Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2004

Transkriptio

1

2 Alueelliset ympäristöjulkaisut 398 Tarja Koskentalo, Anu Kousa ja Päivi Aarnio Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2004 HELSINKI UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

3 Julkaisu on saatavana myös Internetissä /julkaisut ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Kannen kuva: Pirkko Paatero Vammalan Kirjapaino Oy Vammala Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

4 Alkusanat Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) määrittelee puitteet alueelliselle ilmanlaadun seurannalle. Se jakaa Suomen 14 seuranta-alueeseen, joista kaksi sijaitsee Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella (pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). Uudenmaan ympäristökeskus asetti työryhmän, joka laati ohjelman alueellisen seurannan järjestämisestä asetuksessa edellytetyllä tavalla. Ohjelma käsittää sekä mittaus- että bioindikaattoriosan. Bioindikaattoriosa on suoraa jatkoa vuonna 2000 aloitetulle, kuntien, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Metsäntutkimustaitoksen yhteiselle seurannalle. Mittausosa muodostuu varsinaista ilmanlaadun mittauksista sekä päästökartoituksista. Tämä raportti käsittelee seuranta-alue 1:n (muu Uusimaa) ilmanlaatua. Painopiste on mittausosassa ja bioindikaattoriseurannan tuloksia tarkastellaan vain lyhyesti, sillä niistä on julkaistu oma raporttinsa. Ohjelman mukainen seuranta käynnistyi koko laajuudessaan vuoden 2004 alussa. Käytännön toteuttajia olivat YTV:n ympäristötoimisto (mittausosa) ja Jyväs kylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus (bioindikaattoriosa). Kunnat maksavat pääosin kustannukset ja teollisuus on mukana pienellä osuudella. Lisäksi maakunnan liitoilta on saatu avustusta. Seurantaa ohjaa Uudenmaan ympäristökeskuksen kutsuma yhteistyöryhmä, jossa on edustajat kunnista, YTV:stä ja Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot ovat lisäksi nimenneet yhdyshenkilönsä ryhmään. Uudenmaan ympäristökeskus kiittää kaikkia, jotka ovat edesauttaneet hankkeen toteutumista. Ympäristökeskuksen johtaja Leena Saviranta Alueelliset ympäristöjulkaisut

5 Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

6 Sisällys Alkusanat Johdanto Ilman epäpuhtauksista ja niiden vaikutuksista Yleistä Ilmansaasteiden terveysvaikutukset Ilmansaasteiden luontovaikutukset Vaikutukset yhdisteittäin Hiukkaset Typen oksidit (NO ja NO 2 ) Otsoni (O 3 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) Hiilimonoksidi eli häkä (CO) Hiilivedyt Raskasmetallit Hiilidioksidi (CO 2 ) Päästöt seuranta-alueella Autoliikenne Energiantuotanto Teollisuus Puun pienpoltto Ilmanlaatu seuranta-alueella Ilmanlaadun seuranta Liikenneasema Porvoossa Kaupunkitausta-asema Lohjalla Ilmanlaadun raja-, ohje- ja kynnysarvot Pitoisuudet suhteessa raja-, ohje- ja kynnysarvoihin Hengitettävät hiukkaset Typpidioksidi Otsoni Bentseeni Hiilimonoksidi Lyijy Rikkidioksidi Raskasmetallit ja polyaromaattiset hiilivedyt Pitoisuuksien ajallinen vaihtelu Vuodenaikaisvaihtelu Vuorokausivaihtelu Sää ja pitoisuudet Ilmanlaatuindeksi Jäkälät ja neulaset ilmanlaadun indikaattorina Alueelliset ympäristöjulkaisut

7 6 Ilmanlaatuarviot kunnittain Askola Hyvinkää Järvenpää Karjaa - Karis Karjalohja Karkkila Kerava Kirkkonummi - Kyrkslätt Lapinjärvi - Lappträsk Liljendal - Liljendal Lohja - Lojo Loviisa - Lovisa Myrskylä - Mörskom Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pernaja - Pernå Pohja - Pojo Pornainen Porvoo - Borgå Pukkila Ruotsinpyhtää - Strömfors Sammatti Sipoo - Sibbo Tammisaari - Ekenäs Tuusula Vihti Johtopäätökset Yhteenveto Sammandrag Kirjallisuus Liitteet Kuvailulehdet Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

8 Johdanto 1 Merkittävimmät kaupunki-ilman laatua heikentävät epäpuhtaudet ovat hiukkaset, typpidioksidi, otsoni, hiilimonoksidi, bentseeni ja rikkidioksidi. Niillä on korkeina pitoisuuksina haitallisia vaikutuksia niin terveyteen ja viihtyvyyteen kuin luontoonkin, ja tämän vuoksi niille on säädetty raja-, kynnys-, tavoite- ja ohjearvoja. Ilmanlaadun seuranta perustuu ympäristönsuojelulakiin, joka velvoittaa kunnat huolehtimaan ympäristön tilan seurannasta alueellaan. Ilmanlaatu asetus puolestaan velvoittaa alueelliset ympäristökeskukset olemaan selvillä ilmanlaadusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alueella ilmanlaadun seuranta on järjestetty hyvin. Ilmanlaatua koskevissa asetuksissa on määritelty eri epäpuhtauksien seuranta - alueet. Seuranta-alueella tarkoitetaan yhden tai useamman alueellisen ympäristökeskuksen toimialuetta taikka väestökeskittymää, johon voi kuulua yksi tai useampi kunta. Pääkaupunkiseutu (YTV-alue) on Suomessa ainoa väestökeskittymä, joka muodostaa oman seuranta-alueensa. Seurantamenetelmät määräytyvät pitoisuuksien mukaan. Jos pitoisuudet ovat korkeita, edellytetään jatkuvia mittauksia. Jos pitoisuudet ovat kohtalaisen alhaisia, voidaan käyttää vähemmän tarkkoja, suuntaa antavia mittaus menetelmiä. Jos pitoisuudet ovat alhaisia, ilmanlaatua voidaan arvioida mallittamalla tai muilla arviointimenetelmillä kuten päästökartoituksilla. Mittausasemien lukumäärä määräytyy alueen asukasluvun mukaan Typen oksidien, hengitettävien hiukkasten, rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja lyijyn osalta Uusimaa ja Itä-Uusimaa pääkaupunkiseutu pois lukien on nimetty yhdeksi seuranta-alueeksi, josta seuraavassa käytetään nimitystä Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alue. Bentseenin osalta Uudenmaan ympäristökeskuksen alue kuuluu laajempaan Etelä-Suomen seuranta-alueeseen. Otsonin seuranta-alueita on kaksi: pääkaupunkiseutu ja muu suomi. Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella tulee seurata hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia jatkuvin mittauksin vähintään yhdellä liikenneasemalla ja yhdellä kaupunkitausta-asemalla. Typpidioksidipitoisuuksia tulee mitata vähintään yhdellä mittausasemalla suuntaa antavalla menetelmällä. Jatkuvia ja suuntaa antavia mittauksia täydennetään päästökartoituksin. Hiili monoksidin, rikkidioksidin, bentseenin ja lyijyn pitoisuudet on arvioitu niin pieniksi, että seurantamenetelmäksi riittävät erilaiset arviointimenetelmät, esim. päästökartoitukset. Vuonna 2003 tehtiin Uudenmaan ympäristökeskuksen aloitteesta alueen ilmanlaadun seurannan toteuttamisesta suunnitelma, jossa määriteltiin alueen ilmanlaadun seurannan sisältö. Lohjan kaupunki oli jo aiemmin aloittanut ilmanlaadun mittaukset yhdellä mittausasemalla, ja nämä mittaukset sisällytettiin osaksi Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen seurantaa. Muun seurannan toteut- Alueelliset ympäristöjulkaisut

9 taa YTV, joka on tehnyt yhteistyösopimuksen Uudenmaan ympäristökeskuksen ja 27 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnan kanssa. Hanko, Inkoo ja Siuntio osallistuivat vain bioindikaattoriosaan, mutta jäivät mittausten ja päästökartoituksen ulkopuolelle. Sopimus kattaa vuodet Vuonna 2004 mitattiin jatkuvatoimisesti hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia vilkasliikenteisessä ympäristössä Porvoossa (YTV) sekä kaupunkitausta-alueella Lohjalla (Ilmatieteen laitos). Tässä raportissa verrataan näitä mitattuja ilmansaasteiden pitoisuuksia ohje- ja raja-arvoihin. Lisäksi alueen yhdeksässä asukasluvultaan suurimmassa kunnassa selvitettiin typpidioksidipitoisuuksia suuntaa-antavalla passiivikeräinmenetelmällä. Ilmanlaadun arvioinnin pohjaksi alueen kaikissa kunnissa tehtiin liikenteen ja merkittävimpien pistelähteiden päästöjen kartoitus. Päästökartoituksen tuloksia ja pääkaupunkiseudulla tehtyjä ilmanlaadun mittauksia käytettiin hyväksi ilmanlaadun arvioinnissa Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

10 Ilman epäpuhtauksista ja niiden vaikutuksista Yleistä Ilmansaasteet ovat ihmisen toiminnasta tai luonnosta peräisin olevia haittaa aiheuttavia kaasumaisia tai hiukkasmaisia aineita. Haitat voivat olla maailmanlaajuisia, alueellisia tai paikallisia. Maailmanlaajuisia vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiön voimistuminen ja yläilmakehän otsonikato. Alueellisia vaikutuksia ovat esimerkiksi maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsoni pitoisuudet. Paikallisia vaikutuksia ovat haitat ihmisten terveydelle ja lähiympäristölle sekä erilaiset viihtyisyys- ja materiaalihaitat. Merkittävimpiä kaupunki-ilman epäpuhtauksia Suomessa ovat hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi, hiilimonoksidi ja hiilivedyt. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla myös haisevat rikkiyhdisteet ovat edelleen ilmanlaatuongelma. Ilmansaasteiden päästölähteitä ovat mm. liikenne, energiantuotanto, teollisuus ja pienpoltto. Ilmansaasteita kulkeutuu Suomeen myös maamme rajojen ulkopuolelta niin kutsuttuna kaukokulkeumana. Päästöt joutuvat ensimmäiseksi ilmakehän alimpaan kerrokseen. Siellä päästöt sekoittuvat ympäröivään ilmaan ja saastepitoisuudet laimenevat. Päästöt voivat levitä liikkuvien ilmamassojen mukana laajoille alueille. Tämän kulkeutumisen aikana epäpuhtaudet voivat reagoida keskenään sekä muiden ilmassa olevien aineiden kanssa ja muodostaa uusia yhdisteitä. Ilmansaasteet poistuvat ilmasta sateen huuhtomina, kuivalaskeumana erilaisille pinnoille tai kemiallisesti muuttuen toisiksi yhdisteiksi. Ilmansaasteiden pitoisuuksia säädellään raja-, kynnys-, tavoite-, ja ohje arvoilla. Ohjearvot määrittelevät ilmansuojelutyölle ja ilmanlaadulle asetetut kansalliset tavoitteet, ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeiksi viranomaisille. Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia. Ne määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat hyväksyttävät pitoisuudet, joiden ylittyminen käynnistää viranomaisten toimia. Kynnysarvot määrittelevät tason, jonka ylittyessä on tiedotettava tai varoitettava ilmansaasteiden pitoisuuksien kohoamisesta. Tavoitearvoilla tarkoitetaan pitoisuutta tai kuormitusta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava annetussa määräajassa tai pitkän ajan kuluessa. Typpidioksidin ohjearvot ylittyvät Suomen suurissa kaupungeissa yleensä keväisin ja muulloin satunnaisesti suurimpien kaupunkien keskustoissa. Hiukkaspitoisuudet ylittävät ohjearvon yleensä keväisin, etenkin vilkkaiden teiden ja katujen varsilla. Rikkidioksidipitoisuuksien ohjearvot saattavat vielä ylittyä joillakin teollisuuspaikkakunnilla. Typpidioksidin ja hiukkasten raja-arvot eivät yleensä ylity, mutta ylityksiä saattaa esiintyä suurimpien kaupunkien keskustoissa, katukuiluissa ja mm. työmaiden läheisyydessä. Otsonin terveysperusteinen tavoitearvo ja tiedotuskynnyskin saattavat ylittyä keväisin ja kesäisin, erityisesti taajamien ulkopuolella. 2.2 Ilmansaasteiden terveysvaikutukset Ilmansaasteiden terveyshaitat ovat seurausta altistumisesta ilmassa oleville haitallisille aineille. Altistuminen on sitä suurempaa mitä korkeampia hengitysilman pi- Alueelliset ympäristöjulkaisut

11 toisuudet ovat ja mitä kauemmin ihminen hengittää saastunutta ilmaa. Erityisesti kaupunkien keskustoissa ja muuten vilkkaasti liikennöidyillä alueilla liikkuvat ja asuvat ihmiset altistuvat ilmansaasteille. Myös pientaloalueilla puunpolton savut saattavat merkittävästi lisätä altistumista ilmansaasteille. Suuri osa ulkoilman kaasumaisista ja hiukkasmaisista haitallisista aineista kulkeutuu rakennusten sisätiloihin. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet eivät useimmille ihmisille aiheuta merkittäviä terveyshaittoja. Yksilöiden herkkyys ilmansaasteille kuitenkin vaihtelee. Niin sanotut herkät väestöryhmät saavat oireita ja heidän toimintakykynsä heikentyy jo paljon pienemmistä ilmansaastepitoisuuksista kuin terveiden henkilöiden. Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset. Tyypillisiä lasten oireita ovat nuha ja yskä, kun taas hengitys- ja sydänsairailla voi esiintyä heidän sairaudelleen tyypillisiä oireita, kuten hengenahdistusta tai rintakipua. Talvisin pakkanen voi pahentaa ilmansaasteista aiheutuvia oireita. Äkillisten hengitys- ja sydänoireiden tai allergiaoireiden lievittämiseen määrätyt lääkkeet on hyvä pitää aina mukana. Niitä kannattaa käyttää lääkärin antamien ohjeiden mukaan myös silloin, kun oireet aiheutuvat ilmansaasteille altistumisesta. Puhtaampaan ilmaan (esim. sisätiloihin) siirtyminen on myös keskeinen osa oireiden lievitystä. 2.3 Ilmansaasteiden luontovaikutukset Ilmansaasteista on terveyshaittojen lisäksi haittaa myös luonnolle. Ilmansaasteet aiheuttavat vesistöjen ja maaperän happamoitumista ja rehevöitymistä. Lisäksi ilmansaasteet vahingoittavat kasveja sekä suoraan lehtien ja neulasten kautta että juuriston vaurioitumisen myötä. Ilmansaasteiden vaikutukset näkyvät selvästi useiden kaupunkien ja teollisuuslaitosten ympäristössä puiden neulasvaurioina sekä puiden rungolla kasvavien jäkälien vähentymisenä ja vaurioitumisena. Jäkäliä voidaankin käyttää niin kutsuttuina bioindikaattoreina, kun selvitetään ilmansaasteiden vaikutusalueen laajuutta. 2.4 Vaikutukset yhdisteittäin Hiukkaset 10 Ilmassa on aina hiukkasia. Hiukkasten koko ja kemiallinen koostumus vaihtelevat suuresti. Pienet hiukkaset ovat terveydelle haitallisempia kuin suuret, koska ne pääsevät hengitettäessä keuhkojen ääreisosiin. Suurimmat hiukkaset aiheuttavat kuitenkin likaantumista ja ne voivat olla merkittävä viihtyisyyshaitta. Halkaisijaltaan alle 10 millimetrin tuhannesosan (mikrometrin, µm) kokoisia hiukkasia kutsutaan hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 10 ), sillä ne kulkeutuvat alempiin hengitysteihin eli henkitorveen ja keuhkoputkiin. Alle 2,5 µm kokoiset pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkorakkuloihin asti. Alle 0,1 µm suuruiset hiukkaset määritellään ultrapieniksi. Ne saattavat tunkeutua keuhkorakkuloista verenkiertoon. Suomessa suuri osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on peräisin liikenteen nostattamasta katupölystä eli epäsuorista päästöistä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat etenkin maalis-huhtikuussa, kun jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen vaikutuksesta ilmaan. Hiukkaspitoisuuksia nostavat myös energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ja puun pienpolton päästöt. Ultrapienten hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmillaan polttolähteiden, esim. liikenneväylien, välittömässä läheisyydessä Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

12 Hiukkaspitoisuuksien kohoaminen aiheuttaa astmakohtausten lisääntymistä, keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä ja lisääntyneitä hengitystietulehduksia sekä sydämen toiminnan häiriöitä. Myös kuolleisuus ja sairaalahoitojen määrä voivat lisääntyä hiukkaspitoisuuksien kohotessa Typenoksidit (NO ja NO 2 ) Typenoksideilla (NO x ) tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO 2 ). Suurin osa ulkoilman typenoksidien pitoisuuksista aiheutuu liikenteen päästöistä, joista raskaan liikenteen osuus on merkittävä. Typenoksidien pitoisuudet ovat suurimmillaan ruuhka-aikoina, erityisesti talvisin ja keväisin tyynillä pakkassäillä. Eniten terveyshaittoja aiheuttava typen oksidi on typpidioksidi (NO 2 ), joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin. Se lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla sekä korkeina pitoisuuksina supistaa keuhkoputkia. Typpidioksidi voi lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle ja siitepölyille. Typenoksidit vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Ne myös happamoittavat ja rehevöittävät vesistöjä sekä maaperää. Lisäksi typenoksidit osallistuvat alailmakehän otsonin muodostukseen Otsoni (O 3 ) Otsoni suojelee tai vahingoittaa maan eliöitä riippuen siitä, millä korkeudella sitä ilmakehässä on. Korkealla yläilmakehässä otsoni toimii suojakilpenä auringon vaarallisia ultravioletti- eli UV-säteitä vastaan. Sen sijaan lähellä maanpintaa olevassa alailmakehässä ja hengitysilmassa otsoni on ihmisille, eläimille ja kasveille haitallinen ilmansaaste. On siis olemassa kaksi erillistä otsoniongelmaa: elämää suojaava otsoni on viime vuosikymmeninä vähentynyt yläilmakehässä (otsonikato), mutta haitallisen otsonin määrä sen sijaan lisääntyy alailmakehässä. Otsonia ei ole päästöissä vaan sitä muodostuu auringonvalon vaikutuksesta ilmassa hapen, typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä kemiallisissa reaktioissa. Kaupunkien keskustoissa otsonia on kuitenkin vähemmän kuin esikaupunkialueilla ja maaseudulla, koska sitä myös kuluu reaktioissa muiden ilmansaasteiden kanssa. Samalla kuitenkin syntyy muita haitallisia epäpuhtauksia kuten typpidioksidia. Suomessa otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Kaukokulkeutuminen muualta Euroopasta kohottaa Suomen otsonipitoisuuksia selvästi. Otsonin aiheuttamia tyypillisiä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytys. Hengityssairailla voivat myös yskä ja hengenahdistus lisääntyä ja toimintakyky heikentyä. Kohonneisiin otsonipitoisuuksiin voi myös liittyä lisääntynyttä kuolleisuutta ja sairaalahoitoja. Otsoni voi pahentaa siitepölyjen aiheuttamia allergiaoireita. Otsoni aiheuttaa vaurioita kasvien lehtiin ja neulasiin. Se voi heikentää metsien kasvua ja aiheuttaa viljelyksille satotappioita. Kasvien herkkyys otsonille vaihtelee kasvilajeittain Rikkidioksidi (SO 2 ) Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi on pääosin peräisin energiantuotannosta. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, joten myös pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin alhaisia. Joillakin teollisuuspaikkakunnilla ongelmia saattaa edelleen esiintyä etenkin teollisuusprosessien häiriötilanteissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut

13 Rikkidioksidi ärsyttää suurina pitoisuuksina voimakkaasti ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia. Se lisää lasten ja aikuisten hengitystieinfektioita sekä astmaatikkojen kohtauksia. Rikkidioksidin aiheuttamia tyypillisiä äkillisiä oireita ovat yskä, hengenahdistus ja keuhkoputkien supistuminen. Astmaatikot ovat selvästi muita herkempiä rikkidioksidin vaikutuksille ja erityisesti pakkanen voi pahentaa rikkidioksidin aiheuttamia oireita. Rikkidioksidi happamoittaa maaperää ja vesistöjä. Maaperän happamoituminen saa aikaan kasveille tärkeiden ravinteiden huuhtoutumista ja vesistöissä happamoituminen voi muuttaa kasvi- ja eläinlajistoa. Luonnon sietokyky eli ns. kriittinen kuormitus ylittyy paikoin Etelä-Suomessa ja joillakin alueilla Pohjois-Suomessa. Rikkidioksidi voi myös suoraan vaurioittaa lehtiä ja neulasia Hiilimonoksidi eli häkä (CO) Ulkoilman häkä on peräisin pääosin henkilöautojen pakokaasuista. Ulkoilman häkäpitoisuudet ovat nykyisin varsin alhaisia polttoaineiden ja moottoritekniikan parantumisen sekä pakokaasujen katalyyttisen puhdistuksen ansiosta. Ruuhkassa moottoriajoneuvon sisäilman häkäpitoisuus voi olla paljon korkeampi kuin ajoneuvon ulkopuolella. Häkä aiheuttaa hapenpuutetta, koska se vähentää veren punasolujen hapenkuljetuskykyä. Hiilimonoksidille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia ja anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet Hiilivedyt Hiilivedyillä tarkoitetaan suurta määrää hiilestä ja vedystä koostuvia kemiallisia yhdisteitä, jotka ovat peräisin mm. liikenteestä, teollisuudesta ja pientalojen lämmityksestä. Monet niistä ovat helposti höyrystyviä, haisevia ja ärsyttäviä yhdisteitä ja jotkut niistä lisäävät syöpäriskiä. Hiilivetyjä esiintyy sekä kaasumaisessa että hiukkasmaisessa olomuodossa. Ulkoilman hiilivetypitoisuudet ovat yleensä alhaisia. Syöpävaaraa aiheuttavien bentseenin ja polysyklisten aromaattisten hiili vetyjen pitoisuudet ovat koholla ainakin liikenneväylien läheisyydessä, mutta mahdollisesti myös asuntoalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Hiilivedyt ja typen oksidit muodostavat alailmakehässä otsonia, joka on terveydelle haitallista ja vaurioittaa kasveja Raskasmetallit Suomen kaupungeissa esiintyvät lyijypitoisuudet ovat matalia, ja laskeneet huomattavasti 1980-luvun tasosta, koska lyijyä ei ole yli 10 vuoteen lisätty henkilöautoissa käytettävään bensiiniin. Niinpä sen ei katsota enää aiheuttavan merkittävää haittaa lasten kehittyvälle keskushermostolle. Syöpävaarallisten arseenin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuudet ovat kohonneita erityisesti metalliteollisuusympäristöissä Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiilidioksidipäästöjä syntyy kaikessa palamisessa. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä hiilidioksidi edistää kasvihuoneilmiötä, mutta se ei aiheuta paikallisia ilmanlaatuhaittoja Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

