onkiluoto, Ryssänsaaren eteläosa ja Varisluodonkari. Metsäverkostoselvityksessä arvioidaan olevan puutteita mm. saariston osalta. Lisäksi todetaan, että Östersundomin alue olisi voitu käsitellä jo tässä yhteydessä. Esittelijä toteaa, että ehdotuksessa mainittujen lintuluotojen laskentatiedot ovat olleet konsultin ja työryhmän käytettävissä suojelualue-ehdotuksia priorisoitaessa. Helsingin saaristolinnuston runsaslukuisuuden sekä suojeltujen tai suojeluun ehdotettujen luotojen suuren määrän vuoksi linnustoltaan arvokkaita luotoja on jätetty virkistyskäytön piiriin. Luontotietojärjestelmän, metsäverkoston ja Östersundomin alueen käsittelyn osalta esittelijä viittaa edellä SLL:n Uudenmaan piirin ja HELSY:n yhteiseen lausuntoon annettuihin vastineisiin. Vuosaari-seura ry., Vuosaari-toimikunta ja Vuosaari-säätiö rs ( )

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Vuosaarelaisjärjestöjen lausunnossa kiitetään ehdotusta laajahkoista aluerajauksista. Metsäverkoston ja luonnonsuojeluohjelman välisiin suhteisiin toivotaan selvennystä, esitetään Meri-Rasilan metsäalueelle hiukan laajempaa rajausta sekä puolletaan Uutelan metsän laajempaa rajausvaihtoehtoa Esittelijä toteaa, että Meri-Rastilan aluerajaus kattaa pääosan luonnoltaan arvokkaasta alueesta, ja siihen suoraan rajautuvat luonnoltaan arvokkaat alueet tulee ottaa luonnonhoidossa huomioon. Rajauksen pienen hienosäädön mahdollisuus tutkitaan luonnonsuojelualueen perustamisesityksen laatimisen yhteydessä. Oulunkylä-seura ( ) Oulunkylä-seura esittää luonnonsuojeluohjelmaan liitettäväksi neljä uutta aluetta: Pirunkallion, Veräjämäen metsät, Toivolanpuiston ja Patolan metsän suon (ns. Patolan nevan). Esittelijä toteaa, että ehdotetuilla alueilla on huomattavia luontoarvoja. Laajin ja arvokkain on Veräjämäen metsien alue (lausunnossa 15 hehtaarin laajuisella rajauksella). Kuten lausunnossa todetaan, ne sisältyvät valtaosin metsäverkostoon mutta eivät siis ole luonnonsuojeluohjelmassa käytetyllä kriteeristöllä tulleet valituksi rauhoitettavaksi ehdotettujen kohteiden joukkoon. Luontoarvot tulee turvata sopivalla kaavamerkinnällä ja luonnonhoidon keinoin. Puolustusvoimat ( ) Puolustusvoimien 1. logistiikkarykmentti vastustaa lausunnossaan Santahaminan Suurlahden ja Likolammen alueen, läheisten 4 saaren ja luodon sekä Hernesaaren, Jänissaaren, Matalakarin sekä Peninniemen ja Peninkarien suojelemista luonnonsuojelulailla. Lausunnossa korostetaan, että puolustusvoimien toiminta Santahaminassa ei ole päättymässä tai vähenemässä ja että sotilaallinen toiminta ylläpitää luontoarvoja. Esittelijä toteaa, että Santahamina on luontoarvoiltaan Helsingin arvokkaimpia osia toisaalta poikkeuksellisen luonnontilaisen metsäkuvan, toisaalta sotilastoiminnan synnyttämien avointen ympäristöjen takia. Santahaminan alueiden sisällyttäminen luonnonsuojeluohjelmaehdotukseen ei perustu siihen, että nykyisen maankäytön pelättäisiin uhkaavan niitä. Esittelijä on tietoinen puolustusvoimien kyvystä ylläpitää alueen suojeluarvoja. Alueen poikkeukselliset luontoarvot on kuitenkin katsottu aiheelliseksi kirjata jo tässä suunnitteluvaiheessa. Jos muu maankäyttö tulee ajankohtaiseksi, Santahaminan alueella tarvitaan lisäksi yksityiskohtaisempaa luonnonsuojelusuunnittelua.

