Kontokki Vuokinsalmi Poutanen, Bogdanov

Transkriptio

1 Kontokki Vuokinsalmi Poutanen, Bogdanov Mikitän talo sijaitsi Vuokinsalmen kylässä Iivonniemellä, jota myöhemmin kutsuttiin Mikitän pojan mukaan Markenniemeksi Poutanen Simana Mikitänpoika Vus.B Poutanen Petri Mikitänpoika Vus.B Poutanen Ortjo Mikitänpoika Vus.B Remsu Outi Mikitäntyttö Vus.B Poutanen Markke Mikitänpoika Vus.B.5. 3 Poutanen Makarie Markenpoika Vus.B Poutanen Iro Markentyttö Vus.B Poutanen Outi Markentyttö Vus.B Poutanen Moarie Mikitäntyttö Vus.B Poutanen Iivana Mikitänpoika Vus.L Lesonen Iro Mikitäntyttö Vus.B Vuokinsalmi Talo 1 Iivonniemi (Kuupporin Mikittä) Poutanen Mikittä Vus.B.1. (Mikittä Bogdanov) Synt. n. 1828, Vuokinsalmi 1 Puoliso: Lapset: Simana ja Petri 2 Puoliso: Artemjev Onussa Larintyttö A.Te.A. (Onussa Artemjeva) Synt. n. 1843, Akonlahti, Teriniemi Lapset: Ortjo, Outi, Marke, Moarie, Iivana ja Iro Lähinnä Hietajärveä, Markenniemessä, oli Mikitän talo (kartassa n:o 1), sukunimi Lukin 1. Lukkani. Mikitällä oli kolme poikaa: Markke, Ortjo ja Iivana. 2 Mikitän talo sijaitsi Vuokinsalmen kylässä Iivonniemellä, jota myöhemmin kutsuttiin Mikitän pojan mukaan Markenniemeksi, vähän erillään muista kylän taloista, lähimpänä Suomen rajaa. Talo oli Vuokinsalmen kylän ensimmäinen punamullalla sivelty talo, ja se erottui selvästi Hietajärven vastarannalle, Huovisten asuinsijoille. Mikittä Poutanen lienee syntynyt noin vuonna 1828, päätellen siitä, että hän kuoli yli 80- vuotiaana Iron ollessa vuotias. Mikittä oli Onussan kanssa naimisiin mennessä leski, ja hänellä oli kaksi poikaa edellisestä avioliitosta, Simana (Timana) ja Petri. Simana kuoli Vienan Kemiin sotaväessä ollessaan. Petri oli naimisissa Akonlahden Nakrisahossa; hän hukkui kalastusmatkalla. Onussa oli 15 vuotta nuorempi miestään. Hän oli Arttameisen Larin ja Jehron Tatjanan tytär Akonlahden Teriniemestä. Hänen sisariaan olivat Hoto Nykänen ja Sappovaaran Rokka-Hilipän Akonlahden ensimmäiseksi opettajaksi mainittu, Ieva, joka vei Huosiusvaarasta Annin, ja Larin Jyrki, josta kirjassa Akonlahden arkea ja juhlaa on muutama maininta.

2 Arttameisen Larilla oletetaan olleen myös pari tytärtä Paatenessa. Näistä mahdollisista tädeistään mummoni ei tiennyt mitään, mutta yhteyksiä Paateneeseen perheellä oli. Mummon vanhin veli Orjo oli siellä työssä ja eno Stahvei kävi siellä koulua. Mummoni oli hyvin selvillä äitinsä Onussan sukujuurista, mutta isästään hän ei osannut keroa pajonkaan. Hän sanoi kuitenkin, että Huovisen Miinaa nimitettiin heillä serkuksi ja Saavisessa oli, en tiedä, kummanko oli äidin vai isän setä, tais olla isän puolesta, ukkolaksi sanottiin sitä Saavisen taloa, vanhaa mummoa teätingäksi. Sukulaisie oli. Ontrein tyttö oli Saavisen Oleksein kanssa naimisissa Saavisessa kastettiin myös isäni Aleksi vuonna 1921, kun pappia ei muuten ollut saatavilla. (Saavisen taloa kutsuttiin vävyn mukaan Saaviseksi; Ontrei oli Huovisia.) Näistä tiedonsiruista on muodostunut minulle ongelma, jota en ole pystynyt ratkaisemaan. Huovisten sukutiedot eivät mainitse Mikittää eikä Mikitän lempi- tai pikemminkin haukkumanimi Kuupporin Mikittä tunnu sanovan kenellekään mitään. Mikittää nimitettiin myös Iivoni Mikitäksi Poutanen Simana Mikitänpoika Vus.B.1. (Simana Bogdanov) Simana (Timana) kuoli Vienan Kemiin sotaväessä ollessaan. 4 Akonlahti Nakrisaho 1.2. Poutanen Petri Mikitänpoika Vus.B.2. (Petri Bogdanov) Petri oli naimisissa Akonlahden Nakrisahossa; hän hukkui kalastusmatkalla. 5 Heinäjärvi 1.3. Poutanen Ortjo Mikitänpoika Vus.B.3. (Artemij Bogdanov) Puoliso: Joukenie Toj Tollonjoki Ortjo oli nainut Tollonjoelta Joukenien. Hän rakensi pirttinsä yksinäiselle paikalle Vuokinsalmen ja Niskajärven puoliväliin Heinäjärven rannalle, jolloin vanha kotitalo jäi kokonaan Markelle. 6 Mikitän ja Onussan lasten ikäerot olivat suuria. Vanhin oli Orjo, joka meni naimisiin vuokkiniemeläisen Lupajoukenien kanssa, kulki aikansa Venäjällä päin, asettui sitten kotitalon kulmille pieneen pahaiseen mökkiin ja rakensi myöhemmin talon Heinäjärven rannalle. Oliko Heinäjärvi jossain Niskajärven ja Kivijärven tienoilla tai oliko Suomen puolella, sen osaisi varmasti joku kertoa Remsu Outi Mikitäntyttö Vus.B.4. (Outi Bogdanova, Poutanen) Puoliso: Remsu Matti Vuk.R. Vuokkiniemi (Tepponen)