14 Päästöt seuranta-alueella 3 Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuus ja tulisijojen käyttö. Erityisesti autoliikenteellä on suuri vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt vapautuvat matalta. Eri sektoreiden aiheuttamat päästöt on esitetty taulukossa 1 ja vastaavasti tilanne kunnittain kuvissa 2 a-d. Uudenmaan hiilidioksidipäästöistä on tehty erillinen selvitys (Huuska 2005), ja ne eivät ole mukana tässä selvityksessä. Taulukko 1. Energialaitosten, teollisuuden ja autoliikenteen aiheuttamat päästöt Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantaalueella* vuonna Tabell 1. Utsläpp orsakade av energiverk, industri och biltrafik inom Nylands miljöcentrals uppföljningsområde* år Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset Teollisuus Autoliikenne Yhteensä *Uudenmaan ympäristökeskuksen alue poislukien pääkaupunkiseutu Nylands miljöcentrals område, med undantag av huvudstadsregionen Vertailun vuoksi voidaan tässä esittää pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) päästöt, koska niillä on vaikutusta myös naapurikuntien ilmanlaatuun (Aarnio ym. 2005): typenoksidit t, hiukkaset t, rikkidioksidi t, hiilimonoksidi t ja hiilivedyt t. Pääkaupunkiseudun typpidioksidipäästöt ovat suuremmat ja muiden epäpuhtauksien päästöt pääkaupunkiseudulla jonkin verran pienemmät kuin muun Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan alueen yhteensä. 3.1 Autoliikenne Liikenne aiheuttaa valtaosan hiilimonoksidipäästöistä, yli puolet hiilivetypäästöistä ja n. 40 % typenoksidipäästöistä. Tässä esitetyt päästöt ovat suoria pakokaasupäästöjä. Liikenteen osuus suorista hiukkaspäästöistä on pieni, mutta se aiheuttaa myös epäsuoria hiukkaspäästöjä, kun se nostattaa ilmaan hiukkasia tienpinnasta (resuspensio). Taulukossa 1 esitetyt liikenteen kokonaispäästöt on saatu VTT:n LIISA 2004 laskentajärjestelmästä. LIISA-järjestelmässä on arvioitu liikenteen kunta kohtaiset päästöt käyttämällä lähtötietoina yleisten teiden osalta tielaitoksen tierekisterin mukaisia liikennemääriä ja katujen osalta kunnan väkilukuun perustuvaa osuutta koko Suomen katuliikennemäärästä sekä eri ajoneuvotyyppien mukaisia päästökertoimia. Päästökertoimella tarkoitetaan haitallisen päästön määrää ajettua mat- Alueelliset ympäristöjulkaisut

15 kayksikköä kohden. Päästökertoimien määrityksessä on käytetty VTT Prosessit tutkimusyksikön mittaustuloksia sekä lukuisia kansainvälisiä tietolähteitä. Kylmäkäytöstä aiheutuvien lisäpäästöjen laskenta perustuu käynnistysten määriin eri lämpötiloissa ja lisäpäästöön yhtä käynnistystä kohden sekä näiden päästöjen kehitykseen tarkastelujakson aikana (Mäkelä ym. 2002). Liikenteen päästöt kääntyivät laskuun 1990-luvun alussa ajoneuvotekniikan sekä polttoaineiden kehittämisen myötä. Vuodesta 1992 on kaikissa uusissa bensiinikäyttöisissä autoissa ollut kolmitoimikatalysaattori. Se on vähentänyt typenoksidi-, hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöjä. Laadultaan entistä paremmat polttoaineet ovat vähentäneet bensiiniautojen hiilivety-, hiilimonoksidi- ja rikkidioksidipäästöjä ja dieselautojen rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Myös diesel ajoneuvojen katalysaattorit ovat yleistyneet ja vähentäneet hiukkaspäästöjä. Toisaalta ne ovat hapetuskatalysaattoreita, minkä vuoksi haitallisen typpidioksidin osuus pakokaasussa on kasvanut. Liikenteen lyijypäästöt ovat loppuneet, kun on siirrytty kokonaan lyijyttömän bensiinin käyttöön. Liikenteen ilmanlaatuvaikutusten arvioimiseksi on arvioitu erikseen myös merkittävimpien teiden ja katujen päästöjä. Nämä arviot perustuvat Tiehallinnon Uudenmaan piiriltä ja alueen kunnilta saatuihin yleisten teiden ja katujen liikennemäärätietoihin. Päästökertoimina on käytetty VTT:n kehittämiä nopeusriippuvia päästökertoimia (Laurikko 2002). Kylmänäajoa ei ole huomioitu näissä laskelmissa. Laskenta on kuvattu tarkemmin liitteessä 2. Kuvassa 1 on esitetty esimerkkinä typenoksidipäästöjen jakautuminen eri teille ja kaduille, ja tarkemmin nämä päästöt on esitetty kuntakohtaisilla sivuilla. 3.2 Energiantuotanto Uudenmaan seuranta-alueen energiantuotantolaitokset ovat pääasiassa pieniä lämpö- ja voimalaitoksia. Niiden päästöt ovat kohtalaisen pieniä ja ne purkautuvat kymmeniä metrejä korkeista piipuista eivätkä yleensä aiheuta korkeita pitoisuuksia. Suuria voimalaitoksia alueella ovat Porvoossa Neste Oil Oyj:n jalostamon voimalaitos sekä Fortum Power and Heat Oy:n lämpö- ja voimalaitokset Inkoossa ja Lohjalla. Yli puolet alueen rikkidioksidipäästöistä on peräisin energiantuotannosta. Muita ilmanlaadun kannalta merkityksellisiä energiantuotannon päästöjä ovat typenoksidit ja hiukkaset. Vuoden 2004 Päästötiedot taulukossa 1 on saatu valtion ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmästä (Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI 2005). Pistelähteiden päästötiedot jäivät tässä selvityksessä osin puutteellisiksi, koska kaikkia tietoja ei ole viety tietojärjestelmään. Sähkö- ja voimalaitosten sijainti ja niiden typenoksidien päästöt on esitetty kartalla kuvassa 1 (Inkoon voimalaitoksen päästöt eivät ole kuvassa) Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

16 3.3 Teollisuus Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella on erittäin suuri teollisuusalue Kilpilahdessa Porvoossa. Öljy- ja kemianteollisuus Kilpilahdessa tuottavat 20 % koko seuranta-alueen typenoksidipäästöistä, 19 % rikkidioksidipäästöistä ja 27 % hiilivetypäästöistä. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat Koverharin terästehdas Hangossa, Tytyrin kalkkitehdas Lohjalla, lasivillatehdas Hyvinkäällä, valimo Karkkilassa ja kipsilevytehdas Kirkkonummella. Lisäksi alueella on pieniä painolaitoksia, pakkausteollisuutta, paperiteollisuutta, louhoksia ja asfalttiasemia. Matalan päästökorkeuden takia niillä voi olla selviä paikallisia vaikutuksia ilmanlaatuun. Kaikkiaan teollisuus tuottaa noin puolet hiukkaspäästöistä, lähes 2/5 hiilivetypäästöistä sekä noin kolmanneksen typenoksidien ja rikkidioksidin päästöistä. Tässä raportissa esitetyt pistelähteiden päästöt on saatu valtion ympäristöhallinnon VAHTI- tietojärjestelmästä vuodelta Kaikkien laitosten päästöjä ei ole viety tietojärjestelmään, ja tämä selvitys jää siltä osin puutteelliseksi. 3.4 Puun pienpoltto Äskettäin tehdyissä päästöarvioissa on todettu, että huomattava osa hiukkaspäästöistä aiheutuu puun pienpoltosta eli kotitalouksien tulisijojen käytöstä. Suomen ympäristökeskus on arvioinut kiinteistökohtaisen lämmöntuotannon päästöjä myös kuntakohtaisesti (Karvosenoja ja Johansson 2003). Näiden laskelmien mukaan seuranta-alueen hiukkaspäästöistä noin kolmasosa olisi peräisin pienpoltosta ja hiilivetypäästöistä noin viidesosa. Pienpolton päästöjen arviointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, ja siksi päästölukuja onkin pidettävä lähinnä suuntaa antavina. Paikallisesti asuinalueilla pienpoltto voi aiheuttaa merkittäviä hiukkaspitoisuuksia, ja ongelmallista on, että päästöt vapautuvat matalalta. Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella on tarkoitus tehdä erillinen selvitys pienpolton päästöistä vuonna Alueelliset ympäristöjulkaisut

17 16 Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Teollisuus NOx (t/a) Energialaitokset NOx (t/a) Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Kuva 1. Typenoksidipäästöjen jakautuminen teille ja kaduille sekä teollisuuden ja energialaitosten typenoksidipäästöt vuonna 2004 Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantaalueella (Hanko, Inkoo ja Siuntio eivät osallistuneet selvitykseen). YTV-alueesta on olemassa erillinen ilmanlaaturaportti. Bild 1. Fördelning av kväveoxidutsläpp på vägar och gator, samt industrins och energiverkens kväveoxidutsläpp år 2004 inom Nylands miljöcentrals uppföljningsområde (Hangö, Ingå och Sjundeå deltog inte i utredningen). Det har publicerats en rapport om luftkvalitet i huvudstadsregionen. Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

18 Vihti Tuusula Tammisaari Sipoo Sammatti Ruotsinpyhtää Pukkila Porvoo Pornainen Pohja Pernaja Nurmijärvi Nummi-Pusula Mäntsälä Myrskylä Loviisa Lohja Liljendal Lapinjärvi Kirkkonummi Kerava Karkkila Karjalohja Karjaa Järvenpää Hyvinkää Askola NOx-päästöt [t/a] Liikenne Energiantuotanto Teollisuus Vihti Tuusula Tammisaari Sipoo Sammatti Ruotsinpyhtää Pukkila Porvoo Pornainen Pohja Pernaja Nurmijärvi Nummi-Pusula Mäntsälä Myrskylä Loviisa Lohja Liljendal Lapinjärvi Kirkkonummi Kerava Karkkila Karjalohja Karjaa Järvenpää Hyvinkää Askola PM-päästöt [t/a] Liikenne Energiantuotanto Teollisuus Kuva 2 a-b. Energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen päästöt vuonna Bild 2 a-b. Energiproduktionens, industrins och trafi kens utsläpp år Alueelliset ympäristöjulkaisut

19 Vihti Tuusula Tammisaari Sipoo Sammatti Ruotsinpyhtää Pukkila Porvoo Pornainen Pohja Pernaja Nurmijärvi Nummi-Pusula Mäntsälä Myrskylä Loviisa Lohja Liljendal Lapinjärvi Kirkkonummi Kerava Karkkila Karjalohja Karjaa Järvenpää Hyvinkää Askola VOC-päästöt [t/a] Liikenne Energiantuotanto Teollisuus Vihti Tuusula Tammisaari Sipoo Sammatti Ruotsinpyhtää Pukkila Porvoo Pornainen Pohja Pernaja Nurmijärvi Nummi-Pusula Mäntsälä Myrskylä Loviisa Lohja Liljendal Lapinjärvi Kirkkonummi Kerava Karkkila Karjalohja Karjaa Järvenpää Hyvinkää Askola SO2-päästöt [t/a] Liikenne Energiantuotanto Teollisuus Kuva 2 c-d. Energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen päästöt vuonna Bild 2 c-d. Energiproduktionens, industrins och trafi kens utsläpp år Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

20 Ilmanlaatu seuranta-alueella Ilmanlaadun seuranta Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella ilmanlaatua mitattiin vuonna 2004 jatkuvatoimisesti yhdellä liikenneasemalla Porvoossa ja yhdellä kaupunkitausta-asemalla Lohjalla. Kummallakin asemalla mitattiin hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typenoksidien (NO ja NO 2 ) pitoisuuksia. Jatkuvien mittausten lisäksi seuranta-alueen yhdeksässä asukasluvultaan suurimmassa kunnassa mitattiin typpidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvoja suuntaa antavalla menetelmällä eli passiivikeräimillä. Näitä mittauspisteitä oli kussakin kunnassa kaksi tai kolme, ja ne sijaitsivat useimmiten liikenneympäristöissä. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen ilmanlaadun mittausasemat sekä passiivikeräinpisteet on esitetty kuvassa 3. Uudellamaalla pääkaupunkiseutu muodostaa oman seuranta-alueen, jossa ilmanlaatua mitataan kuudella kiinteällä ja kolmella siirrettävällä mittausasemalla. Pääkaupunkiseudulla mitataan edellä mainittujen hengitettävien hiukkasten ja typenoksidien lisäksi myös pienhiukkasten (PM 2,5 ), hiilimonoksidin (CO), rikkidioksidin (SO 2 ), bentseenin (C 6 H 6 ) ja lyijyn (Pb) sekä arseenin (As), kadmiumin (Cd) ja nikkelin (Ni) pitoisuuksia. Pääkaupunkiseudun mittaustuloksia voidaan käyttää vertailukohtana Uudenmaan seurantatuloksille sekä arvioitaessa niiden epäpuhtauksien pitoisuustasoja, joita Uudenmaan seuranta-alueella ei lainkaan mitattu. NO 2 -mittauspiste Jatkuvatoiminen Kuva 3. Ilmanlaadun seurantaan osallistuvat kunnat, jatkuvatoimisten mittausasemien sijainti ja typpidioksidipitoisuuksien mittauspaikat Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantaalueella vuonna Bild 3. Kommunerna som deltar i uppföljningen, placeringen av mätstationerna i kontinuerlig drift och mätplatserna för kväveoxidhalterna inom Nylands miljöcentrals uppföljningsområde år Alueelliset ympäristöjulkaisut

21 4.1.1 Liikenneasema Porvoossa Porvoossa mittausasema sijaitsi Rihkamatorin reunalla vilkkaan Mannerheiminkadun varressa, seitsemän metrin etäisyydellä kadun reunasta. Mannerheiminkadun keskimääräinen liikennemäärä oli noin ajoneuvoa lokakuun puoli väliin asti, jolloin uusi Aleksanterinkadun silta otettiin käyttöön. Tällöin liikenne määrä mittausaseman kohdalla laski noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Aleksanterinkadun sillan liikennemäärä oli keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Mitatut pitoisuudet edustavat ilmanlaatua vilkasliikenteisessä kaupunki ympäristössä. Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Kuva: Pirkko Paatero Kuva 4. Porvoon mittausaseman sijainti Mannerheiminkadulla (jatkuvatoiminen mittausaseman on merkitty sinisellä laatikolla ja typpidioksidin passiivikeräimet punaisella tähdellä). Bild 4. Placeringen av Borgås mätstation på Mannerheimgatan (mätstationen i kontinuerlig drift är markerad med en blå box och passivinsamlarna för kväveoxid med en röd stjärna) Kaupunkitausta-asema Lohjalla Lohjalla mittausasema sijaitse aiempien vuosien tapaan Nahkurintorin pysäköintialueen Paikkarinkadun puoleisella reunalla. Paikkarinkadulla on vähän liikennettä eli noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Mitatut pitoisuudet edustavat kaupunkiympäristön tausta-tasoa, eli tasoa, jolle ihmiset altistuvat yleisesti kaupungin keskustan asuinalueilla. Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Kuva: Annukka Luomi Kuva 5. Lohjan mittausaseman sijainti (jatkuvatoiminen mittausaseman on merkitty sinisellä laatikolla ja typpidioksidin passiivikeräimet punaisella tähdellä). Bild 5. Placeringen av Lojos mätstation (mätstationen i kontinuerlig drift är markerad med en blå box och passivinsamlarna för kväveoxid med en röd stjärna) Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

22 4.2 Ilmanlaadun raja-, ohje- ja kynnysarvot Ilmanlaadun raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ulkoilman epäpuhtauksien pitoisuudet, ja ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee huolehtia siitä, että epäpuhtauksien pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alapuolella. Elokuussa 2001 voimaan tulleella ilmanlaatuasetuksella saatettiin Suomessa voimaan Euroopan yhteisöjen ilmanlaatua koskevat uudet terveysperusteiset raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin, hiukkasten, lyijyn, hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksille sekä kasvillisuusperusteinen raja-arvo typenoksidien pitoisuudelle. Raja-arvojen määrittelyt on esitetty liitteen 3 taulukossa 1. Ohjearvot kuvaavat kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ilmansuojelutyön päämääriä, ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan yhtä sitovia kuin raja-arvot, vaan ne ohjaavat suunnittelua ja niiden ylittyminen pyritään estämään. Epäpuhtauksien tunti- ja vuorokausipitoisuuksien ohjearvot annettiin terveydellisin perustein, ja niissä otettiin huomioon senhetkinen tietämys ilman epäpuhtauksien vaikutuksista ns. herkkiin väestöryhmiin, joihin kuuluvat mm. lapset, vanhukset ja hengityssairaat. Vuosipitoisuuksia koskevia ohje arvoja määriteltäessä ensisijaisena tavoitteena oli kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Ilmanlaadun ohjearvot on esitetty liitteen 3 taulukossa 2. Kynnysarvot määrittelevät tason, jonka ylittyessä on tiedotettava tai varoitettava ilmansaasteiden pitoisuuksien kohoamisesta. Tavoitearvoilla taas tarkoitetaan pitoisuutta tai kuormitusta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava annetussa määräajassa. Pitkän ajan tavoite ilmaisee tason, jonka alapuolelle pyritään pitkän ajan kuluessa. Otsonipitoisuudelle on annettu syyskuussa 2003 uudet kynnysja tavoitearvot sekä pitkän ajan tavoitteet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2004/107/EY) eräiden raskasmetallien ja bentso(a)pyreenin tavoitearvoista annettiin joulukuussa Kynnys- ja tavoitearvojen määrittelyt on esitetty liitteen 3 taulukoissa 3 ja Pitoisuudet suhteessa raja-, ohje- ja kynnysarvoihin Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Porvoon liikenneasemalla 22 µg/m 3 ja Lohjan kaupunkitausta-asemalla 16 µg/m 3. Vuosikeskiarvopitoisuudet olivat kummallakin asemalla selvästi raja-arvon (40 µg/m 3 ) alapuolella. Porvoossa vuosikeskiarvo oli jonkin verran alempi kuin Helsingissä Runeberginkadulla vilkkaasti liikennöidyssä katukuilussa mitattu, mutta kuitenkin korkeampi kuin pääkaupunkiseudun vastaavilla liikenneasemilla mitatut pitoisuudet. Toisaalta Lohjan kaupunkitausta-asemalla vuosikeskiarvo oli jonkin verran suurempi kuin Helsingissä Kallion kaupunkitausta-asemalla. PM 10 -pitoisuudet suhteessa vuosirajaarvoon on esitetty kuvassa 6a. Raja-arvojen kannalta kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos PM 10 - pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylittää tason 50 µg/m 3 enemmän kuin 35 kertaa vuoden aikana. Porvoossa ylityksiä mitattiin 23 ja Lohjalla 12 kertaa. Pääkaupunkiseudulla vuonna 2004 eniten ylityksiä eli Alueelliset ympäristöjulkaisut

23 32 mitattiin Runeberginkadun katukuilussa. Muilla pääkaupunkiseudun liikenneasemilla ylityksiä oli Töölössä 9, Leppävaarassa 16 ja Tikkurilassa 12. Kaupunkitausta-asemalla Kalliossa ylityksiä oli 4 kpl. Siten Porvoossa raja-arvotaso ylittyi useammin kuin pääkaupunkiseudulla vastaavissa liikenneympäristöissä ja Lohjalla useammin kuin Helsingin kaupunkitausta-asemalla. Raja-arvotason ylitysten määrät on esitetty kuvassa 6b. PM 10 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) raja-arvo Porvoo Lohja Runeberg Tikkurila Kallio PM 10 PM10 raja-arvotason (50 µg/m 3 ) ylitysten lkm sallittu ylitysten lukumäärä Porvoo Lohja Runeberg Tikkurila Kallio PM 10 Kuva 6. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vuosikeskiarvot (a) ja vuorokausirajaarvotason ylitysten määrä (b) Porvoossa, Lohjalla sekä pääkaupunkiseudulla vuonna Porvoon ja Tikkurilan asemat ovat liikenneasemia, Lohjan ja Kallion asemat kaupunkitaustaasemia. Runeberginkadun mittausasema edustaa vilkasliikenteistä katukuiluympäristöä. Bild 6. Medelårsvärdena för halten av inandningsbara partiklar (a) och antalet överskridningar av nivån för dygnsgränsvärdet (b) i Borgå, i Lojo, samt i huvudstadsregionen år Stationerna i Borgå och i Dickursby är trafi kstationer, stationerna i Lojo och Berghäll är stadsbakgrundsstationer. Mätstationen på Runebergsgatan representerar livligt trafi kerad gatuschaktsmiljö. Suomessa korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy yleensä keväisin, jolloin talven aikana renkaiden alla jauhautunut hiekka sekä nastojen ja hiekan kuluttama asfalttipöly leijuvat ilmassa. Kevään pölykausi jatkuu siihen asti, kunnes hiekka poistetaan kaduilta ja/tai sateet pesevät pois hienojakoisen aineksen. Tutkimuksissa on todettu, että katujen ja jalkakäytävien liukkaudentorjuntaan käytetyn hiekan raekoolla ja mineraalikoostumuksella on merkittävä vaikutus syntyvän pölyn määrään. Hienojakoinen hiekka jauhautuu ja kuluttaa asfalttia karkeaa hiekkaa enemmän (Tervahattu 2005). Hiekoitushiekan materiaalin valinnalla ja mahdollisimman aikaisella hiekan poistolla voidaan siten vaikuttaa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Suurin osa Porvoon ja Lohjan mittausasemilla havaituista vuorokausirajaarvotason ylityksistä ajoittui kevään katupölykauteen, joka alkoi maaliskuun lopussa ja jatkui katujen puhdistukseen eli huhtikuun 20. päivän paikkeille asti. EU on antanut raja-arvojen ylittymistä koskevia lievennyksiä niille maille, joissa raja-arvojen ylitykset aiheutuvat katujen talvihiekoituksesta. Hiekoituksen vaikutus ylityksiin on kuitenkin pystyttävä osoittamaan, ja hiukkaspitoisuuksia on pyrittävä alentamaan kaikin keinoin myös tähän lievennykseen vedottaessa. Vaikka liikenne onkin merkittävin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttava tekijä, liikenteen suorat hiukkaspäästöt aiheuttavat vain pienen osan mitatuista pitoisuuksista. Hiekka- ja asfalttipölyn lisäksi myös kaukokulkeumalla on merkittävä vaikutus pitoisuuksiin. Siten hengitettävien hiukkasten pitoisuudet eivät ole suorassa yhteydessä liikennemääriin tai liikenteen päästöihin Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

24 Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuksille annettu ohjearvo ylittyi Porvoossa tammi-, maalis- ja huhtikuussa. Lohjalla vuorokausiohjearvo ylittyi maalis- ja huhtikuussa. Ohjearvoylitykset aiheutuivat pääasiassa hiekoitushiekasta ja asfaltista peräisin olevan materiaalin pölyämisestä kaduilla. Helsingissä vuorokausiohjearvo ylittyi Runeberginkadun katukuilussa huhti- ja toukokuussa. Kaupunkitausta-asemalla Kalliossa vuorokausiohjearvon ylityksiä ei havaittu. Runeberginkadulla katukuilun huonot laimenemisolosuhteet myötävaikuttivat pitoisuuksien kohoamiseen. 120 PM 10 2.suurin vrk-arvo (µg/m 3 ) kuukausi Porvoo Lohja Runeberg Kallio Kuva 7. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet. Bild 7. Halter av inandningsbara partiklar som är jämförbara med dygnsriktvärdet Typpidioksidi Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo vuonna 2004 oli Porvoossa 27 µg/m 3 ja Lohjalla 13 µg/m 3, ja siten pitoisuudet olivat selvästi raja-arvon 40 µg/m 3 alapuolella. Porvoossa typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli selvästi alempi kuin liikenneasemilla pääkaupunkiseudulla, jossa vilkkaimmin liikennöidyissä ympäristöissä vuosikeskiarvo oli raja-arvon tuntumassa. Samoin Lohjalla typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli selvästi alempi kuin Kallion kaupunkitausta-asemalla Helsingissä. Vuosiraja-arvoon verrannolliset pitoisuudet on esitetty kuvassa 8a. Porvoossa ja Lohjalla typpidioksidipitoisuudet eivät vuonna 2004 ylittäneet kertaakaan tuntiraja-arvotasoa 200 µg/m 3. Pääkaupunkiseudulla havaittiin yksi raja-arvotason ylitys Runeberginkadulla. Raja-arvo ylittyy vasta, jos tämä raja-arvotaso ylittyy yli 18 kertaa. Korkein mitattu tuntipitoisuus Porvoossa oli 148, Lohjalla 100 ja Helsingissä Runeberginkadulla 284 µg/m 3. Tuntiraja-arvoon verrannolliset pitoisuudet on esitetty kuvassa 8b. Alueelliset ympäristöjulkaisut

