Ilmaston muutos. syyt ja alueellisuus
|
|
- Ville-Veikko Seppo Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JULKAISU 8/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Ilmaston muutos syyt ja alueellisuus Toimittanut Ulrica Gabrielsson
2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina seminaarin aiheesta "Ilmaston muutos syyt ja alueellisuus". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat Kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen, ympäristöministeriö Professori Markku Kulmala, Helsingin ylipisto, fysiikan laitos Professori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto Professori Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus Professori Juha-Pekka Lunkka, Oulun yliopisto, geologia Paneelikeskusteluun osallistuivat alustajien lisäksi Tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen, Ilmatieteen laitos Professori Kari Mielikäinen, METLA Kansanedustaja Harri Jaskari, kok. Kansanedustaja Martti Korhonen, vas. Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.
3 Ilmaston muutos syyt ja alueellisuus TUTKAKSEN seminaari Eduskunnan auditoriossa tiistaina Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja Suomi kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen, ympäristöministeriö Ilmasto muuttuu mutta miten? Professori Markku Kulmala, Helsingin ylipisto, fysiikan laitos Metsät ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa Professori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto Mikä muuttuu kun ilmasto muuttuu? Professori Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus Kahvitauko Ilmaston pitkän ajan trendit ja vaihtelut Professori Juha-Pekka Lunkka, Oulun yliopisto, geologia Paneelikeskustelu Alustajien lisäksi Tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen, Ilmatieteen laitos Professori Kari Mielikäinen, METLA Kansanedustaja Harri Jaskari, kok. Kansanedustaja Martti Korhonen, vas Tilaisuuden päätös
4 SUOMI KANSAINVÄLISISSÄ ILMASTONEUVOTTELUISSA Ilmaston muutos ja syyt, TUTKAS -SEMINAARI Jukka Uosukainen Kansainvälisten asiain johtaja, YM
5 MAAILMAN ILMASTOPÄÄSTÖT OVAT TONNIA CO2-eq/v! Maailman hiilidioksidipäästöt kasvoivat 3 prosenttia vuonna 2011 ja olivat yli 30 miljardia tonnia Hiiliriippuvuutemme pitäisi laskea viisi prosenttia vuodessa seuraavien 40 vuoden aikana Mahdollisuudet alittaa 2 celciusasteen kriittinen raha vähenevät päivä päivältä
6 HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT IEA 2011 Top-10 annual energy-related CO % of global 2 emitters for the year 2009 [97] total Tonnes of GHG Country annual emissions per capita People's Rep. of China United States India Russian Federation Japan Germany Islamic Rep. of Iran Canada Korea United Kingdom
7 HISTORIALLISET PÄÄSTÖT WRI 2011 Top-5 historic CO 2 contributors by region over the years 1800 to 1988 (in %) Industrial Total Region CO 2 CO 2 OECD North America OECD Europe Former USSR China Eastern Europe
8 HISTORIALLISET PÄÄSTÖT MAITTAIN, WRI 2011
9 EU:n ilmastopäästöt Suomen pitkän aikavälin ilmasto- j a energiastrategia 2008
10 Suomen ilmastopäästöt
11 ILMASTOSOPIMUS Kuin Titanicin kansituoleilla Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt edelleen kasvussa Nykyisillä sitoumuksilla maapallon lämpötila nousee 3,5 4,5 celcius-astetta Kattava sopimus vai vahinkojen korvaaminen ja ilmaston manipulaatio?
12 DOHAN SOPIMUSKIERROS 1. KIOTON PÖYTÄKIRJAN JATKO 2. ILMASTORAHOITUS 3. UUSI SOPIMUS VUONNA FILLING THE GAP
13 KIOTON PÖYTÄKIRJAN JATKO Mukana varmasti Eurooppa ja kehitysmaat Vastahakoiset kumppanit Australia ja Uusi Seelanti Opportunistit Ukraina, Kazakstan ja Valko- Venäjä Luopuneet USA, Kanada, Japani, Venäjä Yhteensä korkeintaan 14 % päästöistä Haasteet: kuuma ilma, mekanismien jatko, laillisuuskuilu
14 ILMASTORAHOITUS Starttirahoitus yhteensä 30 miljardia dollaria toteutunee Kööpenhaminan lupaus mobilisoida 100 miljardia dollaria vuonna 2020 Kehitysmaiden odotukset rahoitustason pysymisestä tai nousemisesta Suomen osuus starttirahoituksesta 110 Meuroa, mikä vastuu 100 miljardista USDsta?
15 UUSI SOPIMUS VUONNA 2015 Koskee kaikkia maita vuodesta 2020, USAn ultimaatumi: irti vuoden 1992 maajaosta Applicable to all, uusi luonne Bottom-up, tavoitteiden määrittely kansallisten erityispiirteiden pohjalta Top-down, läpinäkyvyys, yhteiset laskusäännöt ja raportointi Laillisesti sitova, mutta kansallisella tasolla?
16 FILLING THE GAP Päästöjen rajoitukset ennen vuotta 2020 Kioton pöytäkirjan tavoitteiden nostaminen ja Kööpenhaminan sitoumuksien tarkistus vuonna 2015 Kaikki sopimuksen elimet toiminnassa Kaupunkien toimet ja yksityinen sektori Uudet kaasut, lyhytikäiset vaikutukset
17 Moni teknologia on edullista Svend Torp Jespersen Brussels 2009
18 Maa- ja metsätalous sektorin päästöt ja poistumat Suomessa MMM 2008
19 METSÄNIELUN MERKITYS SUOMELLE Metsänielun merkitys Suomen kokonaispäästöistä on % Aidosta nielusta ei saa rankaista Rajoittamaton nielun hyväksikäyttö voi johtaa taakanjaossa vaativampaan päästövähennystavoitteeseen Tulisiko metsänielujen rooli olla sama kaikkialla maailmassa?
