Yhdenvertaisuutta edistävä toiminta (viestintä) ja design for all -ajattelu.

Transkriptio

1 Yhdenvertaisuutta edistävä toiminta (viestintä) ja design for all -ajattelu. Miten tarkastella kunnan toimintaa yhdenvertaisuussilmälasien läpi? Miten hyödyntäa design for all - ajattelua yhdenvertaisuuden edistämiseen? Terhi Tamminen, CEO, Avaava Oy, EIDD Design for All Europen hallituksen Varapuheenjohtaja

2 OHJELMA Klo Puheenjohtaja Amu Urhonen avaa työpajan Avaus, Terhi Tamminen, Avaava Oy Mitä on Design for All? Mitä menetelmiä se tarjoaa yhdenvertaisuuden toteutukselle Jakaantuminen työryhmiin ja tavoitteet työpajalle Tiimityötä: Tehtävä 1 esittely Tehtävä 2 - esittely Yhteenveto ja lopetus

3 PETTERI ALINIKULA MARJO KIVI LAURA LAHDENPERÄ LAURI HIILINEN ILONA TÖRMIKOSKI AZRA TAYEBI ULLA MATHALDI TERHI TAMMINEN Yhdenvertaisuuden puolesta!

4 ESTEETÖN YMPÄRISTÖ SAAVUTETTAVA VIESTINTÄ OPASTE- SUUNNITTELU KARTOITUS KOULUTUS KONSULTOINTI SUUNNITTELU RATKAISUT TUOTTEET MENETELMÄT

5 AVAAVAN ASIAKKAITA

6

7 DESIGN FOR ALL EUROPE EIDD AVAAVA KUULUU EIDD - Design for All Europen hallitukseen EIDD Design for All Europe EIDD ON eurooppalaisten suunnittelu- ja käyttäjäorganisaatioiden verkosto, jonka päätehtävänä on edistää ja kehittää käyttäjälähtöistä Design for All -ajattelua kaikilla suunnittelun osa-alueilla. 38 JÄSENORGANISAATIOTA, 23 Euroopan maasta

8 AJANKOHTAISEMPAA kuin koskaan aikaisemmin!

9 VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN

10 25% Yli 65-vuotiaita vuoteen 2030 mennessä Noin MILJOONA 75-vuotta täyttänyttä Liki 20% eri tavoin toimimisesteisiä

11

12 SAAVUTETTAVUUS- JA ESTEETTÖMYYSDIREKTIIVI Saavutettavuusdirektiivi Julkisen hallinnon verkkosivujen saavutettavuus Koskee julkisen sektorin tai julkiselle rahoituksella toimivien organisaatioiden verkkopalveluita Ei ota kantaa päätelaitteisiin tai niiden esteettömyyteen Määrittää tekniset vähimmäisvaatimukset saavutettavuudelle Määrittää valvonta- ja raportointikäytännöt Esteettömyysdirektiivi (EAA) Tuotteiden ja palveluiden esteettömyys Säätelee EU-alueella myytävien tuotteiden ja palveluiden esteettömyyttä Koskee myös laitteita, joilla palveluita käytetään, esim. lippuautomaatit Ei määrittele teknistä kriteeristöä esteettömyydelle, vaan toiminnalliset esteettömyysvaatimukset Koskee yksityistä ja julkista sektoria

13

14 MONINAISUUS

15 KAUPUNGISTUMINEN SOSIAALINEN, PSYKOLOGINEN JA ASENTEELLINEN SAAVUTETTAVUUS

16 KAUPUNGISTUMINEN SOSIAALISESTI KESTÄVÄ KEHITYS

17 Yhdenvertaisuuslainsäädäntö 5, 6, 7, Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Em. on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Viranomaisella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