25 40 raja-arvo 200 raja-arvo NO 2 NO 2 NO 2 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) NO suurin tuntiarvo (µg/m 3 ) Porvoo Lohja Runeberg Tikkurila Kallio 0 Porvoo Lohja Runeberg Tikkurila Kallio Kuva 8. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot (a) ja tuntiraja-arvoon verrannolliset pitoisuudet (b) Porvoossa, Lohjalla sekä pääkaupunkiseudulla vuonna Porvoon ja Tikkurilan asemat ovat liikenneasemia, Lohjan ja Kallion asemat kaupunkitausta-asemia. Runeberginkadun mittausasema edustaa vilkasliikenteistä katukuiluympäristöä. Bild 8. Kvävedioxidhaltens årsmedeltal (a) och halter jämförbara med timgränsvärdet (b) i Borgå, i Lojo, samt i huvudstadsregionen år Stationerna i Borgå och i Dickursby är trafi kstationer, stationerna i Lojo och i Berghäll stadsbakgrundsstationer. Mätstationen på Runebergsgatan representerar en livligt trafi kerad gatuschaktsmiljö. Yhdeksässä eri kunnassa passiivikeräinmenetelmällä mitatut typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot vaihtelivat Kirkkonummella mitatun 10 µg/m 3 ja Keravan vilkkaasti liikennöidyn tien varressa saadun 29 µg/m 3 välillä. Siten pitoisuudet olivat kaikissa mittauspisteissä selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) alapuolella. Passiivikeräinmenetelmällä saadut vuosikeskiarvot eri kunnissa on esitetty kuvassa raja-arvo TU1 TU2 TU3 NU1 NU2 NO 2 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) LO1 LO2 LO3 KE1 KE2 KE3 PO1 PO2 PO3 VI1 VI2 VI3 KN1 KN2 JÄ1 JÄ2 JÄ3 HY1 HY2 HY3 Kuva 9. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Tuusulan (TU), Nurmijärven (NU), Lohjan (LO), Keravan (KE), Porvoon (PO), Vihdin (VI), Kirkkonummen (KI), Järvenpään (JÄ) ja Hyvinkään (HY) passiivikeräinpisteissä vuonna Mittauspisteiden sijainti on kuvattu kuntakohtaisilla sivuilla. Bild 9. Kvävedioxidhaltens årsmedelvärden vid passivinsamlarpunkterna i Tusby (TU), Nurmijärvi (NU), Lojo (LO), Kervo (KE), Vichtis (VI), Kyrkslätt (KI), Träskända (JÄ) och Hyvinge (HY) år Mätpunkternas placering fi nns beskriven på kommunernas respektive sidor Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

26 Kaupunkialueilla typpidioksidipitoisuudet saattavat vilkkaimmin liikennöityjen katujen ja teiden varrella nousta ajoittain korkeiksi. Porvoossa ja Lohjalla pitoisuudet kuitenkin pysyivät ohjearvojen alapuolella vuonna Otsoni Suomessa otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Kaukokulkeutuminen muualta Euroopasta kohottaa Suomen otsonipitoisuuksia selvästi. Otsonipitoisuudet ovat taajama-alueilla yleensä pienempiä kuin taajamien ulkopuolella, koska muut ilmansaasteet, esimerkiksi liikenteen typenoksidipäästöt kuluttavat otsonia. Otsonipitoisuuksia ei mitattu Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantaalueella vuonna 2004, mutta pitoisuuksia on kuitenkin mahdollista arvioida pääkaupunkiseudun mittaustulosten perusteella. Pääkaupunkiseudulla mitataan otsonipitoisuuksia neljällä asemalla. Otsonipitoisuudet ovat korkeimmat taustaasemalla Luukissa ja matalimmat Helsingin keskustan liikenneasemalla (Töölössä/ Mannerheimintiellä). Otsonipitoisuudet ovat viime vuosina olleet lievästi nousussa. Vuonna 2004 toukokuussa mitattiin ennätyskorkeita pitoisuuksia. Otsonin terveysperusteinen tiedotuskynnys (180 µg/m 3 ) ylittyi ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudulla, kun otsonia kulkeutui Suomeen Venäjältä itäisen ilmavirtauksen mukana. On todennäköistä, että tiedotuskynnys ylittyi laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Otsonille annettu terveysperusteinen vuoden 2010 tavoitearvo ei ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuonna 2004, mutta pitkän ajan tavoite ylittyi kaikilla mittausasemilla. Voidaan arvioida, että otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoite ylittyy muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Kasvillisuuden suojelemiseksi annettu tavoitearvo ei ylittynyt pääkaupunkiseudulla, mutta pitkän ajan tavoite ylittyi Luukin tausta-asemalla. Tämä kasvillisuuden suojelemiseksi annettu pitkän ajan tavoite ylittynee yleisesti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maa- ja metsätalousalueella Bentseeni Bentseenin tärkeimmät lähteet Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella ovat liikenne ja teollisuus, lähinnä öljynjalostus ja kemian teollisuus. Pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisissä ympäristöissä mitatut bentseenipitoisuudet ovat olleet matalia, alle puolet vuosiraja-arvosta. Siten liikenteen aiheuttamat bentseenipitoisuudet lienevät matalia myös muualla Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Kilpilahden teollisuusalueen bentseenipäästöt saattavat aiheuttaa kohonneita bentseeni pitoisuuksia lähistöllä, mutta bentseenipitoisuudet eivät todennäköisesti ole korkeita teollisuusalueen ulkopuolella, altistumisen kannalta merkityksellisillä alueilla Hiilimonoksidi Hiilimonoksidipäästöt ovat laskeneet voimakkaasti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana kolmitoimikatalysaattoreiden yleistymisen myötä. Sen seurauksena hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla huomattavasti ja ovat nykyään alle puolet raja-arvosta (8 tunnin liukuva keskiarvo 10 mg/m 3 ). Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella ei mitattu hiilimonoksidipitoisuuksia, mutta liikenteen päästötiheyksien ja pääkaupunkiseudun mittaustulosten perusteella voidaan arvioida, että pitoisuudet ovat alhaisia ja selvästi rajaarvon alapuolella. Alueelliset ympäristöjulkaisut

27 4.3.6 Lyijy Hiukkasiin sitoutunut lyijy on peräisin pääasiassa liikenteestä ajalta, jolloin bensiiniin lisättiin lyijyä. Hiukkasten lyijypitoisuus on laskenut voimakkaasti luvun alusta lähtien lyijyttömään polttoaineeseen siirtymisen jälkeen. Pääkaupunkiseudulla lyijypitoisuudet ovat laskeneet nykyisen raja-arvon (0,5 µg/m 3 ) ylittävistä pitoisuuksista tasolle noin 0,01 µg/m 3. Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantaalueella ei mitattu lyijypitoisuuksia, mutta on syytä olettaa, että pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudun tapaan erittäin alhaisia Rikkidioksidi Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella rikkidioksidipäästöt ovat peräisin valtaosin energiantuotannosta ja öljynjalostuksesta. Kilpilahden alueen teollisuuden päästöjä lukuun ottamatta alueen rikkidioksidipäästöt ovat pienet ja siten myös rikkidioksidin pitoisuudet ovat alhaiset ja selvästi raja- ja ohjearvopitoisuuksien alapuolella. Porvoossa Kilpilahden teollisuusalueen suojavyöhykkeellä Riemarin mittausasemalla mitattiin vuonna 2004 korkeita, raja-arvoa lähenteleviä rikkidioksidin vuorokausipitoisuuksia. Kuitenkin muilla, teollisuusalueen ulkopuolella sijaitsevilla Neste Oil Oy:n mittausasemilla pitoisuudet olivat matalia (Westerholm 2005) Raskasmetallit ja polyaromaattiset hiilivedyt Raskasmetallien pitoisuuksia ei mitattu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta -alueella vuonna Pääkaupunkiseudulla mitatut arseeni-, nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat olleet selvästi tavoitearvojen alapuolella. Pitoisuudet lienevät matalia myös Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella, jossa ei ole raportoitu erityisiä näiden metallien päästölähteitä. Pääkaupunkiseudulla kampanjaluonteisesti tehdyissä mittauksissa polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuudet ovat olleet pieniä ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet selvästi tavoitearvon alapuolella. Pitoisuudet ovat todennäköisesti alhaisia myös Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella. Puun pienpoltto kuitenkin saattaa aiheuttaa korkeita polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia, ja on mahdollista, että pitoisuudet ovat liikenneympäristöjä korkeammat alueilla, joilla on paljon pienpolttoa. 4.4 Pitoisuuksien ajallinen vaihtelu Epäpuhtauksien pitoisuudet vaihtelevat vuodenajan, viikonpäivän ja vuorokaudenajan mukaan. Pitoisuuksien vaihteluun vaikuttavat päästömäärien ja säätilan vaihtelut. Epäpuhtauksien sekoittumisen ja laimenemisen kannalta epäedullisia säätilananteita ovat esim. heikkotuuliset korkeapainetilanteet Vuodenaikaisvaihtelu Säätila vaikuttaa epäpuhtauksien laimenemiseen ja sekoittumiseen. Talvella sekoitus- ja laimenemisolosuhteet ovat heikoimmat ja päästöt suurimmat, joten silloin useimpien epäpuhtauksien pitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan. Kesällä taas epäpuhtauksien pitoisuudet otsonia lukuun ottamatta ovat alimmillaan. Tällöin liikenne ja lämmöntuotanto ovat vähäistä, ja epäpuhtauksien sekoittuminen ja laimeneminen on tehokkainta Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

28 Otsonin pitoisuudet kohoavat keväällä ja kesällä. Otsonia muodostuu ilmakehän valokemiallisissa reaktioissa, joten muodostuminen on nopeinta auringon säteilyn ollessa voimakkainta. Suuri osa otsonista on kaukokulkeutunut meille muualta Euroopasta. Hengitettävien hiukkasten ja kokonaisleijuman pitoisuudet ovat korkeita yleensä keväisin. Lumen sulaessa ja katujen kuivuessa liikenne ja tuuli nostavat ilmaan kaduilla jauhautunutta hiekoitushiekkaa, asfaltin kulumisessa irronnutta ainesta sekä renkaista kulunutta materiaalia yms. Keväällä esiintyy usein myös epäpuhtauksien sekoittumisen ja laimenemisen kannalta epäsuotuisia säätilantilanteita, jotka heikentävät ilmanlaatua. Tällöin myös muiden epäpuhtauksien, erityisesti typenoksidien pitoisuudet kohoavat. Pitoisuuksien vaihtelua eri vuodenaikoina on havainnollistettu kuukausikeskiarvojen avulla kuvissa 10 ja 11 a - e. NO 2, PM 10 kk-keskiarvo (µg/m 3 ) Kuva 10. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuusvaihtelu vuodenajan mukaan Porvoossa ja Lohjalla. Bild 10. Variationer i halter av kvävedioxid och inandningsbara partiklar enligt årstid, i Borgå och Lojo. Porvoo NO2 Porvoo PM10 Lohja NO2 Lohja PM10 Kuva 11 a-e. Typpidioksidipitoisuuksien vaihtelu vuodenajan mukaan Porvoossa, Hyvinkäällä, Keravalla, Järvenpäässä, Tuusulassa, Nurmijärvellä, Kirkkonummella, Vihdissä ja Lohjalla. 40 Porvoo ja Hyvinkää Bild 11 a-e. Variationer i halter av kvävedioxid enligt årstid, i Borgå, Hyvinge, Kervo, Träskända, Tusby, Nurmijärvi, Kyrkslätt, Vichtis och Lojo. NO 2 kk-keskiarvo (µg/m 3 ) PO1 PO2 PO3 HY1 HY2 HY3 40 Kerava ja Järvenpää 40 Tuusula ja Nurmijärvi NO 2 kk-keskiarvo (µg/m 3 ) NO 2 kk-keskiarvo (µg/m 3 ) KE1 KE2 KE3 JÄ1 JÄ2 JÄ3 TU1 TU2 TU3 NU1 NU2 40 Kirkkonummi ja Vihti 40 Lohja NO 2 kk-keskiarvo (µg/m 3 ) NO 2 kk-keskiarvo (µg/m 3 ) KN1 KN2 VI1 VI2 VI3 LO1 LO2 LO3 Alueelliset ympäristöjulkaisut

29 Kevään pölykausi alkoi maaliskuun lopulla ja jatkui lähes yhtäjaksoisesti yli kuusi viikkoa. Ilman hiukkaspitoisuudet pysyivät korkeina, koska kevät oli poikkeuksellisen kuiva ja sää tyyni. Kevätpölykauden alku oli raju. Porvoossa katupölykausi oli jopa rajumpi kuin pääkaupunkiseudulla (kuva 12): Hiukkaspitoisuudet olivat Porvoossa korkeampia ja hiukkasten raja-arvon numeroarvon ylityksiä oli keväällä enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Lohjallakin hiukkaspitoisuudet olivat samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudulla. Lohjalla raja-arvotason ylityksiä oli keväällä likimain saman verran kuin Vantaan Tikkurilassa, mutta enemmän kuin Helsingin mittausasemilla katukuiluasemaa lukuun ottamatta. Kuva 12. Katupölyepisodi keväällä Bild 12. Gatudammepisoden våren PM 10 vuorokausipitoisuus (µg/m 3 ) Porvoo Lohja Kallio Runeberg Pölypitoisuuksiin vaikuttavat liukkauden torjunnassa käytetyn hiekan materiaali ja raekoko. Porvoon keskustassa käytettiin märkäseulottua mursketta (raekoko 1-8 mm) sekä ajoradoilla että jalkakäytävillä. Mursketta käytettiin ajoradoilla saman verran kuin aiempinakin vuosina. Talven jälkeen kaupunki pääsi siivoamaan katuja alkaen ja siivous saatiin loppuun mennessä (Kaasinen 2005). Lohjan keskustassa liukkauden torjuntaan käytetään hiekoitussepeliä (raekoko 3-6 mm) sekä ajoradalla että jalkakäytävillä (Saloranta 2005) Vuorokausivaihtelu Mitatut ilmansaasteiden pitoisuudet noudattavat selvästi liikenteen rytmiä. Korkeimmillaan ne ovat aamuruuhkan aikana, laskevat jonkin verran keskipäivällä ja kohoavat jälleen iltaruuhkan aikana. Iltapäivän ruuhka kestää aamuruuhkaa pidempään, eivätkä pitoisuudet nouse niin korkeiksi kuin aamulla. Aamulla pitoisuuksia nostaa usein laimenemisen kannalta epäedullinen sää: heikko tuuli ja inversio. Kuvassa 13 on esitetty epäpuhtauksien vuorokaudenaikaisvaihtelua Kuva 13. Typpidioksidin, typpimonoksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuusvaihtelu vuorokaudenajan mukaan. Bild 13. Variationen i halter av kvävedioxid, kvävemonoxid och inandningsbara partiklar enligt dygnets tider. NO, NO 2, PM 10 (µg/m 3 ) tunti Porvoo NO Porvoo NO2 Porvoo PM10 Lohja NO Lohja NO2 Lohja PM Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

30 4.5 Sää ja pitoisuudet Porvoossa hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan itä-, kaakkois- ja koillistuulilla eli tuulen puhaltaessa Mannerheiminkadulta päin. Tällöin Mannerheiminkadun liikenteen vaikutus näkyi parhaiten mittaustuloksissa. Typpidioksidipitoisuuksissa näkyi sama, tosin ei aivan yhtä selvästi kuin hiukkasilla. Porvoossa ei mitattu sääolosuhteita, joten tarkastelussa on käytetty YTV:n Pasilan sääaseman tuloksia. Lohjalla typenoksidien ja erityisesti hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan koillisen ja idän puoleisilla tuulilla eli tuulen puhaltaessa kaupungin keskusta-alueelta päin µg/m 3 Porvoo Lohja µg/m Kuva 14 a-b. Typpidioksidin pitoisuudet tuulen suunnan mukaan Porvoossa (tuulen suunta Pasilan mittauksista) ja Lohjalla (tuulen suunta Lohjan mittauksista) vuonna Bild 14 a-b. Halter av kvävedioxid enligt vindriktning, i Borgå (vindriktningen enligt mätningar i Böle) och Lojo (vindriktningen enligt mätningar i Lojo) år µg/m 3 Porvoo Lohja 40 µg/m Kuva 15 a-b. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet tuulen suunnan mukaan Porvoossa(tuulen suunta Pasilan mittauksista) ja Lohjalla (tuulen suunta Lohjan mittauksista)vuonna Bild 15 a-d. Halterna av inandningsbara partiklar enligt vindriktningen i Borgå (vindriktningen enligt mätningar i Böle) och Lojo (vindriktningen enligt mätningar i Lojo) år Tuuli laimentaa tehokkaasti epäpuhtaudet puhtaaseen ilmaan ja niinpä pitoisuudet ovat korkeimmat tuulen nopeuden ollessa alhainen. Alueelliset ympäristöjulkaisut

31 4.6 Ilmanlaatuindeksi Päivittäisen ilmanlaatutiedotuksen yksinkertaistamiseksi YTV on kehittänyt ilmanlaatuindeksin. Ilmanlaatuindeksi on tunneittain laskettava luku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Indeksi on lähinnä terveysperusteinen, mutta sen sanallisessa luonnehdinnassa otetaan huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia (taulukko 2). Ilmanlaatu luokitellaan indeksin mukaan viiteen luokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksin laskennassa voidaan ottaa huomioon typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten, rikkidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet. Jokaiselle epäpuhtaudelle lasketaan pitoisuuksien perusteella indeksi, joista korkein määrää ilmanlaatuindeksin arvon. Taulukko 2. Ilmanlaatuindeksin luonnehdinnat. Tabell 2. Riktvärden för luftkvaliteten. Indeksi Väri Ilman laatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset 0-50 vihreä hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä keltainen tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä oranssi välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä punainen huono mahdollisia herkillä yksilöillä violetti erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä Taulukko 3. Indeksiarvojen määräytyminen (µg/m 3, CO: mg/m 3 ). Tabell 3. Karakteriseringar av luftkvalitetsindex (µg/m 3, CO: mg/m 3 ). Indeksi CO NO 2 SO 2 O 3 PM 10 TRS Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

32 % kuukauden tunneista PORVOO % kuukauden tunneista LOHJA Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista TIKKURILA % kuukauden tunneista KALLIO Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Kuva 16 a-d. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin vuoden 2004 kuukausina. Bild 16 a-d. Luftkvalitetens fördelning på olika luftkvalitetsklasser under månaderna år Kuvassa 16 a-b on esitetty ilmanlaadun vaihtelu Porvoossa ja Lohjalla indeksin avulla. Kuvassa on esitetty kuukausittain kuhunkin ilmanlaatuluokkaan kuuluvien tuntien osuudet. Indeksiarvot perustuvat vain typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin, koska muiden epäpuhtauksien pitoisuuksia ei mitattu. Vertailun vuoksi on esitetty tilanne myös Helsingin Kallion ja Vantaan Tikkurilan mittausasemilta (16 c-d). Kalliossa laskennassa ovat mukana myös otsonin ja Tikkurilassa hiilimonoksidin ja otsonin pitoisuudet. Vuonna 2004 ilmanlaatu oli valtaosan ajasta hyvä sekä Porvoossa että Lohjalla (kuvat 16 a - b). Liikenteen vilkastuessa aamulla ilmanlaatu heikkeni tyydyttäväksi tai välttäväksi ja epäedullisissa olosuhteissa jopa huonoksi tai erittäin huonoksi. Välttäväksi ilmanlaatu luokiteltiin melko harvoin. Välttävään ilmanlaatuun olivat useimmin syynä kohonneet typpidioksidi- tai hiukkaspitoisuudet. Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli yllättäen enemmän kuin pääkaupunkiseudulla vastaavantyyppisissä mittausympäristöissä: Porvoossa 56 tuntia (Tikkurilassa 21 tuntia) ja Lohjalla 27 tuntia (Kalliossa 9 tuntia) Porvoossa ne ajoittuivat kevään katupölyaikaan tai vuodenvaihteen ilotulitukseen. Lohjalla ne puolestaan ajoittuivat kevään katupölyaikaan sekä elo-syyskuulle. Korkeat hiukkaspitoisuudet olivat syynä huonoon ja erittäin huonoon ilmanlaatuun. Alueelliset ympäristöjulkaisut

33 5 Jäkälät ja neulaset ilmanlaadun indikaattorina Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla on arvioitu ilmansaasteiden vaikutusalueita bioindikaattoreiden avulla. Lukuisia eri bioindikaattoritutkimuksia on tehty 1970-luvulta lähtien Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella. Indikaattoreina on mm. käytetty puiden neulasia sekä runkojäkälien esiintymistä ja kuntoa. Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimana seuranta on tehty yhtenäisin menetelmin koko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella vuosina Ensimmäisen kerran yhtenäinen seuranta tehtiin vuosina , jolloin kuitenkin osa Itä-Uudenmaan kunnista jäi tutkimuksen ulkopuolelle. Seurannan on toteuttanut Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus ja tuloksista on julkaistu raportti Alueelliset ympäristöjulkaisut -sarjassa (Polojärvi ym. 2005). Alla oleva teksti perustuu ko. raporttiin. Kuntakohtaisissa ilmanlaadun arvioinneissa on myös käytetty hyväksi jäkäläkartoituksen tuloksia. Ilman epäpuhtauksien vaikutukset näkyivät mäntyjen runkojäkäläkasvillisuudessa sekä neulasten rikki- ja typpipitoisuuksissa. Todetut muutokset olivat selvimpiä alueilla, joilla myös ilman epäpuhtauksien kuormitus on suurin. Lähes kaikkien kuntien taajamissa sijaitsi havaintoaloja, joilla sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta ja noin joka toisen kunnan taajamassa jäkälälajisto oli myös köyhtynyt (2 5 ilman epäpuhtauksista kärsivää jäkälälajia). Laajin yhtenäinen vyöhyke, jolla sormipaisukarpeen vauriot olivat selviä ja jäkälälajisto oli erittäin selvästi tai selvästi köyhtynyt, muodostui pääkaupunkiseudulle Espoon eteläosista ja Helsingistä Vantaan itäosien kautta Keravalle, Tuusulaan ja Järvenpäähän ulottuvalle alueelle. Pienempiä yhtenäisiä selvien vaurioiden alueita muodostui Lohjan seudulle sekä Hyvinkään, Kirkkonummen ja Porvoon taajama- alueille. Sormipaisukarpeen lieviä vaurioita todettiin yleisesti koko tutkimusalueella. Tervettä sormipaisukarvetta esiintyi eri puolilla tutkimusaluetta. Taajama-alueiden jäkäläkasvillisuuteen vaikuttavat teollisuuden, energiantuotannon, kiinteistöjen lämmityksen sekä liikenteen päästöt. Tieliikenteen vaikutus näkyi useilla valtateiden läheisillä havaintoaloilla jäkälälajiston köyhtymisenä ja sormipaisukarpeen selvinä vaurioina. Teollisuuslaitosten vaikutus jäkäläkasvillisuuteen näkyi Inkoon Torpissa, Tammisaaren Björknäsissä ja Porvoon Kilpilahdessa. Tammisaaressa ja Porvoossa teollisuuden vaikutus näkyi lähinnä sormipaisukarpeen vaurioissa, ei niinkään jäkälälajien lukumäärissä Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

