Ruukinrannan sataman historia

Transkriptio

1 Ruukinrannan sataman historia Leppävaaran asema Albergan kartano Elfvik Ruukinranta Linnudd Markku Salmi Kuninkaallinen merikartasto 1790

2 Ruukinrannan sataman historia Markku Salmi Albergan tiiliruukki ja sen vaiheet Albergan fajanssitehdas, sen vaiheet ja tuotteet Ruukinrannan rahti- ja matkustajasatama Mitä historiasta on nähtävissä tänään? Mitä pitäisi tutkia lisää? Markku Salmi

3 Ruukinranta ja Albergan kartano Ruukinrannan sataman historia on osa Albergan kartanon historiaa ja sen omistajien liiketoimintaa: /2, 3/ Carl Tersmeden - monipuolisia afäärejä Viaporiin ( ) /1/ Christian von Zansen ( ) Fredrik E.G. von Zansen - perusti fajanssitehtaan ja rautakaivoksen ( ) Fredrik von Zansen ( ) - laajensi fajanssitehdasta Feodor ja Amalia Kiselleff - Töölön sokeritehtaan omistaja ( ) Isojaossa 1775 parhaat hiekka- ja savikuopat Albergalle /2/ raaka-aineet tiili- ja fajanssi-tehtaille Markku Salmi

4 Albergan tiiliruukki Tiilentekoa Ranskassa 1760 /23/ Markku Salmi

5 Tiilenvalmistus 1700-luvulla /24/ Saven muokkaus Saveen sekoitetaan hiekkaa, ettei se halkea poltossa Savi muokataan ja sen kosteus tasoitetaan Tähän on käytetty tiiliranaa (savimylly) 1700-luvun keksintö Tiilet lyödään Tiilet esikuivataan ulkona Kosteus n. 6-9 % ennen kuin voidaan polttaa Tiilet poltetaan Polton vaiheet: lämmitys, tulistus ( o C), jäähdytys Markku Salmi

6 Tiiliruukin mallipiirros 1761 /23/ Markku Salmi

7 Tiilirana ja tiilenlyöjän pöytä Tiilirana, Sotkamo 1860 /24/ Tiilenlyöjän pöytä, Englanti 1850 /23/ Markku Salmi

8 Tiiliuunin mallipiirros, 5 aukkoa /23/ Markku Salmi Wijnbladh

9 Tiiliruukin alku ja kultakausi Tersmeden omisti Albergan kartanon Komentajakapteeni, vara-amiraali Viaporissa Tersmeden kunnosti jo toimineen tiiliruukin 1755 /1/ Linnoituslaitoksen muurarimestari Meyer rakennutti tiiliuunit ja opasti tiilen valmistuksessa Yhtenä vuotena valmistui muototiiltä ja tavallista tiiliskiveä > noin 50 tiiltä/päivä Tersmeden toimitti yhteensä vähintään miljoona tiiltä Viaporiin, arvoltaan kuparitaaleria Kumpulan kartanon arvo kuparitaaleria Tersmeden teki vararikon ja jätti Albergan 1765 /1, 2/ Markku Salmi

10 Lastauslaituri ja tiilirana 1775 Markku Salmi Isojakokartta 1775

11 Tegelbruk 1780 Markku Salmi Kuninkaan kartasto 1980

12 Lastauslaituri ja rakennuksia 1790 Markku Salmi Kuninkaallinen merikartasto 1790

13 Tegelbruk 1838 ja 1859 Plan af Helsingfors 1838 Plan af Helsingfors 1859 Markku Salmi

14 Tiiliruukin loppuajat Albergan kartano siirtyi von Zansen -suvulle 1775 Christian von Zansen kehitti ja laajensi ruukkia Albergaan uusi tiilinavetta 1800 /2/ Tiilitehtaasta ei von Zansenien ajalta muita tietoja /2/ Tiilien kysyntä väheni Viaporin rakentamisen loputtua n tehtaan toiminta loppuu n Albergan kartanon huutokauppa-ilmoituksessa 1853 enää maininta tillfälle till tegelbruket /4, / Feodor Kiseleff osti Albergan 1855 /2/ Kiseleffillä oli oma tiilitehdas Töölön Sokeritehtaan tontilla Markku Salmi

