Kuopion Asemanseudun kehittämisedellytysten vahvistaminen liikenteellisenä solmukohtana

Transkriptio

1 Kuopion Asemanseudun kehittämisedellytysten vahvistaminen liikenteellisenä solmukohtana Kuopion ja Liikenneviraston yhteinen EAKR-hankehakemus jätetty Ely-keskukselle Antti Niskanen, hankepäällikkö, Asemanseutu

2 EAKR-hanke Kuopion Asemanseudun kehittämisedellytysten vahvistaminen liikenteellisenä solmukohtana Hakemuksen vaihe: jätetty rahoittajalle , hakemus on käsittelyssä > täydennetty Hakija / hallinnoija: Kuopion kaupunki. Osatoteuttaja: Liikennevirasto Kuopion kaupunki ja Liikennevirasto tekevät keskinäisen Yhteishankesopimuksen, kaupunki vastaa rakennuttamisesta (Livi kumppanina) Päärahoittaja: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toimintalinja 1 ja erityistavoite 1.2. Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) Alkamispäivämäärä päättymispäivämäärä Hankkeen kokonaiskustannukset euroa (ALV24%) (ostopalveluja) > ostetaan ratarakennuttamispalvelut, suunnittelu ja rakentaminen ulkoa Kuopion tai Livin puitesopimuksiin perustuen / yhteisesti hyväksytyltä taholta

3 Mistä hankkeessa on kysymys Hankkeessa toteutetaan sujuva kulkuyhteys radan alittavaan tunneliin modifioimalla/muuttamalla olemassa olevaa tunnelia sekä toteuttamalla uusi alueen informaatiojärjestelmä. Kyseessä on olemassa olevan asematunnelin muutos, joka yhdistää alueita sekä liityntäliikennettä. Tunnelilla on merkittävä vaikutus julkisen- ja joukkoliikenteen saavutettavuuteen ja se helpottaa siirtymisiä liikkumismuodosta toiseen sekä edelleen eri kohteisiin, matkailukeskuksiin ja erilaisiin palveluihin ja tapahtumiin. Lisäksi hanke voi mahdollistaa vanhan tunneliosan uusiokäytön esim. pyöräilyä edistävään palvelutoimintaan tai muuksi osaksi toimivaa tunnelikokonaisuutta. Informaatiojärjestelmästä saatava tieto ohjaa sujuvasti alueella liikkuvia ja luo uusia palvelumahdollisuuksia sekä lisää palvelujen näkyvyyttä.

4 Hankkeen tarve Asemanseudun kehittämisen yhteydessä on monen näkökulman kautta huomattu, että rataalueen estevaikutuksia on pakko lieventää. Tällä on vaikutusta mm. siirtymisiin eri kulkumuotojen välillä, junaliikenteen saavutettavuuteen, liiketilojen menestymiseen, esteettömyyteen sekä turvallisuuteen. Lisäksi on havaittu, että oikea-aikaisen ja oikeanlaisen tiedonvälityksen kautta voidaan vaikuttaa merkittävästi mm. ympäristöystävällisten liikennemuotojen käyttöön samalla parantaen yritysten toimintaedellytyksiä. Hankkeen oikea-aikainen toteuttaminen ja niveltäminen Asemanseudun etenemisvaiheisiin on tärkeää. Em. asioiden ratkaisuvaihtoehtoja on selvitetty Asemanseudun kehittämisen yhteydessä useamman vuoden ajan ja nyt suunnitelma on saatu vaiheeseen, jolla on selkeitä toteutusedellytyksiä. Hanke on yhteensopiva ja täydentävä mm. aikaisempaan rahoitettuun "Matkakeskuksen alueen kehittäminen hankkeeseen ja käynnissä olevaan "Kuopion seudun viisaan liikkumisen investointihankkeeseen".

5 Hanke koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä osakokonaisuudesta (yht euroa) Osakokonaisuudet muodostavat yhden toiminnallisen toisiinsa liittyvän kokonaisuuden 1) Tunnelin oikaisu suoraksi ja vanhan vinon tunnelin mahdollistaminen liityntäpolkupyöräpysäköintiin tai osaksi toimivaa tunnelikokonaisuutta (1,6 miljoonaa euroa) 2) Alueen informaatiojärjestelmän rakentaminen ( euroa)

6 Hanke koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä osakokonaisuudesta. 1. OSAKOKONAISUUS: a) Tunnelin oikaisu suoraksi ja b) vanhan vinon tunnelin mahdollistaminen liityntäpolkupyöräpysäköintiin tai osaksi toimivaa tunnelikokonaisuutta (osa 'b' ratkaistaan suunnittelun edetessä). Kustannukset Liikenneviraston kustannusarvioon perustuen noin , josta Livin osuus on ja Kuopion kahden tunnelinpätkän ja niihin liittyvien rakenteiden osalta yhteensä Toteutus vuosina

7 Hanke koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä osakokonaisuudesta. 2. OSAKOKONAISUUS: Alueen informaatiojärjestelmän rakentaminen. Kustannusarvio on noin (ei sisällä esim. myöhemmin sitten ison ratauudistuksen yhteydessä tulevia info/opastusuudistuskustannuksia), josta Livin osuus tunneleihin ja olemassa olevaan ratainfoon integrointiin liittyen noin ja Kuopion osuus muualla alueella yhteensä ). Toteutus vuosina Kokonaisuuden etenemisprosessi perustuu laadinnassa olevaan osapuolten väliseen yhteishankesopimukseen asematunnelin korjauksen ja laadinnan osalta.