20 KOTIMAISTA JA KANSAINVÄLISTÄ DIPLOMATIAA
21 Kiitos!
22 Ilmasto muuttuu mutta miten? Tuleeko jo liian kuuma? Markku Kulmala Helsingin Yliopisto Fysiikan laitos
23 Globaaleja haasteita Global warming Earthquakes Climate change Air quality Fresh water Volcanoes Energy Ocean acidification Deforestification Epidemic diseases Chemicalisation Biodiversity loss Food supplies
24 The Climate System: Interactions The climate system: interactions A. Grelle, 2005
25 Muuttuva ilmasto: Mitä tiedetään Maapallolla on luonnollinen kasvihuoneilmiö Ilman luonnollista kasvihuoneilmiötä noin - 18 o C Nyt noin 14 o C Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuus voimakkaassa nousussa Monenlaisia takaisinkytkentöjä Ilmasto muuttuu mutta miten?
26 Trajectory of Global Fossil Fuel Emissions CO 2 Emissions (GtC y -1 ) Actual emissions: CDIAC Actual emissions: EIA 450ppm stabilisation 650ppm stabilisation A1FI (Avgs.) A1B A1T A2 B1 B : Emissions:8.4±0.5 PgC Growth rate: -1.3% 1990 level: +37% Growth rate: +3.2% 2010 : Growth rate: >5% Raupach et al 2007, PNAS; Global Carbon Project 2009, Friedlingstein et al. 2010, Nature Geoscience; Gregg Marland, Thomas Boden-CDIAC 2010
27 Impacts of Economic Crises on C Emissions Peters et al. 2011, Nature CC
28 Atmospheric CO 22 Concentration Year 2008 Atmospheric CO 2 concentration: 385 ppm 38% above preindustrial
29 Atmospheric CO 2 Concentration End of 2010: ppm Annual Growth Rates (decadal means) : 1.3 ppm y : 1.6 ppm y : 1.5 ppm y : 1.9 ppm y -1 Annual Mea Growth Rate (ppm y -1 ) Data Source: Thomas Conway, 2011, NOAA/ESRL + Scripts Institution
30 Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions (2010) 9.1±0.5 PgC y ±0.2 PgC y -1 50% 2.6±1.0 PgC + y-1 0.9±0.7 PgC y 26% -1 Calculated as the residual of all other flux components 24% 2.4±0.5 PgC y -1 Average of 5 models Global Carbon Project 2010; Updated from Le Quéré et al. 2009, Nature Geoscience; Canadell et al. 2007, PNAS
31 Monitoring of concentrations and fluxes of CO 2, CH 4 and N 2 O Tentative ending year 2031 Head Office to be located in Helsinki, Kumpula ICOS+ ACTRIS + other climate/atmosphere related infras
32 How to meet the research and innovation needs? clear and ambitious vision empirical and experimental (laboratory, field, instrument developing...) theoretical (basic theories, simulations, model development..) From research to innovations; new SMEs Kulmala et al., 2009, EUCAARI, ACP
33 Mitä on tulossa? Antarctica: > 80 km New Delhi: < 1.5 km Kuvat:Ismo K. Koponen ja Petteri Mönkkönen
34 Atmospheric Brown Cloud (Pollution)
35 Ilmasto ja aerosolihiukkaset Hyvät aerosolihiukkaset Hidastavat ilmastonmuutosta Metsistä ja muusta biosfääristä Pahat aerosolihiukkaset Kiihdyttävät ilmastonmuutosta Musta hiili (noki) epätäydellisestä palamisesta Energiantuotannosta ja liikenteestä Pelastavatko pienhiukkaset ilmastonmuutokselta? Tuskin pelastavat Hiukkasten elinikä päiviä/viikkoja Hiilidioksidille kymmeniä/satoja vuosia Ilmaston ja ilmanlaadun vuorovaikutukset Hiukkaset ja terveys Clean the Air, Heat the Planet (Science, 2009)
36 Pelastavatko metsät? Antavat lisää aikaa Estää globaalin lämpötilan nousu yli 2 o C Ilman metsiä aikaa noin 0-20 vuotta Metsien kanssa vuotta Metsien merkitys: Suomen metsät tehokkaita pinta-alayksikköä kohti Hiilinielu yhteyttäminen Aerosolihiukkasten muodostaja yhteyttämisen sivutuotteena syntyy hiilivetyjä jotka hapettuvat ilmakehässä ja tiivistyvät aerosolihiukkasiksi ja/tai aerosolihiukkasiin Boreaallisen metsävyöhykkeen tehostaminen PEEX (Pan-Euraasian Experiment)
37 SMEAR II-station (boreal forest, country side)
38 Jatkuvat, monipuoliset mittaukset
39 SMEAR II Hyytiälä
40 Hyytiälä, Spring 2007 Manninen et al., 2009
41 Uusien hiukkasten muodostuminen
42 Auringonpilkut eivät selitä Kulmala et al., 2010, ACP
43 Hiilinielusta pienhiukkasiksi CO 2 concentration + Aerosol concentration - + +? Temperature + + Photosynthesis +? BVOC emissions Kulmala et al., 2004, ACP
44 Yhteiskunta ja tutkimus Applied Research Basic Research Innovations Policy Society
45 Ilmastopolitiikasta Päästöt Nielut Kv sopimukset Ilmastolaki Ilmastopaneeli Perusongelma: lisää, lisää, lisää Tiede Kansalaiset Poliitiikka
46 Ilmastonmuokkaus Kasvihuonekaasut Poisto, vähentää pakotetta Aerosolihiukkaset Lisääminen, lisää säteilyn heijastumista takaisin Mahdolliset ongelmat Tutkimuksen välttämättömyys Alkaa viimeistään
47 Nykytilanteesta Säteilypakote selvästi nousussa Vanha (vuodelta 2006)1.6 [ 1.0, +0.8] Uusi (2012) 50% suurempi Takaisinkytkennät oleellisia Pitkäjänteiset mittausohjelmat ja niihin liittyvä infrastruktuurien kehittäminen välttämätöntä ICOS + ACTRIS PEEX