3 Vihitty 1891 Lapset: Anni, Vappu, Jelena ja Risto Vanhin veli Matti lähti vaimon kotiin Livojärvelle ja otti isänsä mukaan. Heillä oli neljä lasta. Sinne he rakensi oman talon. Seuraava oli Outi, joka meni naimisiin vuonna 1891 samana vuonna kuin Iro syntyi vuokkiniemeläisen Tepposen Matin (Remsuja?) kanssa. Outin tytöistä Anni ja Vappu ovat asuneet Vihannissa, Helka eli Jelena Vaasassa. 8 Vuokinsalmi Talo 1 Markenniemi 1.5. Poutanen Markke Mikitänpoika Vus.B.5. (Mark Bogdanov) Synt. n. 1877, Puoliso: Pappinen Lukki Miihkalintyttö Nij.P.3. (Lukija Mihailovna Popova) Synt , Niskajärvi Vihitty: Lapset: Makarie, Iro ja Outi Mikittän ja Onussan lapsista seuraava, Markke, jäi kotitalon pitäjäksi. Vaimo oli Niskajärveltä Pappisen tyttö Lukki. Heidän lapsistaan mummo muisti Makarien, Iron ja Outin. 9 Lukin nai Vuokinsalmeen >>Kuupporin>> Mikitän Markke. 10 Marken vaimo oli Niskajärvestä Lukki, Ossippaisen Miihkalin tyttö, Pappisia sukujaan. 11 III. 23. Lukija (Lukki) Mihailintr. synt Hänet kastettiin Sylikummina oli talonpojan tytär, neito Ksenja Feodorova Pappinen. Lukija (20 v.) vihittiin avioliittoon Mark Bogovimin (26 v.) kanssa Sulhanen palveli aikonaan Viipurin jalkaväkirykmentissä 85, mutta oli reservissä ja asui Vuokinsalmessa. 12 Erinomainen yllätys odotti Vuokkiniemellä, missä tapasin 86 vuotiaan Lukki Bogdanovan (kotoisin Niskajärveltä), joka vietti vanhuuspäiviään tyttärensä Outi ja vävynsä Timo Remsun perheessä. Hänestä oli minulle kertonut serkkuni Marinan anoppi Okahvie Mäkelä, itsekin hyvä laulaja ja kertoja. Niinpä menin taloon, perhe oli ruokapöydässä ja tietysti minutkin istutettiin "čäijyllä". Lukki oli jo syönyt ja virui sängyssä. Outi myönsi äitinsä laulaneen nuorempana, mutta epäili, jaksaneeko nyt, kun on ollut pahoinvointinen. Silti aloin puhutella vanhusta ja sana sanalta asia alkoi edetä hän muisteli nuoruusaikojaan, muinaisia menoja ja tapoja, lauluja ja kisoja. Outikin auttoi keskustelun vireellä pitämistä. Pikkuhiljaa Lukki virkistyi, posket punertuivat, ja hiljaisella äänellään alkoi laulaa: Poutanen Moarie Mikitäntyttö Vus.B.6. (Moarie Bogdanova) Puoliso: Riiko A.Te. Akonlahti, Tetriniemi