18 Yhdenvertaisuuslainsäädäntö 8 Syrjinnän kielto Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

19 MITÄ ON DESIGN FOR ALL?

20 DESIGN FOR ALL BARRIER-FREE DESIGN ACCESSIBILITY UNIVERSAL DESIGN INCLUSIVE DESIGN ESTEETTÖMYYS SAAVUTETTAVUUS

21 SAAVUTETTAVUUS Merkitsee ympäristön, kohteen, tuotteiden, viestinnän tai palvelun helppoa lähestyttävyyttä kaikille, myös liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Saavutettavuus tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä. Saavutettavuuden synonyyminä käytetään myös termiä esteettömyys. Nyttemmin esteettömyyttä käytetään yleensä rakennetusta ympäristöstä puhuttaessa ja käsittettä saavutettavuus viestinnän ja palvelujen yhteydessä.

22 MITÄ ON DESIGN FOR ALL? RAKENNETUN ympäristön esteettömyys PALVELUJEN saavutettavuus VIESTINNÄN saavutettavuus TIEDON ymmärrettävyys TUOTTEIDEN käytettävyys

23 DESIGN FOR ALL -SUUNNITTELU Ympäristön esteettömyys Palvelujen saavutettavuus Tiedon ymmärrettävyys Viestinnän saavutettavuus Tuotteiden käytettävyys

24

25 DESIGN FOR ALL ON AJATTELUTAPA joka ylläpidetään läpi kaikkien kunnan tasojen ja suunnittelu- ja toteutusprosessien ajan

26 DESIGN FOR ALL ON PROSESSI joka osallistaa käyttäjät mukaan kunnan suunnittelu- ja toteutusprosessien kaikkiin vaiheisiin

27 DESIGN FOR ALL ON SUUNNITTELUA Jolla valjastetaan luovuus, ammattilaiset ja monialainen osaaminen käyttäjätarpeiden palvelukseen ja luodaan kaikille soveltuvia kokonaisratkaisuja

28 ? MITÄ DESIGN FOR ALL TARKOITTAA KUNNAN KANNALTA

29 DESIGN FOR ALL KUNNAN KANNALTA Rekrytointi Henkilöstön koulutus Strategia, lainsäädännön toimeenpano, arvot ja toimintasuunnitelmat Yhteiskuntavastuun toteuttaminen Kehitys Tilojen ja rakennusten ulko- ja sisätilat: koulut, päiväkodit, palvelupisteet, kokoustilat, henkilökunnan tilat, automaatit jne. Palvelut ja viestintä

30 DESIGN FOR ALL KUNNAN KANNALTA Rekrytointi Esteettömät rekryrointi-ilmoitukset, esteetön kohtaaminen Henkilöstön koulutus Strategia, lainsäädännön toimeenpano, arvot ja toimintasuunnitelmat Yhteiskuntavastuun toteuttaminen Kehitys Tilojen ja rakennusten ulko- ja sisätilat: koulut, päiväkodit, palvelupisteet, kokoustilat, henkilökunnan tilat, automaatit jne. Palvelut ja viestintä Monenlaisten henkilöiden kohtaaminen ja yhdenvertaisuusperiaatteista tiedottaminen sisäisesti. Saavutettavuussuunnitelmat ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Esteettömyyden, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen mukana taloussuunnitelmissa. Käytännön toteuttaminen ja seuranta. Uudet innovaatiot, kokemusasiantuntijatyöpajat, ahaa-elämykset, Yhdenvertaisuussuunnitelmatyön ylläpito ja seuranta. Esteettömyyskartoitukset, esteettömyyssuunnitelmat. Liikkumisen, näkemisen ja kuulemisen esteettömyys Viestintä ja palvelut monikanavaisesti ja eri kielillä (myös selkokieli ja viittomakieli). Esteettömät verkkosivut ja esteetön painettu materiaali. Tilojen ja palvelujen esteettömyydestä kertominen. Sisällöissä huomioitu eri käyttäjäryhmien tarpeet. Saavutettavuudesta, esteettömyydestä ja yhdenvertaisuusuunnitelmasta viestiminen ulospäin.