48 Kysymyksiä?
49 Tutkas: Ilmaston muutos syyt ja alueellisuus Metsät ja ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti (VITRI) Helsingin yliopisto University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 1
50 Sisältö Torjunnan mahdollisuudet ja haasteet Metsäkato ja metsien degradaatio Torjuntapotentiaali Haasteet Sopeutumisen mahdollisuudet ja haasteet Sopeutuminen ja metsät Metsien ekosysteemipalvelut ja sopeutuminen Haasteet University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 2
51 Torjunta ja sopeutuminen Ilmastonmuutos ja ilmaston vaihtelut Torjunta Vaikutukset Toimet Sopeutuminen Ekosysteemien hiilivaraston ylläpito ja lisääminen päästöjen vähentäminen Ekosysteemien sietokyvyn ylläpito ja lisääminen haavoittuvuuden vähentäminen University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 3
52 Torjunnan haasteet University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 4
53 Metsänhävitys ja kasvihuonekaasupäästöt Noin 12-15% maailman hiilidioksidipäästöistä tulee metsänhävityksestä ja maakäytön muutoksista pääasiassa tropiikissa Tämä on enemmän kuin kaikki liikenteen päästöt Monissa kehitysmaissa, metsänhävityksestä ja maakäytön muutoksista aiheutuvat päästöt ovat noin 60-90% maan kokonaispäästöistä University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 5
54 Metsähävityksen ajurit Välittömät syyt Maatalous Kaivosteollisuus Kestämätön metsätalous Tiet, urbanisoituminen Taustalla olevat syyt Väestönkasvu Maailmankaupan globalisoituminen Elintason nousu - kulutustottumukset Huono hallinto Omistus- ja hallintoepäselvyydet Korruptio Huono teknologia University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 6
55 AFOLU = maatalous, metsätalous ja maankäytön muutos CO 2 päästöt maankäytöstä ja muilta sektoreilta (v. 2000) Suomi EU 27 USA Ethiopia Kenya Mozambique Nepal Nicaragua Tanzania Vietnam Zambia Intia Kiina Indonesia Brasilia AFOLU Muut WRI University of Helsinki -50 % 0 % 50 % 100 % Prosenttia kokonaispäästöistä Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 7
56 CO 2 päästöt maankäytön muutoksista tropiikissa 600 CO 2 päästöt (TgC y -1 ) Brasilia Indonesia Venezuela Rep.Dem.Congo 60% Cameroon Peru Colombia Nicaragua Intia 100 Nigeria Philippines Nepal 0 University of Helsinki 4-2% 2-1% Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) <1% 8
57 Tropiikin metsäkadon pääsyyt Laajamittainen, kaupallinen maatalous Pienviljelijöiden maatalous, kaskeaminen Kaivosteollisuus Liikenne Urbanisaatio University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 9
58 Uuden maatalousmaan alkuperä % Koko Tropiikki Keski-Amerikka Etelä-Amerikka Länsi-Afrikka Keski-Afrikka Itä-Afrikka Vedet Istutukset Savanni Sekundäärimetsä Metsä Etelä-Aasia Kaakkois-Aasia Gibbs et al University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 10
59 Mitä metsän tilalle? WWF Land Cover Database Riau (Sumatra), Indonesia 17% of metsäkadosta University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 24% metsäkadosta 29% metsäkadosta 7% 5% metsäkadosta 11
60 Suopalot Indonesiassa: CO 2 -päästöt n. 300 milj. tonnia CO 2 vuodessa (Kuva: D. Murdiyarso) University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 12
61 Metsien degradaation pääsyyt Kestämätön metsätalous ja hakkuut Kestämätön polttopuun keruu ja puuhiilen tuotanto Metsäpalot Metsälaiduntaminen Muiden metsäntuotteiden keruu, metsästys University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 13
62 Metsäkadon ja degradaation syyt ja ajurit % -4 % -1 % -36 % -57 % 9 % 17 % 4 % 70 % -13 % -35 % -11 % -2 % -39 % 4 % 62 % 8 % 26 % -10 % -7 % -37 % -7 % -41 % 6 % 20 % 7 % 67 % AMERICA AFRICA ASIA Deforestation driver Forest degradation driver Forest transition phases Pre Early Late Post University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) Hosonuma et al. (in press) 14
63 Metsäkadon ja degradaation syyt ja ajurit Maatalous (sekä kaupallinen että pienmaatalous) on metsäkadon pääasiallisin syy kaikilla kolmella mantereella (~ 83 % metsäkadosta) Hakkuut/puukorjuu on metsien degradaation tärkein syy Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa (~ 70 % degradaatiosta). Polttopuun keruu puuhiilen tuotanto on metsien degradaation tärkein syy Afrikassa Välittömät syyt vaihtelevat alueittain ja metsänmuutoksen eri vaiheissa Käyttö lähtötason (baseline) määrittelyssä? Metsien tilan ja muutoksen seuranta: sopiiko samanlainen seurantamenetelmä kaikkialle? Hosonuma et al. (in press) University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 15