15 Albergan Fajanssitehdas Albergan vati punasavea, koristelu bolussavella ja kuparioksidilla /7/ Markku Salmi

16 Fajanssin tuotanto Suomessa Kiinalaisen posliinin tuonti yleistyy ja eurooppalainen posliini keksitään 1709 Ruotsin lainsäädännön muutos helpottaa tehtaiden perustamista Herttoniemi Suomen vanhin, Alberga toiseksi vanhin /7/ Suomen fajanssitehtaat 1947 työntekijät, tuotanto hopearuplia /4, / Markku Salmi

17 Fajanssin valmistus Savimassan valmistus Tavoitteena saven tasainen rakenne ja kosteus Esineiden muotoileminen Dreijaus, ruukut, maljat, lautaset, kupit yms. Valaminen muottiin, uunikaakelit yms. Polttaminen Aihio ilmakuivataan ennen polttoa Raakapoltto, punasavella 950 o C, sama kuin tiilenpoltossa Jälkikäsittely Maalaus, pinnan muotoilu, lasituspoltto Markku Salmi

18 Fajanssitehtaan malli n /7/ Herttoniemen tehtaan suunnitelma 1. Raakapolttouuni 2. Lyijyn, tinan ja piikiven kalsinointiuunit 3. Savenpolttouuni 4. Lasitetun tavaran polttouuni 5. Dreijaushuoneet 6. Maalaushuone 7. Raaka-ainevarasto , 4 2, 3 Markku Salmi

19 Albergan Fajanssitehtaan alku /7/ Erik Adolf Schenbomille privilegio fajanssi- ja saviastiatehtaan perustamiseen (1798) Tehdas perustettiin toimivan tiiliruukin yhteyteen Nimi: Gröfre Faijance och Lerkärls Fabrik. Fredrik von Zansen kunnosti tehtaan (1812) Savenvalaja Duboen työsopimus (1810): sitoutuu työskentelemään yhtä hyvin ja perusteellisesti kuin tähän asti täällä toimineessa Porsliini Ruukissa ja polttamaan vähintään kuusi uunia vuodessa Työsuhdeasunto: Porsliini ruukista huone sekä polttopuut Oikeus lehmänpitoon, laitumiin ja talliin Markku Salmi

20 Fajanssitehtaan vaiheita 1838 Fredrik von Zansen laajensi tehdasta /4, / Ensimmäinen uuninkaakeleiden alennusmyynti: /4, / Lasittamattomat kaakelit ennen 16, nyt 14 kopeekkaa/kpl Muoto- ja kulmakaakelit ennen 18, nyt 15 kopeekkaa/kpl Valmiiksi tehdyt tuotteet halvalla Markku Salmi

21 Fajanssitehtaan vaiheita 1840 Senaatin teollisuuskatsaus:/8, 9/ Tehtaan vuosittainen tuotannon määrä kpl Kolme työpajaa, 7 käsikäyttöistä savenvalupyörää Uusi harmaakivinen, tiilillä vuorattu polttouuni Yhteensä 11 työntekijää: 1 mestari, 2 kisälliä, 3 oppipoikaa, 2 apupoikaa ja 3 muuta työntekijää Kaikki raaka-aineet saatiin omalta maalta, lukuun ottamatta lyijyä ja väriaineita Uuninkaakelit myytiin tehtaalta, muut tuotteet torilla Markku Salmi

22 Fajanssitehtaan vaiheita 1843 Toinen alennusmyynti: /5, / Valmiita porsliiniesineitä, lasitettuja ja lasittamattomia uuninkaakeleita edelleen alennettuihin hintoihin! Erityisalennus suuremmista eristä! Markku Salmi

23 Fajanssitehtaan vaiheita 1847 Teollisuustilasto: /4, / Mestari ja 6 henkilöä töissä, vähennystä 4 ( ) Tehtaan tuotannon arvo oli hopearuplaa Markku Salmi

24 Fajanssitehtaan vaiheita Palvelukseen halutaan ilmoitus:/5, / 3 ruukuntekijää saa paikan 1851 Tilastotietoa: /5, / 5 työntekijää, 3 rakennusta, tuotanto 800 ruplaa Markku Salmi

25 Fajanssitehtaan loppu 1853 Von Zansen teki vararikon, tehdas siirtyi velkojille Tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö 1855 Fajanssitehdas myytiin Feodor Kiseleffille /2/ Tehtaan toiminnasta vastasi savenvalaja Sven Åkesson /8/ Åkesson omisti Töölön keramiikkatehtaan ? Albergan fajanssitehdas lopettaa toimintansa /8/ Markku Salmi