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Toisaalta puolustusvoimien hallinnassa olevien saarten luontoarvojen turvaamisessa luonnonsuojelulain mukainen rauhoittaminen on perusteltu keino näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Ensimmäisenä asiaa joudutaan pohtimaan Isosaaren ja sen lähisaarten suunnittelussa. Puolustusvoimien suojelualueiden perustamista vastustavan kannan vuoksi kohteet Santahaminan kohteet siirretään luonnonsuojeluohjelman liitteessä 4 uuteen toteutusluokkaan IV, jossa aikataulutavoite sidotaan maankäytön muutokseen, ei vuosilukuun. Saarten osalta luokitus pidetään ennallaan. Suomen riistakeskus Uusimaa ( ) Suomen riistakeskus korostaa lausunnossaan pienpetopyyntiä ja vesilintujen syysmetsästystä ja toivoo yhteistyöstä vapaaehtoisten metsästäjien ja riistahallinnon kanssa mainittavan raporttitekstissä. Lisäksi lausunnossa otetaan kantaa kahden ehdotetun alueen suojelumääräyksiin ja kahden rauhoittamisen tarkoituksenmukaisuuteen. Esittelijä toteaa, että riista-ala lisätään raportissa mainittuihin keskeisiin yhteistyötahoihin. Kirjataan syysmetsästys nykyisenä käyttömuotona po. alueille. Kysymys vesilintujen metsästyksestä ratkaistaan maanomistajan (kaupunki/valtio) tehdessä rauhoitusesityksen. Viikin opetus- ja tutkimustila ( ) Viikin opetus- ja tutkimustila esittää lausunnossaan ( ), että luonnontilaisena metsänä jo nyt hoidetun Mäyrämetsän alueen rauhoitussäännöksissä tulee ottaa huomioon metsässä harjoitettu pienimuotoinen koetoiminta sekä tarve pienpetojen ja koetoimintaa uhkaavan pienriistan metsästykseen. Esittelijä toteaa, että rauhoitussäännösten yksityiskohdat valtion omistamalla alueelle ovat valtionhallinnon sisäinen asia, joka on tarpeen ratkaista rauhoitusesitystä tehtäessä. Espoon kaupungin ympäristökeskus ( ) Espoon ympäristökeskus pitää raporttiehdotusta kattavana. Lausunnossa toivotaan, että jatkossa Helsingin Espoossa omistamat suojelunarvoiset kohteet selvitetään. Esittelijä toteaa, että ympäristökeskuksen tavoitteena on selvittää ja ohjelmoida lähivuosina ensin Östersundomin yhteisen yleiskaavan alueen luonnonsuojelukohteet sekä myöhemmin myös muissa

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) kunnissa Helsingin omistuksessa olevat luonnonsuojelun ja luonnonhoidon erityiskohteet yhteistyössä rakennusviraston ja sijaintikuntien kanssa. Helsingin Satama Oy ( ) Helsingin Sataman lausunnossa kiinnitetään huomiota sataman ja sinne johtavien väylien läheisten alueiden rauhoitusmääräyksiin. Sataman läheisyydessä ei voida saavuttaa valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaista melutason ohjearvoa luonnonsuojelualueille, eikä uusien lintuluotojen rauhoittaminen saa vaikuttaa väylien tai ankkurointialueiden ylläpito- ja parannustöihin. Nämä seikat tulee kirjata rauhoitusesityksiin ja -päätöksiin sekä hoito- ja käyttösuunnitelmiin. Esittelijä toteaa, että lausunnossa mainitun VNp:n 993/92 tulkinnan mukaan sijainti melualueella ei ole syy olla perustamatta kasvillisuuden suojelualuetta. Myös saaristolinnut sietävät hyvin säännöllistä melua. Ympäristökeskus tekee omalta osaltaan vaaditun kirjauksen perustettaviksi ehdotettavien luonnonsuojelualueiden asiakirjoihin niitä valmisteltaessa. Kaupunginmuseo ( ) Kaupunginmuseo puoltaa luonnonsuojeluohjelmaa ja muistuttaa siitä, että osalla perustettavia luonnonsuojelualueita on myös lakisääteisesti rauhoitettuja muinaismuistoja. Näillä alueilla tulee olla hoito- ja käyttösuunnittelussa yhteydessä kaupunginmuseoon. Esittelijä toteaa, että suunnitteluyhteistyötä muinaismuistoja sisältävillä luonnonsuojelualueilla pidetään yllä. Yleisten töiden lautakunta ( ) Yleisten töiden lautakunta puoltaa luonnonsuojeluohjelmaa kokonaisuudessaan lukuun ottamatta Santahaminan aluetta ja kannattaa Paloheinän-Haltialan, Pakilanmetsän ja Uutelan metsän vaihtoehtoisista rajauksista laajempia ja esittää joitakin täsmennyksiä luonnonsuojeluohjelman kohteiden karttoihin ja teksteihin sekä metsäverkoston karttaesitykseen. Esittelijä toteaa, että Santahaminan kohteiden tavoiteaikatauluun on tehty muutoksia. Kolme mainittua metsäistä suojelukohdetta esitetään korjatussa raportissa laajemman rajauksen mukaisena. Karttoihin tehdään tarvittavat korjaukset. Kaupunkisuunnittelulautakunta ( )