64 Metsäsektorin potentiaalinen päästövähennysvaikutus v Päästövähennys IPCC (2007): 1-3 Gt CO 2 eq. vuodessa Isenberg & Potvin (2010): Gt CO 2 eq. Vuodessa > noin 7-10% kokonaispäästöistä Kustannus miljardia USD vuodessa Vertailu Maailman hiilikauppa v. 2009: 140 miljardia USD vuodessa Metsäsektorin investoinnit kehitysmaihin ja kehitysapu: miljardia USD vuodessa Metsäsektorin kehitysapu: miljardia USD vuodessa (noin 1% kaikesta kehitysavusta) University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 16
65 Cancunin COP (2010) REDD+ toimet policy approaches and positive incentives on issues relating to reducing emissions from deforestation and forest degradation in developing countries; and the role of conservation, sustainable management of forests, and enhancement of forest carbon stocks in developing countries (UNFCCC Decision 2/CP.13 11). Reduced emissions from [päästöjen vähentäminen]: Deforestation [metsäkato] Forest degradation [degradaatio] And the role of [sekä seuraavat toimet] Conservation [metsien suojelu] Sustainable management of forests [metsien kestävä käyttö] Enhancement of forest carbon stocks [metsien hiilivaraston lisäys] University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 17
66 REDD+:n kaksi päälinjaa SYVÄLLISET UUDISTUKSET POLITIIKKAVAIHTOEHDOT Maanomistus Hyvä hallinto Hajautettu päätöksenteko välttämättömiä, vaikeita toteuttaa, mutta eivät yksin riitä pitkän aikavälin positiiviset vaikutukset (Angelsen et al., 2009) Ekosysteemipalvelut Yhteisömetsätalous Maatalouspolitiikka Energiapolitiikka Maankäytön rajoitukset Kestävä metsätalous Sektorikohtaisia, yksinkertaisemmat toteuttaa University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 18
67 REDD+ ohjelmien onnistuminen edellyttää laajoja uudistuksia Omistus- ja käyttöoikeudet keskeisiä Välttämättömiä REDD+:n onnistumiselle Tehokas puuttuminen metsäkadon ja degradaation syihin Maatalous ja maankäyttö keskeisiä Korruptio Vaikea rakenteellinen ongelma, jonka ratkaisu vaatii syvällisiä uudistuksia Seuranta (MRV): hiilitaseet ja investoinnit Hyvän hallinnon ja kestävän maa- ja metsätalouden edistäminen Koulutus ja institutionaalisen kapasiteetin lisääminen University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 19
68 Maailman metsien nielut ja päästöt Pan ym University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI)
69 Suomen metsien nielut ja päästöt Tilastokeskus 2012 University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 21
70 Sopeutumisen haasteet University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 22
71 Kahden asteen tavoite jää saavuttamatta? sopeutumisen merkitys korostuu Parry et al University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 23
72 Metsät ja sopeutuminen Metsien sopeutuminen Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin Metsien ja metsätalouden sopeutuminen Sopeutuminen ja metsät ( Ecosystem-based adaptation) Metsien rooli sopeutumisstrategioissa Metsien ekosysteemipalvelut keskeisiä Metsien kasvun muutos (%) (Kellomäki ym. 2008) University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 24
73 Sopeutumisprosessi Esimerkki: TroFCCA-ohjelman (Tropical Forests and Climate Change Adaptation) kehittämä prosessi sopeutumiselle luonnonvaroista riippuvassa taloudessa Nkem et al Counting on forest and accounting for forest contribution in national climate change actions. CIFOR Working Paper p. University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 25
74 Sopeutuminen ja metsien ekosysteemipalvelut Metsät ja puut Tuotantopalvelut Sääätelypalvelut Kohtuullinen tietämys Tuotteet Maatalous Valuma-alueet Rannikot Kaupungit Paikallinen sopeutuminen Meso-skaalan sopeutuminen Alueellinen ilmasto Alueellinen sopeutuminen Tiedon puute, epätarkkuus University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 26
75 Metsät ja sopeutuminen - politiikkatoimet Sopeutuminen osaksi metsäpolitiikkaa Sopeutuminen Sopeutuminen metsäpolitiikkaan: Sopeutuminen kansallisissa metsäohjelmissa Metsäpoltiikka Metsät osaksi sopeutumista Metsät sopeutumisessa: Metsien rooli sopeutumisohjelmissa (NAPA) Ekosysteemipohjainen sopeutuminen mukana rahoitusohjelmissa University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 27
76 Kiitos University of Helsinki Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) 28
77 Mikä muuttuu kun ilmasto muuttuu? Mikael Hildén, prof. Suomen ympäristökeskus Ilmastonmuutoksen ohjelma
78 Ilmasto-opas kertoo kaiken Ilmatieteen laitos, SYKE, Aalto yliopisto Myös englanniksi ja ruotsiksi 2