34 Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Kuva 17. Sormipaisukarpeen vaurioasteet Uudellamaalla. Bild 17. Grader av skador på blåslaven i Nyland. Edelliseen seurantakierrokseen verrattuna jäkälämuutoksiltaan pahin alue oli pienentynyt Helsingissä, mutta jäkälälajistoltaan köyhtynyt alue oli laajentunut Helsingin ja Keravan sekä Inkoon ja Lohjan välisellä alueella. Sormipaisu karpeen lievien vaurioiden vyöhyke oli tutkimusalueella laajentunut, mutta selvien vaurioiden vyöhyke oli pysynyt pinta-alaltaan suunnilleen samana. Jäkälälajistossa havaittu kehitys, jossa jäkälämuutoksiltaan pahin alue on pienentynyt, mutta lievempien muutosten alue on laajentunut, kuvastaa alueella vallitsevaa päästökehitystä, jossa kokonaispäästöt ovat pitkällä aikavälillä pienentyneet, mutta päästöt levittäytyvät laajemmalle alueelle. Helsingissä todettu jäkälälajiston elpyminen on seurausta erityisesti rikkidioksidipäästöjen pienentymisestä pitkällä aikavälillä. Liikennemäärien kasvun seurauksena liikenteen typpipäästöt ovat pysyneet vakaina. Koko tutkimusaluetta tarkasteltaessa liikenne ja liikennemäärien kasvu erityisesti pääkaupunkiseudun lähikunnissa on lisännyt typpikuormituksen määrää aikaisempaa laajemmalla alueella. Tutkimusalueella todettiin neulasten selvästi kohonneita typpipitoisuuksia, mikä osaltaan ilmentää tutkimusalueella tapahtuvaa kehitystä, jossa kasvillisuudelle myrkyllisten rikkiyhdisteiden kuormitus on vaihtunut typpikuormitukseen. Neulasten typen isotooppikoostumusten perusteella typpikuormitus painottuu taajamiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulla pääteiden läheisyyteen. Typen isotooppisuhteet viittasivat koko tutkimusalueella lähinnä liikenteestä peräisin olevaan typpeen. Parhaiten ilmansaasteiden vaikutus näkyy jäkälien esiintymisessä ja vaurioitumisessa. Jäkälien esiintyminen ja sormipaisukarpeen vaurioaste on esitetty seuraavissa kuntakohtaisissa arvioissa. (Polojärvi ym. 2005) Alueelliset ympäristöjulkaisut

35 6 Ilmanlaatuarviot kunnittain Seuraavassa esitetään seurantaan osallistuneiden kuntien ilmanlaatuarviot ja päästötiedot sekä yhdeksässä suurimmassa kunnassa passiivikeräimillä mitatut typpidioksidipitoisuudet. Bioindikaattoriseurannan tuloksista esitetään uusimman bioindikaattoriseurannan tuloksista sormipaisukarpeen vaurioaste ja jäkälälajien runsaus (Polojärvi 2005). Kuntien asukasluku on saatu Väestörekisterikeskuksen toukokuu 2005 asukaslukutiedoista (Väestörekisterikeskus 2005). Energialaitosten ja teollisuuden päästötiedot on saatu ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmästä (Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI, 2005). Selvitystä tehtäessä havaittiin, että kaikkien laitosten päästötietoja ei ole viety tietojärjestelmään. Joiltakin laitoksilta saatiin suoraan päästötiedot erikseen pyytämällä, mutta muilta osin näiden laitosten päästöt eivät ole mukana päästötaulukossa. Liikenteen kokonaispäästöt on saatu VTT:n LIISA 2004 laskentajärjestelmästä (Mäkelä 2005). Päästötiheys laskettiin eri ajoneuvoluokkien päästökertoimien sekä katujen ja teiden liikennemäärien avulla. Yleisten teiden liikennemäärä tiedot saatiin Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiristä. Katujen päästötiheydet on laskettu niille kaduille, joiden liikennemäärätiedot on saatu kunnilta Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

36 6.1 Askola Askola on asukkaan kunta, ja kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli kantatien 55, Monninkyläntien sekä kirkonkylässä Tiilääntien liikenteestä. Liikennemäärät ja siten myös päästötiheydet ovat kuitenkin pieniä. Autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste vuoden 2004 bioindikaattoriseurannasta. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Autoliikenne , Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Askolan ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Askolassa sormipaisukarpeen kunto oli hieman keskimääräistä parempi ja jäkälälajisto vastasi tutkimusalueen taustatasoa. Ainoastaan yhdellä, kirkonkylän näytealalla jäkälissä näkyi selviä vaurioita. Alueelliset ympäristöjulkaisut

37 6.2 Hyvinkää Hyvinkäällä on asukkaita noin Autoliikenne aiheuttaa hiilimonoksidipäästöt sekä valtaosan typenoksidi- ja hiilivetypäästöistä. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Hyvinkään keskustan pääkatujen sekä valtatie 3 liikenteestä. Hiukkaspäästöistä suurin osa on peräisin lasivillatehtaasta. Rikkidioksidia pääsee ilmaan pääasiassa Hyvinkäällä sijaitsevista voima- ja lämpölaitoksista. Energialaitosten, teollisuuden ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet ja lupavelvollisen laitosten sijainnit on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste vuoden 2004 bioindikaattoriseurannasta. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset ,2 0, Teollisuus Autoliikenne Yhteensä NO 2 -mittauspiste Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Hyvinkäällä mitattiin typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kolmessa pisteessä: vilkasliikenteisissä ympäristöissä Uudenmaankadulla (3 m kadun reunasta, keskimäärin n ajoneuvoa vuorokaudessa) ja ydinkeskustassa Hämeenkadulla (4 m kadun reunasta, ajoneuvoa vuorokaudessa) Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

38 sekä Pääterveysaseman pihalla. Mittauspisteet on merkitty karttaan, ja saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Uudenmaankadulla pitoisuudet olivat pienemmistä päästöistä huolimatta jonkin verran korkeammat kuin vilkkaammin liikennöidyllä Hämeenkadulla. Tämä johtunee siitä, että Uudenmaankadulla rakennukset molemmin puolin katua heikentävät liikenteen päästöjen laimenemista. Pääterveysaseman alueella mitatut pitoisuudet olivat selvästi edellisiä pienemmät, ja ne edustavat kaupunkitaustapitoisuuksia Hyvinkäällä. Uudenmaan- ja Hämeenkadulla mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan suurimpien kuntien vilkasliikenteisten katujen ja teiden keskitasoa, ja vuosikeskiarvot ovat vähän alle puolet raja-arvosta. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2004, µg/m 3 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Uudenmaankatu Hämeenkatu Pääterveysasema Hyvinkäällä autoliikenne on merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä. Suurimmat päästöt aiheutuvat Hämeenlinnanväylän ja keskustan pääkatujen, Hämeenkadun ja Uudenmaankadun liikenteestä. Näillä päästöt olivat samaa tasoa kuin Porvoossa Mannerheiminkadulla, jonka varrella ilmanlaadun mittausasema sijaitsi. Hyvinkäällä mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi vuosirajaarvon alapuolella ja pitoisuudet olivat kaikissa mittauspisteissä pienemmät kuin Porvoossa Mannerheiminkadulla. Todennäköisesti myös hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Hyvinkäällä raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista vain pieni osa aiheutuu liikenteen suorista päästöistä ja suurin osa hiukkasmassasta on peräisin hiekan jauhautumisesta ja asfaltin kulumisesta. Hyvinkäälläkin esiintynee Porvoon tapaan korkeita hiukkaspitoisuuksia keväisin. Aikaisemmin Hyvinkäällä tehdyissä mittauksissa saatiin keväällä 2002 ajoittain erittäin korkeita pitoisuuksia. Korkein PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo oli 151 µg/m 3 (Kartastenpää 2002). Lasivillatehtaalla on suuret hiukkas- ja hiilivetypäästöt, jotka vapautuvat 70 m korkeasta piipusta. Päästöt leviävät kohtalaisen laajalle alueelle, mutta saattavat ajoittain aiheuttaa paikallisia korkeita pitoisuuksia. Lisäksi alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa sormipaisukarve oli Hyvinkäällä jonkin verran keskimääräistä vaurioituneempaa, ja jäkälissä näkyi selviä ja jopa pahoja vaurioita erityisesti kaupungin keskusta-alueella. Selviä vaurioita havaittiin myös keskustaajaman ulkopuolella Hämeenlinnanväylän varrella. Jäkälälajisto vastasi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan keskimääräistä tasoa ja oli lievästi köyhtynyt keskusta-alueella. Alueelliset ympäristöjulkaisut

39 6.3 Järvenpää Järvenpää on asukkaan kaupunki. Autoliikenne aiheuttaa hiilimonoksidipäästöt sekä valtaosan typenoksidi- ja hiilivetypäästöistä. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Järvenpään keskustan pääkatujen sekä Lahti-Helsinki moottoritien liikenteestä. Järvenpäässä ei ole ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavaa teollisuutta. Rikkidioksidia pääsee ilmaan pääasiassa Järvenpäässä sijaitsevista lämpölaitoksista. Energialaitosten ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet ja lupavelvollisen laitosten sijainnit on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Järvenpään näytetaloilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset Autoliikenne , Yhteensä NO 2 -mittauspiste Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

40 Järvenpäässä mitattiin typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kolmessa pisteessä: kohtalaisen vilkasliikenteisessä ympäristössä Alhotien varressa lähellä Pohjoisväylää (3 m Alhotiestä. Alhotien keskimääräinen liikennemäärä on ja Pohjoisväylän ajoneuvoa vuorokaudessa) ja Sibeliusväylän varressa (5 m kadun reunasta, ajoneuvoa vuorokaudessa) sekä Vanhankyläntien varressa (3 m tien reunasta, keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa). Mittauspisteet on merkitty karttaan, ja saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Järvenpäässä kaikissa mittauspisteissä saadut pitoisuudet olivat kohtalaisen alhaisia ja alle puolet typpidioksidipitoisuuden vuosiraja-arvosta. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin Alhotien varressa ja seuraavaksi korkeimmat Sibeliuskadulla. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2004, µg/m 3 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Alhotie Sibeliuksen väylä Vanhankyläntie Järvenpäässä autoliikenne on merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä. Pitoisuudet ovat korkeimmat Lahti-Helsinki moottoritien ja keskustan pääkatujen läheisyydessä. Järvenpään kohdalla moottoritien päästöt ovat kuitenkin jo huomattavasti pienemmät kuin lähempänä Helsinkiä. Järvenpäässä keskusta-alueella mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat kaikissa mittauspisteissä kohtalaisen alhaiset ja selvästi vuosiraja-arvon alapuolella. Todennäköisesti myös hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Järvenpäässä raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista vain pieni osa aiheutuu liikenteen suorista päästöistä ja suurin osa hiukkasmassasta on peräisin hiekan jauhautumisesta ja asfaltin kulumisesta. Järvenpäässäkin saattaa esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia keväisin. Lisäksi alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Järvenpäässä sormipaisukarve oli selvästi keskimääräistä vaurioituneempaa, ja jäkälissä näkyi selviä ja pahoja vaurioita erityisesti kaupungin keskusta-alueella, Nummenkylän alueella sekä Helsinki - Lahti moottoritien läheisyydessä. Jäkälälajisto oli köyhtyneempää kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. Alueelliset ympäristöjulkaisut

41 6.4 Karjaa - Karis Karjaa on asukkaan kaupunki, ja kaupungin alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli valtateiden 25 ja 51 sekä keskustan liikenteestä. Liikennemäärät ja siten myös päästötiheydet ovat kuitenkin pieniä. Liikenteen ja kaivostoiminnan päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet samoin kuin lupa velvollisen laitoksen sijainti on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Karjaan näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Avolouhos 1 Autoliikenne , Yhteensä , Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Karjaan ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidi oksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Karjaalla sijaitsevan avolouhoksen hiukkaspäästöt on arvioitu kohtalaisen pieniksi, eikä sillä liene merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun muualla kuin ehkä aivan louhoksen lähellä Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

42 Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Karjaalla jäkälävauriot ja jäkälälajisto vastasivat Uusimaan ja Itä-Uusimaan keskimääräistä tasoa. Sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunut kahdella näytealalla Karjaan keskustassa ja yhdellä Lepinjärven lähettyvillä. Kaikilla muilla näytealoilla vauriot arvioitiin lieviksi. Karis Karis är en stad med invånare och inom stadens område finns inga tillståndspliktiga industri- eller energiproduktionsanläggningar, som har någon betydande inverkan på luftkvaliteten. De största utsläppen orsakas av trafiken på de livligast trafikerade vägarna, dvs. huvudvägarna 25 och 51, samt trafiken i centrum. Trafikmängderna och sålunda utsläppskoncentrationerna är dock små. Utsläppen från trafiken och gruvverksamheten finns presenterade i följande tabell och utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, liksom placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna markeras på kartan nedan. På kartan finns också skadenivån för blåslav från bioindkatoruppföljningen år 2004, på provytorna i Karis, som indikerar påverkan av luftföroreningar. Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t t t t t Dagbrott 1 Biltrafik , Totalt , Luftkvaliteten i Karis är i genomsnitt god, då det inom kommunens område inte finns några betydande industrikällor och då utsläppskoncentrationerna från de livligast trafikerade vägarna är små. Halterna av kvävedioxid och andningsbara partiklar ligger sannolikt klart under gränsvärdena. Det är dock möjligt, att det inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, tidvis kan förekomma höga halter av partiklar. Partikelutsläppen från dagbrottet i Karis har uppskattats till att vara relativt små och torde inte ha någon betydande inverkan på luftkvaliteten på andra ställen än alldeles i närheten av stenbrottet. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de hälso- och växtlighetsbaserade målen på lång sikt överskridas Vid bioindikatoruppföljningen i Karis år 2004 motsvarade skadorna på lavarna och lavbeståndet genomsnittsnivån i Nyland och Östra Nyland. Blåslaven var tydligt skadad på två provytor i Karis centrum och på en yta i närheten av Lepinjärvi. På alla andra provytor bedömdes skadorna som lindriga. Alueelliset ympäristöjulkaisut

43 6.5 Karjalohja Karjalohja on asukkaan kunta. Kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimman tien eli maantie 186 liikenteestä. Liikennemäärät ja siten myös päästötiheydet ovat kuitenkin pieniä. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste vuoden 2004 bioindikaattoriseurannasta. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Autoliikenne , Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Karjalohjan ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Karjalohjan jäkälälajisto oli keskimääräistä runsaampi ja sormipaisukarpeen vaurioaste oli hieman pienempi kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. Ainoastaan yhdellä, Karkalin luonnonpuistossa sijaitsevalla näytealalla jäkälissä näkyi selviä vaurioita Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

44 6.6 Karkkila Karkkila on asukkaan kaupunki. Valtaosa hiukkas- ja hiilivetypäästöistä pääsee ilmaan teollisuudesta, lähinnä valimo- ja elektroniikkateollisuudesta. Liikenne on merkittävin typenoksidien ja hiilimonoksidin päästölähde. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Porintien (Tie 2) sekä keskustassa liikenteestä. Liikennemäärät ja siten päästötiheydet ovat kuitenkin pieniä. Teollisuuden, autoliikenteen ja energiantuotannon päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet samoin kuin lupavelvollisten laitosten sijainti karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Karkkilan näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Karkkilan ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, koska vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat kohtalaisen pienet. Lähellä keskustaa sijaitsevat teollisuuslaitokset saattavat aiheuttaa korkeita hiukkas- ja hiilivetypitoisuuksia. Lisäksi on mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat kuitenkin todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset *Keravan Energia OY Teollisuus *Componenta Karkkila OY *Helvar OY 75 Autoliikenne , Yhteensä Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa sormipaisukarpeen kunto oli Karkkilan näytealoilla hieman parempi ja jäkälälajisto hieman runsaampi kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. Sormipaisukarve oli lievästi vaurioitunutta lähes kaikilla Karkkilan näytealoilla. Alueelliset ympäristöjulkaisut

45 6.7 Kerava Keravalla on asukkaita vähän yli Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat liikenne ja energiantuotanto. Valtaosa hiukkaspäästöistä ja suurin osa myös typenoksidipäästöistä aiheutuu liikenteestä. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Keravan keskustan pääkatujen sekä Lahti-Helsinki moottoritien liikenteestä. Energiantuotantolaitokset ovat pieniä voima- ja lämpölaitoksia, joiden osuus Keravan typenoksidipäästöistä on noin kolmannes. Energialaitosten ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet ja lupavelvollisen laitosten sijainnit on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Keravan näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset Autoliikenne , Yhteensä NO 2 -mittauspiste Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Keravalla mitattiin typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kolmessa pisteessä: vilkasliikenteisissä ympäristöissä Ali-Keravantiellä (3 m kadun reunasta, keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa). Lähellä kulkee myös Keravantie, jonka keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on ajoneuvoa, joista yli 15 % on raskaita ajoneuvoja) ja torin lähellä Keskustan kehän varressa (3 m kadun reunasta, ajoneuvoa vuorokaudessa) sekä kirjaston viereisellä kentällä, jossa pitoisuudet edustavat Keravan keskustan yleistä ilmanlaatua. Mit Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

46 tauspisteet on merkitty karttaan, ja saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Ali-Keravantiellä mitattiin kohtalaisen korkeita pitoisuuksia: ne olivat korkeimmat Uudenmaan seuranta-alueella tehdyissä mittauksissa ja yhtä korkeita kuin Helsingin keskustan Vallilan mittausasemalla. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli kuitenkin selvästi vuosiraja-arvon alapuolella. Myös Keskustan kehän varressa typpidioksidipitoisuudet olivat kohtalaisen korkeita, ja kirjaston viereisellä kentälläkin mitattiin kohonneita pitoisuuksia, vaikka mittauspiste sijaitsee kaukana liikenteestä. Tässä pisteessä tosin menetettiin useita tuloksia keräinten katoamisen vuoksi. Keravalla mitatut pitoisuudet olivat korkeita suhteessa lähellä olevien teiden päästöihin. Lähellä sijaitsevien energiantuotantolaitosten typenoksidipäästöt saattavat nostaa pitoisuuksia. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2004, µg/m 3 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Ali-Keravantie Keskustan kehä Kirjaston kenttä Autoliikenne on merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Keravalla, ja typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmat vilkkaimmin liikennöidyissä ympäristöissä eli Lahti-Helsinki moottoritien ja keskustan pääkatujen läheisyydessä. Keravan keskusta-alueella mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat kohtalaisen korkeita, korkeimpien joukossa koko seuranta-alueella mitatuista. Typpidioksidipitoisuudet olivat kuitenkin selvästi vuosiraja-arvon alapuolella. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista vain pieni osa aiheutuu liikenteen suorista päästöistä ja suurin osa hiukkasmassasta on peräisin hiekan jauhautumisesta ja asfaltin kulumisesta. Keravallakin esiintyy Porvoon tapaan korkeita hiukkaspitoisuuksia keväisin. Lisäksi alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Vuonna 2005 Keravalla seurataan jatkuvatoimisin mittauksin sekä typenoksidien että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia ja niiden perusteella saadaan nykyistä parempi käsitys alueen ilmanlaadusta. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Keravalla sormipaisukarve oli selvästi keskimääräistä vaurioituneempaa, ja jäkälissä näkyi selviä vaurioita erityisesti kaupungin keskustan alueella ja Kuusisaaren asuinalueen tuntumassa. Jäkälälajisto oli köyhtyneempää kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. Alueelliset ympäristöjulkaisut

47 6.8 Kirkkonummi - Kyrkslätt Kirkkonummella on asukkaita noin Autoliikenne aiheuttaa valtaosan kunnan typenoksidi- ja hiilivetypäästöistä. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Turunväylän (Tie 1) ja Jorvaksentien (Tie 51) liikenteestä. Hiukkaspäästöistä suurin osa on peräisin kipsilevytehtaasta. Rikkidioksidia pääsee ilmaan pääasiassa pienistä voima- ja lämpölaitoksista. Kunnan alueella toimii myös Kantvikin satama, jonka päästötiedot eivät kuitenkaan ole vielä saatavissa. Energialaitosten, teollisuuden ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet ja lupavelvollisen laitosten sijainnit on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Kirkkonummen näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset Teollisuus ,1 0,02 0,1 1 0,3 Autoliikenne ,7 Yhteensä NO 2 -mittauspiste Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Kirkkonummella mitattiin typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahdessa pisteessä: kohtalaisen vilkasliikenteisen Kantatie 51:n vaikutuspiirissä, Puropolun varressa (n. 100 m Kantatie 51:sta, jonka liikennemäärä ajoneuvoa vuorokaudessa) ja Vanhan Rantatien varrella (5 m tiestä, ajoneuvoa vuorokaudessa). Mittauspisteet on merkitty karttaan, ja saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Kirkkonummen molemmissa mittauspisteissä saadut typpidioksidipitoisuudet olivat alhaisia, vuosikeskiarvot alle kolmasosa vuosiraja- arvosta. Alhaiset pitoisuudet selittyvät osittain sillä, että mittauspisteet eivät Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

48 sijainneet vilkkaan liikenteen välittömässä läheisyydessä. Vanhalla Rantatiellä mitattiin kuitenkin loka- ja marraskuussa tavanomaista korkeampia pitoisuuksia, joiden aiheuttaja ei ole tiedossa. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2004, µg/m 3 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Puropolku Vanha Rantatie Kirkkonummella autoliikenne on merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä. Korkeimmillaan typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet ovat vilkkaimmin liikennöityjen liikenneväylien varrella eli Turunväylän ja Jorvaksentien varressa. Kirkkonummella mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi vuosiraja-arvon alapuolella ja pitoisuudet olivat matalimpia seuranta-alueella mitatuista. Todennäköisesti myös hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Kirkkonummella raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista vain pieni osa aiheutuu liikenteen suorista päästöistä ja suurin osa hiukkasmassasta on peräisin hiekan jauhautumisesta ja asfaltin kulumisesta. Siten Kirkkonummellakin saattaa Porvoon tapaan esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia keväisin. Kipsilevytehtaalla on kohtalaisen suuret hiukkaspäästöt, jotka vapautuvat 25 m korkeasta piipusta, ja tehdas saattaa aiheuttaa paikallisesti korkeita hiukkaspitoisuuksia. Lisäksi alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa sormipaisukarpeen vaurioaste ja jäkälälajisto vastasivat keskimääräistä tasoa Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Näytealat, joilla sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunut, painottuivat tiheän asutuksen ja isojen teiden läheisyyteen. Kyrkslätt Kyrkslätt har cirka invånare. Biltrafiken orsakar huvuddelen av kommunens kväveoxid- och kolväteutsläpp. De största trafikutsläppen orsakas av trafiken på de livligast trafikerade vägarna, dvs. Åboleden (Väg 1) och Jorvasvägen (Väg 51). Största delen av partikelutsläppen härstammar från gipsskivsfabriken. Svaveldioxid släpps huvudsakligen ut ifrån små kraft- och energiverk. Inom kommunens område verkar också Kantviks hamn, vars utsläppsuppgifter dock ännu inte finns tillgängliga. Utsläppen från energiproduktionsanläggningarna, industrin och biltrafiken presenteras i följande tabell. Därtill presenteras utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, liksom placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Kyrkslätt, som indikerar påverkan av luftföroreningar. Alueelliset ympäristöjulkaisut