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa luonnonsuojeluohjelmaa kokonaisuudessaan sekä esittää Meri-Rastilan metsäalueen ja Ramsinniemen sisällyttämistä myös metsäverkostoon. Esittelijä toteaa, että mainitut alueet sisältyvät metsäverkostoon. Sama toivomus on tullut esiin kansalaisten mielipiteissä. Raportin havainnollisuutta parannetaan tältä osin. Eläintarhan johtokunta ( ) Korkeasaaren eläintarha toivoo, että Korkeasaarenluodon rauhoitus toteutetaan mitä pikimmin ja että asia on vireillä. Lisäksi eläintarha tarjoaa yhteistyötä Korkeasaarenluodon tulevan suojelualueen opastuksessa ja valvonnassa, luonnonvaraisten eläinten hoidossa sekä suojelualueilla tapahtuvien äkillisten muutosten tuottamissa ongelmissa (esim. sammakoita uhkaava kuivuminen). Esittelijä toteaa, että Korkeasaarenluodon rauhoittamisen aikataulutavoitetta varhennetaan siirtämällä se I toteuttamisryhmään. Ympäristökeskus tulee olemaan tiiviissä yhteistyössä eläintarhan kanssa lausunnossa mainituissa aihepiireissä. Kiinteistölautakunta ( ) Kiinteistölautakunta korostaa uusien asuinalueiden ja täydennysrakentamisen sekä virkistyskäytön sovittamista yhteen luonnonsuojelun tarpeiden kanssa. Lausunnon mukaan osa esitetyistä kohteista sijaitsee alueilla, joiden maankäytön tulevaisuutta ei vielä ole yleis- tai asemakaavoituksessa ratkaistu, ja tällaiset kohteet tulisi jättää pois luonnonsuojeluohjelmasta. Useissa kohteissa katsotaan monimuotoisuuden turvaamisen onnistuvan myös asemakaavamääräysten avulla. Kiinteistölautakunta katsoo, että suoraan tontti- tai katualueisiin rajautuvilla alueilla olisi jätettävä selkeä suojavyöhyke mm. katujen kunnossapidon turvaamiseksi ja vaarallisten puiden kaatamisen mahdollistamiseksi. Lausunnon liitteessä on käsitelty yksittäisiä kaupungin omistamia kohteita. Lopuksi kiinteistölautakunta muistuttaa, että resurssit yksityismaiden hankintaan ovat erittäin niukat. Esittelijä toteaa, että luonnonsuojeluohjelmaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavoittajien ja rakennusviraston luonnonhoidon suunnittelijoiden kanssa. Siihen ei ole jäänyt merkittäviä ristiriitoja yleiskaavaluonnoksen kanssa, eikä asemakaavoituksessakaan siten pitäisi syntyä ylitsepääsemättömiä ongelmia alueiden rajaamisessa. Luonnonsuojelualueen perustaminen

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) on varmin tapa turvata luontoarvot, eivätkä rauhoitusmääräykset useimmissa tapauksissa rajoita merkittävästi virkistyskäyttöä. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, puhelin: raimo.pakarinen(a)hel.fi Tiedoksi Lausunnon antajat Päätöshistoria Kiinteistölautakunta HEL T Lausunto Kiinteistölautakunta antoi ympäristölautakunnalle Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys - raporttiehdotuksesta seuraavan lausunnon: Helsingin luonnonsuojeluohjelman tavoitteena on säilyttää Helsingin luonnon tyypillisiä ja harvinaisia piirteitä sekä täydentää olemassa olevaa luonnonsuojeluverkkoa. Työn tarkoituksena on tukea uuden yleiskaavan valmistelua ja mahdollistaa vuorovaikutus sen kanssa. Lisäksi ohjelma ja samassa yhteydessä tehty metsäverkostoselvitys täydentävät ekologisesta näkökulmasta meneillään olevan Helsingin yleiskaavatyön yhteydessä tehtyä Helsingin kestävä viherrakenne -selvitystä. Ohjelmassa tarkastellaan erityisesti nykyisten luonnonsuojeluohjelmien toteutumista, nykyisten luonnonsuojelualueiden tilannetta sekä uusien ehdotusten vaikutusta suojelualueiden pinta-alaan. Tarkastelualueena on tekeillä olevan yleiskaavan alue, joten Östersundomin alue ei ole mukana luonnonsuojeluohjelman tässä vaiheessa. Luonnonsuojeluohjelma tarkastelee Helsingin luonnonsuojeluverkostoa kokonaisuutena laajasti ja keskittyy monimuotoisia luonnonarvoja sisältävien kohteiden määrittelyyn. Tehty tarkastelu on tuottanut hyvää tausta-aineistoa käynnissä olevalle yleiskaavatyölle. Yleiskaavaluonnoksessa onkin sen tarkkuustason puitteissa otettu huomioon luonnonsuojeluohjelmaluonnoksen aluerajaukset. Vaihtoehtoisten rajausten osalta on yleiskaavaluonnoksen