79 Epävarmuudet ovat merkittävät, vaikka suunta olisikin selvä 3
80 Tulvia on monenlaisia: Sulamisvesitulvat Sadevesitulvat Sateen kesto muutamasta minuutista peräkkäisiin märkiin vuosiin Jääpatotulvat ja hyydetulvat Korkea merenpinta Patosortumat ei ole yhdentekevää miten ilmasto muuttuu
81 Muutoksia voidaan ennakoida monella eri tasolla Jääpeitteen ja jääolosuhteiden muutokset Palsasoiden häviäminen Muutoksia metsän kasvussa ja eri lajien välisissä suhteissa Punkkien leviämisessä Maanviljelyksen edellytykset Eteläisten perhoslajien tulo Linnuston muutoksia Kasvillisuuden muutoksia Tulossa: Euroopan ympäristöviraston raportti Climate change, impacts and vulnerability in Europe An indicator-based report 5
82 Avainkysymys: miten yhteiskunta muuttuu ja muuttaa itsensä? Mitkä ratkaisut ovat kestäviä muuttuvassa tilanteessa? Luonnonvarojen kasvava käyttö Fossiilisten polttoaineiden käyttörajoitukset Biopolttoaineiden sivuvaikutukset Ilmaston muuttuminen Ilmasto- ja muu pakolaisuus Luonnon monimuotoisuuden väheneminen 6
83 Miten uusia ratkaisuja löydetään ja otetaan laajasti käyttöön? Paikalliset kokeilut, jotka kasvavat kasvamistaan: Hinku-kunnat ja kaverit, kaupunkien ilmastositoumukset, vihreä infrastruktruuri, hulevesiratkaisut, energian säästö Yhteistä on ongelman tiedostaminen ja haltuunotto paikallisesti. Mielikuvitus, mutta joskus myös voimassa oleva lainsäädäntö rajana. Voivat saada voimaa toisistaan, mutta kilpailevat myös paremmuudesta ja voimavaroista. Luovat poliittista painetta ja kasvattavat tietoisuutta. Sopeutuminen ja hillintä vuoropuhelussa. 7
84 Ilman politiikkaa ei tulla toimeen Parhaimmatkin vapaaehtoiset ja paikalliset kokeilut jäävät tähdenlennoiksi, jos rakenteita ei muuteta. Poliittiset linjaukset ja tyhjältä kuulostavat julistukset voivat innostaa kokeilemaan ja löytämään uutta, jos vaikuttavat päätöksiin voimavarojen käytöstä tai sääntelyyn. Jossakin vaiheessa (hyvästä) kokeilusta tulee normi. Osuus saavutettavasta vähennyksestä Top 12 päästökaupan ulkopuolella % Politiikkatoimista joissa arvioitu KHK-vähennys 8
85 Kun ilmasto muuttuu yhteiskunnat joutuvat muuttumaan. kestävien ratkaisujen edellytyksenä on vuorovaikutus paikallisten ja yleisten (globaalit/eu/kansalliset) kokeilujen välillä. pitää hakea ratkaisuja, jotka kannustavat jatkuvasti uudistumaan: kun ilmasto muuttuu meidän on juostava jopa pysyäksemme paikalla on löydettävä ne keinot, jotka todella muuttavat maailmaa. 9
86 Kansainvälisesti sopeutumisesta 10
87 ILMASTON PITKÄN AJAN TRENDIT JA VAIHTELUT TUTKAS
88 Geologia - ilmasto: Sedimentit /sedimenttikivet ja maannokset Fossiilit (makro, mikro & nanofossiilit: siitepölyt, foraminifera, piilevät, kokkoliitit etc.) Ilmastosta kertovat geokemialliset aineistot: esim. happi-, hiili- ja vety-isotoopit etc. Tillite Sandsone
89 ILMASTOSYSTEEMIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ULKOISET PAKOTTEET SISÄISET KYTKENNÄT ILAMSTON VAIHTELUT LAATTATEKTONIIKKA Ilmakehä Muutokset ilmakehäsässä MAAN RADAN JA ASEMAN VAIHTELUT Kasvillisuus Jäätiköt ja jään määrä Muutokset kasvillisuudessa Muutokset jään määrässä AURINGON SÄTEILYMUUTOKSET Mantereet ja maan pinta Meret Muutokset merissä Muutokset maan manneralueilla
90 Modelled Proxy data Ice extent (degrees, latitúde) Relative sea level change (m) Atmospheric CO 2 (ppm) Time (Ma) (Lunkka, 2008)
91 TOWARDS THE ICE HOUSE - PAST ca 70 Ma δ 18 O = [( 18 O / 16 O (sample) - 18 O / 16 O (st ) / ( 18 O / 16 O (st)] x 1000 Zachos et al. (2001)
92 δ 18 O = [( 18 O / 16 O (sample) - 18 O / 16 O (st ) / ( 18 O / 16 O (st)] x 1000
93 ORBITAALISET ILMASTOVAIHTELUT
94 ORBITAALISET VAIHTELUT maan radan aseman sykliset muutokset vaikuttavat maapallon yläilmäkehään saapuvan energian määrään lämpimät ja kylmät ilmastovaiheet ovat vuorotelleet orbitaalisten syklien tahdissa noin viime vuoden aikana lämpimät ilmastovaiheet ovat seuranneet vuoden syklisyyttä, tätä ennen ilmastonvaihtelut ovat seuranneet ja vuoden syklisyyttä
95 NOPEAT ILMASTONMUUTOKSET POHJOISEN PALLONPUOLISKON JÄÄTIKÖIDEN DYNAMIIKAN MUUTOKSET JA JÄÄJÄRVIEN PURKAUKSET AIHEUTTIVAT MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA POHJOIS-ATLANTIN TERMOHALIINISESSA MERIVEDEN KIERROSSA NÄMÄ TEKIJÄT SELITTÄVÄT PARHAITEN LYHYTAIKAISIA NOIN VUODEN VÄLEIN TAPAHTUNEITA ILMASTONMUUTOKSIA AIKAVÄLILLÄ VUOTTA SITTEN
96 HOLOSEENIN ILMASTOKEHITYS Ulkoiset pakotteet (orbitaaliset tekijät, auringon aktiivisuuden muutokset ja tulivuoritoiminta) ja ilmastosysteemin sisäiset kytkennät (mm. meret, jääpeite, kasvillisuus ja ilmakehän kaasukoostumus) ovat aiheuttaneet holoseenin aikana hitaita ja nopeita ilmastovaihteluja