49 Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t % t % t % t % t % Energiverk Industri ,1 0,02 0,1 1 0,3 Biltrafik ,7 Totalt I Kyrkslätt uppmättes koncentrationerna av kvävedioxid med passivinsamlingsmetodik på två punkter: i den relativt livligt trafikerade Stamväg 51:s influensområde, invid Bäckstigen (ca. 100 m från Stamväg 51, vars trafikmängd är fordon per dygn) och invid Gamla Kustvägen (5 m från vägen, fordon per dygn). Mätpunkterna är utmärkta på kartan och de erhållna resultaten finns presenterade i följande tabell. Halterna av kväveoxid som uppmättes vid de två mätpunkterna i Kyrkslätt var låga, årsmedeltalen under en tredjedel av årsgränsvärdet. De låga halterna förklaras delvis av det, att mätpunkterna inte låg i omedelbar anslutning till den livliga trafiken. På Gamla Kustvägen uppmättes dock i oktober och november högre halter än vanligt, för vilka man inte känner till orsaken. Halterna av kvävedioxid år 2004, µg/m 3 januari februari mars april maj juni juli augusti september oktober november december medeltal Bäckstigen Gamla Gustvägen I Kyrkslätt är biltrafiken den faktor, som mest påverkar luftkvaliteten. Kväveoxid- och partikelhalten är högst intill de livligast trafikerade trafiklederna dvs. intill Åboleden och Jorvasvägen. Halterna av kväveoxider, som uppmätts i Kyrkslätt ligger klart under årsgränsvärdet och halterna var bland de lägsta som uppmätts inom uppföljningsområdet. Sannolikt ligger även halten av andningsbara partiklar under gränsvärdena i Kyrkslätt. Det är dock skäl att beakta, att av halterna av andningsbara partiklar, orsakas endast en liten del av trafikens direkta utsläpp och att största delen av partikelmassan härstammar från pulverisering av sand och asfaltslitage. Sålunda kan det i Kyrkslätt, i likhet med Borgå, förekomma höga halter av partiklar på vårarna. Gipsskivsfabriken har relativt stora partikelutsläpp, som frigörs från en 25 m hög skorsten och fabriken kan lokalt orsaka höga halter av partiklar. Därtill kan det, inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, tidvis förekomma höga halter av partiklar. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de långsiktiga hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon överskridas. Vid bioindikatoruppföljningen i Kyrkslätt år 2004 motsvarade blåslavens tillstånd och lavbeståndet genomsnittsnivån i Nyland och Östra Nyland. Provytorna där blåslaven var tydligt skadad, var koncentrerade till närheten av tät bebyggelse och stora vägar Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

50 6.9 Lapinjärvi - Lappträsk Lapinjärvi on asukkaan kunta, jonka alueella suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimman tien eli Helsingintien (Tie 6) liikenteestä sekä kunnan alueella sijaitsevasta murskauslaitoksesta. Liikennemäärät ja siten myös päästötiheydet ovat kuitenkin pieniä. Murskauslaitoksen hiukkaspäästöt ovat lähes puolet koko kunnan hiukkaspäästöistä. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet samoin kuin lupavelvollisten laitosten sijainti on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Lapinjärven näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Murskauslaitos Autoliikenne , Yhteensä Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Lapinjärven ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Myös murskauslaitos saattaa ajoittain aiheuttaa korkeita hiukkaspitoisuuksia lähiympäristössä. Alueelliset ympäristöjulkaisut

51 Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Lapinjärvellä sormipaisukarpeen kunto ja jäkälälajisto vastasi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan keskimääräistä tasoa. Sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta Kirkonkylässä, Lapinkylässä sekä Torparbackenissa, ja muilla näytealoilla lievästi vaurioitunutta. Lappträsk Lappträsk är en kommun med invånare, inom vars område de största utsläppen orsakas av trafiken på den livligast trafikerade vägen, dvs. Helsingforsvägen (Väg 6) och från krossanläggningen i kommunen. Trafikmängderna och sålunda utsläppskoncentrationerna är dock små. Partikelutsläppen från krossanläggningen utgör näst intill hälften av kommunens partikelutsläpp. Utsläppen presenteras i följande tabell och utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, liksom placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna presenteras på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Lappträsk, som indikerar påverkan av luftföroreningar. Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t % t % t % t % t % Krossanläggning Biltrafik , Totalt Luftkvaliteten i Lappträsk är i genomsnitt god, då det inom kommunens område inte finns några betydande industrikällor och då utsläppskoncentrationerna från de livligast trafikerade vägarna är små. Koncentrationerna av kvävedioxid och andningsbara partiklar ligger sannolikt klart under gränsvärdena. Det är dock möjligt, att det inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, tidvis kan förekomma höga halter av partiklar. Även krossanläggningen kan tidvis orsaka höga halter av partiklar i den närmaste omgivningen. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de långsiktiga hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon överskridas. Vid bioindikatoruppföljningen i Lappfjärd år 2004 motsvarade blåslavens tillstånd och lavbeståndet genomsnittsnivån i Nyland och Östra Nyland. Blåslaven var tydligt skadad i Kyrkoby, i Lappböle och på Torparbacken och var lindrigt skadad på de andra provytorna Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

52 6.10 Liljendal - Liljendal Liljendal on asukkaan kunta, ja kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimman tien eli Valtatien 6 liikenteestä. Liikennemäärät ja siten myös päästötiheydet ovat kuitenkin pieniä. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet samoin kuin lupavelvollisen laitoksen sijainti on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Liljendalin näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Teollisuus 9 35 Autoliikenne , Yhteensä , Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Liljendalin ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi ajoittain esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Liljendalissa sormipaisukarpeen kunto ja jäkälälajisto vastasivat tutkimusalueen keskimääräistä tasoa. Yhdellä, kirkonkylän näytealalla jäkälissä näkyi selviä vaurioita, ja muilla näytealoilla näkyi lieviä vaurioita. Alueelliset ympäristöjulkaisut

53 Liljendal Liljendal är en kommun med 1500 invånare och inom kommunens område finns inga tillståndspliktiga industri- eller energiproduktionsanläggningar, som har någon betydande inverkan på luftkvaliteten. De största utsläppen orsakas av trafiken på den livligast trafikerade vägen, dvs. Huvudväg 6. Trafikmängderna och sålunda utsläppskoncentrationerna är dock små. Utsläppen presenteras i följande tabell och utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, liksom placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna presenteras på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Liljendal, som indikerar påverkan av luftföroreningar. Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t % t % t % t % t % Industri 9 35 Biltrafik , Totalt , Luftkvaliteten i Liljendal är i genomsnitt god, då det inom kommunens område inte finns några betydande industrikällor och då utsläppskoncentrationerna från de livligast trafikerade vägarna är små. Koncentrationerna av kvävedioxid och andningsbara partiklar ligger sannolikt klart under gränsvärdena. Det är dock möjligt, att det inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, tidvis kan förekomma höga halter av partiklar. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 på huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även på andra ställen i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de hälso- och växtlighetsbaserade målen på lång sikt överskridas Vid bioindikatoruppföljningen i Liljendal år 2004 motsvarade skadorna på lavarna och lavbeståndet genomsnittsnivån i Nyland och Östra Nyland. På en provyta i kyrkobyn, uppvisade lavarna tydliga skador och på de andra provytorna noterades lindriga skador Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

54 6.11 Lohja - Lojo Lohja on asukkaan kaupunki. Lähes puolet typenoksidipäästöistä sekä hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöistä on peräisin liikenteestä. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Lohjan keskustan pääkatujen sekä Lohjanharjuntien ja Turuntien liikenteestä. Energiantuotanto aiheuttaa melkein puolet typenoksidipäästöistä sekä lähes kaikki rikkidioksidipäästöistä ja teollisuus on puolestaan merkittävin hiukkaslähde. Kalkkitehtaan hiukkaspäästöt ovat noin 2/3 osaa suorista hiukkaspäästöistä Lohjalla. Energialaitosten, teollisuuden ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet sekä jatkuvatoimisen ilmanlaadun seurannan mittauspaikan ja lupavelvollisen laitosten sijainnit on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset Teollisuus Autoliikenne , Yhteensä NO 2 -mittauspiste Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Lohjalla mitattiin jatkuvilla menetelmillä typpimonoksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Mittausasema sijaitsi Nahkurintorin pysäköintialueella, ja se luokitellaan kaupunkitausta-asemaksi. Tuloksia on tarkemmin käsitelty raportin alkuosassa. Lohjalla mitattiin typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kolmessa pisteessä: vilkasliikenteisissä ympäristöissä Suurlohjankadun varressa keskusaukiolla (12 m kadun reunasta, keskimääräinen liikennemäärä ajoneuvoa vuorokaudessa) ja Lohjanharjuntien varressa lähellä Mäntynummen koulua (7 m kadun reunasta, n ajoneuvoa vuorokaudessa) sekä kohtalaisen Alueelliset ympäristöjulkaisut

55 vilkkaasti liikennöidyn Ojamontien läheisyydessä (12 m tien reunasta, keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa). Mittauspisteet on merkitty karttaan, ja saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Lohjalla kaikissa mittauspisteissä saadut typpidioksidipitoisuudet olivat kohtalaisen alhaisia, typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot olivat alle puolet raja-arvosta. Tosin Lohjan mittauspisteet sijaitsivat kauempana liikenneväylistä, kuin vastaavat liikenneympäristöjen mittauspisteet muissa kunnissa, mikä osittain selittää alhaiset pitoisuudet. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2004, µg/m 3 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Keskusaukio Ojamonharjuntie Mäntynummen koulu Autoliikenne on merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Lohjalla, ja typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmat vilkkaimmin liikennöidyissä ympäristöissä eli Lohjanharjuntien, Turuntien ja keskustan pääkatujen läheisyydessä. Lohjan keskusta-alueella passiivikerän menetelmällä liikenneympäristöissä ja jatkuvalla menetelmällä kaupunkitausta-asemalla mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat kohtalaisen alhaisia. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot olivat alle puolet raja-arvopitoisuudesta. Kaupunkitausta-asemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Lohjalla selvästi raja-arvojen alapuolella. Vuorokausiraja-arvotaso ylitettiin kuitenkin 12 kertaa. Korkeita hiukkaspitoisuuksia esiintyi erityisesti keväällä. Hengitettävien hiukkasten massasta suurin osa on yleensä peräisin liikenteen epäsuorista päästöistä eli hiekan jauhautumisesta ja asfaltin kulumisesta. Siksi liikenneympäristössä todennäköisesti pitoisuudet ovat korkeammat kuin kaupunkitausta-asemalla mitatut. Lisäksi kalkkitehtaan päästöt saattavat aiheuttaa korkeita hiukkaspitoisuuksia lähiympäristössä. Korkeita hiukkaspitoisuuksia saattaa ajoittain esiintyä myös alueilla, joilla on runsaasti pienpolttoa. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Lohjalla sormipaisukarve oli keskimääräistä vaurioituneempaa. Jäkälissä näkyi selviä vaurioita erityisesti kaupungin keskustan alueella, ja Gunnarlassa jäkälät olivat pahasti vaurioituneita. Jäkälälajisto oli köyhtyneempää kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. Lojo Lojo är en stad med invånare. Nästan hälften av utsläppen av kväveoxider, samt kolmonoxid- och kolväteutsläppen härstammar från trafiken. De största trafikutsläppen orsakas av trafiken på de livligast trafikerade vägarna, dvs. huvudgatorna i Lojo centrum, samt Lojoåsvägen och Åbovägen. Energiproduktionen orsakar nästan hälften av utsläppen av kväveoxid och nästintill allt utsläpp av svaveldioxid och industrin å sin sida är den största källan för partikelutsläpp. Kalkfabrikens partikelutsläpp utgör ca. 2/3 av de direkta partikelutsläppen i Lojo. Utsläppen från energiproduktionsanläggningarna, industrin och biltrafiken presenteras i följande tabell. Därtill presenteras utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, placeringen av mätstationen i kontinuerlig drift för kontroll av luftkvaliteten, samt läget för de tillståndspliktiga anläggningarna på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Lojo, som indikerar påverkan av luftföroreningar Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

56 Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t % t % t % t % t % Energiverk Industri Biltrafik , Totalt I Lojo mättes halterna av kvävemonoxid, kvävedioxid och andningsbara partiklar med kontinuerliga metoder. Mätstationen låg på Garvartorgets parkeringsområde och den klassificeras som stadsbakgrundsstation. Resultaten har närmare behandlats i början av rapporten. I Lojo uppmättes koncentrationerna av kvävedioxid med passivinsamlingsmetodik på tre punkter: i den livliga trafikmiljön invid Storlojogatan på Central platsen (12 m från gatans kant, gatans trafikmängd är fordon per dygn) och invid Lojoåsvägen nära skolan Tallbacka skola (7 m från gatans kant, ca fordon per dygn), samt i närheten av den relativt livligt trafikerade Ojamovägen (12 m från vägkanten, i medeltal fordon per dygn). Mätpunkterna är utmärkta på kartan och erhållna resultat finns presenterade i följande tabell. Halterna av kväveoxid som erhölls vid samtliga mätpunkter i Lojo var relativt låga, årsmedeltalen för kvävedioxidhalten låg under hälften av gränsvärdet. Visserligen låg mätpunkterna i Lojo längre från trafiklederna än mätpunkterna i motsvarande trafikmiljöer i andra kommuner, vilket delvis förklarar de låga halterna. Halterna av kvävedioxid år 2004, µg/m 3 januari februari mars april maj juni juli augusti september oktober november december medeltal Central platsen Ojamoåsvägen Tallbacka skola I Lojo är biltrafiken den faktor, som mest påverkar luftkvaliteten och kväveoxid- och halten av andningsbara partiklar är högst i de livligast trafikerade miljöerna dvs. i närheten av Lojoåsvägen och Åbovägen, samt i närheten av huvudgatorna i centrum. I centrumområdet i Lojo är kväveoxidhalterna, som uppmätts med passivinsamlingsmetoden i trafikmiljön och med kontinuerlig metodik i stadsbakgrundsstationen, relativt låga. Kväveoxidernas årsmedeltal låg under halva årsgränsvärdet. Vid stadsbakgrundsstationen i Lojo låg halten av andningsbara partiklar klart under gränsvärdena. Nivån för dygnsgränsvärdet överskreds dock 12 gånger. Höga halter av partiklar förekom särskilt på våren. Största delen av massan av andningsbara partiklar härstammar i allmänhet från trafikens indirekta utsläpp, dvs. från pulverisering av sand och asfaltslitage. Därför är halterna i trafikmiljön sannolikt högre än de som uppmätts i stadsbakgrundsstationen. Därtill kan kalkfabrikens utsläpp orsaka höga halter av partiklar i närmiljön. Inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, kan det tidvis förekom-ma höga halter av partiklar. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de långsiktiga hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon överskridas. Vid bioindikatoruppföljningen år 2004 i Lojo var blåslaven mer skadad än genomsnittet. Lavarna uppvisade tydliga skador särskilt i stadens centrumområde. I Gunnarla var lavarna svårt skadade. Lavbeståndet var mer utarmat än i Nyland och Östra Nyland i genomsnitt. Alueelliset ympäristöjulkaisut

57 6.12 Loviisa - Lovisa Loviisa on asukkaan kaupunki. Loviisassa ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Merkittävin päästölähde on liikenne, ja suurimmat päästöt aiheutuvat valtatien 7 ja keskustan liikenteestä. Energialaitosten ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet ja lupavelvollisen laitosten sijainnit on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Loviisan näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset ,1 1 0,6 85 Autoliikenne , Yhteensä Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Loviisan ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

58 Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Loviisassa sormipaisukarpeen kunto oli selvästi parempi kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin ja jäkälälajisto oli keskimääräistä runsaampaa. Selvästi vaurioitunutta sormipaisukarvetta löytyi keskustan lähistöltä ja yhdeltä taajaman ulkopuoliselta näytealalta. Lovisa Lovisa är en stad med invånare. I Lovisa finns inga tillståndspliktiga industri- eller energiproduktionsanläggningar, som har någon betydande inverkan på luftkvaliteten. Den största utsläppskällan är trafiken och de största utsläppsmängderna orsakas av trafiken på huvudväg 7 och trafiken i centrum. Utsläppen från energiverken, industrin och biltrafiken presenteras i följande tabell och utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, liksom placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna presenteras på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Lovisa, som indikerar påverkan av luftföroreningar. Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t % t % t % t % t % Energiverk ,1 1 0,6 85 Biltrafik , Totalt Luftkvaliteten i Lovisa är i genomsnitt relativt god, då det inom kommunens område inte finns några betydande industrikällor och då utsläppskoncentrationerna från de livligast trafikerade vägarna är små. Koncentrationerna av kvävedioxid och andningsbara partiklar ligger sannolikt klart under gränsvärdena. Det är dock möjligt, att det inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, tidvis kan förekomma höga halter av partiklar. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de långsiktiga hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon överskridas. Vid bioindikatoruppföljningen i Lovisa år 2004 motsvarade blåslavens tillstånd var blåslavens tillstånd bättre än i Nyland och Östra Nyland i genomsnitt och lavbeståndet motsvarade genomsnittsnivån. Tydligt skadad blåslav fann man i närheten av centrum och på en provyta utanför tätorten. Alueelliset ympäristöjulkaisut

59 6.13 Myrskylä - Mörskom Myrskylä on asukkaan kunta, ja kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Kirkonkylän keskustan liikenteestä. Liikennemäärät ja siten myös päästötiheydet ovat kuitenkin pieniä. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Myrskylän näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Autoliikenne , Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Myrskylän ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

60 Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Myrskylässä jäkälälajisto oli runsaampaa kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin ja sormipaisukarpeen kunto oli keskimääräistä tasoa. Selvästi vaurioitunutta sormipaisukarvetta löytyi yhdeltä, kirkonkylän näytealalta. Mörskom Mörskom är en kommun med 2000 invånare och inom kommunens område finns inga tillståndspliktiga industri- eller energiproduktionsanläggningar, som har någon betydande inverkan på luftkvaliteten. De största utsläppen orsakas av de livligast trafikerade vägarna, dvs. trafiken på vägarna i Kyrkoby centrum. Trafikmängderna och sålunda även utsläppskoncentrationerna är dock små. Utsläppen presenteras i följande tabell och utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, liksom placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna presenteras på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Mörskom, som indikerar påverkan av luftföroreningar. Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t t t t t Biltrafik , Luftkvaliteten i Mörskom är i genomsnitt god, då det inom kommunens område inte finns några betydande industrikällor och då utsläppskoncentrationerna från de livligast trafikerade vägarna är små. Koncentrationerna av kvävedioxid och andningsbara partiklar ligger sannolikt klart under gränsvärdena. Det är dock möjligt, att det inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, tidvis kan förekomma höga halter av partiklar. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de långsiktiga hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon överskridas. Vid bioindikatoruppföljningen i Mörskom år 2004 var lavbeståndet rikligare än i Nyland och Östra Nyland i genomsnitt och blåslavens tillstånd var i nivå med genomsnittet. Tydligt skadad blåslav hittades på en provyta i kyrkobyn. Alueelliset ympäristöjulkaisut

61 6.14 Mäntsälä Mäntsälä on asukkaan kunta. Kunnan alueella ei ole merkittäviä ilmanlaatuun vaikuttavia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Liikenne on merkittävin päästölähde, ja suurimmat päästöt aiheutuvat Lahti-Helsinki moottoritien (Tie 4) ja keskustan liikenteestä. Energialaitosten ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet samoin kuin lupavelvollisten laitosten sijainti on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Mäntsälän näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset Autoliikenne , Yhteensä Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV Mäntsälässä ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ilmaan ovat pienet. Korkeimpia pitoisuudet ovat Lahti-Helsinki moottoritien läheisyydessä ja keskustassa. Muualla liikenteen päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi ajoittain esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Mäntsälässä sormipaisukarpeen kunto oli selvästi parempi kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin ja jäkälälajisto vastasi alueen keskimääräistä tasoa. Sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta Mäntsälän keskustassa ja Lahti-Helsinki moottoritien lähellä sekä yksittäisellä näytealalla Lukonmäellä. Muualla sormipaisukarve oli lievästi vaurioitunutta tai tervettä Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

62 6.15 Nummi-Pusula Nummi-Pusula on asukkaan kunta, ja kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli etelässä Turuntien (Tie 1) ja pohjoisessa Porintien (Tie 2) liikenteestä. Liikennemäärät ja siten myös päästötiheydet ovat kuitenkin pieniä. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Nummi-Pusulan näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Autoliikenne , Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Nummi-Pusulan ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Nummi-Pusulan näytealoilla sormipaisukarpeen kunto ja jäkälälajisto olivat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan keskimääräistä tasoa Sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta kuudella näytealalla. Kaikilla muilla alueilla jäkälät olivat lievästi vaurioituneita. Alueelliset ympäristöjulkaisut

63 6.16 Nurmijärvi Nurmijärven asukasluku on Valtaosa ilmapäästöistä on peräisin liikenteestä. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Helsinki-Hämeenlinna moottoritien (Tie 3) Klaukkalantien (Tie 132) sekä liikenteestä. Teollisuudesta, lähinnä eristelevyjen valmistuksesta aiheutuu jonkin verran hiilivetypäästöjä ja energiantuotannosta jonkin verran typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Energialaitosten, teollisuuden ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet ja lupavelvollisen laitosten sijainnit on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Nurmijärven näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset Teollisuus 2 0, Autoliikenne , Yhteensä NO 2 -mittauspiste Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

64 Nurmijärvellä mitattiin typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahdessa pisteessä: kohtalaisen vilkasliikenteisen Helsingintien varressa Nurmijärven kirkonkylässä (7 m tien reunasta, liikennemäärä ajoneuvoa vuorokaudessa) ja Klaukkalan keskustassa vilkasliikenteisen Klaukkalantie varressa (5 m tiestä, n ajoneuvoa vuorokaudessa). Mittauspisteet on merkitty karttaan, ja saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Klaukkalassa pitoisuudet olivat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan suurimpien kuntien vilkasliikenteisten katujen keskitasoa ja jonkin verran korkeammat kuin kirkonkylässä. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ovat alle puolet raja-arvosta. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2004, µg/m 3 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Kirkonkylä Klaukkala Nurmijärven ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Pitoisuudet ovat korkeimmat Helsinki-Hämeenlinna moottoritien (Tie 3) läheisyydessä. Altistumisen kannalta näillä pitoisuuksilla ei kuitenkaan ole merkitystä. Altistumisen kannalta merkityksellisiä ympäristöjä ovat vilkasliikenteiset alueet, joilla ihmiset asuvat tai oleskelevat pitkiä aikoja, kuten esimerkiksi Klaukkalantien läheisyydessä. Nurmijärvellä mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi vuosiraja-arvon alapuolella. Todennäköisesti myös hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Nurmijärvellä raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista vain pieni osa aiheutuu liikenteen suorista päästöistä ja suurin osa hiukkasmassasta on peräisin hiekan jauhautumisesta ja asfaltin kulumisesta. Nurmijärvelläkin saattaa esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia keväisin. Lisäksi alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Nurmijärvellä sormipaisukarpeen kunto ja jäkälälajisto oli samaa tasoa kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. Selvästi vaurioitunutta sormipaisukarvetta löytyi Nurmijärven keskustan tuntumasta, Helsinki-Hämeenlinna moottoritien varrella sekä yksittäiseltä näytealalta Ylikylässä. Läntisimmässä osassa Nurmijärveä sormipaisukarve oli tervettä ja muualla lievästi vaurioitunutta. Alueelliset ympäristöjulkaisut

65 6.17 Pernaja - Pernå Pernaja on asukkaan kunta, ja kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Valtateiden 6 ja 7 liikenteestä. Liikennemäärät ja myös päästötiheydet ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Pernajan näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Autoliikenne , Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Pernajan ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä. Vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat kohtalaisen pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

66 Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Pernajan näytealoilla sormipaisukarpeen kunto ja jäkälälajisto vastasivat keskimääräistä tasoa Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla. Viidellä, lähinnä kunnan keskiosissa sijaitsevalla näytealalla jäkälissä näkyi selviä vaurioita. Pernå Pernå är en kommun med 3900 invånare och inom kommunens område finns inga tillståndspliktiga industri- eller energiproduktionsanläggningar, som har någon betydande inverkan på luftkvaliteten. De största utsläppen orsakas av trafiken på de livligast trafikerade vägarna, dvs. Huvudväg 6 och 7. Trafikmängderna och sålunda utsläppskoncentrationerna är dock relativt små. Utsläppen presenteras i följande tabell och utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, liksom placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna presenteras på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Pernå, som indikerar påverkan av luftföroreningar. Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t t t t t Biltrafik , Luftkvaliteten i Pernå är i genomsnitt god, då det inom kommunens område inte finns några betydande industrikällor. Utsläppskoncentrationerna från även de livligast trafikerade vägarna är relativt små. Koncentrationerna av kvävedioxid och andningsbara partiklar ligger sannolikt klart under gränsvärdena. Det är dock möjligt, att det inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, tidvis kan förekomma höga halter av partiklar. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de långsiktiga hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon överskridas Vid bioindikatoruppföljningen i Pernå år 2004 motsvarade blåslavens tillstånd och lavbeståndet genomsnittsnivån i Nyland och Östra Nyland. På fem provytor, närmast i kommunens centrala delar, uppvisade lavarna tydliga skador. Alueelliset ympäristöjulkaisut