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) teemakartalla määräys, että tarkka rajaus on selvitettävä tarkemmassa suunnittelussa. Luonnonsuojeluohjelmaluonnoksessa esitetään perustettavaksi 47 uutta luonnonsuojelualuetta. Tämä tarkoittaa laajimmillaan noin 650 hehtaarin lisäystä nykyiseen suojelupinta-alaan, jolloin luonnonsuojelualueiden määrä toteutuessaan lähes kaksinkertaistaa Helsingin rauhoitettujen alueiden pinta-alan. Helsinki on asukasmäärältään jatkuvasti kasvava kaupunki, joten luonnonsuojelunäkökulma ja asuntopolitiikka on sovitettava yhteen molempien edellä mainittujen näkökulmasta parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Yleiskaavaluonnoksessa 2014 ehdotettujen uusien asuinalueiden ja täydennysrakennusalueiden läheisyyteen perustettavien luonnonsuojelualueiden rajauksia määritettäessä tulee varmistua siitä, ettei alueiden rakentaminen vaarannu rauhoituspäätösten tai mahdollisesti myöhemmin määrättävien suojavyöhykkeiden vuoksi. Osa esitetyistä suojelualueista sijaitsee aktiivisessa virkistyskäytössä olevilla alueilla, kuten esimerkiksi Uutelassa, Paloheinässä ja Mustavuorella. Näiden alueiden suojelun ja virkistyskäytön vaatimukset on sovitettava huolella yhteen. Osa luonnonsuojeluohjelmaluonnoksessa suojeltavaksi esitetyistä kohteista sijaitsee alueilla, joiden maankäytön tulevaisuutta ei ole vielä yleiskaavoituksessa tai asemakaavoituksessa ratkaistu. Tällaiset kohteet tulisi tässä vaiheessa jättää pois luonnonsuojeluohjelmasta. Monet ohjelmaluonnoksen kohteista sijaitsevat asemakaavoitetuilla virkistys-, ulkoilu- ja retkeilyalueilla. Näiden alueiden voimassa olevissa asemakaavoissa on esitetty erityisiä luontoarvoja sisältävät alueet ja erilaisia rajoituksia niiden käytölle. Tällaisten käytännössä jo suojeltujen alueiden luonnon monimuotoisuuden turvaaminen onnistuisi myös asemakaavan avulla ilman suojelupäätöksiä. Useat luonnonsuojeluohjelmaan ehdotetut alueet rajautuvat olemassa oleviin tontteihin tai katualueisiin. Tällaisia ratkaisuja tulisi välttää varsinaista rauhoituspäätöstä haettaessa. Olemassa olevien katujen yhteyteen tulee säilyttää mahdollisuus rakentaa tulevaisuudessa muun muassa kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi katujen kunnossapito- ja korjaustöihin liittyen on oltava mahdollista tehdä tilapäisiä liikennejärjestelyjä katujen viereisillä lähikaistaleilla. Suoraan tontteihin rajautuvien luonnonsuojelualueiden perustamista ei myöskään suositella, koska esimerkiksi vaarallisten puiden kaataminen tonttien viereisiltä alueilta tulee olla mahdollista myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi kiinteistölautakunta esittää, että suojelualueiden rajauksia tarkemmin määritettäessä tontti- ja katualueiden viereen jätetään aina selkeä suojavyöhyke, johon rauhoituspäätöstä ei uloteta.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Luonnonsuojeluohjelman yhteydessä tehtiin ohjelmaa täydentävä metsäverkostoselvitys. Metsäverkostoselvityksen tavoitteena on etsiä uusia metsäisiä luonnonsuojelualuekriteerit täyttäviä kohteita täydentämään nykyistä metsäisten luonnonsuojelualueiden verkostoa. Lisäksi selvityksen tavoitteena on esittää metsäverkosto eli osoittaa metsäisen viherverkoston kytkeytyneisyyden kannalta keskeiset yhteydet ja niiden kehittämistarpeet. Selvityksen kohteista 21 on otettu mukaan luonnonsuojeluohjelmaluonnokseen. Lisäksi tehty metsäverkostoselvitys soveltuu käytettäväksi lähtöaineistona maankäytön ja luonnonhoidon suunnittelussa Helsingissä. Lausunnon liitteessä on esitetty suojelualueen perustamiseen liittyviä huomioita ja kommentteja yksittäisistä luonnonsuojeluohjelmaluonnoksen kohteista. Liitteessä käsitellään ehdotettuja kohteita tarkemmin vain Helsingin kaupungin omistuksessa olevien alueiden osalta. Yksityisessä tai Suomen valtion omistuksessa olevia alueita ei yksityiskohtaisesti käsitellä. Kaupungin maanhankintaan osoitettuja investointimäärärahoja käytetään pääasiallisesti asuntotuotannon turvaamiseen, joten yksityisessä omistuksessa olevien, suojeltavaksi esitettävien maa-alueiden hankintaan määräraharesurssit ovat erittäin niukat Pöydälle Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Jaakko Stauffer Satu Järvinen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: satu.jarvinen(a)hel.fi Peter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: peter.haaparinne(a)hel.fi Eläintarhan johtokunta HEL T Lausunto Eläintarhan johtokunta antoi seuraavan lausunnon ympäristölautakunnalle: Ohjelman liitteenä 4 on luonnonsuojelualueiden perustaminen kiireellisyysluokittain. Tavoitteet: luokka I v ; luokka II ; luokka III

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Korkeasaarenluodon (0.59 ha, omistaja Helsingin kaupunki) suojelu on vireillä. Korkeasaaren eläintarha toivoo, että luonnonsuojelualueeksi muuttaminen edistyy mitä pikimmin. Tässä esityksessä sen suojelu on suunniteltu tapahtuvaksi Ohjelman kohta Hoito ja seuranta Erityisesti ottaen huomioon kohdat valvonta ja yhteistyömahdollisuudet: o Korkeasaaren eläintarha voi osallistua Korkeasaarenluodon valvontaan lintujen pesimäaikaan. Samoin luodon pesimälinnustosta voidaan tiedottaa Korkeasaaressa olevilla opastauluilla. Lintuja voidaan myös tarkkailla Korkeasaaren rannalle sijoittuvalta havaintolaiturilta (osa Korkeasaaren yleissuunnitelmaa). o Korkeasaaren eläintarha ja sen villieläinsairaala on valmis tarjoamaan apuaan loukkaantuneiden villieläinten hoidossa ja niiden takaisinpalauttamisessa Helsingin alueella. o Korkeasaaren eläintenhoidon osaaminen on myös käytettävissä suojelukohteissa tapahtuvien äkillisten muutosten (esim. lammen tai suon kuivuminen) lajistolle aiheuttamien uhkien aikana. Esim. on mahdollista siirtää lajeja turvallisempiin paikkoihin tai ottaa kasvatukseen tai hoitoon matelija- ja sammakkolajeja, joiden oma mahdollisuus siirtyä pois alueelta on rajoitettu. Esittelijä Lisätiedot eläintarhan johtaja Sanna Hellström Kirsi Pynnönen-Oudman, intendentti, puhelin: kirsi.pynnonen(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Lausunto Helsingin luonnonsuojeluohjelma Yleisten töiden lautakunta antoi ympäristölautakunnalle seuraavan lausunnon: Helsingin kaupungin kolmannessa luonnonsuojeluohjelmassa esitetään uusia, luonnonsuojelulailla rauhoitettavia alueita sekä täydennetään ekologisesta näkökulmasta meneillään olevan Helsingin yleiskaavatyön yhteydessä jo tehtyä Helsingin kestävä viherrakenne -selvitystä.