97
98 HOLOSEENIN ILMASTOMUUTOKSET Varhais-Holoseenin aikana valtamerien pinta nousi noin 10 m tuhannessa vuodessa Ilmasto oli lämpimimmillään vuotta sitten; esim. metsät levittäytyivät Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa jopa satoja kilometrejä pohjoisemmaksi kuin nykyään, Pohjois-Atlantin pintavesi loppukesän aikana jopa 3 astetta lämpimämpi kuin nykyään, Pohjoisen jäämeren jääpeite oli huomattavasti pienempi kuin nykyään Nämä muutokset aiheutuivat pääosin pohjoisen pallonpuoliskon korkeille leveysasteille tulleesta noin 10% suuremmista säteilymääristä Lyhytaikaisiin ilmastonmuutoksiin näyttää vaikuttavan myös auringon säteilyn jatksottaiset muutokset kestoltaan kymmenistä vuosista tuhansiin vuosiin Auringon aktiivisuuden vaihtelut vaikuttavat joko suoraan tai yläilmakehässä tapahtuvien prosessien kautta, jotka vaikuttavat pilvisyyteen Useat tulivuorten räjähdyspurkaukset levittävät tuhkaa aina yläilmakehään ja voivat viilentää jopa koko maapallon ilmastoa muutamiksi vuosiksi
99 YHTEENVETO MAAPALLON ILMASTO ON TULLUT YHÄ KYLMEMMÄKSI VIIMEISEN NOIN 50 MILJOONAN VUODEN AIKANA ILMASTON PITKÄAIKAISEN VIILENEMISKEHITYKSEN TAUSTALLA OVAT LAATTATEKTONISET SYYT, JOISTA MERKITTÄVIMPÄNÄ HIMALAJAN VUORIJONON JA TIIBETIN YLÄNGÖN KOHOAMINEN, RAPAUTUMISINTENSITEETIN KASVU JA ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN VÄHENEMINEN LAATTATEKTONIIKAN SEURAUKSENA MERIVIRRAT OVAT JÄRJESTÄYTYNEET UUDELLEEN SITEN, ETTÄ LÄMMÖN JOHTUMINEN POLAARIALUEILLE ON PENENTYNYT JA LÄMPÖTILAEROT PÄIVÄNTASAAJAN JA POLAARIALUEIDEN VÄLILLÄ OVAT KASVANEET PITKÄAIKAISEN VIILENEMISEN OHELLA ILMASTONVAIHTELU LÄMPIMIEN JA KYLMIEN VAIHEIDEN VÄLILLÄ ON SEURANNUT ORBITAALISIA SYKLEJÄ NOPEIDEN ILMASTONMUUTOSTEN TAUSTALLA OVAT ILMASTOON VAIKUTTAVAT EPÄLINEAARISET MUUTOKSET MAAPALLON MERIEN, MANTEREIDEN, JÄÄTIKÖIDEN, KASVILLISUUDEN JA ILMAKEHÄN VÄLISISSÄ VUOROVAIKUTUSSUHTEISSA
100 Kari Mielikäinen TUTKAS (Eduskunta) Metsäntutkimuslaitos (METLA) Lapin mänty paikallisten ilmaston muutosten tulkkina Lapin lampien pohjamutiin uponneista männyistä on 28 vuoden työn tuloksena koostettu 7640 vuoden aukoton vuosilustosarja. Vuosilustojen leveys, puuaineen tiheys ja puuhun tallentuneet alkuaineiden isotoopit kertovat globaaleista ja alueellisista ilmaston vaihteluista ja niiden syistä viime jääkauden jälkeen. Lustosarjan koostamisessa on käytetty ristiinajoitusta, jossa poikkeukselliset kasvuvuodet ovat sitoneet osittain samaan aikaan eläneiden puiden lustosarjat vuodentarkasti toisiinsa. Kronologia paljastaa lukuisia lämpö- ja kylmäkausia. Näistä lämpimin vallitsi noin 6000 vuotta sitten, jolloin koko Lappi oli sankkojen mäntymetsien peitossa. Nykyistä lämpimämpää on ollut myös ajanlaskumme alussa ja noin tuhat vuotta sitten keskiajan lämpökaudella. Pronssikauden jälkeinen viileneminen noin 3000 vuotta sitten ja 1800-luvulla päättynyt pikkujääkausi näkyvät myös lustosarjassa. Menneiden ilmastonmuutosten globaaleista syistä tärkeimpiä on aurinko. Vuosilustojen hiiliisotooppien suhde paljastaa auringon aktiivisuuden vaihtelun (auringonpilkkujen määrän) vuodentarkasti vuosituhansien ajalta. Solangin (2004) tutkimuksen mukaan auringon aktiivisuus on ollut 1900 luvulla korkeimmillaan 8000 vuoteen. Vaihtelun vertaaminen mäntylustojen perusteella arvioituun lämpötilaan osoittaa auringon aktiivisuuden jaksollisen vaihtelun ratkaisevan osuuden tähänastisissa ilmaston muutoksissa (Helama ym. 2010). Lapin puulustot viittaavat moniin säännöllisiin sykleihin, jotka on löydetty myös muualla maailmassa tehdyissä tutkimuksissa. Mallien paljastama useamman vuosikymmenen viive (merten lämpöpuskuri) merkitsee sitä, ettei Auringon aktiivisuuden 1970-luvulla alkanut tasoittuminen ja kääntyminen laskuun vielä vaikuta lämpötilaan. Maapallon kallistuskulma kääntää tällä hetkellä pohjoista pallonpuoliskoa auringosta poispäin. Jugoslavialaisen Milutin Milankovitchin löytämä ilmiö näkyy Lapin männyissä viimeisten kahden vuosituhannen ajan jatkuneena tasaisena ilmaston viilenemisenä (0,3 astetta/1000 v, Esper ym. 2012). Viilenemisestä huolimatta lämpötilojen vaihtelu vuosikymmenten ja vuosisatojen välillä on huomattavaa. Lämpimimmän (21 50 jkr.) ja viileimmän ( ) 30 vuotiskauden ero on ollut yli kaksi astetta. Yksittäisten vuosien väliset vaihtelut ovat moninkertaisia. Tähän, vaikutuksiltaan dramaattiseen vaihteluun verrattuna viime vuosisata on ollut huomattavan rauhallinen. Puulustojen ja Atlantin pohjasedimenttien vertailu osoittaa Golf virran voimakkuuden vaihdelleen viime vuosituhansien aikana voimakkaasti. Auringon, Golf virran ja tuulien yhteispeli näkyy Lapin männyissä keskiajan lämpökaudella ja sitä seuranneella pikkujääkaudella (Helama ym. 2009). Lapin mäntyjen vuosilustot ja säätilastot eivät osoita trendinomaista muutosta Suomen 1900 luvun ilmastokehityksessä. Niissä näkyy selvästi 1900 luvun alun lämpeneminen 1930 luvulle, sitä seurannut usean vuosikymmenen viileneminen ja palautuminen takaisin 1930 luvun ilmaston tasoon. 1