31

32

33 MITÄ ON SAAVUTETTAVA VIESTINTÄ?

34 Esteetön ja saavutettava viestintä Saavutettavassa viestinnässä on tärkeää viestiä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Sama tieto voidaan välittää esimerkiksi äänen, kuvan ja tekstin avulla. Viestinnässä käytetään monipuolisesti erilaisia tiedotusväyliä: verkkosivut, esitteet, ilmoitukset lehdissä, ilmoitustaulut, sähköposti, puhelimitse, henkilökohtainen kohtaaminen jne. Tiedottamista kohdennetaan suoraan myös erityis- ja vähemmistöryhmille. Valituissa viestintävälineissä annettu informaatio on sisällöltään ymmärrettävää, ulkoasultaan selkeää, helppokäyttöistä ja helposti saatavilla. Käytettävä kieli on selkeää. Verkkosivuja voidaan katsella erilaisten apuvälineiden avulla Tarvittava tieto löytyy helposti Viestinnässä käytetään symboleja. Rakennetun ympäristön esteettömyydestä ja saavutettavuudesta kerrotaan todenmukaisesti ja selkeästi verkkosivuilla. Nämä tiedot tulee löytyä helposti heti etusivulta. Viestinnässä käytetään useita eri kieliä, mahdollisuuksien mukaan myös selkokieltä ja viittomakieltä. Vähintään perusasiat kerrotaan useilla eri kielillä. Esteettömyys- ja saavutettavuustiedot kerrotaan kaikilla viestinnässä käytettävillä kielillä ja symboleja käyttäen. Kuvien ja kuvasymbolien käyttö tekstin rinnalla auttaa ihmisiä, joilla on lukemisen tai hahmottamisen vaikeuksia. Turvallisuusohjeet, sekä kaikkia kuntalaisia koskevat tärkeät tiedot on saatavana luettavan tekstin lisäksi pistekirjoituksella sekä kuunneltavassa muodossa infopisteestä tai vahtimestareilta sekä verkkosivulta. Jos palveluita on tarjolla viittomakielellä, olisi tästä hyvä kertoa myös verkkosivuilla viittomakielellä. Tieto kohteen saavutettavuudesta Yksi saavutettavan viestinnän perusasioista on kertoa todenmukaisesti kohteen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta osana perusviestintää. Tärkeimmät esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät tiedot tulee olla helposti löydettävissä esimerkiksi verkkosivujen etusivulta. Olennaisimmat viestinnässä kerrottavat esteettömyystiedot ovat: A Onko pääsisäänkäynti esteetön? Jos ei, missä on esteetön sisäänkäynti ja sinne vievä reitti. B Hissin/-ien koot ja sijainnit. Onko tiloissa esteetön wc ja jos on, missä ne sijaitsevat? Onko tarjolla esteettömiä parkkipaikkoja, missä ne sijaitsevat suhteessa sisäänkäyntiin ja missä kulkee esteetön reitti sisäänkäynnille? Onko tasoerojen välillä esteetön kulkuyhteys (luiska, hissi tai nostin)? Onko tiloissa käytössä induktiosilmukkaa? Jos on, niin missä tiloissa ja millä alueella on silmukan paras kuuluvuusalue? Ovatko avustajakoirat tervetulleita? Onko tarjolla apuvälineitä ja mistä niitä saa? (Esim. pyörätuoli) Lisäksi mahdollisuuksien mukaan laajemmin tietoa rakennetun ympäristön esteettömyydestä ja saavutettavuudesta eri aistien avulla A Yhteyshenkilö ja puhelinnumero, josta esteettömyydestä voi tiedustella lisää.