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Helsingin luonnonsuojeluohjelma sekä metsäverkostoselvitys on laadittu samanaikaisesti. Tämä tukee luonnonsuojeluohjelmaa, jossa metsäverkoston arvokkaimmat kohteet on esitetty luonnonsuojelulailla rauhoitettaviksi muiden biotooppien suojeluesitysten ohella. Luonnonsuojeluohjelmatyötä ohjaavassa työryhmässä on ollut mukana ympäristökeskuksen, rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston asiantuntijoita. Aikaisempiin luonnonsuojeluohjelmiin verrattuna työssä on erityisesti pyritty löytämään arvokkaat, suojelukriteerit täyttävät metsäkohteet Helsingin alueelta. Kokonaan uudentyyppisiä kohteita ohjelmassa ovat kaksi lampea (Kruunuvuorenlampi ja suo sekä Likolampi) ja kaksi arvokasta perinneympäristöä (Patterimäki Pitäjänmäellä ja Uussillanpuiston perinneketo), jollaisia ei kuulu Helsingin nykyisiin suojelualueisiin. Natura-alueeseen kuuluvan Kallahden matalikon rauhoittaminen lisää luonnonsuojelualueisiin laajan merenalaisen luontokohteen. Myös Santahaminasta on esitetty suojeltavaksi laaja ranta-alue liittyen vedenalaisen luonnon suojeluun. Helsingissä vähäisten suoalueiden suojelua täydentävät Mellunmäen luhta ja Rudträskin kosteikkoalue. Luonnonsuojeluohjelmassa esitetään perustettavaksi 47 uutta luonnonsuojelualuetta, joista pääosa on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kokonaan uusia kohteita on 26. Ohjelman toteutuessa luonnonsuojelualueiden pinta-ala lähes kaksinkertaistuu, 666 hehtaarista 1318 hehtaariin. Metsäisiä kohteita on uudessa ohjelmassa runsaasti, kaikkiaan 21 aluetta, joiden yhteispinta-ala on 365 hehtaaria. Ohjelman toteutuessa metsäisten suojelualueiden pintaala kasvaa 519 hehtaariin. Yleisten töiden lautakunta on tutustunut luonnonsuojeluohjelmassa oleviin vaihtoehtoisiin aluerajauksiin Paloheinän ja Haltialan, Pakilanmetsän ja Uutelanmetsän osalta ja katsoo laajemman rajauksen olevan metsäisen verkoston säilyttämisen ja arvokkaiden metsäalueiden osalta olevan perusteltua. Yleisten töiden lautakunta haluaa myös huomauttaa, että Santahaminan alue on armeijan hyötykäytössä. Sen suurimmat luontoarvot löytyvät kuitenkin ampuma-alueen reunametsistä. Santahaminan alueen ei tulisi sisältyä luonnonsuojeluohjelmaan. Yleisten töiden lautakunta huomauttaa, että kohdekortin numero 13 "Mölylän metsä ja Bäcksin torpan rinneniitty" karttaesityksestä puuttuu niittyalueen rajaus kokonaan. Kohdekortin 5 "Talin rantalehdon ja Mätäjoen varren rauhoitus" tarkoituksena on linnustollisesti ja