26 Fajanssitehtaan tuotteita /7, 8/ Lasitettuja ja lasittamattomia uuninkaakeleita, Kattotiiliä, ruukkuja, yöastioita, vateja, Maljoja, astioita, leikkikaluja sekä tilaustöitä Syväleimattuja tuotteita oli kolmea tyyppiä: Vadit, kaksikorvaiset ruukut ja punasavikannut Markku Salmi

27 Fajanssitehtaan tuotteita Tuotteita säilynyt huonosti: Kaksikorvainen ruukku Perniön museossa ja yksityishenkilöllä Astiafragmentteja museoissa, vati Helsingin kaupunginmuseo Markku Salmi

28 Vanha rahti- ja matkustajasatama Rahtijaaloja satamassa /21/ Pieni höyrysluuppi /Turkusteamers Markku Salmi

29 Ruukinrannan rahtiliikenne Puutavaraa 1700 luvulla /1/ - Tersmeden myi puuta, turvetta ja vitsakimppuja Albergan metsistä Viaporiin - Rahtasi puuta kalkinpolttoon - Kaksi omaa jaalaa ja 7 vuokrattua Tiiliä: ainakin miljoona tiiltä Viaporiin n /1/ Kalkkia Laaksolahden kaivokselta Viaporiin Puutarhatuotteita Elfvikistä Viaporiin Fajanssitehtaan tuotteita: kpl/v 1840 /7, 9/ Kiveä Laajalahden kivimäestä Markku Salmi Helsinkiin 29

30 Matkustajaliikenteen aika Höyrysluuppi Pohjoisrannassa 1800-luvulla /21/ Markku Salmi

31 Höyrysluuppiliikenne alkaa Huvudstadsbladetin uutinen : Laivaliikenne Helsingistä itään on ollut säännöllistä, mutta länteen liikennettä ei ollut Usealta tahoilta on toivottu jonkun pienen höyry-sluupin alkavan liikennöidä Helsingistä länteen Hagnäs Verkstad päätti asettaa Oihonnan Eteläsataman ja Albergan väliseen liikenteeseen Hagnäs Verkstad valmisti mm. höyrykoneita ja höyrysluuppeja /21/ Sluuppeja: Oihonna, Sköna Helena Markku Salmi

32 Höyrysluuppi Oihonna 1868 Rakennettu 1866, 14,4 x 4 m, 8 ihv /6, ja / Eteläsatama Hietalahti Munkkiniemi - Alberga Eteläsatama klo 7 ja 3 ip, Alberga klo 8½ ja 4½ ip Markku Salmi

33 Höyrysluuppi Nadeshda 1881 Rakennettu 1786, 10,2 x 3 m, 5 tn, 6 ihv /21/ Hietalahti Lauttasaari - Mustasaari Kuusisaari Lehtisaari - Otaniemen laituri - Alberga Hietalahti klo ½ 7, 5 ip, Alberga klo 8, ½8 ip /6, / Markku Salmi

34 Höyrysluuppi Vester 1902 Sluupista ei ole löytynyt teknisiä tietoja Hietalahti Lauttasaari Seurasaari Munkkiniemi Tarvo Alberga (Pellavaniemi) Ruukinranta - Elfvik Hietalahti klo 7,30, klo 2 ip, klo 4,30 ip Alberga klo 8,45, klo 3 ip, klo 6 ip /6, 30.6 ja / Markku Salmi

35 Höyrysluuppi Fölisön Rakennettu 1905, 19,5 x 4,3 m, 50 ihv /21/ Hietalahti Seurasaari Kuusisaari Laajalahti Laajalahteen 1 vuoro/pv klo 8.15, paluu klo 9 /6, / Markku Salmi

36 Höyrysluuppi Senta Aikaisemmin nimeltään Fölisön /21, 6, / 1 vuoro Hietalahdesta Laajalahteen klo 8.15, paluu 9 Markku Salmi

37 Palstamyynti-ilmoituksia Markku Salmi

38 Höyrylaivaliikenteen loppu Laivaliikenteen kysyntä hiipuu 1900-luvulla Rautatieyhteys Leppävaaraan avattiin paikallisjunavuoroa päivittäin (1908) myös pikajunat pysähtyivät Leppävaarassa (1908) Maantieyhteydet paranivat ja autokanta kasvoi Ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota vaikeuttivat laivaliikennettä Bussiliikenne Leppävaarasta käynnistyi 1925 Albergan Auto Oy Markku Salmi

39 Mitä historiasta on jäljellä? Tiilijätettä Ville Valgrenin tien ja Joel Rundtin tien kulmassa Tiiliä ja tiilijätettä satama-alueella Savenottokuoppia Kivijalka 2 Kivijalka 1 Hylky ja ruukkulöydöt Markku Salmi