35 Ulkoasun suunnittelu Kaikista materiaaleista kannattaa tehdä visuaalisesti mahdollisimman selkeitä ja rauhallisia. Samat ohjeet pätevät kaikkiin visuaalisiin materiaaleihin, kuten verkkosivuihin, esitteisiin, julisteisiin, mainoksiin, asiakaslehtiin, opasteisiin ja flyereihin. Fonttikoon, kirjasintyypin ja rivivälin suhteet ovat kunnossa. Fonttikoko vähintään 9,5-11, selkotekstissä ja näkövammaisille tarkoitetussa isokirjaimisessa tekstissä 16. Verkkosivuilla esitettävä leipäteksti on luettavampaa, kun kirjaintyyppinä käytetään päätteetöntä kirjaintyyppiä groteskia. Painetun tekstin osalta yksimielisyyttä tästä asiasta ei ole, mutta luettavuuteen vaikuttaa kirjaintyypin tuttuus. Rivivälit väljiä Palstan muodoksi valitaan oikean reunan liehu Käytettävä kirjasin on mieluummin gemena kuin KAPITAALI. Riittävä tummuuskontrasti kirjaimen ja taustan välillä. Taustamateriaali on kiiltämätön, yksivärinen ja tasainen (ei taustakuviointia) Mitään informaatiota ei jätetä pelkästään värin varaan. Esimerkiksi verkkosivuille linkit kannattaa merkitä värin lisäksi myös alleviivaten (noin 10 % miehistä kärsii jonkin asteisesta värinäkökyvyn puutteesta). Esteettömät verkkosivut Esim. Kuntien tulee toteuttaa verkkosivujen esteettömyyden AA-tasoa. Verkkosivut ovat esteettömät ja niitä voidaan lukea esimerkiksi näkövammaisten apuvälineillä? (ks. verkkosisällön saavutettavuusohjeet WCAG 2.0 ohjeistus) Verkkosivuja ylläpitävät henkilöt on koulutettu WCAG 2.0 saavutettavuusohjeisiin ja heillä on taidot tuottaa verkkosivut niitä vastaaviksi. A Verkkosivut ovat visuaalisesti selkeät. Verkkosivuilla on mahdollisuus B suurentaa fonttikokoa. Verkkosivuilla käytetään yksinkertaista ja selkeää kieltä tai siellä on erilliset sivut selkokielellä. Linkit on merkattu alleviivauksella. (Linkkejä ei tule erottaa muusta tekstistä ainoastaan värillä, sillä ne voivat jäädä värisokeilta huomaamatta) Verkkosivuilta ladattavissa olevat materiaalit pdf:n lisäksi tarjolla html- tai tekstiversiona (rtf-tiedosto) ja kuviin on liitetty alt-teksti? Verkkosivuille on teetetty esteettömyystestaus. A

36 Kuntaliitto: Tony Hagerlund, verkkoviestintäpäällikkö Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Mattias Lindroth, erityisasiantuntija Kirjoittajat: Petteri Alinikula Terhi Tamminen

37

38 OSA 1 Saavutettavuusoppaan 1. osan myötä lukija: Ymmärtää, mitä saavutettavuus on ja ketkä siitä hyötyvät. Ymmärtää, millaisin erilaisin tavoin tietokonetta käytetään ja on voitava käyttää. Ymmärtää saavutettavuusdirektiivin keskeiset kohdat. Ymmärtää, miten ja millä aikavälillä kunnan tulee huolehtia verkkopalveluiden saavutettavuudesta.

39 OSA 2 Savutettavuusoppaan 2. osan myötä lukija: Saa käytännön toimintatapoja saavutettavuuden sisällyttämiseen osaksi verkkopalvelun uudistusta. Oppii sisällyttämään saavutettavuuden verkkopalvelun hankintaprojektiin. Ymmärtää, mitkä ovat verkkopalveluiden visuaalisen ilmeen, rakenteen, teknisen toteutuksen ja sisällön saavutettavuusvaatimukset. Ymmärtää, mitkä ovat mobiilisovellusten saavutettavuusvaatimukset.