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Metsäverkostoselvitys kasvistollisesti arvokkaan luhdan ja lehtoalueen lisäksi säilyttää Mätäjoen vesi- ja rantaluonto. Metsäverkostoselvitys on selkeä esitys Helsingin kaupunkimetsien rakenteesta ja luontoarvoista. Se on laadittu yhteistyössä rakennusviraston, ympäristökeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston asiantuntijoiden kanssa työryhmätyöskentelyssä. Selvityksen laadinnassa käytetyt paikkatietoanalyysit kuvaavat hyvin Helsingin metsäverkoston rakennetta ja luontoarvoja. Helsingin strategiaohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on toimenpiteeksi kirjattu Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä perustetaan metsäinen suojeluverkosto tavoitteena nostaa suojelualueiden määrää kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Tästä syystä metsäverkostoselvitys laadittiin ympäristökeskuksen vetämänä samanaikaisesti luonnonsuojeluohjelman kanssa. Helsingin uusi luonnonsuojeluohjelma osoittaa uudet, metsäiset luonnonsuojelualueet ja sen lisäksi muita arvokkaita suojeltavia luontotyyppejä. Suurin muutos tapahtuu metsäalueilla, joiden suojelupinta-ala kasvaa nykyisestä vähintään kaksinkertaiseksi, tai jopa lähes 2,5-kertaiseksi valituista kohteista riippuen. Uudessa luonnonsuojeluohjelmassa esitetyt uudet metsäiset luonnonsuojelualueet ja jo suojellut metsät ovat osa metsäverkostoa. Metsäverkostoselvitys on yhtenä lähtötietoaineistona maankäytön suunnittelussa ja rakennusvirastossa laadittavissa aluesuunnitelmissa, joihin sisältyy luonnonhoidon suunnittelu. Se osoittaa havainnollisesti Helsingin kaupunkimetsiin liittyviä ekologisia arvoja ja luontoarvoja. Näiden arvojen lisäksi metsäalueet tarjoavat maisemallisesti kauniita ja virkistäviä sekä terveyttä edistäviä ulkoiluympäristöjä kaupunkilaisille. Metsäverkostoselvityksessä osoitettujen tärkeimpien yhteyksien ja ydinalueiden säilyminen rakentamattomina turvaa parhaiten metsien ulkoilu- ja virkistysarvojen sekä metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen Helsingin viheralueilla. Metsäverkostoselvityksen tulokset osoittavat, että Helsingin metsäalueet ovat monimuotoisia, ja että niillä on useita luontoarvoja. Luonnonmukaisella metsänhoidolla on pystytty ylläpitämään ja jopa lisäämään samoilla metsäalueilla sekä ulkoilu- ja virkistys- että luonnon monimuotoisuusarvoja. Kaupunkimetsien hoitaminen edelleen samoja periaatteita noudattavien luonnonhoidon linjausten mukaisesti turvaa Helsingin metsäverkoston myös tulevaisuudessa.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Käsittely Metsäverkostoselvityksen kartat kaipaavat vielä tarkennusta. Sivun 30 karttaan merkityt puistomaiset alueet, kuten Hietaniemen hautausmaa, Esplanadi sekä lukuisa määrä muita puistoja, on tämän jälkeen sisällytetty selvityksessä osaksi metsäverkostoa muut metsät - merkinnällä. Sivun 31 metsien ikärakennekartan oikeellisuus on myös selvitettävä. Esimerkiksi Jätkäsaari pomppaa kartasta esille nuorta puustoa kasvavana, vaikka alue on entistä satamaa puuttomine asfalttija sorakenttineen Esittelijän ehdotuksesta poiketen Vastaehdotus: Pörrö Sahlberg: Poistetaan esityslistan tekstistä kappaleet 6 ja 7 Korvataan ne tekstillä: Yleisten töiden lautakunta on tutustunut luonnonsuojeluohjelmassa oleviin vaihtoehtoisiin aluerajauksiin Paloheinän ja Haltialan, Pakilanmetsän ja Uutelanmetsän osalta ja katsoo laajemman rajauksen olevan metsäisen verkoston säilyttämisen ja arvokkaiden metsäalueiden osalta olevan perusteltua. Yleisten töiden lautakunta haluaa myös huomauttaa, että Santahaminan alue on armeijan hyötykäytössä. Sen suurimmat luontoarvot löytyvät kuitenkin ampuma-alueen reunametsistä. Santahaminan alueen ei tulisi sisältyä luonnonsuojeluohjelmaan Pöydälle Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Tuuli Ylikotila, luontoasiantuntija, puhelin: tuuli.ylikotila(a)hel.fi Tiina Saukkonen, suunnitteluvastaava, puhelin: tiina.saukkonen(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi lausunnon ympäristölautakunnalle Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -raporttiehdotuksesta:

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Uusi luonnonsuojeluohjelma on Helsingin kolmas luonnonsuojeluohjelma, jossa keskitytään erityisesti Natura-alueiden luontoarvojen, Helsingin metsäverkoston ja saaristoluonnon ja saariston linnuston säilymiseen. Toteutuessaan ohjelma lähes kaksinkertaistaa Helsingin luonnonsuojelualueiden pinta-alan. Uuden luonnonsuojeluohjelman laatimista on aikaistettu ja sitä on laadittu ympäristökeskuksessa tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, ympäristökeskuksen ja rakennusviraston asiantuntijoiden kanssa. Luonnonsuojeluohjelman aluevaraukset on otettu huomioon yleiskaavan valmistelussa ja kaikki uuden luonnonsuojeluohjelman kohteet esitetään yleiskaavan Kaupunkiluonto -teemakartalla, joka on suojeluverkostoa koskevilta osiltaan oikeusvaikutteinen. Suojeluohjelmassa esitetään muutamille suurille metsäkohteille, joita ovat Uutela, Paloheinä ja Mustavuori, vaihtoehtoisia rajauksia. Vaihtoehdoista laajimpien vaihtoehtojen osalta on tarkkaan selvitettävä ja sovitettava yhteen virkistyskäytön tarpeet näillä hyvin suosituilla virkistysalueen osilla. Koska rajaukset eivät ole vielä tarkasti selvillä, yleiskaavan teemakartalla on määräys, että tarkka rajaus on selvitettävä tarkemmassa suunnittelussa. Suojelualuevarauksia on jo ennakoitu mm. Haltialassa, Uutelassa ja Itä-Helsingin saaristossa osoittamalla suojeltavaksi tarkoitetut alueet asemakaavoissa. Luonnonsuojelualueiden perustaminen on ajoitettu kymmenen vuoden ajalle. Kohteiden rajaukset tulee luonnonsuojelualueiden perustamispäätöksen laatimisen yhteydessä vielä tarkistaa niiden sen hetkisen tilan ja kaavoitustilanteen mukaiseksi. Erityisesti suunnittelussa on otettava huomioon väestön lisääntymisen myötä kasvava virkistyskäyttö ja sen ohjaaminen. Metsäverkostoselvitys täydentää kaupunkisuunnitteluvirastossa yleiskaavatyön pohjaksi tehtyä Helsingin kestävä viherrakenne - selvitystä. Metsäverkostoselvitys ottaa huomioon myös Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMOohjelma) sekä Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjauksen ja virkistyskäytön tarpeet. Metsäverkostotarkastelu kuvaa Helsingin yleiskaava-alueen metsien nykytilaa, ja tarkasteluun on otettu mukaan sellaisiakin metsäalueita, jotka on osoitettu rakentamiseen jo Yleiskaavassa 2002 ja uuden yleiskaavan valmistelussa. Ristiriidat yleiskaavan rakentamisaluevarausten kanssa ovat pääosin lieviä, mutta eroja on esim. Keskuspuistossa, Vartiosaaressa ja Ramsinniemessä. Näilläkin