4 Mummon sisar Moarie oli ensin naimisissa Akonlahden Tetriniemessä Riiko-nimisellä leskimiehellä, jolla oli viisi lasta, ja Riion kuoltua Kompakassa Poutanen Iivana Mikitänpoika Vus.L.7. (Ivan Bogdanov) Iivana kuoli nuorena. 15 Lähimpänä Iron ikää oli Iivana-veli, joka kuoli nuorena. Iivanan kuolema oli Irolle kova isku. Hautajaisissa oli itkijänaisena Domna Huovisen äiti Tatjana, joka itkuissaan kertoi muun muassa siitä, miten hyvä paimen Iivana oli ollut Lesonen Iro Mikitäntyttö Vus.B.8. (Iro Bogdanova) Synt , Kuollut 1986 Puoliso: Lesoni Miihkali Hovatanpoika Vej.L Niskajärvi Vihitty 1913 Ida, karjalaisittain Iro, Lesonen syntyi Vuokinsalmen kylässä Mikittä Poutasen eli Bogdanoffin ja Larin Onussan nuorimpana tyttärenä. Hän kuoli vuotiaana. 17 Miihkali (vaimo Iro, elivät uudistalossa Niskajärven toisella puolella). 18 Poutanen Makarie Markenpoika (Makar Markovits Bogdanov) Vus.B Oson Vuokinsalmen jatsheikan johtajana on ollut parisen vuotta Magarie Bogdanov, kotoisin Vuokinsalmen Marken talosta. 19 Poutanen Iro Markentyttö (Iro Markovna Bogdanov) Poutanen Outi Markentyttö (Outi Markovna Bogdanov) Vus.B Vus.B Erinomainen yllätys odotti Vuokkiniemellä, missä tapasin 86 vuotiaan Lukki Bogdanovan (kotoisin Niskajärveltä), joka vietti vanhuuspäiviään tyttärensä Outi ja vävynsä Timo Remsun perheessä. Hänestä oli minulle kertonut serkkuni Marinan anoppi Okahvie Mäkelä, itsekin hyvä laulaja ja kertoja. Niinpä menin taloon, perhe oli ruokapöydässä ja tietysti minutkin istutettiin "čäijyllä". Lukki oli jo syönyt ja virui sängyssä. Outi myönsi äitinsä laulaneen nuorempana, mutta epäili, jaksaneeko nyt, kun on ollut pahoinvointinen. Silti aloin puhutella vanhusta ja sana sanalta asia alkoi edetä hän muisteli nuoruusaikojaan, muinaisia menoja ja tapoja, lauluja ja kisoja. Outikin auttoi keskustelun vireellä pitämistä. Pikkuhiljaa Lukki virkistyi, posket punertuivat, ja hiljaisella äänellään alkoi laulaa: 20

5 Lähdeluettelo 1 Karjalan Heimo n:o 5-6/1989, s Raija Lesonen; Vanha Viena mustelee (8) Kuvia Niskajärven Lesosten 2 Virtaranta, Pertti. 1972: Polku Sammui, s Karjalan Heimo n:o 5-6/1989, s Raija Lesonen; Vanha Viena mustelee (8) Kuvia Niskajärven Lesosten 4 Karjalan Heimo n:o 5-6/1989, s Raija Lesonen; Vanha Viena mustelee (8) Kuvia Niskajärven Lesosten 5 Karjalan Heimo n:o 5-6/1989, s Raija Lesonen; Vanha Viena mustelee (8) Kuvia Niskajärven Lesosten 6 Virtaranta, Pertti. 1972: Polku Sammui, s Karjalan Heimo n:o 5-6/1989, s Raija Lesonen; Vanha Viena mustelee (8) Kuvia Niskajärven Lesosten 8 Karjalan Heimo n:o 5-6/1989, s Raija Lesonen; Vanha Viena mustelee (8) Kuvia Niskajärven Lesosten 9 Karjalan Heimo n:o 5-6/1989, s Raija Lesonen; Vanha Viena mustelee (8) Kuvia Niskajärven Lesosten 10 Virtaranta, Pertti. 1972: Polku Sammui, s Virtaranta, Pertti. 1972: Polku Sammui, s Pusin, Sirkka. Espoo Carelia n:o 11/2009. Sandra Stepanova; Muistelmia kansanrunouden keruumatkoilta ( ). 14 Karjalan Heimo n:o 5-6/1989, s Raija Lesonen; Vanha Viena mustelee (8) Kuvia Niskajärven Lesosten 15 Virtaranta, Pertti. 1972: Polku Sammui, s Karjalan Heimo n:o 5-6/1989, s Raija Lesonen; Vanha Viena mustelee (8) Kuvia Niskajärven Lesosten 17 Karjalan Heimo n:o 5-6/1989, s Raija Lesonen; Vanha Viena mustelee (8) Kuvia Niskajärven Lesosten 18 Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Kallio, Asmo; Kainuun Rajavartioston papereista vuodelta 1934 eli SA / T / 15 Rajanylitysten valvonta 20 Carelia n:o 11/2009. Sandra Stepanova; Muistelmia kansanrunouden keruumatkoilta ( ).