67 6.18 Pohja - Pojo Pohja on asukkaan kunta, ja kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimman tien eli Turuntien (Tie 111) liikenteestä. Liikennemäärät ja myös päästötiheydet ovat kuitenkin pieniä. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Pohjan näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Autoliikenne , Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Pohjassa ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi ajoittain esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

68 Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Pohjan näytealoilla sormipaisukarpeen kunto oli hieman keskimääräistä parempi ja jäkälälajisto vastasi keskimääräistä tasoa Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta Kirkonkylässä, Baggbyssa ja lähellä Karjaata, muualla vauriot olivat joko lieviä tai sormipaisukarve oli tervettä. Pojo Pojo är en kommun med invånare och inom kommunens område finns inga tillståndspliktiga industri- eller energiproduktionsanläggningar, som har någon betydande inverkan på luftkvaliteten. De största utsläppen orsakas av trafiken på den livligast trafikerade vägen, dvs. Åbovägen (Väg 111). Trafikmängderna och sålunda utsläppskoncentrationerna är dock små. Utsläppen presenteras i följande tabell och utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, liksom placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna presenteras på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Pojo, som indikerar påverkan av luftföroreningar. Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t t t t t Biltrafik , Luftkvaliteten i Pojo är i genomsnitt god, då det inom kommunens område inte finns några betydande industrikällor och då utsläppskoncentrationerna från de livligast trafikerade vägarna är små. Koncentrationerna av kvävedioxid och andningsbara partiklar ligger sannolikt klart under gränsvärdena. Det är dock möjligt, att det inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, tidvis kan förekomma höga halter av partiklar. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de långsiktiga hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon överskridas Vid bioindikatoruppföljningen i Pojo år 2004 var blåslavens tillstånd något bättre än genomsnittet och lavbeståndet motsvarade genomsnittsnivån i Nyland och Östra Nyland. Blåslaven var tydligt skadad i Kyrkoby, Baggby och i närheten av Karis, på andra ställen var skadorna lindriga, eller blåslaven frisk. Alueelliset ympäristöjulkaisut

69 6.19 Pornainen Pornainen on asukkaan kunta, ja kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Liikennemäärät ja siten myös päästötiheydet ovat pieniä. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Pornaisten näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Autoliikenne , Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Pornaisten ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi ajoittain esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Pornaisissa sormipaisukarpeen kunto vastasi keskimääräistä tasoa Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta Kirkonkylän tuntumassa, tervettä Kotojärven lähistöllä ja muualla lievästi vaurioitunutta Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

70 6.20 Porvoo - Borgå Porvoo on asukkaan kaupunki. Porvoossa Kilpilahden alueella on raskasta teollisuutta sekä siihen liittyvää energiantuotantoa, jotka päästävät ilmaan huomattavat määrät typenoksideja, rikkidioksidia, hiilivetyjä ja hiukkasia. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Porvoon keskustan pääkatujen sekä Valtatien 7 liikenteestä. Energialaitosten, teollisuuden ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet sekä jatkuvatoimisen ilmanlaadun seurannan mittauspaikan ja lupavelvollisen laitosten sijainnit on esitetty karttakuvissa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Porvoon näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset Teollisuus Autoliikenne ,9 0, Yhteensä NO 2 -mittauspiste Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Porvoossa mitattiin jatkuvilla menetelmillä typpimonoksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Mittausasema sijaitsi Rihkamatorilla Mannerheiminkadun varressa, ja se luokitellaan liikenne-asemaksi. Tuloksia on tarkemmin käsitelty raportin alkuosassa. Porvoossa mitattiin typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kolmessa pisteessä: vilkasliikenteisen Mannerheiminkadun varressa Rihkamatorilla (7 m kadun reunasta, keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa ennen uuden sillan avaamista ja sillan avaamisen jälkeen lokakuun lopulta lähtien) ja kohtalaisen vilkkaasti liikennöidyn Aleksanterinkadun varressa (2 m kadun reunasta, ajoneuvoa vuorokaudessa) sekä torilla. Mittauspisteet on Alueelliset ympäristöjulkaisut

71 merkitty karttaan, ja saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Mannerheiminkadulla typpidioksidipitoisuudet olivat melko korkeita, mutta kuitenkin selvästi vuosiraja-arvon alapuolella. Torilla ja Aleksanterinkadun varressa pitoisuudet olivat selvästi alemmat kuin Mannerheiminkadun varressa. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2004, µg/m 3 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Mannerheiminkatu Aleksanterinkatu Tori Ilmanlaadun mittausten perusteella Porvoon ilmanlaatu oli vuonna 2004 enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Kohtalaisen korkeita pitoisuuksia mitattiin kuitenkin ajoittain erityisesti epäsuotuisten sääolosuhteiden vallitessa (heikko tuuli, inversio). Keväällä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat ajoittain korkeita, ja ilmanlaatu heikkeni välillä huonoksi tai erittäin huonoksi. Mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi raja-arvojen alapuolella. Myös liikenneympäristössä mitatut hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat raja-arvojen alapuolella. Vuorokausiraja-arvotaso ylitettiin kuitenkin 23 kertaa. Korkeita hiukkaspitoisuuksia esiintyi erityisesti keväällä. Hengitettävien hiukkasten massasta suurin osa on yleensä peräisin liikenteen epäsuorista päästöistä eli hiekan jauhautumisesta ja asfaltin kulumisesta, ja siksi hiekoitusmateriaalin valinnalla ja katujen puhdistuksella keväisin voidaan merkittävästi vaikuttaa hiukkaspitoisuuksiin. Porvoossa ilmanlaatu on huonoin keskustan pääkatujen ja valtatien 7 lähistöllä. Korkeita hiukkaspitoisuuksia saattaa ajoittain esiintyä myös alueilla, joilla on runsaasti pienpolttoa. Kilpilahden teollisuusalueen suoja-alueella Neste Oil Oyj on mitannut korkeita, tunti- ja vuorokausiraja-arvoa lähenteleviä rikkidioksidipitoisuuksia vuonna Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Neste Oil Oy:n mittausasemalla ei otsonin tiedotuskynnystä kuitenkaan ylitetty. Otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet kuitenkin ylittynevät. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa sormipaisukarpeen kunto oli Porvoon näytealoilla hieman huonompi kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin, mutta toisaalta jäkälälajisto oli keskimääräistä runsaampaa. Pahasti vaurioitunutta sormipaisukarve oli yhdellä näytealalla lähellä Sipoon rajaa ja selvästi vaurioitunutta Porvoon keskustassa ja Kilpilahden alueella. Muualla sormipaisukarve oli lievästi vaurioitunutta. Borgå 70 Borgå är en stad med invånare. I Borgå, i Sköldvikområdet, finns det tung industri, samt därtill hörande energiproduktion, som släpper ut betydande mängder kväveoxider, svaveldioxid, kolväten och partiklar. De största trafikutsläppen orsakas av trafiken på de livligast trafikerade vägarna, dvs. huvudgatorna i Borgå centrum och Stamväg 7. Utsläppen från energiproduktionsanläggningarna, industrin och biltrafiken presenteras i följande tabell. Därtill presenteras utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, läget för mätstationen i kontinuerlig drift, för kontroll av luftkvaliteten, samt placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna, på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Borgå, som indikerar påverkan av luftföroreningar Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

72 Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t % t % t % t % t % Energiverk Industri Biltrafik ,9 0, Totalt I Borgå mättes halterna av kvävemonoxid, kvävedioxid och andningsbara partiklar med kontinuerliga metoder. Mätstationen låg på Krämartorget invid Mannerheimgatan och den klassificeras som trafikstation. Resultaten har närmare behandlats i början av rapporten. I Borgå uppmättes koncentrationerna av kvävedioxid med passivinsamlingsmetodik på tre punkter: i den livliga trafikmiljön invid Mannerheimgatan, på Krämartorget (7 m från gatans kant, i genomsnitt fordon per dygn före öppnandet av den nya bron och efter öppnandet, från slutet av oktober) och invid den relativt livligt trafikerade Alexandersgatan (2 m från gatans kant, fordon per dygn), samt på Torget. Mätpunkterna är utmärkta på kartan och erhållna resultat finns presenterade i följande tabell. På Mannerheimgatan var kvävedioxidhalterna rätt höga, men ändå klart under årsgränsvärdet. På Torget och invid Alexandersgatan var halterna betydligt lägre än invid Mannerheimgatan. Halterna av kvävedioxid år 2004, µg/m 3 januari februari mars april maj juni juli augusti september oktober november december medeltal Mannerheimgatan Alexandersgatan Torget På basen av resultaten från mätningarna var luftkvaliteten i Borgå år 2004 mestadels god eller tillfredstäl-lande. Relativt höga värden uppmättes dock tidvis, särskilt vid ogynnsamma väderleksförhållanden (svag vind, inversion). På våren var halterna andningsbara partiklar tidvis höga och luftens kvalitet försämrades emellanåt till dålig eller mycket dålig. De uppmätta kvävedioxidhalterna låg klart under gränsvärdena. Även halterna andningsbara partiklar, som uppmätts i trafikmiljö, låg under gränsvärdena. Nivån för dygnsgränsvärdet överskreds dock 23 gånger. Höga halter av partiklar förekom särskilt på våren. Största delen av massan av andningsbara partiklar härstammar i allmänhet från trafikens indirekta utsläpp, dvs. från pulverisering av sand och asfaltslitage och därför kan man med val av sandningsmaterial och rengöring av gatorna på vårarna märkbart påverka partikelhalterna. I Borgå är luftkvaliteten sämst i närheten av huvudgatorna i centrum och Stamväg 7. Höga partikelhalter kan tidvis förekomma även inom områden, där det förekommer mycket småskalig eldning. På skyddsområdet för Sköldviks industriområde har Neste Oil Oy år 2004 uppmätt höga svaveldioxidhalter, som närmar sig tim- och dygnsgränsvärdena. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. På Neste Oil Oy: s mätstation överskreds dock inte informationströskeln för ozon. De långsiktiga hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon torde dock överskridas. Vid bioindikatoruppföljningen år 2004 var blåslavens skick på provytorna i Borgå litet sämre än i Nyland och Östra Nyland i genomsnitt, men å andra sidan var lavbeståndet rikligare än genomsnittet. Svårt skadad blåslav fanns det på en provyta nära gränsen till Sibbo och tydligt skadad i Borgå centrum och på Sköldvikområdet. På de andra ställena var blåslaven lindrigt skadad. Alueelliset ympäristöjulkaisut

73 6.21 Pukkila Pukkila on asukkaan kunta, ja kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Teiden liikennemäärät ja päästötiheydet ovat pieniä. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Pukkilan näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Autoliikenne 20 1,1 0, Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Pukkilan ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja teiden päästöt pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet lienevät selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Pukkilan näytaloilla sormipaisukarpeen kunto ja jäkälälajisto vastasivat keskimääräistä tasoa Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Yhdellä näytealalla Myrskyläntien läheisyydessä sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

74 6.22 Ruotsinpyhtää - Strömfors Ruotsinpyhtää on asukkaan kunta, ja kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. Suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimman tien eli Pietarintien (Tie 7) liikenteestä. Liikennemäärät ja myös päästötiheydet ovat kuitenkin pieniä. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Ruotsinpyhtään näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Autoliikenne 74 3,5 0, Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Ruotsinpyhtään ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Ruotsinpyhtäällä sormipaisukarpeen kunto vastasi keskimääräistä tasoa Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla ja jäkälälajisto oli jonkin verran keskimääräistä runsaampaa. Sormipaisukarve oli tervettä Myllykylän läheisyydessä ja lievästi vaurioitunutta muualla Ruotsinpyhtäällä. Alueelliset ympäristöjulkaisut

75 Strömfors Strömfors är en kommun med invånare och inom kommunens område finns inga tillståndspliktiga industri- eller energiproduktionsanläggningar, som har någon betydande inverkan på luftkvaliteten. De största utsläppen orsakas av trafiken på den livligast trafikerade vägen, dvs. vägen till St. Petersburg (Väg 7). Trafikmängderna och även utsläppskoncentrationerna är dock små. Utsläppen presenteras i följande tabell och utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, liksom placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna presenteras på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Strömfors, som indikerar påverkan av luftföroreningar. Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t t t t t Biltrafik 74 3,5 0, Luftkvaliteten i Strömfors är i genomsnitt god, då det inom kommunens område inte finns några betydande industrikällor och då utsläppskoncentrationerna även från de livligast trafikerade vägarna är små. Koncentrationerna av kvävedioxid och andningsbara partiklar ligger sannolikt klart under gränsvärdena. Det är dock möjligt, att det inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, tidvis kan förekomma höga halter av partiklar. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de långsiktiga hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon överskridas. Vid bioindikatoruppföljningen i Strömfors år 2004 motsvarade blåslavens tillstånd genomsnittet i Nyland och Östra Nyland och lavbeståndet var något rikligare än genomsnittet. Blåslaven var frisk i närheten av Kvarnby och lindrigt skadad i andra delar av Strömfors Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

76 6.23 Sammatti Sammatti on asukkaan kunta, ja kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia.. Liikennemäärät ja myös päästötiheydet ovat pieniä. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste vuoden Sammatin näytealoilla 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Autoliikenne 13 0,7 0, Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Sammatin ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska kunnan alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja teiden päästötiheydet ovat pienet. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet lienevät selvästi raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi ajoittain esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Sammatin näytealoilla sormipaisukarpeen kunto oli jonkin verran huonompi kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin ja jäkälälajisto oli melko runsasta. Yhdellä näytealalla kirkonkylässä jäkälät olivat selvästi vaurioituneita. Alueelliset ympäristöjulkaisut

77 6.24 Sipoo - Sibbo Sipoo on asukkaan kunta. Liikenne on merkittävin päästölähde ja suurimmat typenoksidien ja hiukkasten päästöt aiheutuvat erittäin vilkkaiden teiden eli Porvoonväylän (Tie 7) ja Lahti-Helsinki moottoritien (Tie 4) sekä Nikkilän liikenteestä. Jonkin verran hiukkaspäästöjä tulee myös kaivoksesta ja kalkkitehtaasta. Energiantuotannon päästöt ovat pienet. Energialaitosten, teollisuuden ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet samoin kuin lupavelvollisen laitoksen sijainti on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Sipoon näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset 9 2 0,04 0 Teollisuus Autoliikenne , Yhteensä Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Sipoossa ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Pitoisuudet ovat korkeimmat Lahti-Helsinki moottoritien ja Porvoonväylän läheisyydessä. Siellä pitoisuuksilla ei kuitenkaan ole merkitystä altistumisen kannalta. Altistumisen kannalta merkityksellisiä ympäristöjä ovat vilkasliikenteiset alueet, joilla ihmiset oleskelevat, eli Sipoossa lähinnä Nikkilän alueella. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti selvästi raja-arvojen alapuolella. Lisäksi alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

78 Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa sormipaisukarve oli Sipoon näytealoilla jonkin verran vaurioituneempaa kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin ja jäkälälajisto oli keskimääräistä tasoa. Sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta eteläisissä osissa ja lähellä Vantaan rajaa ja muualla lievästi vaurioitunutta. Sibbo Sibbo är en kommun med invånare. Trafiken är den mest betydande utsläppskällan och de största utsläppen av kväveoxider och partiklar orsakas av trafiken på de livligast trafikerade vägarna, dvs. Borgå-leden (Väg 7) och motorvägen Lahtis-Helsingfors (Väg 4), samt trafiken i Nickby. En del partikelutsläpp kommer det också från gruvan och kalkfabriken. Utsläppen från energiproduktionen är små. Utsläppen från energiproduktionsanläggningarna, industrin och biltrafiken presenteras i följande tabell och utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, liksom placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna presenteras på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Sibbo, som indikerar påverkan av luftföroreningar. Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t % t % t % t % t % Energiverk 9 2 0,04 0 Industri Biltrafik , Totalt Luftkvaliteten i Sibbo är i genomsnitt relativt god. Koncentrationerna är högst i närheten av motorvägen Lahtis-Helsingfors och Borgåleden. Där har koncentrationerna dock ingen betydelse ur exponeringssynpunkt. Betydande miljöer ur exponeringssynpunkt är livligt trafikerade områden, där människor vistas, det vill säga i Sibbo snarast i Nickby- området. Koncentrationerna av kvävedioxid och andningsbara partiklar ligger sannolikt klart under gränsvärdena. Det är dock möjligt, att det inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, tidvis kan förekomma höga halter av partiklar. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de långsiktiga hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon överskridas. Vid bioindikatoruppföljningen i Sibbo år 2004 var blåslaven något mera skadad på provytorna i Sibbo än i Nyland och Östra Nyland i genomsnitt och lavbeståndet låg på genomsnittlig nivå. Blåslaven var tydligt skadad i de södra delarna och nära gränsen till Vanda och lindrigt skadad på andra ställen. Alueelliset ympäristöjulkaisut

79 6.25 Tammisaari - Ekenäs Tammisaari on asukkaan kaupunki. Suurimmat typenoksidi- ja hiukkaspäästöt aiheutuvat liikenteestä, lähinnä vilkkaimpien teiden kuten Hangon/Karjaantien (valtatie 25) ja keskusta-alueen liikenteestä. Jonkin verran hiukkasia, typenoksideja ja rikkidioksidia pääsee ilmaan teollisuudesta ja energiantuotannosta. Energialaitosten, teollisuuden ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa ja suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet samoin kuin lupavelvollisten laitosten sijainti karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Tammisaaren näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannasta. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset *Ekenäs Energi *Västra Nylands Kretssjukhus Teollisuus ,3 2 0,1 1 Autoliikenne , Yhteensä Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Tammisaaressa ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska teiden päästötiheydet ovat kohtalaisen pienet ja teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat vähäiset. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet lienevät selvästi rajaarvojen alapuolella. On kuitenkin mahdollista, että alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi ajoittain esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

80 Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa sormipaisukarpeen kunto oli Tammisaaren näytealoilla parempi kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin ja jäkälälajisto vastasi keskimääräistä tasoa. Jäkälävauriot olivat keskittyneet taajama-alueelle ja valtatien 25 varrelle. Muualla jäkälät olivat terveitä tai lievästi vaurioituneita. Ekenäs Ekenäs är en kommun med invånare. De största utsläppen av kväveoxid och partiklar orsakas närmast av trafiken på de livligast trafikerade vägarna, såsom Hangö/Karisvägen (Huvudväg 25) och trafiken i centrumområdet. Partiklar, kväveoxider och svaveloxider kommer i någon mån ut i luften från industrin och energiproduktionen. Utsläppen från energiverken, industrin och biltrafiken presenteras i följande tabell och utsläppskoncentrationerna av kväveoxid från de största vägarna, liksom placeringen av de tillståndspliktiga anläggningarna presenteras på kartan nedan. På kartan markeras också skadenivån för blåslav från bioindikatoruppföljningen år 2004 på provytorna i Ekenäs, som indikerar påverkan av luftföroreningar. Kväveoxider Partiklar Svaveldioxid Kolmonoxid Kolväten t % t % t % t % t % Energiverk *Ekenäs Energi *Västra Nylands Kretssjukhus Industri ,3 2 0,1 1 Biltrafik , Totalt Luftkvaliteten i Ekenäs är i genomsnitt god, då utsläppskoncentrationerna från vägarna är små och då utsläppen från industrin och energiproduktionen är relativt små. Koncentrationerna av kvävedioxid och andningsbara partiklar torde ligga klart under gränsvärdena. Det är dock möjligt, att det inom områden där det förekommer mycket småskalig eldning, tidvis kan förekomma höga halter av partiklar. Halterna av ozon, som i huvudsak kommer som fjärrtransport, överskred informationströskeln i maj 2004 inom huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även inom andra områden i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de långsiktiga hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon överskridas Vid bioindikatoruppföljningen i Ekenäs år 2004 var blåslavens tillstånd bättre än i Nyland och Östra Nyland i genomsnitt och lavbeståndet motsvarade genomsnittsnivån. Skadorna på lavar var koncentrerade till tätortsområdena och längs huvudväg 25. På andra ställen var lavarna friska eller lindrigt skadade. Alueelliset ympäristöjulkaisut

81 6.26 Tuusula Tuusula on asukkaan kunta. Liikenne on merkittävin typenoksidien ja hiukkasten lähde. Suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Lahti- Helsinki moottoritein (Tie 4), Tuusulanväylän (Tie 45) ja Järvenpääntien (Tie 145) liikenteestä. Jonkin verran typenoksideja, hiukkasia ja rikkidioksidia pääsee ilmaan energiantuotannosta ja teollisuudesta eli lähinnä asfalttiasemilta. Energialaitosten, teollisuuden ja autoliikenteen päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet ja lupavelvollisen laitosten sijainnit on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Tuusulan näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Energialaitokset ,2 1 0,4 2 0 Teollisuus ,04 0,4 0,1 Autoliikenne , Yhteensä NO 2 -mittauspiste Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

82 Tuusulassa mitattiin typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kolmessa pisteessä: vilkasliikenteisen Tuusulanväylän varressa Riihikalliossa (18 m väylän reunasta, liikennemäärä keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa) ja Hyrylän keskustassa vilkasliikenteisen Järvenpääntien varressa (3 m tien reunasta, liikennemäärä keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa) sekä kohtalaisen vilkkaasti liikennöidyn Hämeentien varressa (1 m tien reunasta, keskimääräinen liikennemäärä noin ajoneuvoa vuorokaudessa). Mittauspisteet on merkitty karttaan, ja saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Tuusulanväylän ja Järvenpääntien varressa mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan suurimpien kuntien vilkasliikenteisten katujen ja teiden keskitasoa ja vuosikeskiarvot olivat noin puolet raja-arvosta. Hämeentien mittauspisteessä pitoisuudet olivat selvästi alemmat kuin kahdessa muussa mittauspisteessä. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2004, µg/m 3 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Tuusulanväylä Hämeentie Järvenpääntie Tuusulassa ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Pitoisuudet ovat korkeimmat Tuusulanväylän ja Lahti-Helsinki moottoritien (Tie 4) läheisyydessä. Siellä pitoisuuksilla ei kuitenkaan ole merkitystä altistumisen kannalta. Altistumisen kannalta merkityksellisiä ympäristöjä ovat vilkasliikenteiset alueet, joilla ihmiset oleskelevat, Tuusulassa esimerkiksi Hyrylän vilkasliikenteiset alueet. Tuusulassa mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi vuosiraja-arvon alapuolella. Todennäköisesti myös hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista vain pieni osa aiheutuu liikenteen suorista päästöistä ja suurin osa hiukkasmassasta on peräisin hiekan jauhautumisesta ja asfaltin kulumisesta. Tuusulassakin saattaa esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia keväisin. Lisäksi alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Tuusulassa sormipaisukarpeen kunto oli jonkin verran huonompi kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin ja jäkälälajisto vastasi keskimääräistä tasoa. Selvät sormipaisukarpeen vauriot keskittyivät Tuusulan keskustan läheisyyteen. Alueelliset ympäristöjulkaisut