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Käsittely alueilla metsäverkostotarkastelu tuo kaavoitukseen perusteita vaalia ja kehittää metsäisten yhteyksien säilymistä, vaikka kaikkia selvityksen alueita ei ole mahdollista säilyttää rakentamattomina. Helsingille tyypilliset kaupunkimetsät ovat säilyneet parhaiten edellisissä yleiskaavoissa esitettyjen vihersormien alueella. Uuden yleiskaavan yhtenä tavoitteena on säilyttää vihersormet yhtenäisinä. Säilytettävien vihersormien lisäksi myös poikittaisia ekologisia yhteyksiä on vahvistettava. Uuden yleiskaavan valmistelussa metsäverkosto on sisällytetty pääosin pääkartalla osoitettuun virkistysja viheralueverkostoon ja viheryhteyksiin. Yleiskaavaan sisällytetyillä kaavamääräyksillä turvataan metsäverkoston kannalta tärkeät alueet. Selvityksessä esitetty metsäverkosto on otettu suunnitteluohjeeksi Kaupunkiluonto-teemakartalla. Teemakartalla on osoitettu metsäverkoston keskeisimmät kohteet ja kehitettävät metsäverkoston yhteydet. Metsäverkostoon esitettävien kohteiden lisäksi myös muilla laajemmilla metsäalueilla on merkittävä arvo Helsingin metsäisten alueiden muodostamassa kokonaisuudessa. Lautakunta suosittelee Meri-Rastilan metsäalueen ja Ramsinniemen sisällyttämistä myös metsäverkostoon. Luonnonsuojeluohjelman ja metsäverkoston huomioon ottamista koskevat yleiskaavamääräykset on valmisteltu kaupunkisuunnitteluvirastossa yhteistyössä ympäristökeskuksen ja rakennusviraston asiantuntijoiden kanssa. Edellisen luonnonsuojeluohjelman kohteiden päivittäminen luonnonsuojelun nykyvaatimuksia ja -tilannetta vastaavaksi, samoin kuin koko Helsingin yleiskaava-aluetta koskeva metsäverkostoselvitys, on otettu huomioon yleiskaavan valmistelussa ja antaa hyvän suunnittelupohjan tuleville asemakaavoille Esittelijän ehdotuksesta poiketen Vastaehdotus: Outi Silfverberg: - Lisätään kappaleeseen 9 kolmanneksi lauseeksi: "Säilytettävien vihersormien lisäksi myös poikittaisia ekologisia yhteyksiä on vahvistettava." - Lisätään kappaleen 9 loppuun: "Metsäverkostoon esitettävien kohteiden lisäksi myös muilla laajemmilla metsäalueilla on merkittävä arvo Helsingin metsäisten alueiden muodostamassa kokonaisuudessa." Kannattaja: Eija Loukoila

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Vastaehdotus: Outi Silfverberg: Lisätään kappaleen 4 loppuun: Kaupunkisuunnittelulautakunta suosittaa lähtökohtaisesti laajempien suojelurajausten valintaa Uutelan metsässä ja Keskuspuiston pohjoisosassa. Kannattaja: Eija Loukoila Vastaehdotus: Eija Loukoila: Lisäys kpl 9: Lautakunta suosittelee Meri-Rastilan metsäalueen ja Ramsinniemen sisällyttämistä myös metsäverkostoon. Kannattaja: Jape Lovén 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: - Lisätään kappaleeseen 9 kolmanneksi lauseeksi: "Säilytettävien vihersormien lisäksi myös poikittaisia ekologisia yhteyksiä on vahvistettava." - Lisätään kappaleen 9 loppuun: "Metsäverkostoon esitettävien kohteiden lisäksi myös muilla laajemmilla metsäalueilla on merkittävä arvo Helsingin metsäisten alueiden muodostamassa kokonaisuudessa." Jaa-äänet: 4 Hennariikka Andersson, Matti Niiranen, Risto Rautava, Heta Välimäki Ei-äänet: 5 Nuutti Hyttinen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Outi Silfverberg, Osmo Soininvaara Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä varajäsen Silfverbergin vastaehdotus voitti äänin äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Lisätään kappaleen 4 loppuun: Kaupunkisuunnittelulautakunta suosittaa lähtökohtaisesti laajempien suojelurajausten valintaa Uutelan metsässä ja Keskuspuiston pohjoisosassa.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Jaa-äänet: 5 Hennariikka Andersson, Jape Lovén, Matti Niiranen, Risto Rautava, Heta Välimäki Ei-äänet: 4 Nuutti Hyttinen, Eija Loukoila, Outi Silfverberg, Osmo Soininvaara Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Lisäys kpl 9: Lautakunta suosittelee Meri-Rastilan metsäalueen ja Ramsinniemen sisällyttämistä myös metsäverkostoon. Jaa-äänet: 4 Hennariikka Andersson, Matti Niiranen, Risto Rautava, Heta Välimäki Ei-äänet: 5 Nuutti Hyttinen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Outi Silfverberg, Osmo Soininvaara Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä jäsen Loukoilan vastaehdotus voitti äänin Pöydälle Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti, puhelin: raisa.kiljunen-siirola(a)hel.fi Liisa Kuokkanen-Suomi, suunnittelija, puhelin: liisa.kuokkanen-suomi(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Ympäristölautakunnan lausuntopyyntö