101 Sekä puulustojen että auringon aktiivisuuden rytmiikka viittaavat ilmaston luontaiseen viilenemiseen tulevina vuosikymmeninä. Kansainvälisen ilmastopaneelin hiilidioksidin lisääntymiseen perustuva ennuste on täysin päinvastainen eli voimakas lämpeneminen. Mikäli vallitseva hypoteesi ihmisen ilmakehään päästämän hiilidioksidin ilmastovaikutuksista ja mitattu fakta auringon, tuulten ja merivirtojen luonnollisesta rytmiikasta pannaan yhteen, voi tulos olla toisenlainen. Näin voi asianlaita olla varsinkin merellisen Atlantin ja mantereisen Siperian vaihettumisvyöhykkeellä sijaitsevan Fennoskandian paikallisilmastossa, jonka vaihteluihin meidän on tulevaisuudessakin sopeuduttava. Kirjallisuus: Esper, J., Büntgen, U., Timonen, M. & Frank, D.C Variability and extremes of northern Scandinavian summer temperatures over the past two millennia. Global and Planetary Change p. [url] Esper, J., Frank, D.C., Timonen, M., Zorita, E., Wilson, R.J.S., Luterbacher, J., Holzkämper, S., Fischer, N., Wagner, S., Nievergelt, D., Verstege, A. & Büntgen, U Orbital forcing of tree-ring data. Nature Climate Change. [CrossRef] [html] Helama, S., Timonen, M., Holopainen, J., Ogurtsov, M.G., Mielikäinen, K., Eronen, M., Lindholm, M. & Meriläinen, J Summer temperature variations in Lapland during the Medieval Warm Period and the Little Ice Age relative to natural instability of thermohaline circulation on multi-decadal and multi-centennial scales. Journal of Quaternary Science 24(5): [CrossRef] Helama, S., Mielikäinen, K., Timonen, M. & Eronen, M Sub-Milankovitch solar forcing of past climates: Mid and late Holocene perspectives. Geological Society of America Bulletin 122: [CrossRef] Mielikäinen, K., Timonen, M. & Helama, S Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta. Luku 2.1 (sivut 32-52) Metlan verkkojulkaisussa Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät. [url] S.K. Solanki 1, I. G. Usoskin 2, B. Kromer 3, M. Schüssler 1, and J. Beer 4 Unusual activity of the Sun during recent decades compared to the previous 11,000 years. Nature, Vol. 431, No. 7012, pp , 28 October Lisätietoa lustotutkimuksista: 2
102 Lapin mänty ilmastonmuutosten tulkkina ja selittäjänä Kari Mielikäinen, Metla TUTKAS/Eduskunta Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
103 RISTIINAJOITUKSEN PERIAATE:
104 PUUN VUOSITUHANTINEN MUISTI Subfossiilipuu 884 e.kr. Vuodentarkka (7640 v.) lustotieto: leveys, puun tiheys, solurakenne, isotoopit Ilmaston mallinnus: Ilmastomuuttuja (lämpö, sade ym.) = F(lustomuuttujat) Auringon mallinnus: Auringonpilkut = F(C13/C14 puulustoista) 11/8/ Metla/Erkki Oksanen
105 Ilmastonmuutosten syyt (pitkällä aikavälillä myös geologia) Aurinko Ilmakehä Meret Tuulet
106 Mitä tiedämme globaalista auringosta? Auringon aktiivisuudessa on monenlaista syklistä vaihtelua Aurinko ollut 1900 luvulla aktiivisimmillaan 8000 vuoteen (Solanki ym. 2004) => tasaantunut ja kääntynyt laskuun? Vaihtelut (7640 v.) sopivat yhteen lustoista arvioitujen ilmastonmuutosten kanssa (Helama ym. 2010) viiveellä (merten lämpöpuskuri?) Auringon ilmastovaikutukset ovat edelleen osin tuntemattomat ja ne puuttuvat pääosin ilmastomalleista
107 Merten alueelliset ilmastovaikutukset Golf virran voimakkuuden vaihtelut näkyvät Fennoskandian menneessä ilmastossa (Keskiajan lämpökausi, pikkujääkausi, Helama ym. 2009) Vaihteluiden ajurina auringon lämpö ja Atlantin suolapitoisuuden vaihtelut Myös muiden valtamerten sääilmiöiden (NAO, AMO, El Nino) vaikutukset näkyvät puulustoissa (ilmastossa) NAO = North Atlantic Oscillation AMO = Atlantic Multidecadal Oscillation El Nino = El Nino Southern Oscillation
108 Ilmaston luonnollinen vaihtelu vuotta Lievä viilenevä trendi (maapallon akselikulma, Esper ym. 2012) pohjoisella pallonpuoliskolla Vaihtelu on ollut suurta : lämpimintä ja Luonnonprosessit ovat edelleen mukana pelissä Lisää tietoa/ymmärrystä tarvitaan auringon ja merten prosesseista Mihin tietoa tarvitaan: Globaalimallien tarkentamiseen Alueellisten mallien tarkentamiseen (sopeutumiseen)