83 6.27 Vihti Vihti on asukkaan kunta. Merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava päästölähde on liikenne. Suurimmat päästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Tarvontien (Tie 1), Porintien (Tie 2) ja Kehätien (Tie 25) sekä Nummelan keskustan liikenteestä. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ilmaan ovat vähäiset. Autoliikenteen ja teollisuuden päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi suurimpien teiden typenoksidien päästötiheydet ja lupavelvollisen laitosten sijainnit on esitetty karttakuvassa alla. Karttaan on merkitty myös ilmansaasteiden vaikutuksia kuvaava sormipaisukarpeen vaurioaste Vihdin näytealoilla vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t % t % t % t % t % Teollisuus 2 0,5 Autoliikenne , Yhteensä NO 2 -mittauspiste Lupavelvollinen laitos Sormipaisukarpeen vauriot Terve Lievä vaurio Selvä vaurio Paha vaurio Kuollut tai puuttuu Päästötiheys NOx (kg/km vuodessa) > Tiedot Maanmittauslaitos 102/UUMA/05 YTV2005 Vihdissä mitattiin typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kolmessa pisteessä: Nummelassa kohtalaisen vilkasliikenteisessä ympäristössä lähellä Vihdintien, Meritien ja Asematien kiertoliittymää (etäisyys Vihdintiestä 1 m ja Meritiestä n. 15 m, molempien teiden liikennemäärät ovat noin ajoneuvoa vuorokaudessa) ja Vihdintien ja Ojakkalantien risteyksen tuntumassa (etäisyys Ojakkalantiestä 3 m ja Vihdintiestä 10 m, Vihdintien liikennemäärä on keskimäärin Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

84 ajoneuvoa vuorokaudessa) sekä vilkasliikenteisen Tarvontien läheisyydessä Palojärvellä (etäisyys väylästä n. 10 m, liikennemäärä keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa). Mittauspisteet on merkitty karttaan, ja saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Tarvontien läheisyydessä saatiin kohtalaisen korkeita pitoisuuksia. On kuitenkin otettava huomioon, että ihmisiä ei asu tai oleskele pitkiä aikoja näin lähellä väylää. Nummelan keskustassa pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin kohtalaisen vilkkaasti liikennöidyissä ympäristöissä Uudellamaalla yleensä. Ojakkalantien varressa pitoisuudet olivat selvästi alhaisemmat. Kaikissa mittauspisteissä typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi vuosiraja-arvon alapuolella. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2004, µg/m 3 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Nummela Ojakkalantie Tarvontie Vihdissä ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Pitoisuudet ovat korkeimmat Tarvontien, Porintien, ja Kehätien läheisyydessä. Siellä pitoisuuksilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä altistumisen kannalta. Altistumisen kannalta merkityksellisiä ympäristöjä ovat vilkasliikenteiset alueet, joilla ihmiset oleskelevat, Vihdissä esimerkiksi Nummelan keskusta. Vihdissä mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi vuosiraja-arvon alapuolella. Todennäköisesti myös hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat raja-arvojen alapuolella. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista vain pieni osa aiheutuu liikenteen suorista päästöistä ja suurin osa hiukkasmassasta on peräisin hiekan jauhautumisesta ja asfaltin kulumisesta. Vihdissäkin saattaa esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia keväisin. Lisäksi alueilla, joilla on paljon pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkaspitoisuuksia. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa Vihdissä sormipaisukarpeen kunto oli jonkin verran parempi kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin ja jäkälälajisto vastasi keskimääräistä tasoa. Sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta suppealla alueella kirkonkylän ja Nummelan taajamissa sekä ja Kehätien läheisyydessä. Alueelliset ympäristöjulkaisut

85 7 Johtopäätökset Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella merkittävin ilmanlaatua heikentävä päästölähde on autoliikenne, joka aiheuttaa valtaosan hiilimonoksidipäästöistä, yli puolet hiilivetypäästöistä ja n. 40 % typenoksidipäästöistä. Autoliikenteen päästöt purkautuvat suoraan hengityskorkeudelle, ja siten sillä on päästöosuuttaan suurempi vaikutus ilmanlaatuun. Päästöt ja siten myös pitoisuudet ovat suurimmat vilkasliikenteisten valtaväylien läheisyydessä. Päästöt ovat suuria esimerkiksi Hämeenlinnanväylällä, Lahdenväylällä, Porvoonväylällä ja Tuusulanväylällä. Näillä alueilla ei kuitenkaan yleensä asu tai oleskele ihmisiä. Altistumisen kannalta merkittävämpiä ovat vilkkaasti liikennöidyt taajama-alueet, jonne asutus ja erilaiset toiminnot ovat keskittyneet. Vilkasliikenteisiä keskustoja on mm. Hyvinkäällä, Porvoossa, Keravalla, Lohjalla ja Järvenpäässä. Alueella on yksi erittäin suuri teollisuusalue Kilpilahdessa Porvoossa. Öljyja kemianteollisuus sekä energiantuotanto Kilpilahdessa tuottavat 25 % koko seuranta-alueen typenoksidipäästöistä, 55 % rikkidioksidipäästöistä ja 27 % hiilivetypäästöistä. Muita merkittäviä yksittäisiä päästölähteitä alueella ovat Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitokset Inkoossa ja Lohjalla, Fundia Wire Oy:n Koverharin terästehdas Hangossa sekä Hyvinkäällä sijaitseva Saint-Gobain Isover Oy:n lasivillatehdas. Lisäksi alueella on kalkki-, kipsilevy- ja elektroniikkateollisuutta, joilla on suurehkot hiukkaspäästöt ja samalla matala päästökorkeus ja jotka voivat siten aiheuttaa paikallisesti kohonneita pitoisuuksia. Suurin osa alueen energiantuotantolaitoksista on pieniä lämpö- ja voimalaitoksia. Niiden päästöt ovat kohtalaisen pieniä ja ne purkautuvat kymmeniä metrejä korkeista piipuista eivätkä yleensä aiheuta korkeita pitoisuuksia. Jatkuvatoimisia ilmanlaadun mittauksia tehtiin vuonna 2004 Porvoossa ja Lohjalla. Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioitu ilmanlaatu näissä kaupungeissa oli enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli yllättäen enemmän kuin pääkaupunkiseudulla vastaavantyyppisissä mittausympäristöissä: Porvoossa 56 tuntia (Tikkurilassa 21 tuntia) ja Lohjalla 27 tuntia (Kalliossa 9 tuntia). Porvoossa ne ajoittuivat kevään pölyaikaan tai vuoden vaihteeseen. Lohjalla ne ajoittuivat puolestaan kevään pölyaikaan sekä elosyyskuulle. Korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat syynä huonoon tai erittäin huonoon ilmanlaatuun. Porvoossa ja Lohjalla tehdyissä mittauksissa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille annetut raja-arvot eivät ylittyneet. Sen sijaan vuorokausipitoisuudelle annettu ohjearvo ylittyi Porvoossa tammi-, maalis- ja huhtikuussa ja Lohjalla Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

86 maalis- ja huhtikuussa. Kevätpölykausi alkoi maaliskuun lopulla ja jatkui huhtikuun lopulle. Hiukkaspitoisuudet pysyivät korkeina, koska kevät oli poikkeuksellisen kuiva ja tyyni. Katujen ja jalkakäytävien liukkaudentorjuntaan käytetyn hiekan raekoolla ja mineraalikoostumuksella on merkittävä vaikutus syntyvän pölyn määrään. Hienojakoinen hiekka jauhautuu ja kuluttaa asfalttia karkeaa hiekkaa enemmän. Siten hiekoitushiekan materiaalin valinnalla ja mahdollisimman aikaisella hiekan poistolla voidaan vaikuttaa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Porvoossa ja Lohjalla tehdyissä mittauksissa typpidioksidipitoisuuksille annetut raja- ja ohjearvot eivät ylittyneet vuonna Passiivikeräimillä alueen yhdeksässä kunnassa määritetyt pitoisuudet eivät missään ylittäneet typpidioksidipitoisuuden vuosiraja-arvoa. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin Keravalla ja Porvoossa. Otsonipitoisuuksia ei mitattu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2004, mutta pitoisuuksia on kuitenkin mahdollista arvioida pääkaupunkiseudun mittaustulosten perusteella. Otsonipitoisuudet ovat viime vuosina olleet lievästi nousussa. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Päästötiheysarvioiden sekä pääkaupunkiseudulla tehtyjen mittausten perusteella voidaan arvioida, etteivät rikkidioksidin, typenoksidien, lyijyn, bentseenin ja hiilimonoksidin pitoisuuksille annetut raja-arvot ylittyneet Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla vuonna Samoin voidaan arvioida, etteivät EU:n bentso(a)pyreenin sekä arseenin, nikkelin ja kadmiumin pitoisuuksille asettamat tavoitearvot ylity, vaan pitoisuudet ovat selvästi niiden alapuolella. Ilmansaasteiden vaikutusalueita voidaan arvioida myös bioindikaattoreiden avulla. Indikaattoreina on käytetty mm. puiden neulasia sekä runkojäkälien esiintymistä ja kuntoa. Porvoossa, Lohjalla, Hyvinkäällä, Keravalla ja Järvenpäässä sormipaisukarve oli keskimääräistä vaurioituneempaa; Nurmijärvellä sormipaisukarpeen kunto vastasi alueen keskimääräistä. Jäkälälajisto oli keskimääräistä köyhtyneempää Lohjalla, Keravalla ja Järvenpäässä ja lievästi köyhtynyttä Hyvinkäällä. Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueen ilmanlaatu on enimmäkseen melko hyvä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat kuitenkin ajoittain korkeiksi suurimmissa taajamissa. Katujen keväinen pölyäminen on suurin syy korkeisiin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin ja niihin voidaan vaikuttaa katujen kunnossapitoa tehostamalla. Myös typpidioksidin pitoisuudet saattavat nousta ajoittain korkeiksi vilkasliikenteisissä ympäristöissä heikkotuulisissa tilanteissa keväisin. Otsonipitoisuudet ovat ajoittain korkeita erityisesti taajamien ulkopuolella. Kaukokulkeuma on pääosin syynä kohonneisiin pitoisuuksiin ja niihin on vaikea vaikuttaa paikallisin toimenpitein, vaan pitoisuuksien alentaminen vaatii huomattavia typenoksidien ja hiilivetyjen päästöjen vähennyksiä koko Euroopan alueella. Alueelliset ympäristöjulkaisut

87 8 Yhteenveto Ilmanlaadun seuranta perustuu ympäristönsuojelulakiin, joka velvoittaa kunnat huolehtimaan ympäristön tilan seurannasta alueellaan. Ilmanlaatuasetus puolestaan velvoittaa alueelliset ympäristökeskukset olemaan selvillä ilmanlaadusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alueella ilmanlaadun seuranta on järjestetty hyvin. Ilmanlaatuasetuksen vaatimusten täyttämiseksi laadittiin Uudenmaan ympäristökeskuksen aluetta koskeva ilmanlaadun seuranta-ohjelma. Seurannan toteuttamiseen osallistuivat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnat Hankoa, Inkoota ja Siuntiota lukuun ottamatta. Seuranta-ohjelman mukaisesti Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella mitattiin vuonna 2004 jatkuvatoimisesti hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia vilkasliikenteisessä ympäristössä Porvoossa sekä kaupunkitausta-alueella Lohjalla. Lisäksi alueen yhdeksässä asukasluvultaan suurimmassa kunnassa (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Porvoo, Tuusula ja Vihti) selvitettiin typpidioksidipitoisuuksia suuntaa-antavalla passiivikeräinmenetelmällä. Ilmanlaadun arvioinnin pohjaksi alueen kaikissa kunnissa tehtiin liikenteen ja merkittävimpien pistelähteiden päästöjen kartoitus. Liikenteen kuntakohtaiset päästöarviot perustuvat LIISA-järjestelmään. Päästötiheydet on arvioitu liikennemäärien ja nopeuksien avulla käyttäen Tiehallinnolta ja kunnilta saatuja tietoja yleisten teiden katujen liikenteestä. Päästötiheyksiä ei ole voitu arvioida niille kaduille ja tieosuuksille, joille näitä tietoja ei ollut saatavissa. Pistelähteiden päästötiedot perustuvat VAHTI-tietojärjestelmään, ja ne jäivät osin puutteellisiksi, koska kaikkia tietoja ei ole viety järjestelmään. Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella merkittävin ilmanlaatua heikentävä päästölähde on autoliikenne, joka aiheuttaa valtaosan hiilimonoksidipäästöistä, yli puolet hiilivetypäästöistä ja n. 40 % typenoksidipäästöistä. Autoliikenteen päästöt purkautuvat suoraan hengityskorkeudelle, ja siten sillä on päästöosuuttaan suurempi vaikutus ilmanlaatuun. Päästöt ja siten myös pitoisuudet ovat suurimmat vilkasliikenteisten valtaväylien läheisyydessä. Päästöt ovat suuria esimerkiksi Hämeenlinnanväylällä, Lahdenväylällä, Porvoonväylällä ja Tuusulanväylällä. Näillä alueilla ei kuitenkaan yleensä asu tai oleskele ihmisiä. Altistumisen kannalta merkittävämpiä ovat vilkkaasti liikennöidyt taajama-alueet, jonne asutus ja erilaiset toiminnot ovat keskittyneet. Vilkasliikenteisiä keskustoja on mm. Hyvinkäällä, Porvoossa, Keravalla, Lohjalla ja Järvenpäässä. Alueella on yksi erittäin suuri teollisuusalue Kilpilahdessa Porvoossa. Öljy- ja kemianteollisuus sekä energiantuotanto Kilpilahdessa tuottavat 25 % koko seurantaalueen typenoksidipäästöistä, 55 % rikkidioksidipäästöistä ja 27 % hiilivetypäästöistä. Muita merkittäviä yksittäisiä päästölähteitä alueella ovat Fortum Power and Heat Oy:n lämpö- ja voimalaitokset Inkoossa ja Lohjalla, Koverharin terästehdas Hangossa sekä Hyvinkäällä sijaitseva Saint-Gobain Isover Oy:n lasivillatehdas. Lisäksi alueella on kalkki-, kipsilevy- ja elektroniikkateollisuutta, joilla on suurehkot hiukkaspäästöt ja samalla matala päästökorkeus ja jotka voivat siten aiheuttaa paikallisesti kohonneita pitoisuuksia. Suurin osa alueen energiantuotantolaitoksista on pieniä lämpö- ja voimalaitoksia. Niiden päästöt ovat kohtalaisen pieniä ja ne purkautuvat kymmeniä metrejä korkeista piipuista eivätkä yleensä aiheuta korkeita pitoisuuksia Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

88 Pienpolton eli kotitalouksien puu- ja öljylämmityksen hiukkas- ja hiilivetypäästöt ovat merkittäviä. Nämä päästöt voivat aiheuttaa asuinalueilla ajoittain korkeita pitoisuuksia. Pienpolton päästöihin ei ole kiinnitetty tähän mennessä kovin paljon huomiota ja päästöarviot ovat vielä melko epävarmoja. On kuitenkin arvioitu, että Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella pienpolton aiheuttamat hiukkaspäästöt voisivat olla jopa kolmasosa siitä mitä muiden lähteiden päästöt ovat yhteensä. Jatkuvatoimisia ilmanlaadun mittauksia tehtiin vuonna 2004 Porvoossa ja Lohjalla. Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioitu ilmanlaatu näissä kaupungeissa oli enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli yllättäen enemmän kuin pääkaupunkiseudulla vastaavantyyppisissä mittausympäristöissä: Porvoossa 56 tuntia (Tikkurilassa 21 tuntia) ja Lohjalla 27 tuntia (Kalliossa 9 tuntia). Porvoossa ne ajoittuivat kevään pölyaikaan tai vuoden vaihteeseen. Lohjalla ne ajoittuivat puolestaan kevään pölyaikaan sekä elo-syyskuulle. Korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat syynä huonoon tai erittäin huonoon ilmanlaatuun. Porvoossa ja Lohjalla tehdyissä mittauksissa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille annetut raja-arvot eivät ylittyneet. Sen sijaan vuorokausipitoisuudelle annettu ohjearvo ylittyi Porvoossa tammi-, maalis- ja huhtikuussa ja Lohjalla maalis- ja huhtikuussa. Kevätpölykausi alkoi maaliskuun lopulla ja jatkui huhtikuun lopulle. Hiukkaspitoisuudet pysyivät korkeina, koska kevät oli poikkeuksellisen kuiva ja tyyni. Katujen ja jalkakäytävien liukkaudentorjuntaan käytetyn hiekan raekoolla ja mineraalikoostumuksella on merkittävä vaikutus syntyvän pölyn määrään. Hienojakoinen hiekka jauhautuu ja kuluttaa asfalttia karkeaa hiekkaa enemmän. Siten hiekoitushiekan materiaalin valinnalla ja mahdollisimman aikaisella hiekan poistolla voidaan vaikuttaa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Katupölyn syntyyn vaikuttavia tekijöitä on tutkittu useissa kenttä- ja laboratoriotutkimuksissa. Näiden tutkimusten tuloksia on koottu Tervahattu ym. (2005) tekemään selvitykseen. Porvoossa ja Lohjalla tehdyissä mittauksissa typpidioksidipitoisuuksille annetut raja- ja ohjearvot eivät ylittyneet vuonna Passiivikeräimillä alueen yhdeksässä kunnassa määritetyt pitoisuudet eivät missään ylittäneet typpidioksidipitoisuuden vuosiraja-arvoa. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin Keravalla ja Porvoossa. Otsonipitoisuuksia ei mitattu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2004, mutta pitoisuuksia on kuitenkin mahdollista arvioida pääkaupunkiseudun mittaustulosten perusteella. Otsonipitoisuudet ovat viime vuosina olleet lievästi nousussa. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet ylittivät toukokuussa 2004 tiedotuskynnyksen pääkaupunkiseudun tausta-alueilla ja todennäköisesti laajalti muuallakin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Samoin ylittynevät otsonin pitkän ajan terveys- ja kasvillisuusperusteiset tavoitteet. Päästötiheysarvioiden sekä pääkaupunkiseudulla tehtyjen mittausten perusteella voidaan arvioida, etteivät rikkidioksidin, typenoksidien, lyijyn, bentseenin ja hiilimonoksidin pitoisuuksille annetut raja-arvot ylittyneet Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla vuonna Samoin voidaan arvioida, etteivät EU:n bentso(a)pyreenin sekä arseenin, nikkelin ja kadmiumin pitoisuuksille asettamat tavoitearvot ylity, vaan pitoisuudet ovat selvästi niiden alapuolella. Ilmansaasteiden vaikutusalueita voidaan arvioida myös bioindikaattoreiden avulla. Indikaattoreina on käytetty mm. puiden neulasia sekä runkojäkälien esiintymistä ja kuntoa. Porvoossa, Lohjalla, Hyvinkäällä, Keravalla ja Järvenpäässä sormipaisukarve oli keskimääräistä vaurioituneempaa; Nurmijärvellä sormipaisukarpeen kunto vastasi alueen keskimääräistä. Jäkälälajisto oli keskimääräistä köyhtyneempää Lohjalla, Keravalla ja Järvenpäässä ja lievästi köyhtynyttä Hyvinkäällä. Alueelliset ympäristöjulkaisut

89 9 Sammandrag 88 Uppföljningen av luftkvaliteten grundar sig på miljöskyddslagen, som förpliktigar kommunerna att sköta om uppföljningen av miljöns tillstånd inom sitt område. Luftkvalitetsförordningen å sin sida förpliktigar de regionala miljöcentralerna till att vara på det klara med luftkvaliteten och sköta om, att uppföljningen av luftkvaliteten inom deras område sköts väl. För att uppfylla fordringarna i luftkvalitetsförordningen upprättade man ett uppföljningsprogram för Nylands miljöcentrals område. I genomförandet av programmet deltog kommunerna i Nyland och Östra Nyland, förutom Hangö, Ingå och Sjundeå. I enlighet med uppföljningsprogrammet mättes, inom Nylands miljöcentrals uppföljningsområde, kontinuerligt koncentrationen av andningsbara partiklar och kväveoxider i livligt trafikerad miljö i Borgå, samt i ett stadsbakgrundsområde i Lojo. Därtill utredde man kvävedioxidkoncentrationerna i de nio till invånarantalet största kommunerna i området (Hyvinge, Träskända, Kervo, Kyrkslätt, Lojo, Nurmijärvi, Borgå, Tusby och Vichtis), med en riktgivande passivinsamlingsmetod. Som grund för bedömning av luftkvaliteten, gjordes i alla områdets kommuner en kartering av utsläppen från trafiken och alla punktkällor. Utsläppsbedömningarna kommunvis grundar sig på LIISA-systemet. Utsläppsdensiteten har bedömts med hjälp av trafikmängder och hastigheter, utgående från information från vägförvaltningen och från kommunerna, om trafiken på allmänna vägar och gator. Utsläppsdensiteten har inte kunnat bedömas för de gator och vägavsnitt, för vilka denna information inte har stått att få. Data om utsläppen från punktkällorna baserar sig på informationssystemet VAH- TI och de blev delvis bristfälliga, då alla data inte ha införts i systemet. Den mest betydande utsläppskällan inom uppföljningsområdet för Nylands miljöcentral, som försämrar luftkvaliteten, är biltrafiken, som står för merparten av kolmonoxidutsläppen, mer än hälften av kolväteutsläppen och cirka 40 % av kväveoxidutsläppen. Biltrafikens utsläpp strömmar ut direkt i andningshöjd och har sålunda en större påverkan på luftkvaliteten än dess utsläppsandel indikerar. Utsläppen och sålunda även koncentrationerna är störst i närheten av huvudlederna. Utsläppen är stora till exempel på Tavastehusleden, Lahtisleden, Borgåleden och Tusbyleden. Inom dessa områden bor det, eller vistas det, i allmänhet inga människor. Mest betydande beträffande exponering är livligt trafikerade tätorter, dit boendet och olika funktioner har koncentrerats. Livligt trafikerade centra finns bl.a. i Hyvinge, Borgå, Kervo, Lojo och Träskända. Inom området finns det ett mycket stort industriområde i Sköldvik, i Borgå. Oljeoch kemiindustrin, samt energiproduktionen i Sköldvik, producerar 25 % av kväveutsläppen i hela uppföljningsområdet, 55 % av svaveldioxidutsläppen och 27 % av kolväteutsläppen. Andra betydande enskilda utsläppskällor är Fortum Power och Heat Oy:s värme- och kraftverksanläggningar i Ingå och Lojo, Koverhars stålverk i Hangö, samt Saint-Gobain Isover Oy:s glasullsfabrik i Hyvinge. Därtill finns det inom området kalk-, gipsskivs- och elektronikindustri, som har relativt stora partikelutsläpp och samtidigt ett utsläpp på låg höjd och som sålunda kan orsaka lokalt förhöjda koncentrationer. Största delen av områdets energiproduktionsanläggningar är små värmeoch kraftverk. Deras utsläpp är relativt små och sker från tiotals meter höga skorstenar och ger i allmänhet inte upphov till höga koncentrationer Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