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Helsingin kolmas luonnonsuojeluohjelma on laadittu kymmenvuotiskaudeksi Luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys on laadittu samanaikaisesti. Kolmannen luonnonsuojeluohjelman tarkoituksena on valita uusia luonnonsuojelulailla rauhoitettavia alueita sekä täydentää ekologisesta näkökulmasta meneillään olevan Helsingin yleiskaavatyön yhteydessä tehtyä Helsingin kestävä viherrakenneselvitystä. Tällöin voidaan myös valita uusia metsäisiä alueita luonnonsuojeluohjelmaan luonnonsuojelulailla rauhoitettaviksi. Metsäverkostoselvitys tukee luonnonsuojeluohjelmaa, ja sen arvokkaimmat kohteet voidaan esittää luonnonsuojelulailla rauhoitettaviksi muiden biotooppien suojeluesitysten ohella. Toteutuessaan Helsingin luonnonsuojeluohjelma lähes kaksinkertaistaa luonnonsuojelualueiden pinta-alan Helsingissä. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tekee luonnonsuojelualueita, luontotyyppirajauksia ja erityisesti suojeltujen lajien rajauksia koskevat rauhoitus- ja rajauspäätökset. Luonnonmuistomerkkien rauhoittamisesta päättää kunta. Helsingissä tämä tehtävä on delegoitu ympäristölautakunnalle (Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosääntö, kaupunginvaltuusto ). Ympäristölautakunnan tehtävänä on myös huolehtia yhteistyössä yleisten töiden lautakunnan kanssa kaupungin omistamien luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden hoidon suunnittelusta. Luonnonsuojeluohjelman tavoitteena on säilyttää Helsingin luonnon tyypillisiä ja harvinaisia piirteitä (lajeja ja luontotyyppejä), täydentää olemassa olevaa luonnonsuojelualueverkostoa, toteuttaa valtion ja EU:n luonnonsuojeluohjelmat Helsingin alueella ja määritellä esitettyjen alueiden rauhoittamisen sekä rauhoitettavien kohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmien aikataulu. Ohjelmassa esitetään mm. edellisen luonnonsuojeluohjelman toteutumistilanne, erityyppiset luonnonsuojelulain mukaiset kohteet Helsingissä, Helsingin arvokkaat luontoalueet, joita esitetään rauhoitettavaksi luonnonsuojelulailla ja tulevien rauhoitusten suunniteltu aikataulu. Ohjelma painottuu Helsingin rajojen sisällä olevien (pois lukien Östersundomin yleiskaava-alue) arvokkaiden luontoalueiden määrittelyyn ja kuvailuun sekä alueiden rauhoitusperusteisiin. Kaupunginmuseo toteaa, että uuden luonnonsuojeluohjelman laatiminen on hyvä asia. Lisäyksenä todetaan, että osassa luonnonsuojeluohjelman kohteita sijaitsee

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) muinaismuistolain (295/1963) suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä; 1. maailmasodan aikaisia linnoitteita, louhoksia, historiallisia kyläpaikkoja ja muita kohteita, jotka tulee ottaa huomioon mm. hoito- ja käyttösuunnitelmia tehtäessä. Suunnitelmia tehtäessä tulee museon arkeologi olla mukana ja/tai museolta on pyydettävä lausunto. Muilta osin museolla ei ole kommentoitavaa luonnonsuojeluohjelmasta. Lisätiedot Johanna Björkman, tutkija, puhelin: johanna.bjorkman(a)hel.fi HEL T Päätös päätti lähettää Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -raporttiehdotuksen lausunnolle eri lautakunnille, asiantuntijaviranomaisille ja järjestöille sekä maanomistajille tai alueita hallinnoiville viranomaisille (yksityiset tai muiden julkisyhteisöjen kuin kaupungin omistamat maat). Lausunnot pyydetään mennessä. Samalla lautakunta päätti lähettää ehdotuksen tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Raporttiehdotus löytyy osoitteesta: Lausuntoa pyydetään seuraavilta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Kiinteistölautakunta Liikuntalautakunta Yleisten töiden lautakunta Kaupunginmuseo Korkeasaaren eläintarha Tietokeskus Helen Helsingin Satama Espoon kaupunki, ympäristökeskus Vantaan kaupunki, ympäristökeskus Sipoon kunnan ympäristönsuojeluyksikkö

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (22) Helsingin yliopiston Viikin koetila Luonnontieteellinen keskusmuseo Luonnonvarakeskus Metsähallituksen luontopalvelut Puolustusvoimat, Länsi-Suomen huoltorykmentin esikunta, ympäristönvalvonta Suomen Riistakeskus, Uusimaa Suomen ympäristökeskus SYKE Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto Helka Helsingin luonnonsuojeluyhdistys HELSY Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa Luonto-Liiton Uudenmaan piiri Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Helsingin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä Senaatti-kiinteistöt Yksityiset maanomistajat Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, puhelin: raimo.pakarinen(a)hel.fi