8

9 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on tukea yritysten, matkailukohteiden ja tapahtumien sekä erilaisten palvelujen saavutettavuutta ja näkyvyyttä sekä lisätä kestävien liikkumismuotojen (julkinen ja joukkoliikenne, kävely, pyöräily jne.) vetovoimaisuutta, käyttöä ja saavutettavuutta Kuopion kaupunkiseudulla. Hanke liittyy myös Euroopan laajuiseen TEN-T kattavan verkon saavutettavuuteen. Lisäksi hanke parantaa yritystoiminnan menestymisedellytyksiä alueella sekä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille kohdistuessaan kehittyvään liikenteelliseen solmukohtaan.

10 Lisäksi hankkeen tavoitteita ovat: Asemanseudun toiminnallisuuden parantaminen ja liikkumisen/matkustamisen helpottaminen Julkisen ja joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkumuoto-osuuksien kasvuun varautuminen, muihin muutoksiin varautuminen esim. taksiliikenne Alueen pk-yritysten liiketoimintamahdollisuudet paranevat syntyvien ratkaisujen avulla. Yritysten saavutettavuus ja palvelumahdollisuudet paranevat Helpottaa siirtymisiä liikennemuodosta toiseen (bussi, juna, lentokenttäkuljetus, pyöräily, taksi jne.) Parantaa alueen matkailukeskusten saavutettavuutta sekä erilaisiin tapahtumiin ja vapaa-ajan palveluihin liikkumista Edelleen jäsentää Asemanseudun aluetta, muodostaa vieläkin toimivamman uuden sisäänkäynnin Kuopioon, Kuopion Portin Asemanseudun alueelle saadaan yhtenäinen opastus ja katkeamattomat matkaketjut, jotka liittyvät saumattomasti ympäröivään liikenneverkkoon Moderni informaatiojärjestelmä lisää vähähiilisten liikkumismahdollisuuksien tunnettuutta

11 Hankkeen PITKÄN AJAN vaikutuksia ovat: Asemanseudun liikkumisratkaisujen parantumisella on vipuvaikutusta itse Asemanseudun vahvistumiseen valtakunnallisena liikenteellisenä solmukohtana ja kehittymisenä vieläkin toimivampana elinkeinoalueena (Kuopion Porttina). Erilaisten palvelujen tuottajien, matkailuyritysten, tapahtumatuottajien jne. toimintaedellytykset ja vetovoima paranevat, kun asiakkaiden liikkuminen ja siirtymät liikennemuodosta toiseen kehittyvät. Myös mahdollisuudet kansainvälisen matkailun kehittämiseen maakunnassa paranevat, samoin erilaisten palvelujen, vapaa-ajan palvelujen ja tapahtumien edelleen kehittäminen. Edellytykset maakunnallisen työssäkäyntiliikenteen ja keskeisen opiskelijoiden liikkumisen kehittämiseen paranevat, millä on liittymäkohtaa osaavan työvoiman saatavuuteen. Informaatiojärjestelmien kehittäminen lisää asiakkaiden ja kuluttajien tietoisuutta alueen palvelutarjonnasta ja siten vahvistaa yritysten näkyvyyttä ja vetovoimaa. Samoin se lisää tietoisuutta eri liikennemuodoista ja mahdollisuuksista sekä parantaa edellytyksiä vähähiilisten liikkumismuotojen käytön lisääntymiselle. Liikenteen solmukohtaan liittyy mahdollisuuksia liikennemuotojen synkronointiin sekä teknologiaa hyödyntämällä potentiaalia myös uudelle liiketoiminnalle.

12 Hankkeen seurantaindikaattorit päärahoittajalle Investointien arvioinnissa on huomioitu erityisesti Kuopion Portti -hankekokonaisuuteen kytkeytyvät liiketilainvestoinnit. Kuopion Portti rakentuu vuosina Hankkeen vaikutuspiirissä olevien pk-yritysten arvioinnissa (saavutettavuus) on huomioitu Kuopion yrityspalvelun tiedot; 200 metrin säteellä kohteesta sijaitsee 70 toimipaikkaa.

13 LIITTEET Tilastotietoja Tiivistelmä englanniksi

14 Tilasto- ja volyymitietoja Kuopion asemanseudun alueesta (liikkumistiedot ovat noin vuoden tilanteesta): Puijonkadulla linja-autoaseman kohdalla liikkuu keskimäärin ajoneuvoja n /vrk Puijonkadulla linja-autoaseman kohdalla arkipäivisin n. 350 paikallisliikenteen vuoroa molemmat suunnat mukaan lukien noin 100 lähtevää ja noin 100 saapuvaa kaukoliikenteen linja-autovuoroa arkipäivisin Matkahuollon tavara-asemalla päivittäin kävijää ja vuosittain karkeasti Kuopion saapuvat ja lähtevät junamatkustajat v tilastosta Saapuvia ja lähteviä matkustajajunia päivisin noin 30 kpl. 200 metrin säteellä nykyisestä rautatieasemasta sijaitsee noin 70 yritystoimipaikkaa (lähde Kuopion kaupungin yrityspalvelu 2018).

15 Työssäkäyntialueen liikkumistietoja Maakunnan kasvuyrityksillä on kasvavaa huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. Liikenteen sujuvuus Kuopio-Varkaus- Iisalmi-akselilla sekä poikittaisyhteyksissä ja eri liikkumismuotojen kesken tukee toimivan työssäkäyntivyöhykkeen kehittymistä maakunnassa. Kuopion Savilahti-KYS-keskusta-Haapaniemi -alueella käy useita tuhansia henkilöitä päivittäin töissä maakunnan muiden kuntien alueelta. Esimerkiksi Siilinjärveltä 3 500, Iisalmesta 360, Suonenjoelta 340, Leppävirralta 560 ja Varkaudesta 360 (lähde ELY-keskus).