40 Kivijalka 1: Rakennuksen pohja Rakennuksen pohja, noin 1870 (EKM Maastotutkimuskartta 1987, /16/) Markku Salmi

41 Kivijalka 2: Asuinrakennus Asuinrakennuksen kesken jäänyt kivijalka 1900 luvun alusta (Kaista ) Markku Salmi

42 Tiiliskivi ja tiilijätekasa Käsinlyöty tiili (26x11x7 cm) Tersmedenin puutarhasta (Arja ja Markku Salmi 2014) Tiilijätekasa (kork. 5 m) Ville Vallgrenin tien ja Joel Rundtin tien risteyksessä, vanhan jäätien varressa Markku Salmi

43 Ruukkulöytö n Kalastajien verkkoon tarttunut ruukku /15/ Rikkoutunut myöhemmin Muistinvarainen piirros 1985 löytyneestä ruukusta ja Albergan leimattu ruukku (Piirros Heikki Aura) Markku Salmi

44 Hylkylöytö 2013 /15/ hylyn rakenneosa, ilmeisesti perästeevi (kesä 2013) m pitkän aluksen osa, n. 100 vuotta vanha Alus on ollut mahdollisesti purjealus tai proomu /17, 18/ Markku Salmi

45 Yhteenveto sataman historiasta Ikivanha rahti- ja matkustajaliikenteen satamapaikka Merkittävä oman aikansa teollisuuskeskittymä Tiiliruukki Fajanssitehdas Rikasta historiaa tunnetaan huonosti Satama-alueen muinaisjäännöksiä on suojeltava rakentamiselta ja kaivutöiltä Otettava huomioon Ruukinranta-Tarvaspään kaavoituksessa Tarvitaan pikaisesti meriarkeologisia ja maastotutkimuksia Markku Salmi

46 Mitä pitäisi tutkia? Tiiliruukki Ruukin rakennusten, tiiliranan ja polttouunien sijainti eri aikoina Ruukin toiminta ja tuotanto von Zansenien aikana Fajanssitehdas Rakennusten ja uunien sijainti Etsiä Albergan fajanssituotteita, mm. Laajalahden pohjasta Satama Sataman laiturien rakenteet eri aikoina Satamaliikenne ja toiminta, hylkyjen tutkimukset Luvassa voisi olla merkittäviä löytöjä Leppävaaran, Espoon ja koko maan teollisuushistorian kannalta Markku Salmi

47 Keskeiset lähteet 1. Aatelismies porvarina. Granqvist-Gustafsson. Historiallinen aikakauskirja 2/ Alberga. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 4, s Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä. Leppävaaraseura ry. Saarijärvi Finlands Allmänna Tidning /Kansallisarkisto 5. Helsingfors Tidningar /Kansallisarkisto 6. Huvudstadsbladet /Kansallisarkisto 7. Hyvönen Heikki. Suomalainen keramiikkateollisuus, teoksessa Rakkaat vanhat tavarat. Keuruu Hyvönen Heikki. Suomalaista keramiikkaa. WSOY Härö Erkki. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Espoon kaupungin museo Isojakokartta Kuninkaan kartasto Kuninkaallinen merikartasto Kansallisbibliografia, Jouni Yrjänä 2004, päivitetty 2008 Markku Salmi

48 Keskeiset lähteet 14. Leppävaara-seura ry. Kansalaismuistipiirin kokoelmat 15. Lepuski-lehti 5/2013. Keijo Nikanderin haastattelu hylkylöydöstä 16. Museovirasto Albergan fajanssitehtaan arkeologiset paikantamistutkimukset Museovirasto Espoo, Laajalahti, Ruukinranta. Muistio tarkastuskäynnistä Museovirasto muinaismuistorekisteri, kohde Plan af Helsingfors Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto. Helsingin kaupunki, Tietokeskus Plan af Helsingfors Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto. Helsingin kaupunki, Tietokeskus Riimala Erkki. Höyryä Helsingin vesillä. Helsinki Ruukintanta-Tarvaspää asemakaavan valmisteluaineisto. Vanhojen huviloiden arvottaminen. Arkkitehtitoimisto Inkeri Makkonen, Espoon kaupunki Suomen tiiliteollisuuden historia I-II. Tiilikeskus Oy. Helsinki Tiilen historiaa Suomessa. Museovirasto. Markku Salmi i