40 OSA 2 Savutettavuusoppaan 2. osan myötä lukija: Saa käytännön toimintatapoja saavutettavuuden sisällyttämiseen osaksi verkkopalvelun uudistusta. Oppii sisällyttämään saavutettavuuden verkkopalvelun hankintaprojektiin. Ymmärtää, mitkä ovat verkkopalveluiden visuaalisen ilmeen, rakenteen, teknisen toteutuksen ja sisällön saavutettavuusvaatimukset. Ymmärtää, mitkä ovat mobiilisovellusten saavutettavuusvaatimukset.

41 OSA 2 Savutettavuusoppaan 2. osan myötä lukija: Saa käytännön toimintatapoja saavutettavuuden sisällyttämiseen osaksi verkkopalvelun uudistusta. Oppii sisällyttämään saavutettavuuden verkkopalvelun hankintaprojektiin. Ymmärtää, mitkä ovat verkkopalveluiden visuaalisen ilmeen, rakenteen, teknisen toteutuksen ja sisällön saavutettavuusvaatimukset. Ymmärtää, mitkä ovat mobiilisovellusten saavutettavuusvaatimukset.

42 RATKAISUT LUODAAN IHMISIÄ VARTEN - EMPATIALLA

43 DESIGN FOR ALL LUO PAREMPAA PALVELUA i KAIKILLE

44 WORKSHOP Ryhmä 1 1 Harjula-Jalonen Leena FM, II varapuheenjohtaja UUdenmaan Demarinaiset 2 Niemelä Merja koordinaattori Oulun kaupunki 3 Ojala Annika järjestökoordinaattori Vihreät Naiset ry 4 Sandt Milla suunnittelija tasa-arvoasiain neuvottelukunta 5 Törnqvist Brigantia Vpj Feministinen puolue Hki Ryhmä 2 1 Jääskeläinen Marko yrittäjä Accessia Consulting 2 Pham Vinh korkeakouluharjoittelija Oikeusministeriö 3 Puustinen Susanna HR-asiantuntija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia 4 Sarkeala Hanna toiminnanjohtaja FIMU ry - Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto 5 Savolainen Leila kaupunginhallituksen jäsen Kuopion kaupunki 6 Turtiainen Venni hallituksen varajäsen Trasek ry Ryhmä 3 1 Karojärvi Hanna vammais- ja esteettömyysasiamies Tampereen kaupunki 2 Laukkanen Johanna suunnittelija Helsingin kaupunki, nuorisopalvelut 3 Malo Terttu kouluttaja Kirkon koulutuskeskus 4 Rajanen Mikko yksilövalmentaja Tuusulan kunta / kohdenettu nuorisotyö 5 Svensk Merja kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki 6 tieva-niittyvuopio Vuokko kunnanjohtaja Utsjoen kunta

45 TAVOITE Ideoida ja listata vapaasti unelmakunnan käytännön yhdenvertaisuustekoja ja kuviteltu toimenpidesuunnitelma yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Saada käyttöönsä käytännön listaa ja kokemuksia yhdenvertaisuustyön edistämiseksi.

46 TEHTÄVÄ 1 ja 2 1. Moninaiset kuntien asukkaat, eli väestöryhmät. Millaisia eri ryhmiä kuntien asukkaissa on? Millaisia tarpeita kunnan asukkailla on yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi? 2. Miten mielestänne kunnissa tai ylipäätään organisaatioissa vastataan näihin tarpeisiin. Listatkaa yhdenvertaisuusnäkökulmasta tärkeimmät kehittämisalueet omalla toimialueellasi/omassa työssäsi / omassa organisaatiossasi sisällöllisesti sekä käytännössä ja myös teknisesti.

47 TEHTÄVÄ 3 Käytännön toimintasuunnitelma yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi unelmakunnassa. Keksi kunnalle slogan!