109 KIITOS!
Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen
Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi 10.4.2018 Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maapallon ihmeiden ihmettelyä
LisätiedotPoikkitieteellisen tiedon merkitys ilmakehätutkimuksessa. Markku Kulmala University of Helsinki Department of Physics Finland
Poikkitieteellisen tiedon merkitys ilmakehätutkimuksessa Markku Kulmala University of Helsinki Department of Physics Finland Scope of Environmental Research Global warming Earthquakes Climate change Air
LisätiedotAvoin tieto - avain korkeatasoiseen kansainväliseen tutkimukseen. Markku Kulmala Helsingin Yliopisto Fysiikan Laitos
Avoin tieto - avain korkeatasoiseen kansainväliseen tutkimukseen Markku Kulmala Helsingin Yliopisto Fysiikan Laitos Avoin DATA Mittausdata Analysoidut tulokset Mallitulokset Globaaleihin haasteisiin mahdoton
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotMaailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotKari Mielikäinen 23.3.2012 JÄÄKAUDEN JÄLKEISET ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUIDEN KERTOMINA
Kari Mielikäinen 23.3.2012 Dimensio JÄÄKAUDEN JÄLKEISET ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUIDEN KERTOMINA Kari Mielikäinen Kasvu- ja tuotostutkimuksen professori Metsäntutkimuslaitos Vantaan toimintayksikkö
LisätiedotJääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina. Puut keräävät ilmastotietoa
Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina Kari Mielikäinen, Kasvu- ja tuotostutkimuksen professori, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Maapallon ilmaston päätekijät
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotAURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013
AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotBiotalouden kansainväliset kytkennät
Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotIPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.
IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotMaailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?
Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset
LisätiedotKari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +
Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotKokonaisvaltainen kansainvälinen järjestelmä hiilinielujen ja muiden ilmastovasteiden todentamiseen
Kokonaisvaltainen kansainvälinen järjestelmä hiilinielujen ja muiden ilmastovasteiden todentamiseen Markku Kulmala Helsingin yliopisto Ilmakehätieteiden keskus (INAR) CONTRIBUTION TO Solving GRAND CHALLENGES
LisätiedotIlmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotILMASTONEUVOTTELUISSA JA
SUOMEN METSÄT ILMASTONEUVOTTELUISSA JA -SOPIMUKSISSA Metsätieteen päivä 2012 31.10.2012 Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen 1 Ilmastosopimus 1992 Rion ympäristökokouksessa neuvoteltiin kolme merkittävää
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotMetsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotRuoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen
Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo FIG 1. GHG emissions accelerate
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotIlmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General
Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General Carbon dioxide level highest in 3 million years CO2 CH4 N2O Increase 146 % (since 18th century) Increase 257 % Increase 122% Lifetime several
LisätiedotNähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?
Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen? Outi Honkatukia Ilmansuojelupäivät 24.8.2016 Pariisin sopimus historiallinen oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus yhteisiä tavoitteita velvoitteita
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotKA107 Erasmus+ globaali liikkuvuus myönnöt korkeakouluittain, hakukierros 2019
2019-1-FI01-KA107-060676 AALTO KORKEAKOULUSAATIO SR Juncker Horn of Africa Window Kenya H4 67730,00 31140,00 46,0 % Juncker Horn of Africa Window Kenya H1 14127,00 4787,00 33,9 % Juncker Horn of Africa
LisätiedotKestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a
Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a 8. 5. 2 0 1 2 Jussi Viitanen E u r o p e a n F o r e s t I n s t i t u t e E U F L E
LisätiedotOHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotTulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotBiomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotSisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla
Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden
LisätiedotKansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin
LisätiedotMetsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa
Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotPariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen
Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
Lisätiedotperustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen
Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotPoliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi
Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
LisätiedotEsityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika
Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika 2 Sää merkittävin sähkönjakelun häiriötekijä Tapani-myrskyn aiheuttamia sähkönjakelun häiriöitä 2011 Lähde: Fortum
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotMetsät ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsät, metsien käyttö ja ilmastomuutos - seminaari, 21.1.2016 @jariliski Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions (2004-2013 average)
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: Hillintä
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: Hillintä Suomen IPCC-ryhmän seminaari 3.2.2010, Ilmatieteen laitos Ilkka Savolainen VTT Hillinnän tavoitteet Ilmastosopimus UNFCCC 1992 - Pitoisuuksien rajoittaminen
LisätiedotMetsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotMaailman metsät haasteet tänään ja huomenna
Päättäjien metsäakatemia Majvik, 26.5.2016 Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna Petri Lehtonen, Indufor 26.5.2016 Haasteet Kasvavan metsäntuotteiden kysynnän tyydyttäminen Maankäytön muutokset ja
LisätiedotLiike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta?
Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta? 1 Nykymenolla tulemme ylittämään maapallon kestokyvyn 2.5 4 kertaisesti Käytämme nyt maapallon resursseja 1.5 kertaisesti sen mitä se
LisätiedotMuinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna
Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotVallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?
Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 22.8.2012 Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori VTT 70 Industrial countries 60 Developing countries Total
LisätiedotIPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT
IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen
LisätiedotMitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen
Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen Kari Strand Professori Oulun yliopisto / Thule-instituutti / Kaivannaisalan tiedekunta Rokua Geopark-teemapäivä / Vaalan koulukeskus Ilmastomuutostutkimus Tutkimus
LisätiedotPariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto
Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto 03.02.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös täydentää
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta
Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta FORS-seminaari 16.12.2011 Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta Tommi Ekholm 2 Esityksen sisältö Taustaa: 2 C-tavoite ja ilmastonmuutoksen
LisätiedotLiikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.
Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotMaankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus
Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus Ympäristövaliokunta 10.10.2017 Heikki Granholm 10.10.2017 1 Sisältö Ilmastonmuutos, maankäyttö ja metsät Mikä on LULUCF / AFOLU? LULUCF ml. metsät
LisätiedotMaailman metsät paljon vartijana
Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia
LisätiedotMetsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR
1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa
Lisätiedot