90 Partikel- och kolväteutsläppen från eldning i liten skala, det vill säga hushållens trä- och oljeeldning, är betydande. Dessa utsläpp kan tidvis orsaka höga koncentrationer inom bostadsområden. Hittills har man inte fäst särskilt stor uppmärksamhet vid utsläppen från eldning i liten skala och utsläppsberäkningarna är fortfarande ganska osäkra. Man har dock beräknat, att partikelutsläppen från småskalig eldning inom Nylands miljöcentrals uppföljningsområde, kunde vara till och med en tredjedel av övriga källors utsläpp tillsammans. Kontinuerliga mätningar av luftkvaliteten gjordes år 2004 i Borgå och i Lojo. Luftkvaliteten, bedömd på basen av luftkvalitetsindex, var i de här städerna mestadels god eller tillfredställande. Timmar med dålig eller mycket dålig luftkvalitet förekom överraskande i högre grad än i huvudstadsregionen, i motsvarande mätningsmiljö: i Borgå 56 timmar (i Dickursby 21 timmar) och i Lojo 27 timmar (i Berghäll 9 timmar). I Borgå inföll de under vårens dammperiod eller i årsskiftet. I Lojo inföll de å sin sida under vårens dammperiod, samt i augusti-september. Höga halter av inandningsbara partiklar var orsaken till den dåliga eller mycket dåliga luftkvaliteten. I mätningarna som gjordes i Borgå och Lojo överskreds inte gränsvärdena för koncentrationerna av inandningsbara partiklar. Däremot överskreds riktvärdet för dygnskoncentrationen i Borgå i januari, mars och april och i Lojo i mars och april. Vårens dammperiod började i slutet av mars och fortsatte till slutet av april. Partikelhalterna hölls höga, då våren var osedvanligt torr och vindstilla. Kornstorleken och mineralsammansättningen på sanden som använts för halkskyddet på gator och trottoarer, har en betydande inverkan på mängden damm som bildas. Den finkorniga sanden mals sönder och nöter mer på asfalten än grov sand. Sålunda kan man, genom val av material i sandningssanden och tidig bortstädning av sanden, påverka koncentrationerna av inandningsbara partiklar. Faktorerna som påverkar bildningen av gatudamm har undersökts i många fält- och laboratorieundersökningar. Resultaten av dessa undersökningar har samlats i utredningen av Tervahattu m.fl. (2005). I mätningar som gjordes i Borgå och Lojo överskreds inte gränsvärdena för kvävedioxid år Koncentrationerna som bestämdes med passivinsamlare i områdets nio kommuner, överskred ingenstans årsgränsvärdet för kvävedioxid. De högsta koncentrationerna uppmättes i Kervo och i Borgå. Ozonhalten mättes inte inom Nylands miljöcentrals uppföljningsområde år 2004, men det är ändå möjligt att uppskatta halterna på basen av mätresultaten i huvudstadsregionen. Ozonhalten har under de senaste åren visat en stigande trend. Ozonhalterna, som huvudsakligen kommer som fjärrtransport, överskred i maj 2004 informationströskeln i huvudstadsregionens bakgrundsområden och sannolikt vidsträckt även på annat håll i Nyland och Östra Nyland. Likaledes torde de hälso- och växtlighetsbaserade målen för ozon på lång sikt överskridas. På basen av beräkningarna av utsläppsdensitet och mätningar som gjorts i huvudstadsregionen, kan man uppskatta att gränsvärdena för svaveldioxid, kväveoxider, bly, bensen och kolmonoxid inte överskreds i Nyland och Östra Nyland år Likaledes kan man uppskatta, att inte heller EU:s målvärden för koncentrationer av benso(a)pyren, samt arsen, nickel och kadmium, överskrids, utan att koncentrationerna ligger klart under dessa. Luftföroreningarnas verkningsområden kan också uppskattas med hjälp av bioindikatorer. Som indikatorer har man använt bl.a. träden barr, samt trädstamslavarnas förekomst och tillstånd. I Borgå, Lojo, Hyvinge, Kervo och i Träskända var blåslaven mer skadad än i genomsnitt; I Nurmijärvi motsvarade blåslavens tillstånd genomsnittet för området. Lavbeståndet var mer utarmat än genomsnittet i Lojo, Kervo och i Träskända och något utarmat i Hyvinge. Alueelliset ympäristöjulkaisut

91 KIRJALLISUUS Aarnio, P., Myllynen, M. & Koskentalo, T Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), Helsinki. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:8. 95 s. ISBN Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaus joulukuu Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmastokatsaus 12/ s. ISNN Haaparanta, S., Myllynen, M., & Koskentalo, T Pienpoltto pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Helsinki. Pääkaupunki-seudun julkaisusarja B 2003: s. ISBN Huuska, P Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Uudenmaan liitto (painossa). Kaasinen V Porvoon kaupunki. [Sähköposti Ville Kaasiselta saatu tieto Porvoon kaupungin talvihiekoituksesta ja sen poistosta keväällä.] Kartastenpää, R., Saari, H., Lindgren, K. & Häkkinen, T Hyvinkään ilmanlaatumittaukset. Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun tutkimus, Helsinki. 60 s. Karvosenoja, N. & Johansson, M The Finnish Regional Emission Scenario model a base year calculation. Publ.: Patania, F. & Brebbia C.A (eds.). Proceedings of Air Pollution XI Conference, Catania, Italy. WIT Press, UK. Advances in Air Pollution Vol 13. S ISBN Laurikko, J VTT, prosessit. [Sähköposti Juhani Laurikolta ajoneuvojen päästökertoimet.] Loukkola, K., Koskentalo, T. & Humaloja, T Passiivikeräinmenetelmän uudistaminen syksyllä YTV:n ympäristötoimisto. Muistio 2/ s. Mäkelä, K. Laurikko, J. & Kanner, H Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt. LIISA laskentajärjestelmä. VTT, Espoo. VTT tiedotteita s. ISBN Mäkelä, K VTT, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. [Sähköposti Kari Mäkelältä Etelä-Suomen tieliikenteen päästöt laskettuna LIISA 2004 laskentajärjestelmällä.] Polojärvi K., Niskanen I., Haahla, A. & Ellonen T Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseurantavuosina 2004 ja Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki. Alueelliset ympäristöjulkaisut 385. ISBN Saloranta, T Lohjan kaupunki. [Sähköposti Timo Salorannalta saatu tieto Lohjan kaupungin talvihiekoituksesta ja sen poistosta keväällä.] Tervahattu, H. Kupiainen, K. & Räisänen M Tutkimuksia katupölyn koostumuksesta ja lähteistä. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Helsinki. Pääkaupunki-seudun julkaisusarja B 2005: s. ISBN Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI (Päivitetty). Ilmapäästöt. > Ilmapäästöt. [Viitattu ] Westerholm, H Ilmanlaatu Kilpilahden ympäristössä vuonna Fortum, vuosiraportti OTK-545. Väestörekisterikeskus. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. > Tilastot > Asukasluvut kuukausittain > Aakkosjärjestyksessä > Toukokuu [Viitattu ] Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

92 Liite 1. Päästöt kunnittain LIITE 1/1 Päästöt kunnittain. Utsläpp per kommuner. Typenoksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilimonoksidi Hiilivedyt t t t t t Askola , Hyvinkää Järvenpää Karjaa , Karjalohja , Karkkila Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Liljendal , Lohja Loviisa , Myrskylä , Mäntsälä Nummi-Pusula , Nurmijärvi Pernaja , Pohja , Pornainen , Porvoo Pukkila , Ruotsinpyhtää , Sammatti , Sipoo Tammisaari Tuusula Vihti , Hanko, Inkoo, Siuntio Yhteensä Uudenmaan seuranta-alue* Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Yhteensä YTV-alue *pois lukien YTV-alue Alueelliset ympäristöjulkaisut

93 LIITE 2/1 Liite 2. Autoliikenteen päästötiheyden laskenta Päästötiheys laskettiin eri ajoneuvoluokkien päästökertoimien sekä katujen ja teiden liikennemäärien avulla. Yleisten teiden liikennemäärä tiedot saatiin Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiristä. Kaupunkien katujen liikennemäärät saatiin kunkin kaupungin ilmoittamasta katusuoritteesta. Keravalla päästötiheyden laskennassa käytettiin pohjatietona vuoden 1998 liikennemääriä, joille oletettiin 2 % vuosittainen kasvu vuoteen 2004 mennessä. Karkkilan katusuorite perustuu vuoden 1999 liikennemääriin. Järvenpään ja Loviisan katusuorite perustuu vuoden 2000 sekä Hyvinkään vuoden 2001 liikennemääriin. Lohjan ja Nurmijärven katusuoritteet perustuvat vuoden 2003 sekä Porvoon ja Tuusulan vuoden 2004 liikennelaskentatietoihin. Kullekin 27 kunnalle saatiin ajoneuvojakauma LIISA-laskentajärjestelmän tiedoista. Päästökertoimina käytettiin keskimääräisen ajoneuvokannan päästökertoimia vuodelle 2004 (Laurikko 2002). Koska päästökertoimet riippuvat nopeudesta, tarvittiin myös tieto kunkin tie- tai katuosuuden nopeudesta. Yleisten teiden ajonopeutena käytettiin nopeusrajoituksen mukaista nopeutta. Katujen ajonopeutena käytettiin 40 km/h. Päästötiheyslaskelmat tehtiin typenoksideille, suorille hiukkaspäästöille, rikkidioksidille, hiilivedyille, hiilimonoksidille ja hiilidioksidille. Epäsuoria hiukkaspäästöjä eli liikenteen nostattamaa katupölyä, kylmäkäynnistyksiä ja kylmänäajoa ei ole huomioitu laskelmissa. Bentseenille ei ole olemassa päästökertoimia ja sen takia sen päästötiheyttä ei voida laskea. Typenoksidien päästötiheys kuvat on esitetty kuntakohtaisilla sivuilla. Päästötiheyden avulla arvioitiin kunnan ilmanlaatua. P i,j = (L j * b i,r )kevyt liikenne + (L j * b i,r )raskas liikenne, missä P i on yhdisteen i päästötiheys tie/katuosuudella j [kg] L j on liikennemäärä tie/katuosuudella j b i on ajamisesta aiheutuvan päästön kerroin keskimääräiselle ajoneuvolle vuoden 2004 yhdisteelle i nopeudella r [kg/km] kevyt liikenne on bensiini- ja dieselkäyttöiset henkilöautot ja pakettiautot raskas liikenne on linja-autot ja kuorma-autot Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

94 Liite 3. Raja-, ohje- ja kynnysarvot LIITE 3/1 Taulukko 1. Ilmanlaadun raja-arvot (annettu terveyden suojelemiseksi poikkeuksena typenoksidien raja-arvo, joka on annettu kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ja sitä sovelletaan taajamien ulkopuolella). Tabell 1. Gränsvärden för luftkvaliteten (givna för att skydda hälsan, med undantag av gränsvärdet för kvävedioxid, som har getts för att skydda växtligheten och ekosystemet och som tillämpas utanför tätorterna). Yhdiste Aika Raja-arvo Sallitut ylitykset Saavutettava µg/m 3 viimeistään Rikkidioksidi tunti h/vuosi SO 2 vrk vrk/vuosi vuosi/talvi Typpidioksidi tunti h/vuosi NO 2 vuosi Typenoksidit vuosi NO + NO 2 Hengitettävät hiukkaset vrk vrk/vuosi PM 10 vuosi Lyijy vuosi 0, Pb Bentseeni vuosi C 6 H 6 Hiilimonoksidi 8 tuntia 10 mg/m CO Taulukko 2. Ilmanlaadun ohjearvot. Tabell 2. Riktvärden för luftkvaliteten. Yhdiste Aika Ohjearvo µg/m 3, Tilastollinen määrittely CO mg/m 3 Rikkidioksidi tunti 250 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste SO 2 vrk 80 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Typpidioksidi tunti 150 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste NO 2 vrk 70 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hiilimonoksidi tunti 20 tuntikeskiarvo CO 8 tuntia 8 liukuva keskiarvo Kokonaisleijuma vrk 120 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste TSP vuosi 50 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset vrk 70 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo PM 10 Haisevat rikkiyhdisteet vrk 10 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo TRS TRS ilmoitetaan rikkinä Alueelliset ympäristöjulkaisut

95 LIITE 3/2 Taulukko 3. Otsonipitoisuuden kynnys- ja tavoitearvot. Tabell 3. Tröskel- och målvärden för ozonhalten. Kynnysarvot Aika µg/m 3 Tilastollinen määrittely Sallitut ylitykset Väestölle tiedottaminen tunti 180 tuntiarvo Väestön varoittaminen tunti 240 tuntiarvo Tavoitearvot vuodelle 2010 Terveyden suojeleminen 8 tuntia 120 µg/m 3 liukuva keskiarvo 25 kpl/v 3 vuoden keskiarvona Kasvillisuuden suojeleminen tunti µg/m 3 h yli 80 µg/m 3 ylittävien arvojen summa klo 9 21, vuoden keskiarvona Pitkän ajan tavoitteet Terveyden suojeleminen 8 tuntia 120 µg/m 3 liukuva keskiarvo 0 Kasvillisuuden suojeleminen tunti µg/m 3 h yli 80 µg/m 3 ylittävien arvojen summa klo 9 21, Taulukko 4. Arseenin, kadmiumin, nikkelin ja bentso(a)pyreenin tavoitearvot. Tabell 4. Målvärden för arsen, kadmium, nickel och bentso(a)pyren. Aika Tavoitearvo ng/m 3 Arseeni vuosi 6 Kadmium vuosi 5 Nikkeli vuosi 20 Bentso(a)pyreeni (=PAH-yhdiste) vuosi Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

96 Liite 4. PM 10 - ja NO 2 - pitoisuudet LIITE 4/1 Typpidioksidin (NO 2 ) tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet. Riktvärdena för kävedioxid (NO 2 ) per timme. Typpidioksidi, µg/m 3 kk Porvoo Lohja tuntiohjearvo on 150 µg/m 3, ja siihen verrataan kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipistettä Riktvärden är 150 µg/m 3 och man jämför det med 99. procentpunkt av timmevärden per månad Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typpidioksidin (NO 2 ) vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet. Riktvärdena för inandningsbara partiklar (PM 10 ) och kvävedioxid (NO 2 ) per dygn. Hengitettävät hiukkaset, µg/m 3 Typpidioksidi, µg/m 3 kk Porvoo Lohja Porvoo Lohja Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo on 70 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Typpidioksidin vuorokausiohjearvo on 70 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Riktvärdena för inandningsbara partiklar per dygn är 70 µg/m 3 och man jämför det med den näst största dygnshalten per månad Riktvärdena för kvävedioxid per dygn är 70 µg/m 3 och man jämför det med den näst största dygnshalten per månad Alueelliset ympäristöjulkaisut

97 LIITE 4/2 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), typpimonoksidin (NO) ja typpidioksidin (NO 2 ) kuukausi- ja vuosikeskiarvot. Medeltal av inandningsbara partiklar (PM 10 ), kvävemonoxid and kvävedioxid (NO 2 ) per månad och år. Hengitettävät hiukkaset, µg/m 3 Typpimonoksidi, µg/m 3 Typpidioksidi, µg/m 3 kk Porvoo Lohja Porvoo Lohja Porvoo Lohja vuosi Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typpidioksidin (NO 2 ) ajallinen edustavuus. Temporal representativitet av inandningsbara partiklar (PM 10 ) and kvävedioxid (NO 2 ). Hengitettävät hiukkaset, % Typpidioksidi, % kk Porvoo Lohja Porvoo Lohja 1 98,9 99,3 98,9 99,1 2 99, , ,8 99,7 98,8 99, , , , ,9 6 99,7 99,3 99,7 99, , , , ,7 9 99,9 99,0 99,9 99, ,9 99,9 98,9 99, ,4 99,2 99,4 99, ,9 99,7 99,9 99, Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

98 Liite 5. Typpidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot LIITE 5/1 Typpidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot osa kuukausikeskiarvoista puuttuu keräinten katoamisten vuoksi Medeltal av kvävedioxid per månad Del av medeltal saknas därför att passivinsamlare försvann Kunta Paikka Vuosikeskiarvo Hyvinkää Uudenmaankatu Hämeenkatu Terveyskeskus Järvenpää Alhotie Sibeliuksen väylä Vanhankyläntie Kerava Ali-Keravantie Keskustan kehä Kirjaston kenttä Kirkkonummi Puropolku Vanha Rantatie Lohja Keskusaukio Ojamonharjuntie Mäntynummen koulu Nurmijärvi Kirkonkylä Klaukkala Porvoo Mannerheiminkatu Aleksanterinkatu Tori Tuusula Tuusulan väylä Hämeentie Järvenpääntie Vihti Nummela Ojakkalantie Tarvontie Alueelliset ympäristöjulkaisut

99 LIITE 6/1 Liite 6. Säätila Vuonna 2004 Etelä-Suomen keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Keskimääräistä selvästi lämpimämpiä olivat elo-, syys- ja joulukuu, kylmempiä puolestaan tammi- ja kesäkuu. Runsaista sateista huolimatta heinäkuun lämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa (Kuvat 1 ja 2) (Ilmatieteen laitos 2005). Vuoden 2004 sademäärä Etelä-Suomessa oli noin 30 % keskimääräistä suurempi. Heinäkuun sademäärä oli ennätyksellisen suuri, yli kolminkertainen keskimääräiseen verrattuna. Myös kesäkuussa satoi huomattavasti tavanomaista enemmän ja vain huhtikuu oli selvästi keskimääräistä kuivempi (Kuvat 1 ja 2) (Ilmatieteen laitos 2005). YTV:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudulla ja Lohjalla Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan tuuli puhalsi vuonna 2004 yleisimmin lännen ja lounaan suunnilta (kuva 3). Vuoden 2004 säässä huomionarvoinen piirre olivat kesän poikkeuksellisen runsaat sateet. Rankkasateet nostivat järvien pintoja merkittävästi ja Uudellamaalla joet olivat lähellä tulvahuippuja. Kasvukausi alkoi hyvin varhain, jo huhtikuun puolivälissä. Toukokuun alun lämmin sää vauhditti edelleen kasvukautta, mutta pohjoisesta saapunut kylmä ilma pysäytti sen 11. toukokuuta. Hallaa esiintyikin useaan otteeseen touko-kesäkuussa. (Ilmatieteen laitos 2005). Vuoden alku oli vähäluminen, mutta jo tammikuussa tilanne muuttui ja lunta riitti aina maaliskuun lopulle asti. Talvi alkoi aikaisin eli marraskuun puolivälissä lähes koko maassa. (Ilmatieteen laitos, 2005). C mm Lämpötila Sademäärä kuukausi kuukausi Kaisaniemi 2004 Kaisaniemi Kaisaniemi 2004 Kaisaniemi Kuva 1 a - b. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Kaisaniemessä vuonna 2004 sekä vertailujaksolla (Ilmatieteen laitos 2005). Bild 1 a b. Månatliga medeltemperaturer och regnmängder i Kajsaniemi år 2004, samt under referensperioden (Ilmatieteen laitos 2005) Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

100 LIITE 6/2 C mm Lämpötila Sademäärä kuukausi kuukausi Helsinki-Vantaa 2004 Helsinki-Vantaa Helsinki-Vantaa 2004 Helsinki-Vantaa Kuva 2 a - b. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Helsinki-Vantaan lentokentällä vuonna 2004 sekä vertailujaksolla (Ilmatieteen laitos 2005). Bild 2 a - b. Månatliga medeltemperaturer och regnmängder på Helsingfors-Vanda fl ygfält år 2004, samt under referensperioden (Ilmatieteen laitos 2005) Pasila Lohja Kuva 3 a - b. Tuulensuuntien jakautuminen YTV:n Pasilan sääasemalla (Asteikko 0-6 %) ja Lohjan mittausasemalla (Asteikko 0-8 %) vuonna Bild 3 a - b. Fördelning av vindriktningar vid SAD:s väderstation i Böle (Skala 0-6 %) och vid mätningsstationen i Lojo (Skala 0-8 %) år Alueelliset ympäristöjulkaisut

101 LIITE 7/1 Liite 7. Mittausmenetelmät ja laitteet Mittausmenetelmät ja mittalaitteet EU-direktiivit edellyttävät, että ilmansaasteiden jatkuvissa mittauksessa käytetään referenssimenetelmää tai muuta sellaista menetelmää, joka antaa referenssimenetelmän kanssa yhdenmukaisia tuloksia. Typenoksidimittauksiin referenssimenetelmäksi on määritelty kemiluminenssimenetelmä ja Porvoon mittauksissa typenoksidien pitoisuusmittauksiin käytettiin referenssimenetelmää (Horiba APNA 360). Hengitettävien hiukkasten referenssimenetelmiksi on määritelty kolme keräinmenetelmää, mutta hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien mittaamisessa käytettiin jatkuvatoimista menetelmää (FH 62-IR) keräinmenetelmän sijasta. Tulosten yhteneväisyyden osoittamiseksi Ilmatieteen laitos ja YTV ovat verranneet jatkuvatoimisia laitteita ja referenssikeräintä. Vertailun mukaan jatkuvatoimiset laitteet antavat referenssi-menetelmän kanssa riittävän yhdenmukaisia tuloksia. Mittalaitteiden kalibrointi ja huolto Mittalaitteet kalibroidaan ja huolletaan säännöllisesti laitetoimittajien ohjeiden mukaisesti. Typenoksidianalysaattoreiden NO- ja NO x -kanavat kalibroitiin kolmen kuukauden välein nollakaasulla ja kalibrointikaasulla, jonka pitoisuus oli 500 ppb. Laitteiden lineaarisuus tarkistettiin joka kolmas kuukausi monipistekalibroinnilla käyttäen seuraavia pitoisuuksia: 0, 50, 250, 500 ja 900 ppb. Kalibrointikaasut tuotettiin laimentamalla kaasua, jonka pitoisuus oli 8 ppm. Monipistekalibroinnin yhteydessä tarkastettiin myös analysaattorin NO 2 -konvertterin hyötysuhde. Ennen kalibrointikierrosta kenttäkalibroinnissa käytettävän kaasun pitoisuutta verrattiin toisella laimentimella väkevämmästä NO-pullosta (pitoisuus 30 ppm, tarkkuus 2 %) tuotettuun kaasuun. Typenoksidianalysaattorille on tehty automaattinen nollan ja alueen tarkistus kerran viikossa. Näiden tarkistusten avulla on seurattu laitteiden stabiiliutta ja toimintaa. Tuloksia ei niiden perusteella ole kuitenkaan korjattu. Huollon yhteydessä määritetään laitteiden toistettavuus ja tehdään monipistekalibrointi laitteiden lineaarisuuden selvittämiseksi sekä määritetään typenoksidianalysaattoreiden NO 2 konvertterin hyötysuhde, jota käytetään hyväksi tulosten laskennassa. Typenoksidianalysaattoreiden kenttäkalibroinneissa kalibrointikaasut tuotettiin käyttämällä Horiba APMC 360 -laimenninta ja aiempaa väkevämpiä kaasupulloja. Kaasupullojen pitoisuudet sekä laimentimesta syötettyjen kalibrointikaasujen pitoisuudet määritettiin kansallisessa referenssilaboratoriossa Ilmatieteen laitoksella. Jatkuvatoimisten hiukkasanalysaattoreiden virtaukset on kalibroitu puolen vuoden välein Bronchorst massa-virtamittarin avulla. Typenoksidimittausten laadun varmistamiseksi YTV:n mittausverkko osallistui vuonna 2003 Ilmatieteenlaitoksen Kansallisen ilmanlaadun vertailulaboratorion järjestämään vertailumittauskierrokseen. Osana vertailumittausta oli mittausaseman ja mittausverkon toiminnan auditointi Alueelliset ympäristöjulkaisut 398

102 LIITE 7/2 Typpidioksidin passiivikeräykset Typpidioksidipitoisuudet mitattiin passiivikeräinmenetelmällä, joka on suuntaaantava menetelmä. Mittauksissa käytetty IVL-tyyppisen keräimen rakenne on kuvattu kuvissa 1 ja 2. NO 2 passiivikeräimen korkeus kasattuna on noin 16 mm ja ulkohalkaisija on noin 27 mm (kuva 1). Keräimen runko on lyhyt ja molemmista päistä avoin muovirengas (kuva 2; 1). NO 2 -keräysalustana on kyllästetty paperisuodatin (kuva 2; 2). Muovinen painokorkki (kuva 2; 3) kiinnittää keräysalustan runkoon. Keräimen sisälle muodostuvan turbulenttisen virtauksen vähentämiseen käytetään huokoista lasikuitusuodatinta (kuva 2; 4), jonka mekaanista hajoamista estetään teräsverkolla (kuva 2; 5). Lasikuitusuodatin ja teräsverkko kiinnitetään keräimen runkoon reiällisellä painokorkilla (kuva 2; 6). Kuljetuksien aikana keräintä säilytetään muovipussissa, joka on pakattu painokannelliseen kuljetuspurkkiin. (Loukkola ym. 2004). Kerätty NO 2 -pitoisuus analysoitiin Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristölaboratoriossa kuva 1 kuva 2 Alueelliset ympäristöjulkaisut